Talussuunnitelma 2017-2020
Talussuunnitelma 2017-2020 sekä investinnit 2017-2021 Kuntalain 65 :n mukaan valtuustn n vuden lppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vudeksi talusarvi. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuustn n hyväksyttävä myös talussuunnitelma klmeksi tai useammaksi vudeksi. Talusarvi n talussuunnitelman ensimmäinen vusi. Talusarvin sitvuus n ikeudellisesti vahvempi kuin talussuunnitelman. Talussuunnitelma n kuitenkin kunnan viranmaisia ja viranhaltijita timinnallisesti velvittava asiakirja, jka hjaa talusarvivalmistelua. Siitä saa piketa vain perustellusta syystä. Erityisesti tämä krstuu knkreettisten timenpide-ja investintisuunnitelmien khdalla. Talussuunnitelman velvittavuus näkyy myös alijäämän kattamisen myötä: talussuunnitelman n ltava tasapainssa enintään neljän vuden pituisena suunnitelmakautena, js talusarvin laatimisvuden taseeseen ei arviida kertyvän ylijäämää. Kuntalakia n muutettu entistä velvittavammaksi alijäämien kattamisen salta ja alijäämien kattamisvelvllisuus ultetaan myös kuntayhtymiin. Alijäämien kattamisessa kuntaa tarkastellaan kuntaknsernin taslla, kun aikaisemmin tarkastelu tapahtui peruskunnan taslla. Oulaisten kaupungin talussuunnitelma n tehty vusille 2017-2020 tulslaskelman ja rahituslaskelman mutn. Investintisuunnitelma n hanke-/prjektitasisena esitetty vuteen 2021 saakka. Tulslaskelman salta vusien 2019 ja 2020 luvut perustuvat letukseen, että Sumessa n 1. 1. 2019 lukien lemassa maakuntahallint, jlle n siirtynyt vastuu terveydenhullsta, sairaanhidsta ja ssiaalipalveluista. Näiden lisäksi maakuntien vastuulla n valtinhallinnsta siirtyneitä tehtäviä, mm. nykyisten aluevalvntavirastjen (AVI) tehtävät. Maakuntien rahituksesta merkittävä sa perustuu kuntien tulversta tehtävään leikkaukseen, jka n tämänhetkisen tiedn mukaan 12, 3 prsenttiyksikköä. Talussuunnitelman tulslaskelma n ylijäämäinen kaikkina suunnitelmavusina, vunna 2018 301. 700, vunna 2019 357. 600 ja vunna 2020 215. 700. Kuntakenttä muuttuu lennaisesti suunnitelmakauden aikana, kun vuden 2019 alusta tteutuu maakuntauudistus ja sen sana ssiaali-ja terveydenhulln uudistus. Talussuunnitelmassa vat vudet 2019 ja 2020 simulitu uuden mallin mukaiseksi niiden tietjen varassa, jita uudistuksesta n lemassa. Simulinnissa n käytetty perusteena vuden 2017 perusturvan tulslaskelmaa. Tuleva maakunta suunnitelmien mukaan vukraa klmeksi vudeksi tarvitsemansa kiinteistöt, mutta vasta myöhemmin selviää, mitä tilja vukrataan. Oletus n, että kaupungilta vukrataan ainakin terveyskeskuksen, Rantakartann ja Knttilan tuvan tilat, sen sijaan timistjen khdalla mitään tieta tilatarpeesta ei le. Käytännössä kaupungin timintakate uudistuksen myötä supistuu lähes - 47 milj. :n taslta alle 20 milj. :n, vertuljen määrä laskee n. 12,5 milj. Cja valtinsuudet n. 9, 5 milj. :n. Tulslaskelmataslla vusikate lisi samaa tasa kuin edeltävinäkin vusina, lettaen että kaupungin pistjen piiriin kuuluva maisuus säilyy kaupungilla. Taluden tasapainvaatimusta uudistus ei muuta. J vudelle 2017 varhaiskasvatus siirtyi perusturvasta sivistystimeen. Odtettavissa n, että ammatillisessa kulutuksessa tapahtuu muutksia lähivusina, kun ikälukat pienenevät ja ammatilliseen kulutukseen sekä ammattipist- että ammattikrkeakulutaslla sisältyy kvia säästösuunnitelmia, jilla kulutuspaikkaverksta harvennetaan. Näiden salta suunnileimassa ei le ennakitu vaikutuksia kaupungin taluteen. Kaupungin peruspetuksen kuluverkka judutaan myös tarkastelemaan kriittisesti, mikäli kaupungin peruskuluikäisten määrä edelleen laskee. Kk suunnitelmakauden kaupungin rahitustuttjen ja -kulujen khta säilyy psitiivisena, vajaassa + 600. 000 :ssa. Krktasn nusu n dtettavissa suunnitelmakauden lppuvusinä, mutta nykyisen investintisuunnitelman perusteella samaan aikaan kaupungin lainamäärän kasvu taittuu ja kääntyy laskuun.
Kaupungin investinneilla n myös käyttötalusvaikutuksia henkilöstömenina, kiinteistömenina ja pistina. Pistjen määrä li tilinpäätöksessä 2015 hieman yli 1, 9 milj.. Vunna 2017 pistjen määrä n yli 400. 000 krkeampi ja vunna 2018 llaan j taslla 2, 5 milj. C. Taluden ylijäämäisenä pitäminen edellyttää vusikatteen pitämistä minimissään samalla taslia. Oulaisten kaupungin strategiset tavitteet suunnittelukaudelle 2017-2020 Aluetavitteet: Asematavitteet: Maantieteellisesti Oulainen n kmpaktin keskustaajaman ja elävien kylien mudstama kknaisuus, jsta n timivat maantieyhteydet kaikkiin pääilmansuuntiin ja valtakunnan päärata kulkee kaupungin keskustan halki. Kaupungilla ei le timinnallisesti eikä taludellisesti tarvetta aluemuutksiin ja valtuustn päätöksen mukaisesti kaupunki n ja pysyy itsenäisenä. Oulainen n prfilitunut alueellisesti terveydenhulln, erikissairaanhidn ja kuntutuksen keskuspaikkana sekä näitä ja kaupallisia kulutuspalveluita alueellisesti tarjavana kaupunkina. Kaupungin mien palveluiden lisäksi Oulaisissa n Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin Oulaskankaan sairaala ja Taukkangas Oy, kulutuksessa Oulun ammattikrkeakulun Oulaisten yksikkö sekä Jkilaaksjen kulutuskuntayhtymän (Jedu) Oulaisten ammattipist, jlla n klme kulutusyksikköä Oulaisissa. Tavitteena n säilyttää ja kehittää kaikkia edellä mainittujen palveluntarjajien asema myös tilanteessa, jssa valmistellaan maakuntauudistusta ja sen sana ssiaali-ja terveydenhulln uudistusta. Peruspetuksen kuluverkn rakenteessa pidetään huli siitä, että kulut vat riittävän kkisiä mnipulisen petuksen turvaamiseksi sekä myös taludellisesti kilpailukykyisiä. Lukin kilpailukykyä parannetaan mm. pitämällä kulun ppimlsvälineetja ppimateriaali ajan tasalla. Vapaa-aikatimessa ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvissä timinnissa ja hankkeissa mia resursseja vahvistetaan yhteistyöllä lähikuntien kanssa sekä tukeudutaan myös ns. klmannen sektrin tarjamiin yhteistyömahdllisuuksiin. Vapaa-ajanviettmahdllisuuksia n mnipulisesti tarjlla kaikenikäisille kaupunkilaisille. Väestö-ja elinkeintavitteet: Oulaisten kaupungin asukaslukua pyritään kasvattamaan, ja tätä tavitetta tukee se, että kaupungin palveluiden maaraja myös kaupungin tilaresurssit vat riittävät nykyistä suuremmallekin asukasmäärälle. Asukasluvun kasvattamistavitteen saavuttamiseksi kaupungin talusarviassa n varauduttu maksamaan tukea syntyvistä lapsista, avustamaan Oulaisiin muuttavia lapsiperheitä sekä tukemaan myös ensiasunnn stajia. Lisäksi tteutetaan tnttien myyntiä edistäviä kampanjita, jilla pyritään myös npeuttamaan kaava-alueiden valmistumista. Kaupunki yhdessä kaupungin mistaman Oulaisten Amiraali Oy:n kanssa pitää hulen siitä, että kaupungissa n tarjlla riittävästi makti-, rivital- ja kerrstaltntteja sekä hyviä vukra-asuntja eri pulilla kaupunkia. Kaupungin elinvimaplitiikassa tavitteena n mnipulistaa elinkeinrakennetta tavalla, jka tu kaupunkiin sekä nais- että miestyöpaikkja. Yrityksille n tarjlla kunnallistekniikaltaan valmiita tntteja tai tntit ja niiden liikenneyhteydet sekä liittymät saadaan npeasti tteutettua. Työpaikkamavaraisuus kaupungissa n yli 100 %.
Väestö-ja elinkeintavitetta tukevat myös timet, jilla kaupunki aktivi työttömäksi jutuneita mm. laajentuneen työpajatiminnan avulla. Kknaistaludelliset tavitteet: Oulaisten verperusteissa vuden 2017 tulverprsenttia alennettiin 0, 25 prsenttiyksiköllä 21, 50 prsenttiin ja kiinteistöverprsentit vat samat kuin vusina 2015 ja 2016. Tavitteena n pitää verperusteet alueellisesti kilpailukykyisinä myös suunnitelmakaudella eikä suunnileimaan sisälly verkrtuksia. Kaupungin palvelut ja palvelurakenteet mititetaan siten, että kaupungin tuls n vusittain ylijäämäinen. Investintien määrä pidetään taslla, jlla niistä aiheutuvat käyttö-ja päämakustannukset sekä pistt vidaan kattaa kaupungin tulrahituksella. Tähän liittyy myös kaupungin velkamäärä, jka pidetään khtuullisena, alle valtakunnallisesti määritellyn kriisikuntakriteeristön. Taludellisesti kestäviä ratkaisuja haetaan myös sveltamalla hankkeiden tteutuksessa uusiä tapja timia, mm. elinkaarimallit rakentamisessa ja myös rakennushankkeiden rahituksessa. Myös leasingrahitusta vidaan käyttää sveltuvissa khteissa. Tulslaskelma 2017-2020 Talussuunnitelman tulslaskelmavusien 2018-2020 timintatuttjen ja -kulujen arviinnissa n phjalukuina vat vuden 2017 talusarvin luvut. Tulvern kasvuksi n suunnitelmassa arviitu n. 2, 3 % vudesta 2017 vuteen 2018. Sen jälkeen vertus muuttuu maakuntahallinnn synnyn myötä. Vertuljen muuts perustuu Kuntaliitn arvin. Verperusteisiin ei le suunnitelman mukaan tulssa muutksia, ja kuntien salta ainakin kunnan tulvern salta llaan asettamassa verkatt tai muutkset rajataan määräajaksi. Valtinsuuksien khdalla vaikuttaa paitsi em. maakuntauudistus myös kaupungin ma tilanne. Valtinsuudet määräytyvät asukasluvun, ikärakenteen, sairastavuuden ja määriteltyjen nrmien ja muiden suritteiden perusteella sekä vertultasauksen mukaan. Rahitustuttjen ja -kulujen arviinti n erittäin vaikeata pidemmälle peridille. Erityisesti erät "Muut rahitustutt" ja "Muut rahituskulut" vaihtelevat vusittain humattavasti, ja kun kaupungilla n sijitusvarallisuutta, n näillä erillä myös merkitystä. Krkkulujen khdalla ainakin vielä vudet 2017 ja myös 2018 vat matalien krkjen aikaa, jskin näkyvissä n krktasn nusu sen jälkeen, kun taluden nususuhdanne alkaa. Kaupungin lainamäärä kasvaa rahituslaskelman mukaan vunna 2017 n. 1, 5 milj. C, minkä jälkeen lainamäärä kääntyy laskuun. Lainamäärä n vuden 2017 lpussa n. 34, 0 milj., n. 4500 /asukas. Tulslaskelman maltillinen kasvu krkmenissa perustuu tähän: krt nusevat, mutta lainamäärän alenemiseen perustuen kknaissumma säilyy lähes nykytasisena. Rahitustuttjen ja -kulujen yhteismäärä n kk suunnitelmakauden ajan psitiivinen. Vusikate n suunnitelmakaudella tasa 2, 3-2, 9 milj.. Vusikate kattaa niukasti pistjen määrän suunnitelmavusina 2018-2020, vunna 2017 pistjen määrä n niukasti (n. 37. 000 ) vusikatetta suurempi. Pistjen määrä kasvaa investintien perusteella. Kaupungin tulksen kannalta investintien määrän kasvu ja niistä aiheutuvat pistt n tettava humin ja katettava käyttötaludessa, jk säästöinä menissa tai tuljen lisäyksinä.
Suunnitelmakauden 2017-2020 kumulatiivinen ylijäämä n yhteensä n. 890. 000. Kaupungin taseessa n 31. 12. 2015 ylijäämää n. 3, 4 mij. ja vuden 2015 tilinpäätöksen arviidaan levan ylijäämäinen. Tämän mukaan ei kaupungin talussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä le tarvetta hyväksyä suunnitelmaa taluden tasapainttamiseksi. Rahituslaskelma 2016-2019 Rahituslaskelmassa ktaan yhteen kaupungin rahankäyttö. Talussuunnitelmavusien 2017-2020 aikana vusikatteesta mudstuva kaupungin tulrahitus (tunnusluku: investintien tulrahitus) kattaa kaupungin investinneista vunna 2017 n. 47 %, muiden suunnitelmavusien khdalla timinnan ja investintien rahavirta n psitiivinen, mikä mahdllistaa lainamäärän alenemisen. Vusien 2014 ja 2015 tilinpäätöksissä investintien tulrahitusprsentti n llut 84 % ja 52 %. Varsinaisen timinnan (käyttötalus ja rahitus) ja investintien kassavirta n negatiivinen vusina 2015-2017. Kaupungin lainamäärän kasvu päättyy tämän jälkeen ja vuden 2017 lpussa leva lainamäärä n. 34, 0 milj. laskee vuden 2020 lpussa taslle n. 30, 5 milj.. Suunnitelmakaudella maksuvalmiuden ylläpitämiseksi ja taluden tasapainttamiseksi n suunnitelmassa varauduttu käyttämään sijitusvarja n. 1, 0 milj. vunna 201 7, sen jälkeen suunnitelmassa ei le sijitusvarjen käyttöä. Js tämä kehitys tapahtuu, vahvistaa se kaupungin tulsta, mahdllista n myös npeuttaa lainjen takaisinmaksua. Lisäksi n humattava, että maakuntauudistuksen jälkeen kaupungin sijitusvarjen suhteellinen merkitys kasvaa ja turvaa taluden phjaa merkittävästi nykyisiäkin enemmän. Ratkaisut lisävelkaantumisen ja sijitusvarjen käytön välillä judutaan tekemään sen mukaan, miten tuleva krktas n suhteessa sijituksille saataviin tuttihin. Kaupungin lainamäärä li vuden 2015 lpussa 29, 1 milj., 3816 /asukas ja se nusee n. 34, 0 milj. :n (4500 /asukas) vuden 2017 lpussa. Investinnit n esitetty prjekteittain. Investinnit merkitsevät aina tulevia menja käyttötaluteen rahituksen, pistjen ja käyttökustannusten mudssa. Tämä kustannusrasitus n tettava humin kaikissa investinneissa, ja varsinkin niissä investinneissa, jilla ei vida dttaa levan menjen kasvua hillitsevää vaikutusta. Tulslaskelma ja rahituslaskelma vusille 201 7-2020 vat seuraavilla sivuilla.
. 3 563 OULAISTEN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA, TULOSLASKELMA 2017 - TP 2015 TA+MUUT. 2016 TAe 2017 Ts 2018 Ts 2019 Ts 2020 6774917 2 273 055 853 153 4159647 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT 7196980 2 353 040 807 960 4356910 7 653 893 2 489 270 681 534 4 508 169 7 768 700 2510000 692 000 4 520 000 4 344 000 760 000 645 000 4 005 000 4 360 000 770 000 650 000 4 000 000 14 060 773 TOIMINTATUOTOT 14814890 15332866 15490700 9 745 000 9 780 000 TOIMINTAKULUT -23 754 476 HENKILÖSTÖKULUT -18020334 PALKAT JA PALKKIOT -5 734 142 HENKILÖSIVUKULUT -4 742 479 ELÄKEKULUT -991 663 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -30122836 PALVELUJEN OSTOT -3 266 106 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -2126 247 AVUSTUKSET -505523 MUUTTOIMINTAKULUT -24 494 356-18 609 910-5 884 446-4 808 930-1 075516-31 981 244-3519370 -2 435 850-602 070-24 328 384-18 800 580-5 527 804-4 654 348-873 456-32 524 935-3 539 200-1 902 180-532 571-24 475 000-18950000 -5 525 000-4 650 000-875 000-32 800 000-3 600 000-1 900 000-535 000-13 933 000-10 840 000 093 000-2 600 000.493 000. 11 310000-2 730 000-890 000-415000 -14215000-11 060000-3155000 -2 652 000-503 000-11 540 000-2 785 000-908 000-423 300-59775188 TOIMINTAKULUT -45714415 TOIMINTAKATE -63 032 890-62 827 270-63 310 000-29 278 000-29 871 300-48218000 -47494404-47819300 -19533000-20091300 25 293 331 VEROTULOT 22 314 974 5000 Kunnan tulver 1804738 5100 Kiinteistöver 1 173618 5200 Osuus yhteisövern tutsta 24 74 21 985 000 1 826 000 930 000 24 434 000 21 564 000 1 846 000 1 024 000 25070000 22 060 000 1 860 000 1 150000 12 499 600 9 439 600 1 860 000 1 200 000 12 770 000 9 630 000 1 890 000 1 250 000 22 945 259 VALTIONOSUUDET 24 450 000 24 770 000 24 900 000 9 300 000 9 486 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 8 567 KORKOTUOTOT 657 821 MUUT RAHOITUSTUOTOT -193096 KORKOKULUT -151636 MUUT RAHOITUSKULUT 5200 874 670-300 500-57 600 5200 877 700-240 500-57 600 6000 900 000-250 000-60 000 6000 920 000-280 000-60 000 6000 950 000-300 000-60 000 321 656 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 521 770 584 800 596 000 586 000 596 000 2 845 831 VUOSIKATE 1 494 770 2 294 396 2 746 700 2 852 600 2 760 700-1 924 764 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 194300-2 331 700-2 500 000-2 550 000-2 600 000 SATUNNAISET ERÄT O O SATUNNAISET TUOTOT SATUNNAISET KULUT -. - - - 921 067 TILIKAUDEN TULOS -699 530-37 304 246 700 302 600 160 700 54 983 POISTOERON MUUTOS 55000 55 000 55 000 55000 55000 976 050 TILIKAUDEN YLUÄÄMÄ/ALUÄÄMÄ -644 530 17696 301 700 357 600 215700
TP 2015 2 845 831-43089 2 802 742-7 039 657 1 431 437 46045-5562176 563 OULAISTEN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA 2017-2020 TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE INVESTOINTIEN RAHAVIRTA SATUNNAISET ERÄT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTI MENOIHIN PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT Nettinvestinnit TA+MUUT. TAe 2017 Ts 2018 Ts 2019 Ts 2020 1 494 770-19000 1 475 770-6120140 575 500 100000-5 444 640 2 294 396 2 746 700 2 852 600 2 760 000-19000 2 275 396 2 746 700 2 852 600 2 760 000-5125140 -1969500-1163000 -1044500 252 500 230 000 100000 110000 100000 100000-4 772 640-1 629 500-1 063 000-944 500-2 759 434 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -3 968 870-2497244 1117200 1789600 1815500 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 40000 1 374 520-2 036 511 3 650 000 2 988 009 254-1 157 237 922-441 119-204 099 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOKSET VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 40000 1 500 000-1 575 000 3 500 000 3 425 000 40000 40000 40000 40000 1 600 000 000 000 600 000-1 240 000-1 200 000-900 000-900 000 1100000-600000 -1000000-1500000 1 460 000-800000 -900000-1 800 000 2 823 910 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 3465000 1 500 000-760 000-860 000-1 760 000 64 476 RAHAVAROJEN MUUTOS -503 870. 997244 357200 929600 55500