TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2012. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä www.mainiemikk.fi

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2012 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä www.mainiemikk.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 3 1.1.2 Tiivistelmä... 4 1.1.3 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 1.1.4 Vuoden 2012 toiminta ja talous... 6 1.1.4.1 Toiminnan suuntaviivat... 7 1.1.4.2 Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluita... 8 1.1.4.3 Vuoden tapahtumia... 9 1.1.4.4 Yleinen talouden kehitys... 10 1.1.4.5 Kuntayhtymän talous... 11 1.1.5 Kuntayhtymän henkilöstö... 11 1.1.5.1 Henkilökunta... 11 1.1.5.2 Työnohjaus ja koulutus... 13 1.1.6 Kehitysnäkymät... 14 1.1.6.1 Kehittämistarpeet... 14 1.1.6.2 Käynnissä oleva kehittämistoiminta... 14 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 14 1.1.7.1 Toiminnalliset riskit... 15 1.1.7.2 Rahoitusriskit... 15 1.1.7.3 Vahinkoriskit... 15 1.1.7.4 Vahvuudet... 16 1.1.8 Asiakkaat... 16 1.1.8.1 Toteutuneet kuntoutumisjaksot... 16 1.1.8.2 Asiakkaiden kokemuksia... 16 1.1.8.3 Toiminnan vaikutuksia... 17 1.1.8.4 Keskeytyneet kuntoutumisjaksot... 17 1.2 Kuntayhtymän sisäinen valvonta... 18 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 19 1.3.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 19 1.3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 20 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 21 1.4.1 Tase ja sen tunnusluvut... 21 1.5 Kokonaistulot ja menot... 23 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely... 24 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 25 2.1 Käyttötalousosan toteutumisvertailun rakenne... 25 2.2 Tavoitteiden toteutuminen... 25 2.2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisvertailu... 25 2.2.2 Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailu... 26 2.2.3 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen... 27 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 27 2.3.1 Käyttötalouden toteutuminen... 27 2.3.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 33 2.2.3. Rahoitusosan toteutuminen... 33 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 34

3.1 Tuloslaskelma... 34 3.2 Rahoituslaskelma... 35 3.3 Tase... 36 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 37 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 37 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 38 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 39 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 39 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 41 4.4. Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 43 5 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA... 44 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 8 LIITTEET... 46

3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Vuosi 2012 oli Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa edellisten vuosien tapaan muutosten ja kehityksen aikaa. Kuntoutumiskeskuksella näyttää olevan vahva asema päihdepalveluiden tuottajana alalla vallitsevan murrosvaiheen aikanakin. Monilta osin kuntoutumiskeskuksessa ja sen toiminnassa näkyy yhä voimakkaammin vuosia jatkunut kehittämistyö ja sen tulokset. Kuntoutumispalveluiden laatua ja arviointia on onnistuttu kehittämään pitkäjänteisesti palveluita ostavien kuntien toiveiden mukaisesti. Kunnat ovat osoittaneet tyytyväisyytensä kehittämistyöstä lisäämällä Mainiemestä ostettavien palveluiden määrää kuluneen vuoden aikana. Kuntayhtymän talous toteutui odotettua huomattavasti enemmän alijäämäisenä. Alijäämää kertyi toimintavuodelta 235 351. Kuntayhtymän tulosta painoivat merkittävästi alaspäin lämmityskustannusten poikkeuksellinen nousu ja lomapalkkavarausten kirjaaminen sekä luottotappiot. Kuntayhtymä tuotti kuntoutumispalveluita kuluneen vuoden aikana 49 kuntaan. Kuntoutumisvuorokausia toteutui 12 780, nousua edellisvuoteen verrattuna oli 12 %. Kuntoutumiskeskuksessa oli asiakkaina vuoden aikana 428 henkilöä, joka on 18,5 % enemmän, kuin vuonna 2011. Asiakasmäärä kasvoi sekä yksilö- että perhekuntoutuksessa. Kuntayhtymän valtuusto päätti kuluneen vuoden viimeisessä kokouksessaan vuosien kehittämishankkeiden tuoman kokemuksen myötä vakinaistaa Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikön osaksi kuntayhtymän toimintaa. Kehittämisyksikön toiminnan vakinaistamisen tavoitteena on turvata vahva kehittämistoiminnan jatkuminen ja mahdollistaa kuntayhtymän palveluiden kehittäminen edelleen kuntien ja asiakkaiden muuttuvien palveluntarpeiden mukana. Kehittämisyksikössä Välittäjä 2013 hanke pääsi täyteen toiminnan vaiheeseen ja toteuttamaan hankesuunnitelman mukaista kehittämistyötä. Välittäjä 2013 hanke on kuntayhtymän osalta edeltäjäänsä suppeampi ja keskittyy pääosin kuntayhtymän palveluiden kehittämiseen. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö toteuttaa kuntayhtymän tuottamaa osahanketta osana Kaste-ohjelmaan kuluvaa Välittäjä 2013 hankekokonaisuutta, jossa ovat mukana myös Vaasan-, Etelä-Pohjanmaan-, Pirkanmaan- ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit, sekä Lahden kaupunki. Kuntayhtymän toiminta on kuluneena vuonna ollut edelleen merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuvaa ja painopiste on ollut toiminnan kehittämisessä. Toiminnan kehittämisessä on ollut ilahduttavasti mukana myös jäsenkuntia ja yhteistyökumppaneita. Kuntoutumiskeskuksen henkilökunta on osoittanut jälleen erinomaista sitoutumista työhön ja toiminnankehittämiseen ja on siten omalta osaltaan mahdollistanut palveluiden kehittämisen kohti tulevaisuutta. Lammilla 29.1.2013 Kimmo Mäkelä

4 1.1.2 Tiivistelmä Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä tuottaa monipuolisia päihdetyön kuntoutumis-, asiantuntija ja kehittämispalveluita. Kuntayhtymän toiminta koostuu kahdesta toimintayksiköstä, Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta ja Mainiemen päihdetyön kehittämisyksiköstä. Mainiemen kuntoutumiskeskus tarjoaa päihdehuollon avo- ja laitoskuntoutuspalveluita. Ympärivuorokautisen laitoskuntoutuksen käytössä on 45 kuntoutuspaikkaa naisille, miehille ja perheille. Kuntoutuksessa toiminta-ajatuksena on demokraattinen yhteisöhoito. Kuntoutumisvuorokausia toteutui toimintavuonna 12 780 (11 414 vuonna 2011), nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 12 %. Tavoitteeksi oli asetettu 11500 kuntoutumisvuorokautta. Toimintavuonna käyttöaste oli 77,8 % (vuonna 2011 69,5 %). Kuntoutumiskeskuksen palveluita käytti 49 kuntaa (vuonna 2011 53 kuntaa) ja asiakkaina näistä kunnista toimintavuoden aikana oli 428 henkilöä (vuonna 2011 361). Asiakasmäärä kasvoi vuoteen 2011 verrattuna 18,5 %. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö tuotti kuluneen vuoden aikana laajasti kehittämispalveluita. Käynnissä on lukuisia kehittämisprosesseja, jotka aiempaa vahvemmin kohdistuivat kuntayhtymän toiminnan ja palveluiden kehittämiseen yhtymävaltuuston päätösten ja hallituksen linjauksen mukaisesti. Kehittämistoiminta toteutui kuntayhtymän osalta huomattavasti pienempänä kuin edellisenä vuonna. Kehittämisyksikössä työskenteli kuluneen vuoden aikana kaksi henkilöä (vuonna 2011 16 henkilöä). Muutos perustuu suunnitelmalliseen kehittämis- ja hanketoiminnan supistamiseen kuntayhtymässä. Kuntayhtymän toiminnan tuotot olivat kuluneena vuonna 2 138 904 ja toiminnan kulut 2 291 176. Vuosikate oli vuonna 2012 151 724 ja tilikauden tulos 235 351. Kuntayhtymän talouden odotettiin toteutuvan jonkin verran (n. 80 000 90 000 ) alijäämäisenä vielä kuluneena vuonna. Talouden vakauttamisohjelman toimenpiteillä on pyritty saavuttamaan tasapainoinen talouden tila vuonna 2013. Talous toteutui kuitenkin huomattavasti odotettua enemmän alijäämäisenä. Tulosta painoivat alaspäin merkittävästi lämmityskustannusten nousu (-78 543 ), luottotappiot saamatta jääneistä asiakasmaksuista vuodelta 2010 (-34 736 ) sekä lomapalkkavarausten kirjausten muutos (- 47 392 ). Kuntayhtymän talouden vakauttamisohjelma tuottaa edelleen merkittäviä kustannussäästöjä; mm. kuntoutustoiminnan palveluiden ostot toteutuivat 125 144 edellisvuotta pienempinä ja hallinnon kulut 46 464 edellisvuotta pienempinä. Tilikauden alijäämä pienentyi edellisen vuoden (-288 849) 53 498. Kuntayhtymän talouden vertailua edellisiin vuosiin hankaloittaa kehittämistoiminnan mittava supistuminen, jonka vaikutus toimintavuoden tuotoissa oli - 514 857 ja kuluissa 594 627. Kuntayhtymän valtuusto kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa ja yhtymähallitus kuusi kertaa.

5 1.1.3 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Jäsenkunnat Jäsenkunnat ja niiden omistamien osuuksien määrät: Akaa (5) Loppi (21) Asikkala (22) Mänttä-Vilppula (40) Forssa (22) Nastola (14) Hattula (17) Orivesi (17) Hausjärvi (29) Padasjoki (14) Humppila (10) Pirkkala (10) Hämeenkoski (7) Pälkäne (16) Hämeenlinna (149) Riihimäki (70) Janakkala (20) Ruovesi (14) Jokioinen (11) Tammela (17) Juupajoki (9) Tampere (431) Kangasala (39) Valkeakoski (51) Kärkölä (11) Vesilahti (15) Lahti (150) Ypäjä (10) Lempäälä (22) Yhteensä jäsenkuntien omistuksessa on 1 263 osuutta. Jäsenkuntien yhteenlaskettu asukasluku on n. 700 000. Jäsenkunnat sijaitsevat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunkin jäsenkunnan valtuusto valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Valtuustokausi on v. 2009 2012 Yhtymävaltuusto kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Yhtymävaltuustossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Toimintavuoden ajan yhtymävaltuustossa oli 29 jäsentä ja heillä oli yhteensä 1 263 osuutta ja ääntä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Mauri Poussa Tampereelta, I varapuheenjohtajana Tommi Räty Riihimäeltä ja II varapuheenjohtajana Sirpa Rauhala Tammelasta. Yhtymävaltuuston jäsenet, varajäsenet, jäsenkunnat sekä osuudet ja äänet on esitelty toimintakertomuksen liitteessä 1 sivulla 46. Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muista kuntalaissa, kuntayhtymän perussopimuksessa sekä muissa säännöissä sille määrätyistä tehtävistä. Perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitus valitaan kunnallisvaalikaudeksi. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Yhtymähallituksessa on seitsemän jäsentä ja varajäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimii Erkki Valta Hausjärveltä ja varapuheenjohtajana Pekka Järvinen Valkeakoskelta. Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet on esitelty toimintakertomuksen liitteessä 2 sivulla 47.

6 Tarkastuslautakunta Toimintavuoden aikana tarkastuslautakunnan puheenjohtajan toimi Kimmo Koskentausta Hämeenlinnasta ja varapuheenjohtajana Marja-Leena Lehtinen Hämeenlinnasta. Tarkastuslautakunnan jäsenenä toimi Anniina Lucenius Janakkalasta. JHTT-yhteisönä toimii Oy Audiator Ab ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Jorma Kesä. Tarkastuslautakunta tutustui kokouksissaan toimintavuoden aikana kuntayhtymän toimintaan ja talouteen sekä hallintoon. Lisäksi tarkastuslautakunta tutustui lämmitysjärjestelmän uudistamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä kuntayhtymän perussopimuksen uudistamishankkeeseen. Muutokset Kuluneen vuoden aikana Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on edellisen vuoden tapaan jatkettu toiminnan uudistamista ja kehittämistä. Edellisenä vuonna aloitettu talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden siirtäminen uudelle palveluntuottajalle ja sähköiseen toimintaympäristöön saatettiin loppuun. Talouden osalta jatkettiin tasapainotussuunnitelmaa, jonka avulla pyrittiin onnistuneesti karsimaan toiminnan kustannuksia ja hillitsemään kustannusten nousua. Talouden tasapainotussuunnitelmat toimet jatkuvat vielä vuonna 2013, jolloin suunnitelman mukaisesti kuntayhtymän talous on tarkoitus saattaa tasapainoiseksi. Kuluneen vuoden aikana käynnistettiin kuntayhtymän ict-palveluiden uudistamishanke, jonka tarkoituksena on päästä eroon kuntayhtymää vaivaavista ongelmista tietoteknisten palveluiden osalta. Palveluita järjestellään uudelleen ja siirretään toiselle palveluntuottajalle tietoturvallisuuden, toimintavarmuuden sekä hinta-laatusuhteen parantamiseksi. 1.1.4 Vuoden 2012 toiminta ja talous Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä tuottaa monipuolisia ja kehittyviä päihdehuollon kuntoutumispalveluita asiakkaiden ja kuntien tarpeista lähtien. Lisäksi kuntayhtymä tuottaa asiantuntija ja kehittämispalveluita päihdepalveluiden kehittämiseksi laaja-alaisesti. Kuntayhtymän toiminta koostuu kahdesta toimintayksiköstä, Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta ja Mainiemen päihdetyön kehittämisyksiköstä. Toimintavuoden aikana kuntayhtymän taloudellista tilaa tasapainotettiin suunnitelman mukaisesti. Kuluneena vuonna pyrittiin parantamaan toiminnan kustannustehokkuutta ja kuntayhtymän kilpailukykyä monin eri toimenpitein. Samalla on pyritty lisäämään toiminnan joustavuutta monipuolisesti kuntien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti uudistamalla ja kehittämällä toimintaa, sen rakenteita, käytäntöjä ja toiminnan sisältöjä yhtymävaltuuston ja hallituksen edellyttämällä tavalla. Toimintavuodelle oli asetettu tavoitteeksi 11 500 kuntoutumisvuorokautta. Kuntoutusvuorokausia tuotettiin 12 780, joka ylittää tavoitteen 11 %. Kuntoutumiskeskuksen palveluita käytti toimintavuoden aikana 49 kuntaa. Asiakkaita kuntoutumispalveluissa oli 428 henkilöä. Asiakkaita kuntoutuspalveluihin tuli vuoden aikana 22 jäsenkunnasta ja 27 muusta kunnasta.

7 1.1.4.1 Toiminnan suuntaviivat Kuntayhtymän perussopimus Kuntayhtymän tehtävänä perussopimuksen mukaan on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta Hämeenlinnassa, Lammilla ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. Toiminta-ajatus Kuntayhtymä on aktiivinen päihdetyön erityistason toimija. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ihmisille mahdollisuuksia hallita elämäänsä paremmin ja mahdollisimman itsenäisesti. Kuntayhtymä vaikuttaa tutkimuksen ja kehittämisen keinoin osaltaan toimialansa ja toimialueensa yhteistoimintaverkostojen toiminnan ja päihdetyön kehittymiseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat sijaitsevat Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kuntoutukseen ja palvelujen piiriin voi tulla myös muista kuin jäsenkunnista, käytännössä koko maasta. Demokraattinen yhteisökuntoutus Kuntoutumisen perustaksi ja toimintaa ohjaavaksi ajattelutavaksi on valittu demokraattinen yhteisökuntoutus, jota toteutetaan Maxwell Jonesin kehittämän mallin mukaisesti. Yhteisökuntoutus perustuu yhteisön jäsenten tasavertaiseen yhteistyöhön, avoimeen kommunikaatioon ja keskinäiseen vastuuseen. Sitoutuminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja käytäntöihin antaa mahdollisuuden yhteisön jäsenten yksilöllisten tarpeiden toteuttamiselle. Mainiemen arjessa yhteisöllisyyden ja yhteisökuntoutuksen perusteet näkyvät monin tavoin: yhteisöjen arjessa ongelmat ratkotaan yhdessä avoimesti keskustellen. Monitasoisen palaverikäytännön kautta on mahdollisuus saada kaikkien ääni kuuluviin. Yhteisöllisyys demokraattisessa yhteisökuntoutuksessa on yhdessä asioiden suunnittelua, niiden toteuttamista ja arviointia. Mainiemen perussopimuksen mukaisesti yhteisön kaikki jäsenet pyrkivät tukemaan toisiaan siihen, että Mainiemessä vallitsee turvallisuutta, kuntoutumisrauhaa ja päihteettömyyttä edistävä ilmapiiri. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnassa näkemys päihdeongelman luonteesta ja riippuvuusproblematiikasta on humanistinen. Kiinteistöjen perusparannus ja huolto Kiinteistöjen perusparannusta ja huoltoa jatkettiin toimintavuoden aikana parantamalla mm. energiatehokkuutta ja käynnistämällä lämmitysjärjestelmän uudistamishanke.

8 1.1.4.2 Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluita Ympärivuorokautinen laitoskuntoutus Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa asiakkaat saavat yksilöllisiin tarpeisiinsa monipuolista korkeatasoista kuntoutusta. Palvelut soveltuvat kaikkien päihdyttävien aineiden käyttäjien lisäksi myös kaksoisdiagnoosi- ja moni ongelmatilanteissa sekä muissa elämänhallintaongelmissa olevien asiakkaiden kuntoutukseen. Laitoskuntoutuksen pituus vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Kotona jatkuvaa kuntoutumista voidaan tukea intervallijaksoin ja avopalveluin. Perhekuntoutus Perhekeskus Maininki tarjoaa perheille kuntoutusta, jossa huomioidaan erityisesti lapset ja vanhemmuus sekä perheen arjen sujuminen osana päihdekuntoutusta. Lapset voivat olla kuntoutuksessa mukana. Kuntoutusjakson ajan perheet asuvat nykyaikaisissa ja kodikkaissa rivitaloasunnoissa. Korvaushoidossa olevien kuntoutus Korvaushoidossa olevat asiakkaat osallistuvat normaalisti kuntoutukseen kaikissa Mainiemen yhteisöissä. Mainiemessä toteutetaan korvaushoidossa oleville asiakkaille korvaushoidon tehostejaksoja, pidempiä kuntoutumisjaksoja ja lyhyitä intervallijaksoja, jos kuntoutuminen on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Työtoiminta Mainiemen asiakkaat voivat osallistua työtoimintaan keittiö-, kiinteistö- ja siivoustyössä pidemmillä kuntoutumisjaksoilla. Kuntoutumisen ohella toteutettu työtoiminta voi jatkua työkokeilulla tai työvalmennuksella, jolloin kuntoutumisjakso on jo päättynyt ja asiakkaat asuvat itsenäisesti Mainiemen alueella olevissa rivitaloasunnoissa tai Lammin keskustassa. Vapausrangaistuksen aikainen päihdekuntoutus Mainiemen kuntoutumiskeskus on tehnyt vankeinhoidon kanssa yhteistyötä jo vuosia. Vangeille on järjestetty päihdekuntoutuskursseja avovankilassa ja he ovat voineet suorittaa osan vankeustuomiostaan Mainiemessä. Kuntoutumiskeskuksessa asiakas voi olla koevapaudessa. Myös yhdyskuntapalvelun suorittaminen Mainiemessä on mahdollista. Asumispalvelut Asiakkailla on mahdollisuus asua Mainiemen alueella työkokeilun ja työvalmennuksen aikana Mäkirinteen rivitaloasunnoissa. Asumispalveluita käytetään soveltaen myös päihdekuntoutujien läheisten viikonloppuvierailujen yhteydessä.

9 Avopalvelut Mainiemen kuntoutumiskeskus tarjoaa avopalveluja joko kuntoutusjaksoihin liittyen jälkihoitona tai avopalvelukokonaisuuksina. Asiantuntijapalvelut Kuntayhtymä tarjoaa laaja-alaisia asiantuntijapalveluita mm. kehittämispalveluita ja yhteisötyönohjauspalveluita. Lisäksi osa henkilökunnasta toimii oman työnsä ohella tarvittaessa asiantuntija- ja koulutustehtävissä. 1.1.4.3 Vuoden tapahtumia Päihdepäivät Mainiemen kuntoutumiskeskus osallistui vuosittain pidettäville valtakunnallisille päihdepäiville omalla näyttelyosastollaan, jossa esiteltiin kuntoutumiskeskuksen toimintaa. Päihdepäivät keräsivät jälleen Helsingin messukeskukseen yli 1000 päihdetyön asiantuntijaa, ammattilaista ja kuntapäättäjää. Vierailijaryhmät Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toimintaan kävi tutustumassa toimintavuoden aikana lukuisa määrä erilaisia vierailijaryhmiä, oppilaitoksista, kunnista ja muiden palveluiden tuottajien edustajia. Oppilaitosyhteistyö Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toteutettiin kuluneen vuoden aikana oppilaitosyhteistyötä monilla erilaisilla tavoilla ja sisällöillä. Oppilaitosyhteistyö on kasvanut merkittäväksi osaksi Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toimintaa viime vuosina. Oppilaitosyhteistyö sisältää opinnäytetöiden ja käytännön harjoittelujaksojen lisäksi muun muassa erilaisia projekteja ja yhteisiä koulutus - yms. tapahtumia. Läheispäivät Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on kuluneen vuoden aikana jatkettu päihdekuntoutujien läheisten huomioimisen kehittämistä osana päihdekuntoutusta. Toimintavuoden aikana käynnistettiin säännöllisesti toistuvat läheislauantait, jolloin kuntoutujien läheiset voivat tulla kuntoutumiskeskukseen tukemaan kuntoutusta ja samalla saamaan tietoa kuntoutuksesta, päihdeongelmasta ja siitä toipumisesta. Läheislauantaina kuntoutujien läheiset saavat myös tietoa ja tukea omaan selviytymiseensä kuntoutujan läheisen roolissa. Kokemusasiakkaat ja asiakkaiden osallisuus Kuluneen vuoden aikana on kehitetty vahvasti asiakkaiden osallisuutta kuntoutuspalveluiden kehittämiseen ja arviointiin sekä oppilaitosyhteistyöhön osana Välittäjä 2013-hanketta. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa ja olla osallisena päihde- ja mielenterveystyön kehittämisessä. Kuluneen vuoden aikana on kehittämiseen

10 osallistuneista asiakkaista muodostunut Mainiemen kokemusasiakasryhmä. Kokemusasiakkaat ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämistoiminnassa ja pitäneet mm. päihdekoulutusta terveydenhuollon ammattilaisille. 1.1.4.4 Yleinen talouden kehitys Useamman vuoden jatkunut maailmanlaajuinen talouden taantuma ja korkeana pysynyt epävarmuus talouden suunnasta heijastui edelleen toimintavuoden aikana edelleen laajasti myös kansallisen talouden tilanteeseen. Yleisessä talouden kehityksessä merkillepantavaa oli euroalueen vaipuminen taantumaan USA:n perässä. Kuluneen vuoden aikana USA:ssa parantanut työllisyyskehitys ja asuntomarkkinoiden tilanne ovat tukeneet taloutta positiivisilla viesteillään. Euroopan keskuspankin toimet ovat vakauttaneet korkoja euroalueella toistaiseksi ja talouden osalta ongelmallisten maiden sopeuttamistoimet ovat aluillaan. Talouden tilanteen epävarmat näkymät ja poliittinen epävarmuus painavat kuitenkin talouden kasvuodotuksia laajasti. Lisäksi useisiin talouden ennusteisiin sisältyvä oletus euroalueen ongelmien jatkumisesta lisää epävarmuutta edelleen. Toimintavuoden aikanakin heikentynyt kasvu kärjistää ongelmia edelleen ja talouden taantumista edelleen pidetään hyvin todennäköisenä. Talouden epävarmuuden heijastuminen työllisyyteen on ollut toistaiseksi vielä vähäistä, vaikka henkilöstön vähennystarve onkin näkynyt kaikilla päätoimialoilla. Työllisyystilanne on tästäkin huolimatta pysynyt toistaiseksi melko hyvänä mutta sen odotetaan ennusteiden mukaan hiipuvan kasvun myötä heikkenevän hitaasti lähitulevaisuudessa. Kaikilla päätoimialoilla vuoden aikana näkyneen henkilöstön lisääntyvän vähennystarpeen odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Päätoimialoista rakentamista ja asuntojen kysyntää on toistaiseksi Suomessa edesauttanut alhainen korkotaso ja henkilöstön vähennystarpeen on oletettu olevan pienempää kuin muilla toimialoilla. Joissain ennusteissa tätä on pidetty mahdollisena merkkinä paremmasta mutta toisaalta, nyt pankit ovat kiristäneet ja kiristämässä rahoitusehtoja, tämä saattaa näkyä myös kysynnän mahdollisena hiipumisena. Kansallisen talouden saattaminen kestävälle pohjalle kasvuun perustuen, edellyttäisi huomattavasti nykyistä ja ennusteita suurempaa kasvua talouden osalta. Julkisen talouden rahoitusylijäämän pitäisi olla noin 4 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2016, jotta julkinen sektori kykenisi hoitamaan jatkossakin velvoitteensa. Julkisen sektorin henkilöstömenojen kasvussakaan ei ole näkyvissä viitteitä muutoksesta. Vuosilomalain karenssiajan poistaminen mm. lisää henkilöstökustannuksia yksistään n. 0,5 %. Edellä mainitut seikat aiheuttavat jatkuvasti kasvavia paineita mittaville toimenpiteille ja rakenteellisille muutoksille julkisella sektorilla ja julkisessa taloudessa. Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen ja samalla toteutuva sosiaali- ja terveysmenojen kasvu mm. väestön ikääntymisestä johtuen aiheuttavat jatkuvasti kasvavaa rahoitusalijäämää kuntien jo ennestään alijäämäiseen talouteen. Lähivuosien näkymät jatkuvasti kasvavasta kestävyysvajeesta merkitsevät väistämättä niukkoja aikoja myös kuntien taloudelle. Talouden nykyinen kehitys heijastuu väistämättä kunnissa myös päihdepalveluiden hankintaan ja järjestämiseen. Päihdepalveluiden jatkuvasti kasvavat kustannukset mm. opioidikorvaushoidossa olevien asiakkaiden määrän jatkuvasti kasvaessa, haastavat kuntia uudenlaisiin toimintatapoihin ja kustannustehokkuuden parantamiseen myös päihdepalveluiden osalta. Nyt ennustettu työllisyyden heikentyminen näkyy suurella todennäköisyydellä myös kunnissa päihdepalveluiden kysynnän ja kustannusten kasvuna lähivuosina. Työttömyyden kasvun myötä voidaan odottaa myös työelämästä syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden lisääntyvän sekä näiden seurauksena yksilöiden ja perheiden ongelmien sekä inhimillisen kärsimyksen lisääntyvän.

11 Tällaisella kehityksellä on yleensä suora vaikutus myös päihteiden käytön kasvuun ja siitä viiveellä seuraavien päihdeongelmien lisääntymiseen sekä kuntoutustarpeen kasvuun. Talouden epävarmuuden lisääntyminen ja kuntatalouden tilan jatkuva heikentyminen haastaa yhä voimakkaammin myös päihdepalveluiden tuottajia toiminnan tehostamiseen, laadun jatkuvaan parantamiseen sekä kustannusten kasvun hillitsemiseen. 1.1.4.5 Kuntayhtymän talous Kuntayhtymän toiminnan tuotot olivat kuluneena vuonna 2 138 904 ja toiminnan kulut 2 291 176. Vuosikate oli vuonna 2012 151 724 ja tilikauden tulos 235 351. Alkuvuoden talouden toteutumien perusteella kuntayhtymän talouden odotettiin toteutuvan alijäämäisenä vielä kuluneena vuonna. Talouden vakauttamisohjelman toimenpiteillä on pyritty saavuttamaan tasapainoinen talouden tila vuonna 2013. Talous toteutui kuitenkin huomattavasti odotettua enemmän alijäämäisenä. Tilikauden alijäämä pienentyi edellisestä vuodesta 53 498. Talouden vakauttamisohjelmaa on tästä johtuen päätetty jatkaa ja tehostaa vuoden 2013 aikana. Myös talouden seurantaa, raportointia ja suunnittelua kehitetään. Kuntayhtymän tulosta painoivat alaspäin merkittävästi lämmityskustannusten nousu (- 78 543 ), luottotappiot saamatta jääneistä asiakasmaksuista vuodelta 2010 (-34 736 ) sekä lomapalkkavarausten kirjaukset (- 47 392 ). Lisäksi kuntayhtymän taloutta painoi alaspäin kuluneena vuonna ICT-palveluiden muutosprojektin odotettua suuremmat kustannukset (-25 512 ) ja peruspääoman palautukset aiemmin kuntayhtymästä eronneille kunnille vuosilta 2011 ja 2012 (- 15 205 ). Kuntayhtymän talouden vakauttamisohjelma tuottaa edelleen merkittäviä kustannussäästöjä; mm. kuntoutustoiminnan palveluiden ostot toteutuivat 125 144 edellisvuotta pienempinä ja hallinnon kulut 46 464 edellisvuotta pienempinä. Talouden vakauttamisohjelmaa jatketaan ja tehostetaan alkaneena vuonna useilla eri toimenpiteillä talouden saattamiseksi tasapainoiseen tilaan. Kuntayhtymän talouden vertailua edellisiin vuosiin hankaloittaa kehittämistoiminnan mittava supistuminen, jonka vaikutus toimintavuoden tuotoissa oli - 514 857 ja kuluissa 594 627. 1.1.5 Kuntayhtymän henkilöstö 1.1.5.1 Henkilökunta Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän henkilöstö työskentelee Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa ja Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikössä. Kuntoutumiskeskuksessa henkilökunta jakautuu kuntoutustoimintaan ja sen tukipalveluihin. Kuntoutustoiminnassa työskentelee ohjaajia, sairaanhoitajia, yövalvojia ja heidän lähiesimiehinään vastaava ohjaaja sekä vastaava sairaanhoitaja. Kuntoutustoiminnassa toimii myös osa-aikainen lääkäri. Kuntoutumiskeskuksen tukipalveluihin kuuluvat kehittämisyksikkö, keittiö, kiinteistönhuolto, toimisto sekä siivous- ja pyykkihuolto. Tukipalveluissa työskentelee keittiöhenkilökuntaa, laitosmiehiä, toimistosihteeri, kuntoutusohjaaja ja johtaja

12 Kehittämisyksikössä työskenteli toimintavuoden aikana projektipäällikön lisäksi yksi osa-aikainen suunnittelija. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntayhtymän henkilöstötilanne kuluneen vuoden lopussa lukuun ottamatta ajoittaisia sijaisuuksia. KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ 2012 2011 Kuntayhtymän hallinto 2 2 Kuntoutustoiminta 25 23 Kehittämisyksikkö 2 2 Keittiö 3,5 2,5 Kiinteistöhuolto 2 2 34,5 31,5

13 1.1.5.2 Työnohjaus ja koulutus Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteisötyönohjaajana toimi Reetta Kekkonen Jyväskylän koulutuskeskuksesta. Perhekeskus Mainingin työryhmän työnohjaajana toimi Toni Mäkelä. Lisäksi toimintavuoden aikana kuntoutumiskeskuksen vastaava ohjaaja Heli Soisalo on toiminut keittiön työryhmän työnohjaajana ja henkilöstön mentorointikäyntäntöä on vahvistettu kuluneen vuoden aikana. Kolme kuntoutumiskeskuksen ohjaajaa täydentää päihdetyön ammattitutkintoaan lähihoitajan oppisopimuskoulutuksella. Vuonna 2010 käynnistettiin tilaustyönä kaksivuotinen yhteisöhoidon koulutuskokonaisuus, johon osallistui 15 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen työntekijää. Koulutus päättyi kuluneen vuoden aikana. Koulutuksella täydennettiin merkittävästi yhteisöhoidon koulutuksen saaneen henkilökunnan määrää. Koulutuksen jälkeen yhteisöhoidon kaksivuotisen koulutuksen on käynyt miltei kaikki vakituiset työntekijät kuntoutus- ja tukipalveluista. Henkilökunta on toimintavuoden aikana osallistunut myös useisiin lyhyempiin kursseihin, täydennyskoulutuksiin ja seminaareihin. Oppilaitosyhteistyö ja asiakkaiden osallisuus Välittäjä 2013 hankkeen aikana Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on aktiivisesti jatkettu oppilaitosyhteistyön kehittämistä. Oppilaitosyhteistyön ytimen on muodostanut tiivis jaettuun asiantuntijuuteen ja kumppanuuteen perustuva yhteistyö Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kanssa. Oppilaitosyhteistyössä toteutetut tapahtumat ovat nivoutumassa kiinteäksi osaksi Mainiemen kuntoutumistoimintaa tukien asiakkaiden kuntoutumista, voimaantumista ja osallisuutta. Toimintavuoden syksyn aikana Mainiemessä on järjestetty mm. neljä Kohtaamispäivää, joissa tasavertaisen kohtaamisen periaatteella ja oppivan kahvilan menetelmällä on yhteistoiminnallisesti työskennelty sosionomi opiskelijoiden, Mainiemen asiakkaiden ja henkilökunnan kesken vuorovaikutuksen, yhteistyösuhteen, riippuvuuden, toipumisen ja demokraattisen yhteisökuntoutumisen teemojen parissa. Sairaanhoitaja opiskelijat ovat puolestaan jatkaneet jo kolmantena peräkkäisenä lukukautena EA-rasti päivien järjestämistä Mainiemen henkilökunnalle ja asiakkaille. Tämän syksyn toteutuksessa oli mukana myös Miete ry:n kokemusasiantuntija. Lahden ammattikorkeakoulun ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteistyö oli esillä lokakuun XIX Valtakunnallisilla päihde- ja mielenterveyspäivillä asiakaslähtöisyys ja kokemuskouluttajat päihde- ja mielenterveystyön opetuksessa seminaarissa. Asiakkaista, jotka ovat Mainiemen kuntoutumisjakson aikana osallistuneet oppilaitostapahtumiin ja kokeneet työskentelyn sekä omaa kuntoutumisprosessia tukevana että mahdollisuutena vaikuttaa ja olla osallisena päihde- ja mielenterveystyön kehittämisessä, on muodostunut Mainiemen kokemusasiakasryhmä. Kokemusasiakkaat ovat olleet aktiivisesti mukana oppilaitostapahtumien suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä sekä lisäksi mm. pitämässä päihdekoulutusta terveydenhuollon ammattilaisille. Asiakkaiden osallisuutta ja sen kehittämistä vahvistetaan edelleen vuoden 2013 aikana mm. kokemusasiakkaiden osallistumisella Mainiemen arviointipäivään.

14 1.1.6 Kehitysnäkymät 1.1.6.1 Kehittämistarpeet Kuntayhtymän keskeisiä kehittämistarpeita ovat edellisenä vuonna käynnistetty talouden vakauttaminen ja yhteistyösuhteiden tiivistäminen jäsenkuntiin. Lisäksi kuntoutumiskeskuksen aluelämmitysjärjestelmän uudistaminen nykyaikaiseksi ja energiatehokkuuden parantaminen on tarpeellista järjestelmän iän ja kunnon sekä toimintavarmuuden heikentymisen vuoksi. Kiinteistöjen osalta on kiinnitettävä edelleen huomiota myös tilojen ja aluejärjestelmien perusparannukseen sekä tilojen käytön suunnitteluun nykyistä paremmin. Palveluiden laadun parantaminen, uusien palveluiden kehittäminen yhdessä kuntien ja asiakkaiden kanssa on edelleen ajankohtaista. Toiminnan kehittämisen lähtökohtana ovat arviointi- ja palautejärjestelmän tuottama tieto sekä yhteistyökeskustelut kuntien kanssa. Yhteisöllisen työotteen säilymisestä on jatkossakin huolehdittava riittävällä perehdytyksellä, koulutuksella ja muilla tarpeellisilla toimenpiteillä. 1.1.6.2 Käynnissä oleva kehittämistoiminta Kuntoutumispalveluiden arviointi- ja palautejärjestelmä tuottaa säännöllisesti luotettavaa tietoa toiminnasta ja sen vaikutuksista. Järjestelmän tuottamalla tiedolla on jatkuvasti kasvava merkitys toiminnan ohjauksessa ja johtamisen sekä kehittämisen apuvälineenä. Kuntoutustoiminnassa kehitetään aktiivisesti palveluita, palveluiden laatua, sisältöä ja työtapoja. Asiakkaiden osallisuuden ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen on edennyt merkittävästi kuluneen vuoden aikana ja on kuntayhtymän strategisia kehittämisen painopisteitä jatkossakin. Lisäksi kuluneen vuoden aikana käynnistettiin henkilöstön työ hyvinvoinnin ja työssä viihtymisen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä sisältävä laajemman kehittämiskokonaisuuden suunnittelu. Hanke on käynnistynyt alkuvuodesta 2013. Kuntoutumiskeskuksen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen aloitettiin kuluvan vuoden aikana siirtämällä osa ICT-palveluista uuden palveluiden tuottajan hoidettavaksi tietojärjestelmien toimintavarmuuden ja palvelupyyntöjen käsittelyn nopeuttamiseksi. Hanke jatkuu vielä vuonna 2013. 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Keskeisiä riskejä kuntayhtymässä ovat toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Lisäksi saattaa ilmetä muita epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja.

15 1.1.7.1 Toiminnalliset riskit Kuntayhtymän perustehtävästä johtuen henkilökunnan saatavuus ja osaaminen ovat keskeinen riski. Kuntoutumiskeskuksen sijaintipaikkakunnan Lammin ja sen lähiseutujen vetovoima asuinpaikkana on tärkeää, mikäli työmatkakustannukset kasvavat yhä edelleen. Lisäksi kuntayhtymän on huolehdittava kilpailukyvystään työmarkkinoilla mm. lisäämällä voimakkaasti henkilöstön hyvinvointia, jaksamista ja viihtyvyyttä. Työvoiman saanti ja pysyvyys riippuu merkittävästi kuntayhtymän asemasta houkuttelevana työnantajana ja kuntayhtymän kyvystä pitää huolta työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnista sekä ammattitaidosta. Kuntayhtymän asema palveluiden tuottajana ja kehittäjänä riippuu suuresti mm. meneillään olevan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellisten yhtenäistämisen hankkeiden etenemisestä. Kuntayhtymässä jatketaan aktiivisesti kehittämistoimintaa mm. luomalla uusia toimintamalleja ja palveluita kuntien ja kuntalaisten tarpeisiin. Kehittämistoiminnasta saatavat tulokset mahdollistavat kuntayhtymän palveluiden laadun kehittymisen toimialan yleisen kehityssuunnan ja palveluntarpeiden mukaisesti ja pienentää näin muutosten tuomaa toiminnallista riskiä. 1.1.7.2 Rahoitusriskit Kuntayhtymällä ei yleensä ole lainoja eikä sijoitustoimintaa. Likviditeetti on kiinni siitä, kuinka kunnat käyttävät kuntayhtymän palveluja. Tilanne on kuntayhtymän kannalta hyvin haastava, kun kustannukset perustuvat suurelta osin henkilöstökuluihin. Muihin kuin palvelumaksutuloihin ei juuri ole mahdollisuuksia. Keskeisenä selviytymiskeinona on palvelujen ajan tasalla pitäminen, uudistaminen, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen. Periaatteessa kunnat haluavat ylläpitää hyvää ja kehittyvää toimintaa. Rahoitusriski pienentyi merkittävästi kuluneen vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun kunnille muutamana aiempana vuonna tuotettu kehittämistoiminta ja siitä aiheutuneet kustannukset pienentyivät huomattavasti. Viimeisten vuosien aikana kohonneiden asiakasmaksuista kertyneiden saatavien merkitys kuntayhtymän rahoitusriskinä on kasvanut merkittävästi ja näkyy mm. kuluneen vuoden tilinpäätöksessä sitä heikentävänä tekijänä. Käytännössä kuntayhtymän luottatappiot muodostuvat saamatta jääneistä asiakasmaksuosuuksista. 1.1.7.3 Vahinkoriskit Suurimmat vahinkoriskit kohdistuvat kuntayhtymän omistamiin kiinteistöihin. Kun kiinteistöistä huolehditaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti, riski pysyy siedettävänä. Kiinteistökustannusten nopea kasvu on todennäköinen riski. Tästäkin syystä käyttöasteen on syytä pysyä korkeana. Kuntayhtymän kiinteistöt ja muu omaisuus on vakuutettu riittävästi, myös toiminnan keskeytymisen varalta. Majoitustilojen paloilmoitusjärjestelmät ovat ajan tasalla. Laitosalueella on lisäksi henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Kuntoutuksen aikana asiakkailla on tapaturmavakuutus. Henkilökunnalla on normaali tapaturmavakuutus ja työterveyshuolto on järjestetty asiallisesti. Kuntayhtymän pelastussuunnitelma on ajan tasalla, samoin työsuojelun toimintaohjelma. Suurimman riskin vahinkojen osalta muodostaa kuntoutumiskeskuksen vanhentunut aluelämmitysjärjestelmä ja sen oleellisesti heikentynyt toimintavarmuus.

16 1.1.7.4 Vahvuudet Kuntayhtymän merkittävänä vahvuutena voidaan nähdä kuntien suorat vaikuttamismahdollisuudet kuntoutuspalveluiden kehittämiseen kuntayhtymän jäsenyyksien kautta. Kuntoutumispalveluiden ollessa osa kuntien omaa palveluntuotantoa, kunnilla on merkittävästi parempi mahdollisuus vaikuttaa tuotettaviin palveluihin verrattuna sopimussuhteisiin palveluiden tuottajiin. Kuntayhtymän toiminnan vahvuuksia ovat monipuoliset tilat ja niiden muuntautumiskyky. Myös kuntoutumiskeskuksen keskeinen sijainti alueellaan voidaan nähdä toiminnan vahvuutena vaikka siihen saattaa liittyä myös toiminnallisia riskejä. Kuntayhtymän henkilöstön laaja-alainen osaaminen ja sen jatkuva vahvistaminen kehittämisen ja koulutusten avulla on selkeä vahvuus toiminnassa. Samoin yhteisöhoidon osaaminen ja kuntoutumiskeskuksen pitkäaikainen toiminta demokraattisena yhteisönä sekä asiakkaita kunnioittava toimintatapa ovat merkittäviä vahvuuksia toiminnassa. Lisäksi toiminnan vahvuuksia ovat muuntautumiskyky, verkostoitunut toimintatapa ja laajapohjainen toiminta (tuotteet). Aktiivinen kehittämistoiminta takaa palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja uusien tuotteiden kehittämismahdollisuudet käynnissä olevan arvioinnin kehittämisohjelman lisäksi. Arviointi- ja palautejärjestelmän valmistumisen myötä kuntayhtymä saa toiminnastaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa sekä kykenee saamansa tiedon avulla reagoimaan tarvittaessa nopeastikin toiminnan parantamiseksi tai uudistamiseksi. Tästä on saatu huomattavan positiivisia kokemuksia jo arviointi- ja palautejärjestelmän kehittämisvaiheessa. 1.1.8 Asiakkaat 1.1.8.1 Toteutuneet kuntoutumisjaksot Kuntoutumisvuorokausia toteutui toimintavuonna 12 780 (11 414 vuonna 2011), nousua edelliseen vuotaan verrattuna oli 12 %. Tavoitteeksi oli asetettu 11500 kuntoutumisvuorokautta. Toimintavuonna käyttöaste oli 77,8 % (vuonna 2011 69,5 %). Kuntoutumiskeskuksen palveluita käytti 49 kuntaa (vuonna 2011 53 kuntaa) ja asiakkaina näistä kunnista toimintavuoden aikana oli 428 henkilöä (vuonna 2011 361). asiakasmäärä kasvoi vuoteen 2011 verrattuna 18,5 %. Kuntoutumisjaksoista 78 % tuotettiin jäsenkunnille ja 22 % muille kunnille. Vuonna 2011 kuntoutumisjaksoista jäsenkunnille tuotettiin 74 % ja muille kunnille 26 %. 1.1.8.2 Asiakkaiden kokemuksia Arviointi- ja palautejärjestelmän kehitys on edennyt vaiheeseen, jossa järjestelmä tuottaa säännöllisesti luotettavaa tietoa toiminnasta ja sen vaikutuksista. Asiakkaiden kokemusten mukaan kuntoutumisjakson aikana tapahtuneen muutoksen ovat mahdollistaneet kuluneen vuoden aikana kuntoutumiskeskuksesta erilaisissa keskusteluissa saatu tuki, yhteisöllisyys, vertaistuki ja ryhmät, joiden avulla mm. asiakkaiden oma vastuunotto on kasvanut. Asiakkaat kokevat saaneensa kiitettävästi tukea muutokseen ja asioiden hoitamiseen. Muiden asiakkaiden kokemukset ja näkökulmat ovat avartaneet ajattelua ja auttaneet eteenpäin muutoksessa.

17 Yhteisöllinen toimintatapa ja siihen kuuluva mahdollisuus käsitellä hankaliakin asioita avoimessa ilmapiirissä yhteisössä sekä vertaistuki, nousivat merkittäviksi tekijöiksi muutoksen mahdollistajina. Lisäksi asiakkaat arvostavat henkilökunnan ammattitaitoa muutoksessa. Toiminnan kehittämistarpeina asiakkaat mainitsevat yhteisön tiedonkulun parantamisen, henkilökunnan toiminnan ja työn tekemiseen liittyvien tapojen kehittämisen. Asiakkaat kiinnittivät palautteissaan myös huomiota työntekijöiden ajoittaiseen kiireeseen. Lisäksi uusien asiakkaiden perehdyttämisessä on palautteen mukaan parannettavaa. 1.1.8.3 Toiminnan vaikutuksia Toiminnan vaikuttavuudesta kerätään tietoa erilaisilla mittareilla säännöllisesti. Asiakkaan tullessa tehtävän tilannearvioinnin ja lähtiessä tehtävän loppuarvioinnin lisäksi tietoa asiakkaissa tapahtuvista muutoksista kerätään viikoittain tietoa ORS (Outcome Rating Scale) mittarilla. Yhteisön tilassa tapahtuvista muutoksista kerätään viikoittain tietoa GRS (Group Session Rating Scale) mittarista Mainiemen toimintaan kehitetyllä mittarilla. Kaiken kaikkiaan arviointimittareiden avulla kerätyn tiedon mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminta on tuloksellista ja sillä on todistetusti paljon positiivisia vaikutuksia asiakkaan muutokseen, kuntoutumiseen ja elämänhallintaan. Arviointijärjestelmän tuottaman tiedon mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminnalla on merkittäviä vaikutuksia asiakkaiden muutosvalmiuteen oman elämänhallinnan parantamisessa ja päihteiden käytön lopettamiseen. Asiakkaiden sitoutuminen muutokseen paranee huomattavasti kuntoutuksessa. Asiakkaiden psyykkinen terveydentila paranee ja samaan aikaan sekä masennus ja ahdistuneisuus vähenevät merkittävästi. Asiakkaat kokevat saavansa Mainiemessä erittäin hyvin sekä yksilöllistä tukea, yhteisöllistä tukea että vertaistukea. Asiakkaiden kokemuksen mukaan Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminta tukee hyvin asiakkaiden kuntoutumista. Asiakkaat kokevat vastaustensa perusteella saavansa myös erittäin hyvin tukea tukiverkostonsa rakentamiseen kuntoutumisjaksonsa aikana. 1.1.8.4 Keskeytyneet kuntoutumisjaksot Asiakkaiden kuntoutumisjaksojen toteutumisia ja keskeytymisiä on seurattu vuodesta 2006 alkaen yhteisöittäin. Jokaista kuntoutumissuunnitelmasta poikennutta keskeytynyttä jaksoa arvioitiin. Arviointiin osallistuivat yhteisön työryhmä, usein asianomainen asiakas ja varsin usein koko yhteisö eli asiakkaat ja henkilökunta yhdessä. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen perussopimuksessa keskeisintä on päihteettömyyden turvaaminen ja turvallisen kuntoutumisilmapiirin säilyminen. Edellisten vuosien aikana noususuunnassa ollut kuntoutumisjaksojen keskeytysmäärä nostettiin vuonna 2011 yhdeksi toiminnan kehittämisen kohteeksi. Kahden vuoden kehittämisjakson aikana keskeytysten määrää onnistuttiin laskemaan merkittävästi. Vuonna 2012 keskeytyneiden kuntoutusjaksojen osuus kaikista kuntoutusjaksoista oli n. 25,8 % (vuonna 2011 28 % ja vuonna 2010 31,5 %). Asiakkaan itse keskeyttämiä jaksoja kaikista kuntoutusjaksoista oli 11,4 % (vuonna 2011 17 %), Asiointivapaalle jäämisen vuoksi jaksoista keskeytyi 2,2 % (vuonna 2011 2,5 %.) Sairaalaan tai muuhun laitokseen siirtymisen vuoksi jaksoista keskeytyi 2,7 % (vuonna

18 2011 3,5 %). Mainiemen kuntoutumiskeskukseen sopimattoman käyttäytymisen vuoksi jaksoista keskeytyi 9,5 % (vuonna 2011 5 %) 1.2 Kuntayhtymän sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Lisäksi viran- ja toimenhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kuntayhtymän varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Johtajalle delegoitua päätösvaltaa seuraa yhtymähallitus ja käyttää tarvittaessa ottooikeutta. Päätöksistä voi pyytää oikaisua ja valittaa. Kuntoutuskeskuksen asiakkaat voivat niin ikään Mainiemessä annettavan palautteen lisäksi käyttää lain määrittämiä valitusteitä ja kääntyä valtakunnallisen päihdeasiamiehen tai kuntansa sosiaalija terveysasiamiesten puoleen. Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kuntayhtymässä asianmukaisesti järjestetty. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa.

19 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 2011 ulkoiset tuotot ja kulut 1 000 1 000 Toimintatuotot 2 139 2 549 Toimintakulut -2 291-2 750 Toimintakate -152-201 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 2 Muut rahoitustuotot 2 2 Korkokulut -1-2 Muut rahoituskulut -1-3 Vuosikate -152-202 Poistot ja arvonalentumiset -84-87 Tilikauden tulos -235-289 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -235-289 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 93,4 92,7 Vuosikate/Poistot, % 181 231 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. = 100 * Vuosikate / Poistot.