Palokuntajuhlat 1960-luvun alussa Kierikkalankadun ja Kymintien risteyksessä. Kuva Pekka Kierikka

ASEMAKAAVA Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita 5, 20, 22 ja 23, osa Kymintietä ja Kymijoentietä, vesialuetta ja lähivirkistysalue Kotkan kaupunki, 44. kaupunginosa Korkeakoski, osa vesialuetta ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita 21 ja 22 sekä osa Kierikkalankatua ja Kymintietä sekä lähivirkistysalue Palokuntajuhlat 1960-luvun alussa Kierikkalankadun ja Kymintien risteyksessä. Kuva Pekka Kierikka KAAVA NRO 0313 Kaupunkisuunnittelu KALA 18.11.2014

2 Sisällys KAAVA NRO 0313... 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 Asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistettiin 17.8.2011 Pekka Kierikan jättämän kaavahakemuksen johdosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 5.3.2013 22 pitämässään kokouksessaan tehnyt päätöksen ottaa alue vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan.... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu... 14

3 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 14 5.3.3 Vaikutusten arviointi energia- ja ilmastonäkökulmasta... 14 5.3.4 Muut vaikutukset... 15 5.4 Ympäristön häiriötekijät... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 16

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita 5, 20, 22 ja 23, osa Kymintietä ja Kymijoentietä, vesialuetta ja lähivirkistysalue Kotkan kaupunki, 44. kaupunginosa Korkeakoski, osa vesialuetta Asemakaavan muutos Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita 21 ja 22 sekä osa Kierikkalankatua ja Kymintietä sekä lähivirkistysalue. Kaava nro 0313. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta noin 2,5 kilometrin etäisyydellä luoteeseen rajautuen etelässä ja lännessä Kierikkalan asuinalueeseen ja pohjoisessa Kymijoen Korkeakoskeen sekä idässä Kymijokeen ja sen ranta-alueisiin. Liitteenä 1 sijaintikartta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueella matkailuun liittyvien palveluiden toteuttaminen ja tukea jo alueella toiminnassa olevia matkailupalveluita kuten kokous- ja majoitustilojen käyttöä. Kaavamääräyksissä huomioidaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Korkeakosken teollisuusympäristö. Samalla tutkitaan Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen linjaus sekä nyttemmin maakuntakaavasta poistetun kanavavarausmerkinnän vaikutusta aluevarauksiin.

5 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. sijaintikartta 1:15 000 2. ote maanomistuksen karttakirjasta 3. ote ajantasa-asemakaavasta 1:2000 4. asemakaavakartta 5. asemakaavamerkinnät ja määräykset 6. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 1. Kymijoen osayleiskaava luontoselvitykset 2004 2007, Enviro 2. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulvariskikartta 2013 3. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 4. Korkeakosken hirsiarkkurakenteiden vedenalainen tarkkuusinventointi 2014, Museovirasto - asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan Pekka Kierikan 17.8.2011 jättämästä kaavahakemuksesta - asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulo 6.9.2013 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 6.9. 4.10.2013, liite 6 - asemakaavaluonnos 9.5. 6.6.2014 - kaupunkisuunnittelulautakunta 18.11.2014 - virallinen nähtävilläolo loppuvuodesta 2014 - kaupunginhallitus alkuvuodesta 2015 2.2 Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitukset säilyvät pääosin entisellään, ainoastaan yksi erillispientalotontti osoitetaan asuin- ja liikerakentamiselle sekä kahden korttelin väliin jäänyt viheralue muutetaan erillispientalotontiksi. Kymijoen rannalla oleva asemakaavaton alue osoitetaan nykyisen käytön mukaisena. Rakennusoikeuksia ja suojelumääräyksiä tarkistetaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 6,0 ha. Alueen tontit ovat yksityisen omistuksessa, lukuun ottamatta Karhulan Vapaaehtoisen Palokunnan tonttia, minkä omistaa A. Ahlström Oy sekä vanhan voimalaitoksen tonttia, joka on Kolsin Vesivoiman Tuotanto Oy (ent. Statkraft Suomi Oy) omistuksessa. Kierikkalankatu on kaupungin, Kymintie valtion ja Kymijoentie yksityisen omistuksessa. Alueella asuu tällä hetkellä noin 34 asukasta. Alueen rakennuskanta on vanhaa pääosin 1900 luvun alkupuolella rakennettuja puutaloja. Vanhimmat rakennukset ovat 1800 luvun loppupuolelta ja uusimmat 1970-luvulta. Korkeakosken Kalastuskievari on toiminut samalla paikalla jo usean vuosisadan ajan, vaikka nykyinen rakennus on kuntatietorekisterin mukaan valmistunut vuonna 1906. 3.1.2 Luonnonympäristö

Kaava-alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, ainoastaan Kymijoentien lounaispuoli noin 150 metrin matkalta ja 20 metrin leveydeltä on jäänyt rakentamatta suurien korkeuserojen takia. Kymijoen ranta-alueella Kestikievarin kiinteistön kohdalla kasvaa lehtipuita samoin piha-alueilla ja katujen varsilla on pääasiassa koivuja ja joitain havupuita. Kymijoen osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan kaava-alueeseen ei ole kirjattu arvokkaita luontokohteita. Korkeakosken ja Sunilanlahden välisen jokilaakson rantatörmät ovat korkeita ja rantaa on aikoinaan vahvistettu tukeilla. Tavanomaista jokivarren vesikasvillisuutta, mm. rantapalpakkoa, uistinvitaa ja ulpukkaa on kapeana vyöhykkeenä rannan edustalla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaaran ja joen ylittävän sillan ja voimalaitoksen eteläpuolella. Kaava-alueen läpi kulkee vanha Turku Viipuri maantie, jota kutsutaan myös Kuninkaantieksi. Alue on ollut aikanaan yksi Kymin kunnan kyläkeskuksista, jossa on toiminut mm. kauppoja, apteekki, kestikievari. Kierikkalan rakennuskanta on syntynyt Korkeakosken tehtaiden työntekijöiden tarpeista 1900 luvun alkuvuosina. Alueen vanhimpia rakennuksia tai rakennuspaikkoja ovat Kalastuskievari Kymijoentiellä ja Kierikkalankadun risteysalueella olevat kaksi liiketaloa Kierikkalan Koskipirtti (1890-luvulta) ja Kuninkaantien Majatalo (1920-luvulta). Näiden rakennusten länsipuolella sijaitsee Kierikkalan vanha päärakennus, joka edustaa vanhimmalta osaltaan harvinaista perinteistä rakennustapaa. Rakennus on siirretty 1870-luvulla nykyiselle paikalleen Kymijoen rannasta. 6 Kymijoen Korkeakoski, Pehr Adolf Kruskopf 1837 Korkeakosken teollisuusympäristö kaava-alueen pohjoispuolella on vanhaa Suomen teollisuushistoriaa, mistä johtuen alue on mukana museoviraston laatimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristöjen inventoinnissa. Vanhimmat säilyneet teollisuusrakennukset ovat 1880 -luvulta ja 1900 -luvun alusta. Vanhempi vesivoimala on vuodelta 1906 ja uudempi on vuodelta 1926, jonka suunnittelijana on toiminut arkkitehti Karl Lindal. Korkeakosken uittohistoriasta kertoo kalastuslaiturin vieressä sijaitsevat kivillä täytetyt hirsiarkut, jotka ovat toimineet uittorännin perustoina uitettaessa tukkeja kosken ohitse.

7 Korkeakoski vasemmalla vanha voimala v. 1906 ja uusi voimala v. 1926 Korkeakosken voimalaitoksen alapuolella sijaitsevat tukkirännin hirsiarkut, vasemmalla kalastuslaituri

8 Palvelut Muutosalueella toimii kalastuskievari, kirpputori, Karhulan VPK, puualan yritys sekä ravintola. Alueelta löytyy myös majoituspalveluita. Lähin linja-autopysäkki on kaava-alueella Kymintien varrella. Lähimmät päivittäistavarakaupat ja muut palvelut sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä Hovilassa, Koivulassa ja Karhulan keskustassa. Näkymä Kymintieltä pohjoiseen Liikenne Kulku alueelle tapahtuu Kymintien ja Kymijoentien kautta. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2030 mukaan kevyen liikenteen väylätarve Kalliokoskenkadulta pohjoiseen on kiireellisyysluokassa kolmantena. Kierikkalankadun ja Kymintien Y-muotoinen risteysalue koetaan turvattomana lähinnä liian suurien liikennenopeuksien takia. Virkistys Kymijoen Korkeakosken haara on tarjonnut vuosisatojen ajan kalastajille hyviä kalasaaliita ja nykypäivinä kalastukseen liittyvä matkailu on lisääntynyt alueella. Virkistyskäyttö painottuu jokirantaan ja edustalla olevaan kalastuslaituriin. Suunnitelmat Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentamiseksi uuden ja vanhan voimalaitoksen väliin ovat olemassa ja arvion mukaan portaat valmistuvat vuoden 2015 aikana. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Korkeakosken teollisuusympäristö mainitaan valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Vanha vesivoimala vuodelta 1906 kuuluu tämän rajauksen sisälle. Kymijoessa voimalaitoksen alapuolella sijaitsevat kivillä täytetyt hirsiarkut ovat toimineet tukkien uittorännin perustuksina. Säilyneitä hirsiarkkuja tai niiden perustuksia on jäljellä 13 kpl. Uittoränni on rakennettu vuonna 1870 ja purettu 1960-1970 luvuilla.

9 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Uittoränni kuvattuna voimalaitoksen päältä kohti etelää, oikealla vanha voimalaitos Kuva Ahlströmin arkisto Tekninen huolto Kymintiellä, Kierikkalankadulla ja Kymijoentiellä on rakennettu yleinen vesijohto- ja viemäriverkosto. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n 10 kv:n ilmajohto kulkee kaava-alueen pohjoisosassa palvelurakennusten korttelialueen läpi. Voimalinja ja sen varoalue on merkitty asemakaavaan. Kaava-alue on yksityisen, A. Ahlströmin Oy:n, Kolsi n Vesivoiman Tuotanto Oy:n (ent. Statkraft Suomi Oy), valtion ja kaupungin omistuksessa. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 28.5.2008 vahvistanut Kymenlaakson maakunta-kaavan, jossa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi A. Lisäksi Kymijoki kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen, valtakunnallisesti merkittävä ma. Kymijoen eteläosan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto on 8.4.2013 hyväksynyt Kymijoen eteläosan osayleiskaavan, joka on saanut lainvoiman 8.8.2013. Osayleiskaavassa osa suunnittelualueesta on merkitty maaseudun asutusalueeksi AT, palveluiden ja hallinnon alueeksi P, matkailupalveluiden alueeksi RM, energiahuollon alueeksi EN ja vesialueeksi W. Suunnittelualue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön rky-2 ja rajautuu pohjoisosastaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön rky-1. Kymijoessa kosken alapuolella on rakennuskulttuurikohde rk71 Korkeakoskenhaaran uittorakenteet.

Asemakaava Suunnittelualueella on osittain voimassa 14.5.1996 ja 18.8.2003 vahvistetut asemakaavat. Näissä merkinnät ovat erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään AO/s. Uudisrakennusten tulee muodoltaan, korkeudeltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan sopeutua korttelin vallitsevaan rakennustapaan, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL, lähivirkistysalue VL sekä katualue. Rakennusoikeudet tonteilla ovat 160-534 k-m 2 ja kerrosluvut I - II. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevia kiinteistöjä ei vuoden 1996 asemakaavaan otettu mukaan, koska tällöin nämä alueet oli osoitettu jäävän maakuntakaavassa Kymijoen kanava-alueeseen. Myöhemmin tästä kanavalinjauksesta on luovuttu. Kansallinen kaupunkipuisto Kotkaan on 29.9.2014 perustettu ympäristöministeriön päätöksellä Suomen seitsemäs kansallinen kaupunkipuisto, jonka erityispiirteitä ovat joki- ja meriluonto sekä teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintö. Kaava-alue rajoittuu Kymijoesta voimalaitoksen alapuolelta kansalliseen kaupunkipuistoon. Vanha voimalaitoksen tontti kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunkipuistoon liittyy myöhemmin laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma. Poikkeamisluvat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on vuonna 2005 myöntänyt Karhulan Vapaaehtoinen Palokunta ry:lle poikkeamisluvan laajentaa olevaa paloasemaa 144 k-m 2 :llä. Laajennus on toteutettu. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 5.9.2014 myöntänyt poikkeamisluvan kalatien rakentamiseksi Korkeakosken voimalaitoksen yhteyteen. Rakennusjärjestys Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002. Tonttijako- ja rekisteri Kaava-alue on kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu 14.4.2014. Maankäyttösopimus Mikäli on tarpeen, kaupunki laatii kaavahankkeesta maankäyttösopimuksen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Korttelin 21 tontin 2 maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Hänen omistuksessaan on myös viereinen kiinteistö 285-419-1-186, jonka käyttötarkoitus haluttaisiin muuttaa pientaloasumisesta liikerakentamiseen. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa kalastusmatkailuun liittyvien palveluiden tarjonnan lisäämistä samalla huomioiden rakennetun kulttuuriympäristön ja Kymijoen maisemalliset arvot. Samalla tutkitaan mahdollisuutta tiivistää kaupunkirakennetta. 10

11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistettiin 17.8.2011 Pekka Kierikan jättämän kaavahakemuksen johdosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 5.3.2013 22 pitämässään kokouksessaan tehnyt päätöksen ottaa alue vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo - maanomistajat ja lähialueen asukkaat - Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry, - Kotka-Seura ry, museovirasto, Kymenlaakson museo, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy, Kotkan Energia Oy, KYMP Oy ja Kymenlaakson Jäte - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maanhankinta ja luovutus, kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimisto, rakennusvalvontavirasto, ympäristökeskus ja aluepelastuskeskus. Vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja muille lehtiilmoituksella Ankkurissa sekä kaupungin nettisivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 6.9. 4.10.2013. Kaavahankkeesta järjestettiin asukasilta Korkeakosken Koskipirtillä 24.9.2013. Asemakaavaan ja maankäyttöön liittyvistä toiveista ja ajatuksista keskusteli suunnittelijoiden kanssa noin 20 asukasta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella eikä Kymenlaakson pelastuslaitoksella ollut huomautettavaa kaavahankkeesta. Kymenlaakson Sähkö Oy pyysi huomioimaan sähköverkkoon kuuluvien johtojen laitteiden sijoittamista varten varattavat riittävät tilat sekä tilaajan vastuu rakentamisen aiheuttamista mahdollisista johtojen siirtokustannuksista. Kuntatekniikka muistutti Kymijoen tulvavaarasta ja niiden riskeistä. Museovirasto korosti kaavahankkeessa huomioitavan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Korkeakosken teollisuusympäristön ominaisluonnetta ja erityispiirteitä. Samalla museovirasto toivoi, että tutkitaan suunnittelualueen ulkopuolella Kymijoessa sijaitsevien osittain vedenalaisten kivillä täytettyjen hirsiarkkujen (uittorakenteiden) suojelutilannetta ja liittymistä ranta-alueen matkailu- ja virkistyskäyttöön. Kotkan ympäristöseura ry toivoi kaavan säilyttävän ympäristön mittakaavan ja maiseman ominaispiirteet sekä suunnittelun ulottaminen vastarannan arvokkaaseen teollisuusalueeseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on osittain täydennetty kuulemisen johdosta ja huomioitu luonnosvaiheen suunnittelussa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 9.5. - 6.6.2014.

12 Luonnokseen tutustui kolme maanomistajaa. Neuvottelujen perusteella tarkennettiin kaavaluonnosta mm. rakennusoikeuksien ja rakennusalan rajauksien suhteen. Lausunnon luonnoksesta antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, museovirasto, Kymenlaakson museo, kaupunkimittaus- ja maanhankinta, rakennusvalvonta ja kuntatekniikka. Kaakkois-Suomen ELY-keskus lausunnon perusteella kaavakarttaan lisättiin kiinteistötunnukset, kortteleiden numerointia muutettiin, täsmennettiin kaavan yleismääräyksiä sekä muutettiin tonttitehokkuusluvut rakennusoikeusluvuksi. Kaavaselostusta täydennettiin kaavan vaikutusten osalta. Museoviraston esityksen perusteella yleismääräyksiin lisättiin arvokkaan teollisuushistoriallisen jokimaiseman huomioiminen rakentamisen yhteydessä. Kymenlaakson museo toivoi suunnittelualueella sijaitsevien kulttuurihistoriallisten rakennusten huomioimista kaavamerkinnällä, joka edesauttaisi rakennusten säilymisen. Tämä huomioitiin kaavassa. Lausunnossa toivottiin myös arvioimista rakennusoikeuksien pienentämistä/sijoittamista sekä rannassa olevan VL-alueen leventämistä. Kaava-alueen tonttitehokkuusluvuksi tulee 0,25, joka on normaali asemakaava-alueella käytetty tehokkuusluku, myös ranta-alueella RM-kortteleissa tehokkuusluvuksi jää 0,25. Vanha voimalarakennus vesialueineen lisättiin myöhemmin kaava-alueeseen. Kaupunkimittaus- maanhankinnan toivomuksesta muutettiin kortteleiden numerointia ja lisättiin kiinteistötunnukset. Rakennusvalvonnan kommenttien perusteella tarkennettiin KL-merkinnän määräyksiä ja rakennusten suojelumääräyksiä. Kuntatekniikan toivomia selvennöksiä lisättiin kaavakarttaan ja merkintöihin ja määräyksiin. Asemakaava-alueen laajenemisen johdosta kuultiin 14.10. 31.10.2014 vielä erikseen laajennusalueen maanomistajia ja naapureita sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskusta, museovirastoa ja Kymenlaakson museota. Saadun palautteen perusteella täydennettiin kaavaselostusta ja kaavakarttaa mm. vanhan voimalaitoksen patomuurin ja Kymijoen uittoon liittyvien kivitäytteisten hirsiarkkujen suojelun osalta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla halutaan vastata kasvavaan matkailutarjontaan. Tavoitteena on luoda edellytykset mm. kalastusmatkailun toteuttamiselle huomioimalla samalla Kymijoen kulttuurimaisema sekä vierellä sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu Korkeakosken kulttuuriympäristö. Kaava-alueen länsipäässä Kierikkalankadun varrella oleva asemakaavan mukainen yksityisen omistuksessa oleva lähivirkistyalue VL muutettiin erillispientalotontiksi. Alue kuuluu itäpuolella olevan kiinteistön pihapiiriin omenapuineen eikä se myöskään korkeuserojen takia ole yleisessä käytössä. Muutos ei heikennä alueen virkistysarvoja, jotka sijaitsevat Kymijoen ranta-alueilla ja jotka ovat helposti saavutettavissa rannan tai Ahonkujan kautta.

13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 5,9815 ha, josta 1,5442 ha on asumista, 0,7246 ha palvelurakennusten korttelialuetta P, liikerakentamisen korttelialuetta KL 0,1193 ha, lähivirkistysaluetta VL 0,3462 ha, matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta RM 0,5892 ha, energiahuollon aluetta 0,5797 ha ja katualuetta 1,1154 ha. Rakennusoikeutta koko kaava-alueella on yhteensä 8240 k-m 2, lisäystä kerrosalaan on tullut 4000 m 2. Vaadittavat autopaikkamäärät ovat: AO/s-korttelialueilla 2 autopaikka/asunto. AL/s-korttelialueilla 1 autopaikka liikehuoneiston 80 k-m 2 kohti sekä 1 autopaikka asuntoa kohti. RM-1 ja RM-2 korttelialueilla 1 autopaikka/100 k-m 2 kohti. P-, EN-1- ja KL-korttelialueilla tarvittava määrä autopaikkoja. Asemakaavassa on osoitettu yksi uusi erillispientalotontti Kierikkalankadun varrelle sekä lisätty rakennusoikeutta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle sekä matkailua ja energiahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueelle. Korkeakosken sillan itäpuolella sijaitseva vanha voimala vuodelta 1906 on kaavassa merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Tontille on osoitettu myös jonkin verran lisärakennusoikeutta. Vanhan voimalaitoksen tontilla sijainnut kaksikerroksinen asuinrakennus Pomola Kuva Ahlströmin arkisto 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Liike- ja matkailua palvelevien rakennusten rakentaminen ja olemassa olevien laajentaminen ja kehittäminen vaikuttavat alueen ympäristöön. Katukuva tiivistyy ja täydentyy. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen toteuttamista myös alueilla, joissa aiemmin ei ole ollut asemakaavaa ja rakentaminen on toteutunut poikkeamisluvin. Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen tiejärjestelyt sekä pysäköintialueen sijoittaminen Kymijoentien varteen selkeytyvät ja parantavat liikenneturvallisuutta. 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava tukee alueen matkailupalveluita sekä huomioi olemassa olevan maankäytön. Asemakaavalla turvataan yritysten kehitysedellytykset sekä arvokkaan teollishistoriaan liittyvän rakennusperinnön säilyminen. Asemakaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen määrää, sijaintia, materiaalia ja väritystä ympäröivään rakennuskantaan ja valtakunnallisesti merkittävään teollisuusympäristöön. Alueen monien vuosikymmenten aikana rakentuneet rakennukset, pihat ja katulinjaukset muodostavat arvokkaan kokonaisuuden, joka on ainutlaatuinen ja jonka piirteet ja mittasuhteet halutaan säilyttää. Vanhojen asuinrakennusten muutos- ja korjaustoimenpiteissä on pitäydyttävä alueen alkuperäisessä rakennustyylissä ja materiaaleissa. Alueella sijaitsevat suojeltavat ja merkittävät rakennukset, joiden tyylipiirteet ovat hävinneet peruskorjattaessa tai laajennettaessa, pyritään kaavan määräyksillä palauttamaan alkuperäiseen asuunsa rakennushankkeiden yhteydessä. Samalla hyödynnetään olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja palveluita. Uuden matkailupalvelualueen aiheuttama liikenteen lisäys kuormittaa tasaisesti etelästä päin tulevia Kymintietä ja Kymijoentietä. Kierikkalankadun loppupään linjausta Kymintielle käännetään niin, että risteysalueesta saadaan turvallisempi. Kalatien toteuttaminen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kahden voimalaitoksen väliin muuttaa maisemaa lähinnä vastarannalta ja joelta katsottaessa. Toteutus suunnitellaan yhteistyössä kaupungin, Kymenlaakson museon ja museoviraston kanssa. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan mukainen rakentaminen ei aiheuta muutoksia maa- ja kallioperään eikä pintavesiolosuhteisiin. Kaava ei muuta tai vähennä alueen virkistysalueita lukuun ottamatta kahden korttelin välissä olevaa yksityisen omistuksessa olevaa asemakaavassa merkittyä virkistysaluetta, joka on käytännössä viereisen tontin piha-aluetta ja joka nyt korottamalla voidaan ottaa rakennuskelpoiseksi tonttimaaksi. Alue ei ole yleisessä käytössä eikä sieltä ole kulkua pohjoispuolella sijaitsevaan virkistysalueeseen, vaan sinne kuljetaan Kymijoen tulvapengertietä pitkin. Muutoksella eheytetään katunäkymää ja tiivistetään kaupunkirakennetta. 5.3.3 Vaikutusten arviointi energia- ja ilmastonäkökulmasta Asemakaava ja asemakaavan muutoksella ei ole laajempaa vaikutusta energia- ja ilmastoasioihin. Kaava on lähinnä nykytilanteen toteamista, joka mahdollistaa olemassa olevien rakennusten säilymisen sekä lisärakentamisen. 14

Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Perustelut arviolle ja lisätietoja Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien turvallisuus ja kattavuus Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien ehjyys ja innostavuus Polkupyörien pysäköinti Kestävien energiaratkaisujen mahdollistaminen Kaukolämmön mahdollisuus (mm. kaukolämpöverkon läheisyys & aluetehokkuus vaikuttavat) Maalämmön mahdollisuus (pieni tontti ja sijainti pohjavesialueella voivat estää) Aurinkoenergian mahdollistaminen (mm. harjasuunnat) 2 Lähimmät päivittäistavarakaupat ja muut palvelut sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä kaava-alueesta, uusia kaupallisia palveluita ei kaava osoita 2 Joukkoliikenneyhteydet Karhulan keskustaan toteutuvat hyvin, bussivuoroja on noin tunnin välein ja etäisyydet pysäkeille alle 300 m 1 Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen selkeyttäminen parantaa myös jalankulkijoiden turvallisuutta 3 Alueella on olemassa oleva sujuva kevyenliikenteen verkosto Kotkan molempiin keskustoihin sekä kaupalliseen keskukseen Jumalniemeen. 1 Alueella ei ole kaukolämpö- tai maakaasuverkostoa. Kaava-alueella *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti,? ei arvioitavissa/ei arvioitu 5.3.4 Muut vaikutukset Matkailuun liittyvien palveluiden tarjonta vahvistuu ja monipuolistuu ja hanke edistää muidenkin alueella toimivien yritysten kannattavuutta. Kaava-alue on joukkoliikenteen piirissä. Kymijoentien matkailu- ja liikerakentamiselle on asemakaavassa osoitettu ajoneuvojen paikoitusalue Kymijoentien varrelta. Pysäköintijärjestelyillä parannetaan ja selkeytetään liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2010 mukaan Kymijoentien kevyen liikenteen väyläntarve kuuluu kolmanteen kiireellisyysluokkaan. Kaavan mukainen rakentaminen tukee ja edesauttaa liikenneolosuhteiden kehittämistä ja toteuttamista. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei kaavan toteuttamisesta aiheudu merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Liikenteen määrä saattaa jonkin verran lisääntyä rakentamisen myötä. 15

16 Kymijoen tulvavaara koskee pientä osaa kaava-alueesta. Padon murtuessa Kymintielle saattaa nousta vesi noin 0,50 metrin korkeudelle. Tulvaveden nousua voidaan välttää patoluukkujen avaamisella ja tarvittaessa asukkaiden evakuoinnilla. 5.5. Nimistö Kaava-alueen nimistö ei muutu 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus kuuluu maanomistajalle kaavan saatua lainvoiman. Vanha vesivoimalaitos v. 1906