PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 31.3.2008

PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 31.3.2008

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635) Kylä: Ämmätsä (461) Tila: Riihiniemi RN:o 1:270 Kaavan laadituttaja ja Riihiniemen tilan omistaja: Annukka Barron, Fasaaninpolku 9, 02700 Kauniainen puh. 050-5113456 Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu oy Pirkanmaa / yhteyshenkilö Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA puh. 03/6872008 Vireille tulo : Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 27.9.2007. Riihiniemen ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutettiin Sydän-Häme lehdessä 26.11.2007. Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Pälkäneen kunnanhallitus. Pälkäneen kunnanvaltuusto Voimaantulo :.. 1.1 Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaava laaditaan Pälkäneen kunnan (635) Ämmätsän kylän (461) Riihiniemen tilalle RN:o 1:270. Suunnittelualue sijaitsee Pälkäneen kunnan koillisosassa, Vehkajärven etelärannalla lähellä Padasjoen kunnan rajaa.

1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.4 LIITTEET... 3 2 TIIVISTELMÄ... 1 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 1 2.2 RANTA-ASEMAKAAVA... 1 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Luonnonympäristö... 2 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 3 3.1.4 Maanomistus... 3 3.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 4 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 5 4.1 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 5 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 5 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 5 4.3.1 Osalliset... 5 4.3.2 Vireille tulo... 6 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 6 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 6 4.4 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 6 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 6 5.1 KAAVAN RAKENNE... 6 5.1.1 Mitoitus... 7 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 9 5.3 ALUEVARAUKSET... 9 5.3.1 Korttelialueet... 9 5.3.2 Muut alueet... 9 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 10 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 10 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset... 10 5.4.4 Yhdyskuntarakenne... 11 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset... 11 5.4.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu... 11 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 11 5.6 KAAVAMERKINNÄT... 12 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 1.4 Liitteet 1. Ote kumotusta Luopioisten rantayleiskaavasta 2. Luontoselvitys 3. Kantatilatarkastelu 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

1 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulo- ja valmisteluvaihe Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta alkuvuodesta 2007. 27.9.2007 järjestettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksessa kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRL 77, MRA 26 ). Läsnä olivat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Pälkäneen kunnan edustajat, maanomistaja sekä kaavan laatijan edustaja. (Neuvottelusta on laadittu muistio) Kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin Sydän-Häme lehdessä 26.11.2007, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internetsivuilla. Kaava-alueeseen rajautuvien naapuritilojen sekä Riihilahden vastarannan maanomistajille lähetettiin tiedotuskirje kaavaluonnoksen nähtävillä olosta. Lisäksi viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Kaavaluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä 26.11.- 27.12.2007. Lausunnon antoivat Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Pälkäneen kunnan rakennuslautakunta sekä Tampereen aluepelastuslaitos. Näistä Museovirastolla, Pirkanmaan maakuntamuseolla ja Tampereen aluepelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaavaluonnosaineistosta. Naapuritilojen maanomistajat tekivät kaavaluonnoksesta neljä huomautusta. Kaavaehdotusvaihe Kaavaluonnosta muutettiin ja täydennettiin luonnoksesta saadun palautteen ym. perusteella ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista seuraavasti : - Loma-asuntojen korttelin 2 tontti siirrettiin kaava-alueen pohjoisrannalta alueen länsiosan rannalle. Näin kaava-alueen pohjoisranta säilyy yhtenäisenä rakentamattomana rannanosana ja luoteiskulman kapeaan niemekkeeseen säilyy viheryhteys. Tilan länsirannalle siirretty tontti jää Vehkajärven selkäveden suunnasta tarkasteltuna suojaan kapean niemekkeen ja avokalliokumpareen taakse. - Kaava-alueen pohjois- / länsirannalla sijaitsevat kaavan luontoselvityksessä maisemallisesti arvokkaiksi todetut avokallioiset kumpareet huomioitiin kaavaehdotuksessa maisemallisesti arvokkaan alueen viivamerkinnöillä ja merkintään liitettiin maisema-arvojen säilymisen turvaava kaavamääräys. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava laaditaan Pälkäneen kunnan Ämmätsän kylän Riihiniemen tilalle RN:o 1:270. Suunnittelualue sijaitsee Pälkäneen kunnan koillisosassa, Vehkajärven etelärannalla lähellä Padasjoen kunnan rajaa.

2 Kuva: suunnittelualueeseen kuuluvan kiinteistön RN:o 1:270 rajaus. Ranta-asemakaava laaditaan kiinteistön ranta-alueelle. Ranta-asemakaavalla muodostuu kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (RA) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Kortteliin 1 on osoitettu kaksi loma-asunnon tonttia ja kortteliin kaksi yksi loma-asunnon tontti. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutetaan maanomistajien tarpeiden mukaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Ranta-asemakaava laaditaan Pälkäneen kunnan Riihiniemen tilalle, RN:o 1:270. Suunnittelualue sijaitsee Pälkäneen kunnan koillisosassa, Vehkajärven etelärannalla lähellä Padasjoen kunnan rajaa. Suunnittelualue on nykyisellään metsätalouskäytössä. Tilaan kuuluu Vehkajärven rantaviivaa 810 metriä. 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualueen rannat ovat melko kivikkoisia, paikoitellen esiintyy avokallioita; puusto on mäntyvaltaista. Vesistö Vehkajärvi on suuri useamman kunnan alueelle ulottava reittivesistöksi luokiteltava järvi. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Vehkajärvi on vedenlaadultaan erinomainen (vedenlaatukartta 2000-2003)

3 Maa- ja metsätalous Riihiniemen tilan alue on normaalissa metsätalouskäytössä. Luonnonsuojelu Suunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita eikä kaavan luontoselvityksessä tullut esille luonnonsuojelu- tai metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. Ainoa huomionarvoinen kasvi alueella on suomyrtti (Myrica gale), jota Pälkäneen kunnan alueella tavataan vain Vehkajärven rannoilla. Suunnittelualueella se on runsaimmillaan Riihilahden länsirannalla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne Suunnittelualueella ei ole asutusta. Palvelut Lähimmät palvelut sijaitsevat Rautajärven kylässä sekä Luopioisten kirkonkylässä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualue on metsätalouskäytössä. Liikenne Alue on saavutettavissa hyvin yleisiä teitä käyttäen. (yhdystiet 322, 3200, 3202 Luopioisten kirkonkylän suunnasta) Riihiniemen tilan alueelle on rakennettu tie. Vähäisen käytön vuoksi tie on osittain kasvanut umpeen, mutta se on otettavissa helposti käyttöön. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Riihinimen tilan eteläpuolella naapuritilan alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös. Suunnittelualue on rakentamaton eikä alueella ole erityistä kulttuurimaisemallista arvoa. Virkistys Alueella ei ole normaalia rakentamatonta rantaa suurempaa merkitystä virkistyskäytön kannalta. Kaava-alueen virkistyskäyttö on lähinnä jokamiehenoikeudella mahdollisesti tapahtuvaa liikkumista ranta-alueilla. Koillisrannan avokalliot saattavat houkutella esim. veneilijöitä pysähtymään. Ranta-alueilla ei ole muita ulkopuolisia kiinnostavia erityisiä maastokohteita (esim. hiekkarantoja tai luonnonsatamia). Tekninen huolto Suunnittelualuetta ei ole liitetty kunnallisen vesihuollon piiriin. Alueen vesihuolto ja jätevesien käsittely tulee pystyä järjestämään rakennuspaikkakohtaisesti. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei sijaitse suojelualueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. 3.1.4 Maanomistus Tilan Riihiniemi RN:o 1:270 omistaa Annukka Barron, Fasaaninpolku 9, 02700 Kauniainen

4 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Alueella on voimassa valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntakaavassa ei suunnittelualueelle ole osoitettu merkintöjä. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Luopioisten kunnanvaltuuston 11.9.2000 hyväksymän Luopioisten rantayleiskaavan alueeseen. KHO:n 19.4.2004 päätös kumosi kunnanvaltuuston rantayleiskaavan hyväksymispäätöksen. kumoutuneessa rantayleiskaavassa Riihiniemen tilalle RN:o 1:270 oli osoitettu neljä uutta lomarakennuspaikkaa (RA). Ote KHO:n kumoamasta Luopioisten rantayleiskaavasta on liitteenä 1. Ranta-asemakaava Alueelle ei ole laadittua aiemmin ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys Pälkäneen kunnan uuden rakennusjärjestyksen laatiminen on parhaillaan vireillä. Rakennuskiellot Suunnittelualue kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisen suunnittelutarpeen piiriin. Pohjakartta Kaavaa varten on laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000. Pohjakartan on laatinut karttapalvelu I-P ja se on hyväksytty XX.XX.2007. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Yleiskaavat Entisen Luopioisten kunnan kaikki ranta-alueet mukaan lukien Vehkajärvi kuuluvat Luopioisten kunnanvaltuuston 11.9.2000 hyväksymän Luopioisten rantayleiskaavan alueeseen. KHO:n 19.4.2004 päätös kumosi kunnanvaltuuston rantayleiskaavan hyväksymispäätöksen.

5 Vehkajärven pohjoisosa kuuluu Kuhmalahden kunnan ehdotusvaiheessa olevan rantayleiskaavan alueeseen. Padasjoen kunnan Vesijaon- ja Salmentaustanjärven rantaosayleiskaavan alue sijaitsee suunnittelualueesta muutama kilometri kaakkoon samalla vesistöalueella. Ranta-asemakaavat Pälkäneen puoleisella Vehkajärven länsirannalla Salmenniemessä ja Iso Karinniemen alueella sijaitsee vanhat ranta-asemakaavat. Myös muille läheisille järville mm. Uurajärvelle ja Ämmätsänjärvelle on laadittu ranta-asemakaavoja. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit Kaavatyön tausta-aineistona on käytettävissä kumoutuneen rantayleiskaavan selvitysaineistot. Ranta-asemakaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset Ranta-asemakaavaa varten on laadittu luontoselvitys kesällä ja syksyllä 2007 (Hannu Alén). Kaavoittaja on laatinut rantasuunnittelussa tarvittavan kantatilatarkastelun. Kts. kaavaselostus 5.1.1 ja liite 3. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Kaavan laatimisen tarkoituksena on määrittää Riihiniemen tilan rantarakennusoikeus ja mahdollistaa uusien loma-asuntojen rakentaminen. Kaavan laatimisen yhteydessä huomioidaan alueen mahdollisten luonto- ja maisema-arvojen selvittäminen ja turvaaminen. Ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty, koska yksityisen ranta-asemakaavan laatiminen on tällä hetkellä Pälkäneellä rantayleiskaavan puuttuessa ainoa mahdollinen tapa pyrkiä selvittämään ranta-alueidensa rakentamismahdollisuudet. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta alkuvuodesta 2007. 27.9.2007 järjestettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksessa kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja 77, MRA 26 ). Läsnä olivat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Pälkäneen kunnan edustajat, maanomistaja sekä kaavan laatijan edustajat. (neuvottelusta on laadittu muistio). Kaavan vireille tulosta kuulutettiin Sydän-Häme lehdessä 26.11.2007. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaiset Valtion hallinto: Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Museovirasto ja Tiehallinto Pälkäneen kunnan hallintokunnat: Rakennuslautakunta Tampereen aluepelastuslaitos

6 4.3.2 Vireille tulo Ranta-asemakaavan valmistelu aloitettiin maanomistajan aloitteesta alkuvuodesta 2007. Vireille tulosta kuulutettiin Sydän-Häme lehdessä 26.11.2007. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 26.11.2007 Kuulutus ranta-asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta Sydän-Häme lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. 26.11.2007 Ranta-asemakaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä. 27.12.2007 - Kaavoittaja pyysi kaavaluonnoksesta viranomaislausunnot ja kaavaalueeseen rajautuvien naapuritilojen maanomistajille sekä Riihilahden vastarannan maanomistajille lähetettiin tiedotuskirje kaavaluonnoksen nähtävillä olosta. - Naapuritilojen maanomistajat tekivät kaavaluonnoksesta neljä huomautusta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Ajankohta 27.9.2007 Suunnitteluvaihe Kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Neuvottelussa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma alustavan kaavaluonnoksen pohjalta. Neuvotteluun osallistuivat Reijo Honkanen ja Seppo Mäkinen Pirkanmaan ympäristökeskuksesta, Hannu Alén ja Anitta Käenniemi Pälkäneen kunnan edustajina, Arto Remes kaavoittajan edustajana sekä maanomistajat. Neuvotteluun oli kutsuttu myös Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Tiehallinto. (Muistio) 26.11.2007 27.12.2007 Kaavoittaja pyysi kaavaluonnoksesta Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan maakuntamuseon, Museoviraston, Tampereen aluepelastuslaitoksen sekä Pälkäneen kunnan rakennuslautakunnan lausunnot. - Lausunnon antoivat Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Pälkäneen kunnan rakennuslautakunta sekä Tampereen aluepelastuslaitos. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan laatimisen tarkoituksena on määrittää Riihiniemen tilan RN:o 1:270 ranta-alueiden rakennusoikeus ja kaavoittaa tilan ranta-alueelle tavanomaisia lomarakennuspaikkoja. Samalla selvitetään ja turvataan alueen luonto- ja maisema-arvot sekä huomioidaan tilan maa- ja metsätalouselinkeinon tarpeet. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla muodostuu kaksi loma-asuntojen korttelia, joissa yhteensä on kolme uutta rakennuspaikkaa. Kaavan korttelit 1 ja 2 ovat loma-asuntojen korttelialueita (RA). Korttelissa 1 on kaksi lomaasunnon tonttia ja kortteliin 2 on osoitettu yksi uusi loma-asunnon tontti.

7 RA-kortteleiden kerrosluku on I u ½. Kullekin tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala tonttia kohti saa olla enintään 140 m 2, josta loma-asunnon ja saunojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m 2. Tonttien ulkopuoliset alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueiksi (M). Kaavan mukaisille tonteille on osoitettu ohjeellinen ajoyhteys hyödyntäen tilan halki kulkevaa vanhaa tieuraa. 5.1.1 Mitoitus KANTATILAPERIAATE JA RANTAVIIVAN MUUNTO Rantasuunnittelun kantatilan rajaamisajankohtana on käytetty ajankohtaa 1.7.1959. Rantaviivan muunto on tehty kunnan kumoutuneen Luopioisten rantayleiskaavan muuntoperusteen mukaisesti sekä ympäristöministeriön vuonna 2005 julkaisemassa rantojen maankäytön suunnitteluoppaassa esitetyn Etelä-Savon liiton muuntoperusteen mukaisesti. Rantasuunnitteluoppaassa todetaan, että Etelä-Savon muuntomalli on yksi eniten käytetyimmistä rantaviivan muuntotavoista. Rantasuunnitteluoppaassa todetaan myös, että kunta voi perustellusti omalla alueellaan käyttää muutakin alueen olosuhteisiin soveltuvaa muuntamistapaa. Todettakoon, että Etelä-Savon liiton muuntomallia ei ole perinteisesti käytetty Pälkäneen kunnan ranta-alueilla. Luopioisten kumoutuneen rantayleiskaavan rantaviivan muuntomalli (MUUNTOMALLI 1) 1. Pienet mutkat oikaistaan. 2. Kun niemen tai saaren leveys on alle 50 metriä, rantaviivaa ei lasketa ollenkaan. 3. Kun niemen tai saaren leveys on 50 100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 4. Alle 50 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi sekä jokien varret) rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 5. Kun vesistön leveys on 50 150 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,75. Rakentamiskelvottomia laajahkoja ranta-alueita ei lueta mukaan. Sen sijaan tilan sisällä olevat suppeat rakennuskelvottomat alueet luetaan rantaviivaan, koska ne eivät estä hajarakennusoikeuden käyttöä. Ympäristöministeriön rantasuunnitteluoppaassa esitetty Etelä-Savon muuntomalli (MUUNTOMALLI 2) 1. Rantaviivan mittaus yleispiirteisesti 1:20 000 mittakaavaiselta kartalta 2. Alle 50 metriä leveisiin niemiin, kannaksiin tai saariin ei voi rakentaa, joten niiden rantaa ei lasketa lainkaan. Kerroin 0. 3. 50 100 metriä leveisiin niemiin, kannaksiin tai saariin voidaan rakentaa vain toiselle rannalle, joten vain toinen ranta lasketaan mukaan. Kerroin ½. 4. 100 150 metriä leveissäkään niemissä, kannaksissa tai saarissa ei loma-asuntojen sijoittelu ole aivan vapaata molemmilla rannoilla maastosta johtuen, joten laskelmassa on syytä käyttää kerrointa ¾. 5. Alle 100 m leveissä lahdissa tai salmissa ei vastarannan häiriötä voida poistaa pelkästään limittämällä, vaan väljyyttä tarvitaan enemmän. Kerroin 1/4.

8 6. 100 200 m leveissä lahdissa tai salmissa on vastarannan häiriö vielä selvästi olemassa, mutta voidaan katsoa, että käyttämällä korkeintaan puolet rannasta on vastarannan edut turvattu. Kerroin ½. 7. Käytännössä ja myös oikeustapauksissa on voitu havaita, että vielä 200 300 m päässä oleva loma-asunto on otettava rajoittavana tekijänä huomioon. Käytetään kerrointa ¾. Rantasuunnittelun kantatila Riihilahden tila RN:o 1:270 kuuluu rantasuunnittelun kantatilaan Mertaranta RN:o 1:76 (rekisteröity 23.6.1955). Kantatilan alue ulottuu kolmessa kohtaa Vehkajärven rannalle, Iso Mustijärvelle, Vähä Mustijärvelle, Mertajärvelle sekä Uurajärevelle. Kantatilan rajaus on esitetty liitekartalla 3. Kantatilan alueella käytetty rakennusoikeus Riihilahden tilan alue on rakentamaton. Kantatilan alueelle on rakentunut Vehkajärvellä kaksi lomarakennuspaikkaa (tilat RN:ot 1:259 ja 1:273). Kantatilaan kuuluvat Mertajärven, Vähä Mustijärven ja Iso Mustijärven rannat ovat rakentamattomia. Pääosalle kantatilaan kuuluvasta Uurajärven ranta-alueesta on laadittu ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavassa on osoitettu kahdeksan lomarakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavan lisäksi Uurajärvelle on rakentunut viisi lomarakennuspaikkaa. Rantaviivan pituudet ja muunto Rantaviivan muunto on tehty tässä yhteydessä Riihilahden tilalle RN:o 1:270. Kantatilatarkastelun perusteella on nähtävissä, että Mertarannan kantatilan ranta-alueet ovat pääosin rakentamattomia eikä millään kantatilan osalla ole käytetty rantarakennusoikeutta merkittävästi muita kantatilan osia enemmän lukuun ottamatta Uurajärven ranta-asemakaava aluetta. Lähtökohtaisesti kantatilalla on jäljellä olevaa rantarakennusoikeutta ja kullekin kantatilaan kuuluvalle nykyiselle tilalle voidaan katsoa kuuluvan muunnetun rantaviivan pituuden ja vesistön mitoitusarvon mukaan määräytyvä rakennusoikeus. Riihilahden tilalla RN:o 1:270 on todellista rantaviivaa 810 m. Luopioisten kumoutuneessa rantayleiskaavassa käytetyn rantaviivan muuntomallin mukaista mitoitusrantaviivaa tilalla on 580 m ja Etelä-Savon liiton muuntomallin mukaista rantaviivaa 430 m. Rakennuspaikkojen lukumäärä Riihilahden tilan RN:o 1:270 rakennusoikeudeksi tulee noudattaen kumoutuneen rantayleiskaavan mitoitusarvoa 7 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km ja kumoutuneen rantayleiskaavan rantaviivan muuntomallia 4,06 = 4 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen lukumäärä on määritetty viranomaisneuvottelun perusteella noudattaen nykyistä Etelä-Savon liiton muuntomallia sekä Vehkajärven mitoitusarvoa 7 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. Näin laskien Riihilahden tilan RN:o 1:270 saadaan 3,01 = 3 rakennuspaikkaa. Rakentamisesta vapaat rannat Kaava-alueen todellisesta kokonaisrantaviivasta säilyy kaavan mukaisten rakentamisalueiden toteutuessa noin 83 % nykyisellään maa- ja metsätalousalueena. Kaava-alueen pohjoisrannalle jää 520 m leveä yhtenäinen rakentamisesta vapaa rannanosa. Riihilahden pohjukka jää rakentamisesta vapaaksi ja muodostaa yhdessä naapuritilan rakentamattoman rannanosan kanssa noin 200 m leveän rakentamisesta vapaan ranta-alueen. Riihilahden itärannan taaja rantarakentaminen ja kumoutunut Luopioisten rantayleiskaava huomioiden Riihilahden itä- ja etelärannan rakentamattomalle rantaosuudelle ei enää muodostune uusia rakennuspaikkoja, jolloin Riihilahden pohjukan rakentamisesta vapaa rannanosa säilynee rakentamattomana jatkossakin.

9 Ranta-asemakaavassa jää Riihiniemen tilan länsiosaan 80 m leveä rakentamaton rannanosa, joka yhdessä naapuritilan rakentamattoman rannan kanssa muodostaa nykytilanteessa laajahkon rakentamattoman rantakokonaisuuden. Naapuritilan ranta-alueelle oli osoitettu kumoutuneessa rantayleiskaavassa kaksi uutta rakennuspaikkaa. Naapuritilan mahdollisen käyttämättömän rantarakennusoikeuden toteutuminen tulee mahdollisesti supistamaan tämän rantaalueen rakentamatonta rantaosuutta tulevaisuudessa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on huomioitu alueen luonnonympäristöön ja maisemaan liittyvät erityisarvot rakennuspaikkojen sijoittelussa. Kaavassa osoitetuilla rakentamisalueilla ei ole erityisiä luonnonympäristön tai luonnonmaiseman arvoja. Maisemallisesti herkimmät niemekkeet sekä koillis- ja länsirannan avokallioiset rannanosat on rajattu tonttialueiden ulkopuolelle säilyviksi nykyisellään maa- ja metsätalousalueina sekä huomioitu ja turvattu avokallioalueiden maisema-arvojen säilyminen maisemallisesti arvokkaan alueen kaavamerkinnällä. Luontoselvityksen mukaan alueelle osoitettavilla yksittäisillä lomarakennuspaikoilla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön. Valtioneuvoston asetus 542/2003 määrittelee yksityiskohtaisesti haja-asutusalueen rakennuspaikkojen jätevesipäästöjen enimmäisrajat, eli nykyisin vesistön kannalta kestävälle päästötasolle on olemassa raja-arvot. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Ranta-asemakaavalla muodostuu kaksi loma-asuntojen korttelia, joissa yhteensä on kolme uutta rakennuspaikkaa. Kaavan korttelit 1 ja 2 ovat loma-asuntojen korttelialueita (RA). Korttelissa 1 on kaksi lomaasunnon tonttia ja kortteliin 2 on osoitettu yksi uusi loma-asunnon tontti. RA-kortteleiden kerrosluku on I u ½. Kullekin tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala tonttia kohti saa olla enintään 140 m 2, josta loma-asunnon ja saunojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m 2. RA korttelien tonttien loma-asuinrakennusten etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m ja talousrakennuksien vähintään 30 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 25 m 2 suuruisen saunarakennuksen saa sijoittaa kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle rantaviivasta. Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. RA-tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. RA- korttelialueiden pinta-ala on yhteensä 1,12 ha. Tonttien pinta-alat: Kortteli 1 tontti 1 Kortteli 1 tontti 2 Kortteli 2 tontti 1 3282 m2 3363 m2 4553 m2 5.3.2 Muut alueet Kaava-alue koostuu pääosin maa- ja metsätalousalueesta (M). Maa- ja metsätalousaluetta on yhteensä 6,75 ha.

10 Uusien teiden rakentamistarve kaavan toteuttamiseksi on vähäinen; valmis tieura ulottuu tonttialueiden viereen. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on nykyisellään metsätalousaluetta. Kaavan toteutumisella ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavassa on huomioitu alueen luonnonympäristöön ja -maisemaan liittyvät paikalliset arvot rakennuspaikkojen sijoittelussa. Kaavassa osoitetuilla rakentamisalueilla ei ole erityisiä luonnonympäristön tai luonnonmaiseman arvoja. Alueen maisemallisesti herkimmät niemekkeet sekä koillisrannan avokallioiset rannanosat on rajattu tonttialueiden ulkopuolelle säilyviksi nykyisellään maa- ja metsätalousalueina sekä huomioitu ja turvattu avokallioalueiden maisemaarvojen säilyminen maisemallisesti arvokkaan alueen kaavamerkinnällä (ma). Kaavan mukaiset tontit sijoittuvat siten, että rakentamisen maisemavaikutus on hyvin suppea-alainen eikä rakentaminen tule muuttamaan alueen maisemankuvaa Vehkajärven selkäveden suunnasta tarkasteltuna. Myös alueella tavattavan suomyrtin tärkein esiintymisalue Riihilahden eteläosan rannalla säilyy pääosin maa- ja metsätalousalueena. Kaavan luontoselvityksessä on arvioitu, että alueelle osoitettavilla yksittäisillä lomarakennuspaikoilla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön. Ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu yhtenäisen rakentamattoman rannan riittävä säilyminen alueella. Kaava-alueen todellisesta kokonaisrantaviivasta säilyy noin 83 % nykyisellään maa- ja metsätalousalueena. Kaava-alueen pohjoisrannalle jää 520 m leveä yhtenäinen rakentamisesta vapaa rannanosa. Riihilahden pohjukka jää rakentamisesta vapaaksi ja muodostaa yhdessä naapuritilan rakentamattoman rannanosan kanssa noin 200 m leveän rakentamisesta vapaan kokonaisuuden. Riihilahden pohjukan rakentamattoman rannanosan merkitys on kuitenkin lähinnä paikallinen. Itärakentamisalueista johtuen Riihilahden rannoilla ei ole nykyisinkään yleistä virkistyskäyttömerkitystä. Valtioneuvoston asetus 542/2003 määrittelee yksityiskohtaisesti haja-asutusalueen rakennuspaikkojen jätevesipäästöjen enimmäisrajat, eli nykyisin vesistön kannalta kestävälle päästötasolle on olemassa raja-arvot. Voidaan todeta, että kaavan mukaisen rakentamisen aiheuttama vesistökuormitus tulee olemaan vesistöjen kestokyvyn kannalta kestävällä tasolla. 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset Uusien tonttien kaavoittaminen saatetaan kokea ja kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella on koettu alueen vanhoilla rakennuspaikoilla uhkana vallitsevalle olotilalle. Vanhoja rakennuspaikkoja sijaitsee Riihilahden itärannalla. Uusien tonttien sijoittelu ja rakennusalojen rajaaminen on tehty maastokatselmuksien perusteella siten, ettei uusien tonttien rakentuminen aiheuttaisi merkittävää häiriötä alueen vanhoille rakennuspaikoille. Kaavaluonnoksessa Riihilahden länsirannan kaksi uutta rakennuspaikkaa on sijoitettu hieman Riihilahden pohjukasta pohjoiseen, jolloin rakentaminen ei sijoittuisi Riihilahden kapeimmalle rannanosalle ja mahdollinen häiriövaikutus vastarannan vanhoihin rakennuspaikkoihin jäisi mahdollisimman pieneksi. Riihiniemen tilan puoleinen Riihilahden rannanosa on vastarannan niemekettä pidempi, jolloin Riihiniemen tilan puoleinen rannanosa avautuu osittain vastarannan ohi. Kokonaan uuden rakentamisen aiheuttamaa vaikutusta vanhojen rakennuspaikkojen nykyisiin olosuhteisiin ei voida kuitenkaan pois sulkea.

11 5.4.4 Yhdyskuntarakenne Ranta-asemakaava alueen itäpuolella on taajaan rakentunutta loma-asutusta. Ylipäätään vehkajärvellä on paikoin hyvinkin paljon rantarakentamista. Kaava-alue ei kuitenkaan liity välittömästi vanhoihin rantarakentamisalueisiin eikä kaavalla ole mahdollista sijoittaa uusia rakennuspaikkoja vanhojen rakentamisalueiden yhteyteen. Kaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat sijaitsevat yleisen tieverkon välittömässä läheisyydessä ja alueelle on jo rakentunut tieura. Tältä osin kaavan rakentamisalueet liittyvät olevaan yhdyskuntarakenteeseen. 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen kaavalla jäsentää ja turvaa Riihilahden tilan rantoihin liittyvät taloudelliset arvot. 5.4.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kaavan rakennusoikeuden määrittäminen perustuu kantatilaperiaatteen noudattamiseen. Rakennusoikeutta määritettäessä on huomioitu kantatilan muiden alueiden rakentamismahdollisuudet. Kaavalla ei vaikeuteta kantatilan muiden maanomistajien tai Pälkäneen kunnan muiden rantaalueiden maanomistajien mahdollisuutta hyödyntää ranta-alueitaan vastaavanlaisilla rakentamistehokkuudella ominaisuuksiltaan samankaltaisilla rannoilla. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole mitään erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavalla tällaisia häiriötekijöitä synny.

12 5.6 Kaavamerkinnät 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava toteutuu maanomistajan rakentaessa tai myydessä kaavan mukaisia rakentamisalueita. Hämeenlinnassa 31.3.2008 Arto Remes maankäytön suunnittelija Jaana Pohjola miljööinsinööri

1:50 1:348 1:347 1:349 1:358 1:408 1:292 1:291 1:293 1:294 1:409 1:409 Liite 3. 1:295 1:409 1:296 1:297 1:298 73 1:299 1:300 KANTATILATARKASTELU 1:301 1:302 1:303 1:304 1:305 1:357 1:306 1:307 1:308 1:409 1:15 000 1:309 Vehkajärvi 2:13 1:273 1:17 1:270 1:405 1:228 1:117 1:193 1:407 1:118 1:406 1:234 1:397 2:19 1:363 1:272 1:271 Yht. 878:4 1:407 1:45 1:75 1:256 1:256 1:152 1:153 1:254 1:252 1:272 1:75 1:272 Yht. 876:1 1:40 1:272 1:259 Yht. 876:1 1:41 1:151 Yht. 876:1 1:191 1:150 1:41 1:272 1:149 1:148 1:187 1:272 1:255 1:155 Yht. 1:188 1:189 1:40 1:272 1:272 1:256 1:38 1:323 1:323 1:40 1:86 1:277 1:41 1:324 1:276 1:336 1:277 1:36 1:40 1:277 1:39 1:335 Yht. 878:2 1:57 1:277 1:140 1:276 1:38 1:276 1:138 1:356 1:334 Yht. 876:1 1:365 1:276 1:376 2:21 1:221 1:322 1:366 Yht. 876:1 Merkintöjen selitykset 1:34 1:138 Yht. 878:4 Yht. 878:5 1:356 1:353 1:355 Rantasuunnittelun kantatila Mertaranta RN:o 1:76 (Rekisteröity 23.6.1955) 3:19 1:140 2:20 3:21 3:20 Rakennettu lomarakennuspaikka 1:394 1:395

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 635 Pälkäne Täyttämispvm 02.04.2008 Kaavan nimi Riihiniemen ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 7,8700 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 7,8700 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,81 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 7,8700 100,0 420 0,01 7,8700 420 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1,1200 14,2 420 0,04 1,1200 420 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 6,7500 85,8 6,7500 W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä