K U H M O 1 Lautakunnat ja muut kaupungin viranomaiset 21.08.2012 Asia: VUODEN 2013 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2014 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kuhmon kaupunkikonsernin strategian päätavoitteiden mukaan Kuhmon kaupunki ja kaupungin yhtiöt tuottavat tai järjestävät riittävät kuntapalvelut kuntalaisille yhteistyössä Kainuun maakunnan, yritysten ja naapurikuntien kanssa tavoitteenaan myönteinen väestökehitys ja ihmisten menestys, hyvä työllisyys ja terve kuntatalous. Näiden tavoitteiden mukaan kaupungin toimialojen ja yhtiöiden tulee kaikessa toiminnassa pyrkiä tehokkaaseen voimavarojen yhteiskäyttöön keskenään, naapurikuntien sekä kuntayhtymän ja paikkakunnan yritysten kanssa sekä toiminnan jatkuvaan parantamiseen sovittujen mittareiden ja tavoitearvojen avulla.. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.11.2010 42 kaupunkikonsernin strategian päivityksen vuoteen 2012. Kaupunkistrategian päivitystyö on käynnistynyt ja uusi strategia on valmis vuoden 2013 alussa. Henkilöstöohjelma 2009 2013 hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 12.6.2007. Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan lakkaamisesta ja uusien kuntayhtymien perustamisesta huolimatta aiemmin sovitut periaatteet tulee ottaa huomioon myös vuoden 2013 talousarviossa ja vuosien 2014-2015 taloussuunnitelmassa Kaupunginhallituksen edellyttämät tuloskortit on otettu käyttöön. Asetettuja tavoitteita tulee jatkossakin seurata ja raportoida säännöllisesti talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä. Toimialojen tulee ottaa talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa huomioon strategian 2010 päivityksessä keskeisiksi muutoskohteiksi valitut painoalat niihin liittyvine toimenpiteineen. Toimialojen tulee myös talousarvion tekstiosassa tuoda esille, kuinka talousarvion toimenpiteet toteuttavat konsernistrategiaa, konserniohjeen mukaisia tavoitteita ja talouden tasapainottamis- ja toimenpideohjelmaa. Kaupunginhallitus edellyttää, että henkilöstö pääsee osallistumaan talousarvion laadintaprosessiin riittävästi ja vaikuttamaan työlle asetettaviin tavoitteisiin. Henkilöstön osallistamisesta tulee esittää lyhyt kuvaus. Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen
2 yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ie saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Valtuusto päättää käyttötalousosan tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnitelmakaudelle sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Taloussuunnitelmavuosien tiedossa olevat kustannustason muutokset otetaan huomioon suunnitelmassa. Tuloarvio Valtionosuudet Kuntaliiton alustavat laskelmat vuoden 2013 valtionosuusrahoituksesta sisältävät ennakkotiedot kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta rahoituksesta. Taloussuunnittelua tehtäessä kaikki edellä mainitut erät tulee ottaa huomioon vuoden 2013 valtionosuusrahoituksen kokonaisuutta arvioitaessa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevista määräytymisperusteista 31.12.2011 tilanteen mukaiset kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon laskennallisiin kustannuksiin. Valtaosa, yli 80 prosenttia kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteeseen eli ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon vuoden 2013 kustannustason muutos (indeksikorotus) 2,7 prosenttia. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaalija terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon maaliskuun 2012 kehysriihessä hallituksen tekemä päätös vuoden 2013 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alustavan laskelman mukaan 0,52 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kuntaliiton alustavissa laskelmissa ei
3 ole otettu huomioon kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten vaikutusta valtionosuusrahoitukseen. Tällainen on esimerkiksi vuonna 2013 voimaan tuleva vanhuspalvelulaki. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon hallituksen kehysriihen päätös jäädyttää indeksikorotukset vuoden 2013 osalta. Opetustoimen rahoituksen taso vuodelle 2013 nousee ainoastaan Kuhmossa lukion aiheuttaman lisäyksen verran, muilta osin rahoituksen taso säilyy samana kuin vuonna 2012. Kuntaliiton arvio 15.6.2012 vuoden 2013 valtionosuusprosenteista ja kunnan omarahoitusosuudesta 2013: Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) valtionosuusprosentti 30,90 % kunnan omarahoitusosuus 3 120 /asukas Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) valtionosuusprosentti 41,89 % kunnan omarahoitusosuus 364,18 /asukas Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Tämän hetkisten linjausten mukaan samassa aikataulussa valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtuu myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Vuonna 2013 Kuhmon ennakoidaan saavan erityisen harvan asutuksen valtionosuutta 2,1 milj. euroa. Verotulot Kuhmon kaupungin kunnallisveroprosentti on vuonna 2012 ollut 20,25%. Paineita veroprosentin nostamiselle vuosille 2013-2015 kuitenkin on. Verottajan ennakkotietojen mukaan palkkatulojen muutos vuodesta 2010 vuoteen 2011 oli Kuhmossa 2,2%. Koko maassa vastaava prosentti oli 4,9% verohallinnon julkistaman tulokehitystilaston mukaan. Kuntaliiton tekemän arvion mukaan kunnallisveron tilitykset koko maassa ovat vuonna 2013 noin 3,3% suuremmat kuin vuonna 2012, yhteisöveron tilitykset 5,12% suuremmat ja kiinteistövero kasvaisi 1,6%. Kuhmon kaupungille ennakoidaan tilitettävän kunnallisveroa vuonna 2013 21,6 milj. euroa, joka on hieman enemmän kuin vuonna 2012.Yhteisöveron tilitys on edellisvuotta suurempi. Kiinteistöveron tilityd on vuonna 2013 hieman suurempi kuin vuonna 2012.
4 Maksut Tuloperusteista päättäminen on keskeinen osa talousarvion hyväksymistä. Koska kaikki tulot ovat talousarvion tasapainottamisessa samanarvoisia, on hallintokuntien annettava talousarvioesityksessään selvitys maksujen riittävyydestä ja tehtävä tarvittaessa esitys uusista maksuista ja uusista maksuperusteista. Talousarvion yhtenä lähtökohtana on, että nykyisiä taksoja ja maksuja tulee korottaa kustannustason nousua vastaavasti ja uusia harkita taloudenohjauksen näkökulmasta. Menot Työnantajan palkkaperusteisen ennakkomaksun arvioitu maksuprosentti KuEL-palkoista vuonna 2013 on 16,55%. Suunnitelmavuosien palkkaperusteisten eläkemaksuprosenttien ennakoidaan olevan 16,45% vuonna 2014 ja 16,65% vuonna 2015. Vuoden 2013 varhaiseläkemenoperusteinen maksu eli varhe-maksu budjetoidaan kertomlla vuoden 2012 ennakkomaksu luvulla 1,11.Eläkemenoperusteinen KuEL-maksun euromäärä pysyy edelleen lähes ennallaan. Työnantajan VaEL-maksu vuodelle 2013 ennakoidaan olevan 20,43 %. Tukityöllistämiseen käytetään kaupungin rahaosuutena enintään saman verran kuin 2012 työllistämisohjelmassa. Työllistetyille mahdollisesti maksettavat erilliskorvaukset on otettava huomioon kunkin lautakunnan talousarviossa. Tukityöllistämisessä huomioidaan alkava kuntakokeilu. Palkkakustannuksiin vuodelle 2013 on oletettu 2,3 % palkkasumman kasvu. Tämän jälkeen kuntasektorin ansiotason oletetaan nousevan 2,8 % v. 2014 ja sen jälkeen 3,3 % vuosittain eli hieman yleisen ansiotason arvioitua kehitystä hitaammin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan inflaatio tulee oleman vuonna 2013 2,5%. Valtiovarainministeriön keskipitkän aikavälin peruslaskelman mukaan kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2013 2016 keskimäärin vajaa 2 % vuodessa. Keskipitkällä aikavälillä työttömyysasteen ennustetaan alenevan kohti tasapainotasoaan ollen v. 2016 noin 7 ½ %. Kuluttajahinnat nousevat Suomessa keskipitkällä aikavälillä noin 2 % vuodessa eli vuosia 2010-2011 hitaammin. Valtiovarainministeriön laatimien valtiontalouden kehysten 2013-2016 mukaan tavoitteena on jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille, mikä on kuitenkin jätetty pois budjettiesityksestä. Valtiovarainministeriö aikoo selvittää tarpeen nostaa kiinteistöveron alarajoja ja jatkaa korotettua yhteisöveron jako-osuutta kunnille vuosina 2014 2015. Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laadun parantamista jatketaan kehyskauden aikana. Toimenpiteinä ovat muun muassa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, aamu- ja iltapäivätoiminnan lisääminen, kerhotoiminnan vakiinnuttaminen ja opiskeluhuollon vahvistaminen. Kehittämistoimiin kohdennetaan 34,6 milj. euron lisärahoitus kehyskaudella vuoteen 2015 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla hallituksen päättämät peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat menosäästöt toteutetaan pääosin vuo-
5 sina 2013 2015. Lukiokoulutukseen kohdistuu valtakunnallisesti 37 milj. euroon vuoden 2015 tasolla nouseva säästö, ammatilliseen peruskoulutukseen 49 milj. euroon vuoden 2015 tasolla nouseva säästö, ammatilliseen lisäkoulutukseen 15,5 milj. euroon vuoden 2014 tasolla nouseva säästö, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euroon nouseva säästö ja ammattikorkeakouluihin 51 milj. euroon nouseva säästö, jotka toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Kaupungin maksuosuuden kuntayhtymän tuottamiin peruspalveluihin vuonna 2013 ennakoidaan olevan 35,1 milj euroa. Tavoitteet Pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi hallintokuntien tulee suorittaa kaikkien menojen ja toimintojen kriittinen tarkastelu. Sama tarkastelu on suoritettava myös sisäisissä palveluissa kustannusten minimoimiseksi. Toiminnan suunnittelussa tulee korostumaan toimialojen ja kaupunkiyhtiöiden ja myös kuntien keskinäinen ja välitön yhteistyö. Talouden alijäämien kattamisvelvoite edellyttää, että toimintojen sopeuttamista jatketaan menojen alentamiseksi myös vuosina 2013-2015. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on hyväksyttävä kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet voivat olla sanallisia. Sanallisten tavoitteiden lisäksi sovitaan mitattavista tavoitteista. Lakisääteisiä tavoitteita tulee välttää. Tavoitteen tulee olla todennettavissa, mihin tarvitaan tavoitteita kuvaavia mittareita. Myös sanallisen tavoitteen toteutumista voidaan arvioida. Henkilöstöä koskevia tavoitteita tulee asettaa siten, että arvioinnissa voidaan myöhemmin seurata muun muassa henkilöstön määrää, rakennetta, kiertoa, osaamista ja työkykyä sekä henkilöstön työn tuloksellisuutta ja laatua. Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan myös erillisessä henkilöstötilinpäätöksessä. Henkilöstön luonnollinen poistuma käytetään pääsääntöisesti hyväksi ja uutta henkilöstöä palkataan ainoastaan korjaamaan rakenteellisia vinoutumia. Määräaikaista ja tilapäistä henkilöstöä saa palkata ainoastaan poikkeustapauksissa. Toiminnallisina tavoitteina esitetään suoritteita sekä taloudellisuudelle (esimerkiksi euroa/oppilas), vaikuttavuudelle ja tuottavuudelle asetettavia tavoitteita. Vaikuttavuutta osoittaa palvelutuotannon kyky tyydyttää kuntalaisten tarpeet. Vaikuttavuutta on myös kunnan itselleen asettamien tavoitteiden saavuttamisen aste. Tuottavuus on suoritteiden ja tuotannontekijöiden suhde (esimerkiksi hoitopaikkoja/hoitaja, käyttöaste: toteutunut/- maksimikapasiteetti). Lomake 1. käyttötalous. Liitteenä on kaupunginhallitus- ja lautakuntakohtaiset enimmäisnettoraamit, joissa rajoissa hallintokuntien tulee antaa omat esityksensä. Kaupunginhallituksen nettoraami sisältää kaupunginhallituksen toimialan kaikki tehtävät. Kaupunginhallitus korostaa, että annettu raami on kaupunginhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava, mutta kaupunginhallitus voi alentaa talousarviomäärärahojen kattamisen tai valtion talousarvio- ja muiden päätösten taikka muiden syiden vuoksi vuoden 2013 samoin kuin vuosien 2014 2015 nettoraamia. Talousarvioraami ei ole kaupunginvaltuuston päätöksentekoa rajoittava lopullinen nettomääräraharatkaisu.
Sisäisistä menoista ja tuloista esitetään palvelun tuottaja ja palvelun ostaja, jolloin voidaan varmistaa, että sisäiset menot ja tulot kohdentuvat oikein ja että sisäiset erät ovat yhtä suuret. Investoinnit Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat vuosille 2013-2015. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha ja esitetään edellisenä tai edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu määrärahan tarve. Investointien rahoitusosuuksina esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointeihin. Esitys tehdään lomakkeilla 2. ja 2.1. Investointiosassa esitetään ainoastaan sellaiset rakentamis- ja peruskorjauskohteet, joiden arvonlisäveroton kustannusarvio on vähintään 8.409 euroa ja joista tehdään suunnitelmanmukaiset poistot. Vuosikuluksi kirjattavan menon ja investoinniksi taseeseen aktivoitavan perusparannusmenon raja saattaa olla vaikeasti määritettävissä. Perusparannusmenon tuntomerkkejä ovat edellä mainitun aktivointirajan saavuttaminen, omaisuuden käyttötarkoituksen muuttuminen ja/tai laatutason paraneminen. Käyttöomaisuuden kunnossapito sisällytetään käyttötalousosaan vuosikuluksi. Esitykset tehdään ilman arvonlisäveroa, mutta kustannusarvioihin sisältyvä oman käytön vero tulee sisällyttää määrärahaesitykseen. Irtaimesta omaisuudesta esitetään investointiosassa vähintään 8.409 euron (ilman arvonlisäveroa) suuruinen hankinta. Kunkin hallintokunnan tulee talousarvioesitykseensä sisällyttää perusteltu esitys investoinneista, jotka kaupunginhallitus asettaa tärkeysjärjestykseen määrärahojen puitteissa. Kiinteistöjä koskevat investointiesitykset käsitellään tilatyöryhmän kokouksessa. Käyttösuunnitelma Talousarvioesitykseen sisällytetään nykyisen tehtäväjaon mukainen käyttösuunnitelma, joka tarkistetaan kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen jälkeen. Myös käynnissä olevien, rahoituksen saaneiden ja suunniteltujen projektien alustavat käyttösuunnitelmat tulee sisällyttää talousarvioesitykseen. Yksittäisiä määrärahoja ei voi esittää nettomääräisinä. Talousarvioesityksen jättäminen Talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset tulee toimittaa kaupunginhallitukselle osoitettuina talousjohtajalle viimeistään 5.10.2012. Aikaraja on ehdoton. KUHMON KAUPUNGINHALLITUS 6
7 TULOSLASKELMA 2013-2015 (1 000 euroa) Toimielin TP 2010 TP2011 TA 2012 RAAMI TA 2013 TS 2014 TS 2015 Vaalilautakunta 0-1 -21 0-3 -3 Tilintarkastus -19-18 -19-20 -20-20 Kaupunginvaltuusto -31-35 -23-23 -23-24 Kaupunginhallitus -34 920-37 141-39 259-40 800-42 242-43 298 Sivistyslautakunta -14 106-14 337-15 192-15 960-15 960-15 960 Tekninen lautakunta (ml. Valvontajaosto) -1 358-917 -1 307-1 360-1 360-1 360 Toimintakate -50 434-52 449-55 821-58 163-59 608-60 665 Verotulot 26 505 26 139 25 752 25 800 25 800 25 800 Valtionosuudet 26 933 26 543 28 993 30 500 30 500 30 500 Korkotuotot 44 29 58 29 29 29 Muut rahoitustuotot 799 732 85 Korkokulut -241-256 -305-310 -310-310 Muut rahoituskulut -101-329 -65-100 -100-100 Vuosikate 3 505 409-1 303-2 244-3 689-4 746 Poistot ja arvonalentumiset -2 449-2 315-1 494-1 534-1 534-1 534 Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 0 0 Rahastojen ja varausten muutos 31 31 0 0 0 0 Tilikauden ali-/ylijäämä 1087-1875 -2797-3 778-5 223-6 280
8 KÄYTTÖTALOUS 2013-2015 Lomake 1 Toimielin Tehtävä Toiminta Lyhyt kuvaus tehtävän toiminta-ajatuksesta Toimintaympäristön muutokset Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 1. Sitovat tavoitteet - esitetään määrää tai laatua kuvaavina tunnuslukuina tai sanallisesti 2. Perustelutietoina asetettavat tavoitteet - esitetään määrää tai laatua kuvaavina tunnuslukuina tai sanallisesti Talous TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 euroa euroa 1.000 euroa 1.000 euroa Toimintamenot Toimintatulot Netto Henkilöstö 1.1.2013 31.12.2013 määrät virka- ja toiminimikkeittäin - vakinaiset - määräaikaiset Tuloskortti: Tavoite Mittari Päävastuu Aikataulu
LOMAKE 2 9 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIRAJA 8.409 euroa Vastuuhenkilö: 1 000 euroa HANKKEEN / Kustannus- Ed. vuosien Suunnitelmavuodet HANKERYHMÄN NIMI arvio käyttö TA-2013 2014 2015 Nimi: MENOT TULOT 0 0 0 0 0 - valtionosuudet - muut tulot NETTOMENOT 0 0 0 0 0 Nimi: MENOT TULOT 0 0 0 0 0 - valtionosuudet - muut tulot NETTOMENOT 0 0 0 0 0 Nimi: MENOT TULOT 0 0 0 0 0 - valtionosuudet - muut tulot NETTOMENOT 0 0 0 0 0 Nimi: MENOT TULOT 0 0 0 0 0 - valtionosuudet - muut tulot NETTOMENOT 0 0 0 0 0 Nimi: MENOT TULOT 0 0 0 0 0 - valtionosuudet - muut tulot NETTOMENOT 0 0 0 0 0
10 LOMAKE 2.1 INVESTOINTIOSA 2013-2015 VASTUUALUE Vastuuhenkilö VASTUUYKSIKKÖ Vastuualue/vastuuyksikkö PERUSTELUT Esitettävä hankeen/hankeryhmän: * 1) tavoite, 2) sisältö, 3) tulokset, 4) vaikutukset käyttötalouteen, 5) työpaikat Nimi 1. Tavoite 2. Sisältö 3. Tulokset 4. Vaikutukset käyttötalouteen 5. Työpaikat