Vastine (yt-lautakunnan hyväksymä , ja ) Toimenpiteet Täydennysehdotus annettuun vastineeseen

Samankaltaiset tiedostot
Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

Vastine (yt-lautakunnan hyväksymä Merkitään tiedoksi. Ei ole asemakaavassa määrättävä kysymys.

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lausunto Billnäsin ruukin alueen asemakaavamuutoksen ja Hagbackan puutarhurikoulun asemakaavan ehdotuksesta

KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

N12 Nummen kevyen liikenteen väylä, 103. kaupunginosa Nummen Oilaantien liikennealueen asemakaavan muutos

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutokset

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kulennoisten osayleiskaava Kyläkaava kulttuuriympäristössä. Pöyry Finland Oy

Tervanokantie. Kaavaehdotuksen vuorovaikutustilaisuus Seutulantalo,

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaava, Ulvilan kaupunki, ehdotusvaihe

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

KOKEMÄEN KAUPUNKI KOSKENKYLÄN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5 VASTINE

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen rajaus. Maanmittauslaitos

3 Valmisteluvaihe L47 ORTHEX 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 1 JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

VASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5

Liite C MUISTUTUKSET:

RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SELOSTUS, kaavaehdotus

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI. Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro 12459) Vuorovaikutusraportin sisältö

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SUSIMÄEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/ Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pro Billnäs ry/rf:n lausunto Billnäsin ruukin alueen sekä Hagbackan ja Puutarhurikoulun alueen asemakaavaluonnoksesta

KREULANRANNAN ASEMAKAAVA

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Asemakaava koskee kiinteistöä Aloitteen kaavoituksesta on tehnyt Siuron Metallirakenne Oy.

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tark

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

Nro: Tekijä: Huomautus Tiedotus: Lausunnot 1. Länsi- Uudenmaan maakuntamuseo Alueen kulttuurihistoriallisten, rakennushistoriallisten ja maisemakuvallisten arvojen tulee olla koko suunnittelua ohjaava periaate, jolle muut tavoitteet ovat alisteisia. Vastine (yt-lautakunnan hyväksymä 14.9.2011 279, ja 5.10.2011 338) Toimenpiteet Täydennysehdotus annettuun vastineeseen Merkitään tiedoksi. Historiallisen ajan muinaisjäännökset (teollisuushistorialliset alueet, kylätontti, teollisuusrata), historialliset tielinjat, avoimet maisemallisesti merkittävät peltoalueet sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakennetut alueet tulee huomioida kaavassa asianmukaisin suojelumerkinnöin. Lisäksi uudisrakentamisen tulee olla sijoitukseltaan, mitoitukseltaan sekä ulkoasunsa osalta sellaista, että alueen suojeluarvo ei vähene. Alueen kulttuurihistorialliset kohteet merkitään selvitysten perusteella kaavaehdotukseen. Uudisrakentamisen luonnetta ohjaavat yleiset määräykset, rakennuspaikkakohtaiset merkinnät (su, st) sekä erikseen laadittava rakennustapaohje. Kaavaselostuksen liitteenä oleva luettelo inventoiduista rakennussuojelukohteista ja niiden suojelustatusta osoittavasta kaavamerkinnästä on asianmukainen. Kaavakartan merkintöjen tulee vastata luettelon suosituksia. Merkitään tiedoksi. Kaavaluonnoksen rakennussuojelumerkinnät tarkistetaan ja yhtenäistetään käytettävyysselvityksen ja sisätilojen inventoinnin valmistuttua. Sisätilojen inventointi ja käytettävyysselvitys on valmistunut. Suojellut kohteet on merkitty kaavaan perustuen inventointeihin ja selvityksiin. 1

Rakennussuojelua koskevat sr-1, sr-2 ja sr-3 -suojelumerkinnät määräyksineen ovat pääosin asianmukaiset. Kaikkiin mainittuihin määräysteksteihin tulee kuitenkin lisätä määräys, että rakennuslupakäsittelyn yhteydessä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Lisäksi sr-1 määräyksen tekstistä, sen ensimmäisen kappaleen lopusta tulee poistaa ilmaus "alkuperäisen kaltaisena." Kyseisen lauseen tulee olla muodossa "Rakennusta kunnostettaessa julkisivujen ja vesikaton materiaalit, detaljointi ja väritys tulee säilyttää." Entisten teollisuusrakennusten osalta tulisi tehdä sisätilainventointi, jonka avulla säilytettävät arvot voidaan määritellä. Vaihtoehtoisesti suojelu on ulotettava kaikkiin teollisuusalueen rakennusten sisätiloihin, kuten asia nyt on voimassa olevassa asemakaavassakin. Maakuntamuseo katsoo, että sisätilainventoinnin lisäksi entisten teollisuusrakennusten kohdalla on tarpeen tehdä myös käytettävyystutkimus mahdollisen saastuneisuuden ja muiden käyttörajoitusten selvittämiseksi ennen kuin rakennusten uudet käyttötarkoitukset määritellään. Kunkin rakennuksen suojelustatus tarkennetaan selvitysten valmistuttua ja asiasta järjestetään erillinen työkokous kaupungin ja museoviranomaisten kanssa. Sisätilojen inventointi on asemakaavatyön työohjelmassa, ja sen laatiminen on käynnistetty. Sisätilojen suojelua koskevaa kaavamääräystä on tarkoitus tarkentaa sisätilojen inventoinnin valmistuttua. Kaikkien sisätilojen suojelu asemakaavassa ei liene rakennusten luonteen ja alueen laajuuden vuoksi perusteltua. Ydinruukin rakennuksista laadittava käytettävyysselvitys on asemakaavatyön työohjelmassa, ja sen laatiminen on käynnistetty. Asiasta järjestetään työkokous kaupungin ja museoviranomaisten kanssa tarkistetun listauksen valmistuttua. Rakennussuojelua koskevien määräyksien tarkentaminen. sisätilainventointi ja tulosten vieminen kaavamääräyksiin. käytettävyysselvitys ja tulosten vieminen kaavamääräyksiin. Sisätilojen inventointi ja käytettävyysselvitys on valmistunut. Suojellut kohteet on merkitty kaavaan perustuen inventointeihin ja selvityksiin. Sisätilojen inventointi ja käytettävyysselvitys on valmistunut. Suojellut kohteet on merkitty kaavaan perustuen inventointeihin ja selvityksiin. 2

Rakennusten lisäksi alueella on myös muita, etenkin alueen teollisuushistoriaan liittyviä rakenteita ja rakennelmia, joiden arvo ja säilymisedellytykset tulee huomioida kaavassa. Tärkeimmät rakenteet on osoitettu ja esitelty rakennusinventoinnissa. Ne on osoitettava myös kaavassa säilytettävinä kohteina. Tärkeimmät rakenteet osoitetaan suojeltaviksi asemakaavassa. Laaditut maisemaselvitys, teollisuusarkeologinen selvitys ja rakennusinventointi ovat ansiokkaita ja selvityksissä esitetyt arvot tulee huomioida myös kaavassa. Merkitään tiedoksi. asemakaavakartan ja - määräysten täydentäminen Alueita ja aluekokonaisuuksia koskevat suojelumerkinnät tulee lisätä kaavaan. Kaavamääräysluettelossa mainitut su ja st -rakennusalamerkinnät määräysteksteineen vaikuttavat sinänsä hyviltä ja käyttökelpoisilta, mutta niitä on käytetty kaavaluonnoksessa liian niukasti. Yleisten määräysten 2 :ssä olevat määräykset pihojen ja korttelialueiden hoitoa koskien ovat hyvät. Määräykseen on lisättävä mainita, että pinnat ja pihat on hoidettava riittävän luonnonmukaisen näköisinä. Kulkureitit on sovitettava maastoon alueen hengen mukaisesti. /s-merkinnät on tarkoitus korvata kaavamuutosalueilla yleisillä määräyksillä ja osa-aluemerkinnöillä, jotka ohjaavat mm. tonttija yleisten alueiden ympäristön käsittelyä. Merkitään tiedoksi. Valtaosa kaava-alueelle osoitetusta lisärakentamisaloista on merkitty su- tai st-merkinnällä. asemakaavakartan ja - määräysten täydentäminen asemakaavakartan ja - määräysten täydentäminen Merkitään tiedoksi. Yleisiä määräyksiä kehitetään edelleen ja niitä tukemaan laaditaan ehdotusvaiheessa alueelle rakennustapaohjeet, joissa otetaan kantaa myös ympäristön käsittelyyn. asemakaavakartan ja - määräysten täydentäminen, rakentamistapaohjeen laatiminen. /s merkintä on täydennetty /s-1 aluemerkinnällä, jolla täsmennetään alueiden suojelun tasoa. 3

Jokimaisemaan rajautuvat alueet säilytettävä riittävän luonnonmukaisina. MA-kaavamääräysteksti olisi parempi muodossa "Maisemallisesti arvokas peltoalue. Säilytettävä avoimena." kuin nyt käytetty "Avoimena säilytettävä peltoalue." Joen ranta-alueet on kauttaaltaan merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alue, jota on hoidettava säilyttäen luonnon ominaispiirteet (luo). Laadittavissa rakennustapaohjeissa esitetään näiden alueiden hoitoperiaatteet siten, että myös maisemalliset seikat huomioidaan. Muutetaan kaavamääräys esitettyyn muotoon. MA-määräyksen täydennys, jokimaiseman alueiden rajauksen tarkistus Luo -alueiden rajauksia on tarkistettu. Ydinruukin pohjoisrannan luo -aluetta on supistettu. Forsbyn peltoaukea on säilytettävä avoimena nykylaajuudessaan. Merkitään tiedoksi. MA-kaavamerkinnän sanamuoto korjataan. Maisemaa ja miljöötä koskevien merkintöjen ja määräysten osalta kaavaluonnoksen luettavuus on heikko ja haittaa kommentointia. Historialliset tielinjat merkittävä historiallisena tienä (ei "perinnekatu"). Tekstiin lisättävä kadun pinnan koron alentamista koskeva tavoite. Kapean rautatien linjaus merkittävä kaavaan ja määräykseen erityisarvo ja alueen hoito-ohjeet. Maakuntamuseo suhtautuu kalatien rakentamiseen kyseiseen paikkaan kielteisesti. Maakuntamuseo katsoo, että tähän mennessä esitetyt selvitykset kalatien toteuttamistavasta eivät ole riittävän perusteltuja valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä. Tarkempien toteuttamis- ja toimivuusselvitysten puuttuessa kalatievarauksen osoittaminen kyseiseen paikkaan on riski ja se saattaa olla ristiriidassa kulttuuriarvojen säilymisen kanssa. Merkintöjä selkeytetään ja kaavan havainnollisuutta parannetaan. Kaavamerkintöjä tarkistetaan ja täydennetään esityksen mukaisesti. Kapea rautatie on merkitty kaavaluonnoksessa historiallisen ajan muinaismuistoksi sm-osa-aluemerkinnällä. Luonnonmukaisen kalatien toteutuksesta on laadittu rinnan asemakaavaluonnoksen laatimisen kanssa esisuunnitelma, jossa on tutkittu kalatien vaikutuksia maisemaan ja teollisuusarkeologisiin arvoihin. Selvitys on valmistunut kesäkuussa 2011, ja sen tuloksia hyödynnetään kaavaehdotuksen laatimisessa. Alueelle on aiemmin laadittu esisuunnitelma myös teknisen kalatien toteuttamiseksi, joka on vaihtoehto luonnonmukaiselle kalatielle. Myös teknisellä kalatiellä on vaikutuksia voimalaalueen maisemakuvaan. esitystapaa selkeytetään ja merkintöjen virheet tarkistetaan. perinnekatu-määräyksen muuttaminen, rautatielinjauksen lisäys kalatieselvitystä hyödynnetään kaavaehdotuksen laatimisessa. 4

Vasarasepäntien ja Billnäsin puistotien pohjoispuoliset ja Sjösängintien eteläpuoliset uudet AO ja AP - korttelialueet voidaan pääosin toteuttaa kaavaluonnoksessa esitetyn mukaisina. Hisingerintien länsipuolinen tontti rakennuspaikkana huono. Lippukallion luoteispuolella olevien tonttien eteläosat istutettaviksi. Hisingerintien ja Billstenintien alueella olevat rakennukset eivät osu rakennusalojen sisään. Taimistoa vastapäätä olevan AOalueen rakennusalat ja rakennusoikeus Puistotien pohjoispuolella ovat ehkä ristiriidassa rakennussuojelun kanssa. Lisärakennusoikeuden osoittaminen olevien rakennusten kohdalle ei ehkä turvaa vanhan rakennuskannan säilymistä. Merkitään tiedoksi. Korttelialueiden rajoja tullaan tarkistamaan alueen luontoarvojen vuoksi. tonttien ja rakennusalojen rajauksen tarkistus Villa Billnäsin eteläpuolelle sijoitettuun uudisrakentamiseen [Taimiston alue] suhtaudutaan varauksella. Esitettävä tarkempia suunnitelmia ja havainnemateriaalia. Rakennusoikeuden määrää on vähennettävä. Kerrosluvut ja rakennustavat määrättävä. AO-alueen mitoituksen tarkistus mitoituksen tarkistus, kerrosluvut ja rakennustavat merkintöihin ja määräyksiin 5

Uusi AP-korttelialue Forsbyntien varressa Rakennusapteekin eteläpuolella sijoittuu maastollisesti korkealle rinteeseen. Paikalla sijaitsee vanhastaan rakennuksia, muun muassa vanha suojeltava koulurakennus "Svenska Tullen", mutta ne ovat huomattavasti pienempiä kuin kortteliin nyt sijoitettu rakennusoikeus. Jyrkkä rinne ei ole rakennuspaikkana hyvä ja rakentaminen vaatii pengerrystä. Kookkaiden rakennusten toteuttamismahdollisuutta ja näkymistä suurmaisemassa tulee tutkia vielä tarkemmin ennen kuin varaus osoitetaan kaavaehdotuksessa. Kaavassa ei ole määrätty uusien asuinrakennusten kerroslukua eikä annettu ohjeita rakennustavasta. Molemmista asioista tulee määrätä kaavassa. TPY-1-alue poistettava Härkätallin yläpuolelta. Ruukintien eteläpuolen KTY- ja KLalueiden rakennusoikeudet ovat liian suuria. KTY-merkintää ei määräyksissä. Uudisrakentaminen Svenska tullenin korttelialueella on merkitty sovitettavaksi historialliseen ympäristöön (su). Svenska Tullenin rakennus merkitään suojelumerkinnällä (sr). Rakennusalan rajausta tutkitaan tarkemmin kaavaehdotusvaiheessa. mitoituksen tarkistus, uusi KL-alue, määräysten tarkistus, KL-alueen rajauksen tarkistus Härkätallin yläpuolisen rakennusalan rajausta tutkitaan. Kaavaehdotuksessa alue on merkitty AP -alueeksi, kerrosluku on määrätty. Kaavaehdotuksen ratkaisu ja mitoitus perustuu maanomistajan viitesuunnitelmiin ko. korttelin osalta. Ruukintien pohjoispuolisen KLalueen käyttötarkoituksesta on annettava tarkempia määräyksiä. Alueen kaavamääräystä tarkennetaan tarpeellisin osin ehdotusvaiheessa. Tutkitaan KLkaavamääräyksen tarkentamista. 6

Uudisrakentamisen sijoittuminen vanhan jatkeeksi alueen itäpäähän vaikuttaa ratkaisuna hyvältä. Karlsborgin huvilan ympärille tai itäpuolelle ei pidä osoittaa rakentamista. Joen päälle rakentaminen ei ole maisemallisesti hyvä ratkaisu eikä sitä tule osoittaa kaavassa. Korttelialue rajataan maisemaselvityksen suositusten ja viranomaisten kanssa käytävän keskustelun perusteella. Joen päälle kaavaluonnoksessa osoitettu rakennusala kävelysillan ylävirran puolella poistetaan kaavasta. Korttelialue rajataan maisemaselvityksen suositusten ja viranomaisten kanssa käytävän keskustelun perusteella. KL-korttelialueelle osoitettu rakentamisen määrä ja korkeus ovat ylimitoitettuja kulttuurimaiseman ja sen suojelun näkökulmasta. Mikäli uudisrakentaminen toteutuu esitetysti, vanha miljöö joutuu alisteiseen asemaan uudisrakentamiseen nähden. Alueelle esitettävää rakennusoikeutta on tutkittava kaavaselostuksessa havainnekuvin siten, että nykytilannetta voidaan verrata kaavaluonnoskartassa esitettyyn. Kaavatyön edetessä rakentamisen määrästä tulee esittää myös erilaisia vaihtoehtoisia tarkasteluja. Rakennustavasta tulee määrätä. Vasarasepäntien eteläpuolelle joen ylittävän kävelysillan viereen on merkitty P-korttelialue,jonka rakennusoikeus on 300 krs-m2. Melko kookas rakennus MAalueenkeskelle ei ole mahdollinen. Asiasta on esitettävä tarkempia selvityksiä. Havainnekuvamateriaalia täydennetään kaavan ehdotusvaiheeseen kunkin maanomistajan tarkemman suunnittelun edettyä. Alueen suunnittelu on edennyt monipuolisen vaihtoehtotarkastelun kautta, josta yhteenveto on esitetty kaavaselostuksessa. Koko kaavaalueelle laaditaan kaavamääräyksiä tukeva rakennustapaohje. rakennusala poistetaan. KL-alueen rajauksen ja mitoituksen tarkistus, havainnollistava materiaali, rakennustapaohjeen laatiminen. Palvelurakennusten korttelialue sijoittuu osayleiskaavan SR-1-alueelle, jonka kaavamääräys sallii täydennysrakentamisen alueelle, kunhan alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella on aiemmin sijainnut sauna-/pesutuparakennus. Korttelialueen uudisrakentamiselle osoitetaan su-rakennusala, jonka rakentamisen on kaavamääräyksen mukaan sopeuduttava massoittelultaan, julkisivumateriaaleiltaan ja värimaailmaltaan ympäristöönsä. P-korttelialueelle Rakennusoikeuden määrää tarkistetaan. osoitetaan surakennusala. Rakennusoikeutta vähennetään. P -korttelialueen rakennusoikeus on kaavaehdotuksessa nostettu 400 kerrosneliömetriin. P -korttelin rajausta on tarkistettu. 7

Forsbyn itäpuolinen paikoitusalue osoitettava vahvistettuna nurmena tai vastaavana, toteuttamisesta tarkemmat ohjeet. Paikoitusalueista määrättävä maisemaan ja miljööseen sopeutettavina, ennen rakentamista erilliset suunnitelmat, joista lausunto museoviranomaiselta. Kaavamääräystä MA-1 tarkennetaan siten, että paikoitusalueen toteutussuunnittelusta pyydetään valmisteluvaiheessa museoviranomaisen lausunto. Kaavamääräystä ei ole muutettu. Maalaamon ("Rottalan talon") yhteydessä olevan paikoitusalueen toteutuksen yhteydessä on säilytettävä alueen teollisuushistoriaan liittyvät rakenteet ja rakennelmat. 2. Museovirasto Billnäsin kaavahankkeen yhteydessä tehdyn teollisuusarkeologisen selvityksen perusteella voidaan riittävästi arvioida kaavan vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön. Alueen maaperä on vaikeasti saastunut. Arvioidaan rakenteiden säilytysmahdollisuudet kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Merkitään tiedoksi. määräysten tarkentaminen. Arvioidaan vaakaaseman rakenteiden (ja muiden jäljelläolevien teollisen toiminnan rakenteiden) säilytysmahdollisuudet alueella. Billnäsin (Pinjaisten) ruukin (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000015798) muinaisjäännösalue on huomioitu asianmukaisesti kaavassa. Merkitään tiedoksi. 8

Kaava-alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös Forsbyn historiallinen kylä (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000018848). Kylätontin pohjoisosaa ei tarvitse huomioida kaavassa, sillä se on nykyään tiiviisti rakennettua ja siellä sijainneet kiinteät muinaisjäännökset ovat todennäköisesti täysin tuhoutuneet voimakkaan maankäytön seurauksena. Kylätontin eteläpuoli (liitekartta) on sen sijaan rakentamaton ja tulee huomioida osa-aluemerkinnällä (sm). Uudisrakentaminen tulee sijoittaa harkiten ja mitoittaa se maltillisesti kulttuuriympäristön ja maiseman suojelulähtökohtiin. Lisätään muinaismuistomerkintä kaavaan. Forsbyn mäelle osoitetusta lisärakentamisesta neuvotellaan museoviranomaisten kanssa. Lisätään Forsbyn mäelle osa-aluemerkintä sm "Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Museovirastoa". Uudisrakentamisesta alueelle neuvotellaan museoviranomaisten kanssa. Korttelikohtaisia /s-merkintöjä tulee kehittää. /s-merkinnät on tarkoitus korvata kaavamuutosalueilla yleisillä määräyksillä ja osa-aluemerkinnöillä, jotka ohjaavat mm. tonttija yleisten alueiden ympäristön käsittelyä. asemakaavakartan ja - määräysten täydentäminen /s merkintä on täydennetty /s-1 aluemerkinnällä, jolla täsmennetään alueiden suojelun tasoa. 9

Joen vesimaisemaan aiottujen uusien rakenteiden soveltuvuutta tulee tarkastella. Yleisten määräysten 1 tulee täydentää maininnalla kaava-alueen sisältymisestä valtakunnallisesti arvokkaaksi inventoituun maisemaalueeseen (Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat), sekä luonnehdinnalla siitä, kuinka valtakunnallisesti merkittäviksi tunnistetut kulttuuriympäristön ja luonnonperinnön arvot ohjaavat maankäyttöä. Luonnonmukaisen kalatien toteutuksesta on laadittu rinnan asemakaavaluonnoksen laatimisen kanssa esisuunnitelma, jossa on tutkittu kalatien vaikutuksia maisemaan ja teollisuusarkeologisiin arvoihin. Selvitys on valmistunut kesäkuussa 2011, ja sen tuloksia hyödynnetään kaavaehdotuksen laatimisessa. Alueelle on aiemmin laadittu esisuunnitelma myös teknisen kalatien toteuttamiseksi, joka on vaihtoehto luonnonmukaiselle kalatielle. Myös teknisellä kalatiellä on vaikutuksia voimalaalueen maisemakuvaan. Joen päälle kaavaluonnoksessa osoitettu rakennusala kävelysillan ylävirran puolella poistetaan kaavasta. Täydennetään määräystä esitetyllä tavalla. Kalatieselvitystä hyödynnetään kaavaehdotuksen laatimisessa.joen päälle osoitettu rakennusala poistetaan kaavasta. Kaavan vastattava maakuntakaavaa ja osayleiskaavaa, ei saa olla ristiriidassa näissä jo vahvistettujen rakennetun ympäristön ja maiseman suojelutavoitteiden kanssa, kuten yleiskaavan SR-1- ja MA-varausten kanssa. Merkitään tiedoksi. Yleisen määräyksen täydennys Ruukin ydinalueen rakennuskanta on kauttaaltaan peräisin ruukin teollisen toiminnan kaudelta eli vuosikymmeniltä 1640-1980. Sisätilojen tunnusomaisten teollisuushistoriallisten piirteiden huomioiminen ja niiden suhde käytön vaihtoehtoihin vaatii lisätietoja. Sisätilojen inventointi on asemakaavatyön Sisätilojen inventointi ja käytettävyysselvitys on työohjelmassa, ja sen laatiminen on valmistunut. Suojellut kohteet on merkitty kaavaan käynnistetty. Sisätilojen suojelua koskevan perustuen inventointeihin ja selvityksiin. kaavamääräystä on tarkoitus soveltaa sisätilojen inventoinnin valmistuttua. Kaikkien sisätilojen suojelu asemakaavassa ei liene rakennusten luonteen ja alueen laajuuden vuoksi perusteltua. Myös ydinruukin rakennuksista laadittava käytettävyysselvitys on sisätilainventointi ja asemakaavatyön työohjelmassa, ja sen käytettävyysselvitys sekä laatiminen on samoin käynnistetty. tulosten vieminen kaavamääräyksiin. 10

Ruukin ydinalue on kulttuurihistorialliselta merkitykseltään ja piirteiltään sen luonteinen, että suojelun osoittamista pääkäytöksi SRSasemakaavamerkinnällä on syytä harkita. Merkitään tiedoksi. Miljöön ja rakennuskannan säilymisen kannalta on oleellista, että asemakaavamerkintä sallii alueen kehittämisen ja ylläpidon, kuitenkin suojelunäkökohdat huomioiden. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Mustionjokilaakson osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavan laatimista myös suojelunäkökulman kannalta. Uudisrakentamisen maisemavaikutuksia havainnoivissa kuvissa tulee esittää ja todentaa selkeästi esittää tilanne, jonka kaavasuunnitelman tehokkuus todellisuudessa mahdollistaa. Museoviraston alustava käsitys on, että viisikerroksinen rakentaminen on liiallista - olevien rakennusten luonne on ensi sijassa horisontaalinen, ei vertikaalinen. Savupiippu on säilytettävä maiseman dominanttina. Billnäsin asemakaavan jatkovalmistelussa tulee tarkemmin selvittää ja osoittaa, että toimitilarakentamiseen osoitettu huomattava rakennusoikeus on ympäristöönsä soveltuvaa ja että se on mahdollista toteuttaa ilman ristiriitaa kulttuuriympäristön ja maiseman valtakunnallisiin arvoihin. 3. Pro Billnäs ry Toteaa kaavan tavoitteiden muuttuneen prosessin aikana ilman tiedotusta osallisille. Uutta OAS:a ei viety asianomaisen lautakunnan käsittelyyn. Havainnekuvamateriaalia täydennetään kaavan ehdotusvaiheeseen kunkin maanomistajan tarkemman suunnittelun edettyä. Koko kaavaalueelle laaditaan kaavamääräyksiä tukeva rakennustapaohje. Savupiippu merkitään asemakaavaan säilytettävänä rakenteena. Raaseporin kaupunginhallituksen 30.3.2009 hyväksymän kaavoitusprosessin mukaan ei osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa hyväksytä lautakunnassa, vaan se laaditaan virkamiestyönä kaavan tavoitteet, laatu ja merkitys huomioiden, ja viedään sitten lautakunnalle tiedoksi. Billnäsin osallitumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty kaavoitustyön kuluessa vastaamaan prosessin vaihetta, viimeksi 5.4.2011. Tämä päivitetty OAS on viety yhdyskuntatekniselle lautakunnalle tiedoksi 18.5.2011 ja se on ollut yleisesti nähtävillä kaavahankkeen wwwsivuilla, jossa on muukin kaavatyöhön liittyvä materiaali. KL-alueen rajauksen ja mitoituksen tarkistus, havainnollistava materiaali, rakennustapaohjeen laatiminen.merkitään savupiippu asemakaavaan säilytettävänä rakenteena. 11

Pitää teollisuusarkeologista selvitystä, historiallisen ajan muinaismuistojen määrittelyä ja rakennushistoriallista selvitystä puutteellisena. Museovirasto, maakuntamuseo ja ELY-keskus ovat lausunnoissaan todenneet alueelle laaditun teollisuusarkeologisen ja rakennushistoriallisen selvityksen ansiokkaaksi. Ydinruukkia koskeva rakennusten käytettävyysselvitys ja alueen rakennusten arvokkaiden sisätilojen inventointi on kaavoituksen työohjelmassa ja niiden laatimistyö on käynnissä. Selvitysten tulokset huomioidaan kaavaehdotuksen laatimisessa. Pitää kaavan tavoitteita kaupungin ja Billnäs Samlade Verk Oy:n väliseen aiesopimukseen perustuvina. Kaikille alueen maanomistajille on annettu mahdollisuus tuoda esille toiveitaan, ja heidän rakentamistarpeensa on pyritty tuomaan kaavaluonnokseen, mikäli se on selvitysten perusteella vaikuttanut mahdolliselta. Pitää Natura-arvioinnin tekemistä mahdollisesti tarpeellisena. Erillisen LsL 25 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarvetta ei kaavaluonnoksen perusteella ole, kuten kaavaselostuksen sivulla 51 on todettu. Selostuksen mukaan "Mustionjoen Natura 2000 -alueen suojeluperusteena ovat jokihelmisimpukka ja vuollejokisimpukka. Jokihelmisimpukkakannan elvyttämiselle kaava antaa edellytykset kalatievarauksen kautta. Molempiin simpukkalajeihin voivat vaikuttaa haitallisesti rakentamisen epäsuorat vaikutukset, kuten maa-alueilta jokeen kohdistuva voimakas ravinne- tai kiintoaineskuormitusten kasvu, tai suorat vaikutukset, kuten itse jokiuomassa tai rantaviivassa tapahtuva rakentaminen. Kaavan toteutuminen ei aiheuta tämänkaltaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia Mustionjoen suojeluarvoihin." Naturaarvioinnin tarve tarkistetaan kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnin päivityksen yhteydessä kaavaehdotusvaiheessa. Natura-tarveharkinta päivitetään vaikusten arvioinnin yhteydessä. 12

Pitää liikenneselvitystä puutteellisena. Vaatii myös liikenneturvallisuusselvitystä sekä kaava-alueen ulkopuolisten pysäköintimahdollisuuksien selvittämistä. ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että "kaavassa on tutkittu ansiokkaasti liikenteellisiä vaikutuksia ja kiinnitetty erityistä huomiota kevyen liikenteen olosuhteisiin ja liikenneturvallisuuteen." Mielipiteessä esitetyt asiakohdat löytyvät aineistosta, mutta sen luettavuutta tulee parantaa. Liikenneselvitystä ja kaavaselostuksen liikenneosiota selkiytetään. Ehdottaa läpikulkuliikenteen katkaisemista Vasarasepäntiellä. Liikenteen katkaisemisen mahdollisuuksia katuverkon toimivuuden kannalta tutkitaan kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. Maisemaselvityksestä puuttuvat karttaliitteet. Maisemaselvityksestä puuttuvat karttaliitteet. Liitekartat täydennetään internetissä tutustuttavissa olevaan aineistoon. Vasarasepäntien läpiajoiikenteen katkaisemisen mahdollisuuksia katuverkon toimivuuden kannalta tutkitaan kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. Kulttuuriympäristöohjelma 2001 ei ole mukana kaava-aineistossa. Lepakkoselvitystä ei ole tehty. Ei pidä kaavaluonnoksen havainnollistavaa materiaalia riittävänä. Vaatii jalankulkijan näkökulmasta havainnollisia 3Dkuvia. Pitää kaavaluonnosta keskeneräisenä ja luonteeltaan ideakoosteena, joka sisältää toteuttamiskelvottomia ehdotuksia. Kulttuuriympäristöohjelma 2001 ei ole mukana kaava-aineistossa. Lepakkoselvitystä ei ole tehty. Täydennetään vuonna 2001 laadittu kulttuuriympäristöohjelma (MA-Arkkitehdit ja Tiina Valpola) internetissä tutustuttavissa olevaan aineistoon. Lepakkoselvityksen täydennys on laadittu kesän alussa. Se liitetään selvitysaineistoon raportin valmistuttua. Havainnekuvamateriaalia täydennetään kaavan ehdotusvaiheeseen kunkin maanomistajan tarkemman suunnittelun edettyä. Merkitään tiedoksi. Esillä ollut aineisto on ollut valmisteluvaiheen luonnosaineistoa, jossa on mukana myös avoimia kysymyksiä. Aineisto tarkentuu asemakaavaehdotukseksi täydennettyjen selvitysten ja osallisilta saadun palautteen perusteella. aineistoa täydennetään aineistoa täydennetään aineistoa täydennetään Havainnekuvamateriaalia täydennetään. Suunnitelmakartta on vaikealukuinen. Kaavakartan luettavuutta parannetaan. parannetaan kaavakartan luettavuutta. 13

Forsbyn peltoalue (OYK:ssa MAalue) on säilytettävä rakentamattomina. Joen pohjoisrannan ja Vasarasepäntien välinen MA-alue tulisi säilyttää VP/s-merkinnällä. Korttelialue rajataan maisemaselvityksen suositusten ja viranomaisten kanssa käytävän keskustelun perusteella. Ei tarvetta muutoksiin. Alueen läpi on historiallisesti ollut avoin näkymä ydinruukin alueelle. Joen ranta-alueet on kauttaaltaan merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alue, jota on hoidettava säilyttäen luonnon ominaispiirteet (luo). Laadittavissa rakennustapaohjeissa esitetään näiden alueiden hoitoperiaatteet siten, että myös maisemalliset seikat huomioidaan. Korttelialue rajataan maisemaselvityksen suositusten ja viranomaisten kanssa käytävän keskustelun perusteella. Ympäristön säilyttämistä koskevia /s-merkintöjä on käytetty epäsäännöllisesti. Lähes kaikki kaava-alueen viheralueet sisältävät historiallisia ja /tai luontoarvoja, jotka tulee erityisesti huomioida niiden kaytössä ja hoidossa, ja tämä tulee sisällyttää kaavamerkintöihin. Ei tarvetta muutoksiin. /s-merkinnät on tarkoitus korvata kaavamuutosalueilla yleisillä määräyksillä ja osa-aluemerkinnöillä, jotka ohjaavat mm. tontti- ja yleisten alueiden ympäristön käsittelyä. /s merkintä on täydennetty /s-1 aluemerkinnällä, jolla täsmennetään alueiden suojelun tasoa. Pitää ruukin ydinalueen uudisrakentamisen mitoitusta liiallisena ja ristiriitaisena laadittujen selvitysten kanssa. Havainnekuvamateriaalia täydennetään kaavan ehdotusvaiheeseen kunkin maanomistajan tarkemman suunnittelun edettyä. Koko kaavaalueelle laaditaan kaavamääräyksiä tukeva rakennustapaohje. kaavakarttaa tarkennetaan. Forsbyn mäen rakennusoikeutta on vähennettävä ja kaavamääräys säilytettävä ennallaan. 14

Palvelurakennus (P) kävelysillan koillispuolella on osayleiskaavan vastainen. Jyrkkäkalliontien varteen osoitettu AP-alue pienentää puistoaluetta ja on osoitettu liian tehokkaaksi (0,35). Härkätallin yläpuolelle osoitettu rakentaminen tulee poistaa maisemallisesti herkältä paikalta. Puutarhakoulun ja Villa Billnäsin välistä uudisrakentamista pitää ohjata kaavamääräyksin. Hagbackassa AO- ja AP -alueiden sijoittelua tulisi tarkastella uudelleen. Sjosängintien ja Hakamäentien risteykseen osoitetut tontit sijoittuvat osittain avoimeen viljelymaisemaan osayleiskaavan MA-alueelle. Rakennussuojelumerkintöjen (sr) luettavuus kaavakartalla on heikko eikä niihin voida ottaa kantaa. Myös alueen historialliset rakenteet tulee ottaa huomioon suojelumääräyksissä. Palvelurakennusten korttelialue sijoittuu osayleiskaavan SR-1-alueelle, jonka kaavamääräys sallii täydennysrakentamisen alueelle, kunhan alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella on aiemmin sijainnut sauna-/pesutuparakennus. Korttelialueen uudisrakentamiselle osoitetaan su-rakennusala, jonka rakentamisen on kaavamääräyksen mukaan sopeuduttava massoittelultaan, julkisivumateriaaleiltaan ja värimaailmaltaan ympäristöönsä. P-korttelialueelle Rakennusoikeuden määrää tarkistetaan. osoitetaan surakennusala. Rakennusoikeutta vähennetään. AP-korttelialueen rajausta tarkistetaan luontoarvojen vuoksi. Korttelitehokkuus 0,35 on katsottu (yhtiömuotoisten) pientalojen korttelialueelle sopivaksi. Rakennusalan rajausta tutkitaan tarkemmin kaavaehdotusvaiheessa. Merkitään tiedoksi. Kaavaluonnoksen rakennussuojelumerkinnät tarkistetaan ja yhtenäistetään käytettävyysselvityksen ja sisätilojen inventoinnin valmistuttua yhteistyössä maakuntamuseon kanssa. Kunkin rakennuksen suojelustatus tarkennetaan selvitysten valmistuttua ja asiasta järjestetään erillinen työkokous maakuntamuseon kanssa. AP-korttelialueen rajausta tarkistetaan. Härkätallin yläpuolisen rakennusalan rajausta tutkitaan. Korttelialueen rakentamistapaa ja rakentamisen määrää tarkennetaan ehdotusvaiheessa. Kaava-alueen rakentamistapaa ja rakentamisen määrää tarkennetaan ehdotusvaiheessa. sr-merkinnät tarkistetaan yhdessä maakuntamuseon kanssa. P -korttelialueen rakennusoikeus on kaavaehdotuksessa nostettu 400 kerrosneliömetriin. P -korttelin rajausta on tarkistettu. 15

Haluaa merkittävän osan tapahtumakeskuksen yleisöpysäköinnistä kaava-alueen ulkopuolelle. Haluaa LPA-alueiden mitoitusta tarkasteltavan. Haluaa pysäköintialueen pois Karlsborgin huvilan ja Ruukintien välistä. Pysäköintialueiden kokonaismitoitus määräytyy ehdotusvaiheessa tarkemmin arvioidun pysäköintitarpeen perusteella. Pysäköintiin varattu niittyalue (MA-1) varataan tapahtumien aikaiseen pysäköintiin. Asemakaavan edellyttämä pysäköinti tulee ratkaista kaavan alueella, jonka lisäksi voidaan kaavoituksen ulkopuolella sopia muista järjestelyistä. Pysäköintialueen sijainnista ja luonteesta käydään keskustelu maisemallisista ja toiminnallisista näkökohdista. pysäköintialueiden kokonaismitoitus tarkistetaan todellisen pysäköintitarpeen mukaiseksi. Kevyenliikenteen yhteydet on esitetty kiitettävästi kaavaluonnoksessa. Merkitään tiedoksi. Sjösängintien varren pysäköintialue ja alueelle osoitettu kevyen liikenteen reitti ovat ristiriidassa keskenään. Liittyminen lännessä Sjösängintien mutkaan on ongelmallinen. Ratapohjaa kehitetään pysäköintialueena koko pituudeltaan, koska pysäköintiä voidaan osoittaa keskeiselle paikalle runsaasti maisemavaikutuksen jäädessä vähäiseksi. Kevyen liikenteen yhteys osoitetaan Sjösängintien/Ruukintien laitaan sen eteläpuolelle eikä LPA-alueelle. Liittymäratkaisua tutkitaan tarkemmin liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Muistuttaa vanhasta ajatuksesta kehittää Turun radan linjausta seuraava ulkoilureitti tai jopa kapearaideyhteys Karjaan asemalta Billnäsin ja Åminneforsin kautta Fiskarsin ruukille. Ulkoilureitin vieminen Rakennusapteekin korttelin ohi on ratkaistu ohjaamalla kulku Ruukintien varteen toteutettavalle kevyen liikenteen väylälle. Rakennusapteekin korttelin sijainti käytännössä sulkee ratalinjan Billnäsin kohdalla läpikululta. Rakennusapteekin yläpuolella rinteessä sijainneen Hagbackaan johtaneen vanhan tiepohjan tai polun olemassaolo täytyisi selvittää ja merkitä kaavaan polkuna. Tiepohja voidaan merkitä asemakaavaan kevyen liikenteen yhteytenä, mikäli sen linjaus löydetään ja se ei ole ristiriidassa esim. Svenska tullenin korttelin käytön kanssa. tutkitaan kevyen liikenteen reitin linjaus asukkailta saatavan tiedon perusteella. 16

Forsbyn peltoaukealle esitetty pysäköinti ei saa haitata ratapohjan käyttöä ulkoilu- ja ratsastusreittinä. Kevyen liikenteen sillalta pitää turvata suora yhteys Ruukintielle. Karlsborgin huvilan eteläpuolella kävelyreitti ei ulotu jokirannan kävelyreitille asti. Joen etelärannan kävelyreitti kävelysillalta Karjaalle päin on tärkeä, ja se on merkitty myös osayleiskaavaan. Reitin toteutumisen varmistamiseksi se tulee merkitä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Ratapohjaa kehitetään pysäköintialueena koko pituudeltaan, koska pysäköintiä voidaan osoittaa keskeiselle paikalle runsaasti maisemavaikutuksen jäädessä vähäiseksi. Peltoalueelle osoitettavasta paikoitusalueesta laaditaan kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä tarkempi viitesuunnitelma. Pysäköinnin suunnittelussa otetaan huomioon ulkoilureitin säilyminen. Ydinruukin korttelialueen läpi kulkee huoltoajoyhteys (nykyinen Nikkarinkuja). Osoitetaan sillle myös yleinen kevyen liikenteen yhteys. Täydennetään puuttuva yhteys kaavakarttaan. Ei tarvetta muutoksiin. Viheralueille ja korttelialueille osoitetut kevyen liikenteen yhteydet on esitetty pääsääntöisesti sijainniltaan ohjeellisina, jotta ne voidaan sovittaa joustavasti ympäristöön. Yhteystarpeina ne ovat kuitenkin velvoittavia. pysäköintialueesta laaditaan viitesuunnitelma. Osoitetaan yleinen kevyen liikenteen yhteys nykyiselle Nikkarinkujalle. Kaavaehdotuksessa ko. kevyenliikenteen yhteys on merkitty katualueeksi. Joen yli on ollut Villa Billnäsin ja Billnäsin aseman välisellä kohdalla kävelysilta, jonka paikan voisi kaavaan ehkä pitkän tähtäimen visiona merkitä. Puisto- ja viheralueet ovat kaavamuutosluonnoksessa vähentyneet verrattuna vanhaan kaavaan. Olemassa olevia viheryhteyksiä on katkottu asuintonteilla Jyrkkäkalliontien varrella ja Hagbackassa.Tämä huonontaa asukkaiden elinoloja ja viihtyisyyttä. Tutkitaan edellytyksiä kevyen liikenteen sillan merkitsemiseksi kaavaan kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Uudisrakentamisen sijoittelussa on koko kaavaalueella pyritty minimoimaan luonnonympäristölle ja virkistykselle kohdistuva haitta. Puistoalueiden ottaminen rakentamiskäyttöön erityisesti Jyrkkäkalliontien varressa on perusteltua olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisen näkökulmasta. Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä ko. yhteyttä ei ole erikseen selvitetty. Tutkitaan edellytyksiä kevyen liikenteen sillan merkitsemiseksi kaavaan kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. 17

Vaatii joen ja ranta-alueiden säilyttämistä viheralueina. Pitää kelluvia rakenteita toteuttamiskelvottomina. Otetaan huomioon. Joen päälle kaavaluonnoksessa osoitettu rakennusala kävelysillan ylävirran puolella poistetaan kaavasta. Joen ranta-alueet on kauttaaltaan merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alue, jota on hoidettava säilyttäen luonnon ominaispiirteet (luo). Laadittavissa rakennustapaohjeissa esitetään näiden alueiden hoitoperiaatteet siten, että myös maisemalliset seikat huomioidaan. Jokirannan VP-puistoalueet pitäisi säilyttää. Rantaan pitäisi tutkia kävely-yhteyttä myös ratsastuskeskuksen kohdalla. Kaupungilla ei ole tarvetta lunastaa jokirantoja puistoksi, vaan kevyen liikenteen yhteys voidaan tarvittaessa toteuttaa asemakaavan mukaisesti yksityisellä maalla. Ratsastuskeskuksen kohdalla rantareitin on todettu aiheuttavan kohtuutonta maisemallista ja toiminnallista haittaa rannan maaston vuoksi. Esitettyjen laiturien paikat tulee tarkistaa luontoarvojen kannalta. Vaikutusten arviointia täydennetään laitureiden paikkojen osalta. Laiturivaraukset on huomioitu Naturatarveharkinnassa. Pro Billnäs ry/rf ei pidä mahdollisena kalatien rakentamista luonnonmukaisena uomana voimalaitoksen pohjoispuolelta eikä myöskään siten pidä tarpeellisena vaihtoehdon sisällyttämistä kaavaehdotukseen. Kalatie tulee ensisijaisesti pyrkiä toteuttamaan teknisenä ratkaisuna, nykyiseen patoon ja voimalaitokseen sopeutuvana uudisrakennuksena Museoviraston Karjaan kaupungille 12.8. 1997 antaman lausunnon (Dnro 071/603/1997) mukaisesti. Pro Billnäs toteaa lisäksi, että tulisi tutkia myös mahdollisuutta toteuttaa joen kalataloudellinen kunnostus Billnäsissä mahdollisimman luonnonmukaisesti niin, että padon jotkin luukut ovat auki vuodenaikana jolloin (mahdolliset) lohet nousevat joen yläjuoksulle ja vastaavasti palaavat sieltä. Luonnonmukaisen kalatien toteutuksesta on laadittu rinnan asemakaavaluonnoksen laatimisen kanssa esisuunnitelma, jossa on tutkittu kalatien vaikutuksia maisemaan ja teollisuusarkeologisiin arvoihin. Selvitys on valmistunut kesäkuussa 2011, ja sen tuloksia hyödynnetään kaavaehdotuksen laatimisessa. Alueelle on aiemmin laadittu esisuunnitelma myös teknisen kalatien toteuttamiseksi, joka on vaihtoehto luonnonmukaiselle kalatielle. Myös teknisellä kalatiellä on merkittäviä vaikutuksia voimala-alueen maisemakuvaan. Voimalan luukkujen avaamisella ei ole mahdollista luoda joen taimenkannalle nousumahdollisuutta voimalaitoksen ohi. 18

Kaavassa tulisi varata mahdollisuus kaivaa esille joen pohjoisrannassa sijaitsevia ruukin vanhimpia rakenteita ja kehittää aluetta arkeologisena nähtävyytenä. Mielipiteessä mainittu alue on merkitty kaavaluonnoksessa muinaismuistoalueeksi. Alueelle kohdistuu ruukin keskeisimpänä puistoalueena myös merkittäviä virkistyspaineita. Arkeologisten kohteiden hyödyntäminen alueen vetovoimatekijänä on mielenkiintoinen ajatus, jota on mahdollista kehittää asemakaavaprosessin ulkopuolella. Asukkaat ovat toivoneet alueelle leikkipuistoa. Se puuttuu suunnitelmasta. Pitkä penger Ruukintien lounaispuolella, ehdotetun LPA-1 alueen ja tien välissä, tulee määrätä istutettavaksi alueeksi. Puurivimerkintä Ruukintien varressa Forsbyn avoimella peltoaukealla tulee poistaa. Leikkipuistolle etsitään sopiva sijainti kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. Otetaan huomioon. Penger merkitään istutettavaksi alueen osaksi. Otetaan huomioon. Merkintä istutettavasta puurivistä peltoaukealla poistetaan kaavakartalta. Merkintä säilytetään Billnäsin puistotien varressa. etsitään leikkipuistolle sijainti. merkitään LPAkorttelialueelle istutettava alueen osa. Leikkipuisto on osoitettu ohjeellisella merkinnällä Jyrkkäkalliontien ja Billstenintien kulmaan. Toisin kuin vaikutusten arvioinnissa todetaan, alueella on mahdollista asua ilman autoa, ja joukkoliikenteen kehittämiselle on edellytykset. Alueen luonnetta on arvioitu tilastollisena tarkasteluna alueen etäisyydestä päivittäispalveluihin ja nykyisistä liikenneyhteyksistä. On myönteistä, mikäli olosuhteet mahdollistavat myös autottoman elämäntavan, ja sitä tulee suunnittelun keinoin tukea mm. kevyen liikenteen yhteyksien ja palveluiden saatavuuden parantamisella sekä alueelle räätälöidyillä innovatiivisilla joukkoliikenneratkaisuilla. Näille asemakaavasuunnittelu voi pääosin tarjota vain maankäytölliset puitteet. puurivimerkinnän poisto. Vaikutusten arvioinnissa on epätäsmällisiä väitteitä. Vaikutusten arviointi oikoluetaan kokonaisuutena vielä kaavaehdotusvaiheessa. Osa lausunnossa kommentoiduista kohdista eivät liity asemakaavatason suunnitteluun. 19

Täydennysrakentamisen mittakaava ja määrä on niin suuri, että sillä on todella merkittävä vaikutus sekä lähi- että kaukomaisemaan. Kaavan vaikutuksia maisemaan, kulttuuriperintöön ja muinaisjäännöksiin sekä ehdotetun uudisrakentamisen liittymistä alueen kokonaisuuteen ja kulttuurimaisemaan ei ole tutkittu tarpeeksi perusteellisesti ja asiantuntevasti. Suunnitelma tulee tuoda uudelleen esille paranneltuna luonnoksena, jossa em. puutteet on korjattu. Liian tiukaksi asetettu aikataulu ei saa vaarantaa tämän valtakunnallisesti ainutlaatuisen alueen kaavoituksen laatua. Havainnekuvamateriaalia täydennetään kaavan ehdotusvaiheeseen kunkin maanomistajan tarkemman suunnittelun edettyä. Esillä ollut aineisto on ollut valmisteluvaiheen luonnosaineistoa, jossa on mukana myös avoimia kysymyksiä. Aineisto tarkentuu asemakaavaehdotukseksi täydennettyjen selvitysten ja osallisilta saadun palautteen perusteella. rakentamisen määrää ja luonnetta tutkitaan ja täydennetään havainnekuvamateriaali. 4. Raaseporin luonto ja ympäristö ry Pitää luontoselvitystä riittämättömänä (ei kata koko kaavaaluetta). Lepakkoselvitys on puutteellinen. Merkitään tiedoksi. Luontoselvityksen täydennys, joka koskee Maantie 111:n ja Billnäsin Puistotien välistä aluetta, on valmistunut kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä, ja mahdolliset tarkennukset viedään kaavaehdotukseen. Samoin lepakkoselvityksen täydennys on laadittu kesän alussa. Se liitetään selvitysaineistoon. Täydentyneet selvitykset on huomioitu kaavaehdotuksessa. Luonnonarvoiltaan arvokkaimpia alueita ei huomioitu kaavassa (luontoselvityksen alueet 6 ja 11 sekä 50-53). Alueen 6 lähelle merkitty rakennuspaikka sijoitettu huonosti. Rakentamista joen päälle ei tule sallia. Rannat tulee säilyttää puustoisina. Jalopuumetsikön (alueet 6 ja 11) kaavamerkintää tarkistetaan kaavaehdotukseen luontoselvityksen suosituksen mukaisesti. Purolaakso (alueet 50-53) on merkitty Luontoalueiden kaavaluonnokseen Rakennuspaikan sijaintia kaavamääräys tutkitaan suhteessa luontoarvoihin. tarkistetaan ja rakennuspaikan tarkkaa sijaintia tutkitaan. Joen päälle kaavaluonnoksessa osoitettu rakennusala kävelysillan ylävirran puolella poistetaan kaavasta. Joen ranta-alueet on kauttaaltaan merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi, jota on hoidettava säilyttäen luonnon ominaispiirteet (luo). Laadittavissa rakennustapaohjeissa esitetään näiden alueiden hoitoperiaatteet siten, että myös maisemalliset seikat huomioidaan. poistetaan rakennusala veden päältä. Korjattava luo-alueiden rajaus osa-alueiden 7 (ei 6) ja 11 osalta, rajauksessa virhe. Vaikuttaa korttelin 116 pohjoisosassa olevan su-rakennuspaikan sijoittumiseen. Osa-alue 53 ei ole osa purolaaksoa. Luo -alueiden rajauksia on tarkistettu. Ydinruukin pohjoisrannan luo -alue on rajattu tarkemmin maaston mukaan koskemaan rantatöyrästä. 20

Viheryhteysselvitys on ekologisten yhteyksien osalta riittämätön. Kalatiemerkintä puuttuu. Ei tarvetta muutoksiin. Joen suuntainen ekologinen yhteys turvataan jokirantoja seuraavan luo-merkinnän kautta. Kaavan mahdollistama rakentaminen ei vaikuta jokilaakson poikittaisiin ekologisiin yhteyksiin. Ei tarvetta muutoksiin. Kaavaluonnoksessa on merkitty osa-aluevaraus luonnonmukaiselle kalatielle joen pohjoisrannalla. Tilavarauksen laajuus tarkentuu kaavaehdotukseen kesällä 2011 valmistuneen erillisen kalatien esisuunnitelman perusteella. Luo -alueiden rajauksia on tarkistettu. Ydinruukin pohjoisrannan luo -aluetta on supistettu. Ekologinen yhteys katkeaa Ylä-Nikkarin ja Ison Pajan kohdalla. 5. Raseborgs Vatten 6. Suomen ratsastajainliitto ry:n puolesta Kielo Kestinmäki Rakennusoikeuden määrä ruukin ydinalueella on ylimitoitettu. Liikelaitos korostaa tarpeen osoittaa tarvittavia rasitteita alueen olemassa olevalle ja tulevalle kunnallistekniikalle. Ratsastuskeskuksen käytössä ollut hevosten juoksutarha myyty ulkopuoliselle, vaikka ollut kiinnitettynä vuokra-alueena. Vaativat alueen liittämistä takaisin tallin käyttöön. Merkitään tiedoksi. Ruukin ydinalueen kaavaratkaisua tarkistetaan tarkennettujen suunnitelmien perusteella kaavaehdotukseen. Rasitteet on tarkistettu Raaseporin veden kanssa käydysä neuvottelussa, ja ne tullaan huomioimaan kaavaluonnoksessa. Juoksutarha on merkitty kaavaluonnoksessa ratsastustallien korttelialueeksi (E), joka mahdollistaa nykyisen käytön. kaava-alueen rakentamistapaa ja rakentamisen määrää tarkennetaan ehdotusvaiheessa. kunnallistekniikan tilavaraukset ja rasitteet viedään kaavaehdotukseen vesilaitoksen toimittaman aineiston perusteella. Kaavaehdotuksessa on ko. alue merkitty AP/s korttelialueeksi voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. 7. Sydspetsens miljöhälsa Asemakaava-alueella on virkistysalueita, mutta ei leikkipuistoa. Alueen asukkaille tulisi osoittaa leikkipuisto. Pilaantuneiden maiden selvitys on laadittu, mutta siitä eivät selviä tutkimuspisteiden sijainti eikä pilaantuneiden maaalueiden sijainti. Tutkitaan leikkipuiston sijoittamista alueelle. Pilaantuneiden maiden selvitystyö on kesken ja sitä täydennetään. tutkitaan leikkipuiston sijoittamista alueelle.pilaantuneiden maiden selvitystyö viedään loppuun. Leikkipuisto on osoitettu ohjeellisella merkinnällä Jyrkkäkalliontien ja Billstenintien kulmaan. Pilaantuneiden maiden selvitystyön perusteella kaavaehdotukseen on tuotu saa-merkinnät pilaantuneista ja pilaantuneiksi epäillyistä alueista. Tarkentava pima-selvitys jatkuu talven jälkeen. 21

8. Uudenmaan ELY-keskus Asemakaava-alueen rajaus on mielekäs ja antaa yhdessä Mustionjoen osayleiskaavan kanssa hyvät mahdollisuudet suunnitella kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön asemakaavan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioiden. Uudenmaan ELYkeskus pitää tärkeänä, että alue suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Merkitään tiedoksi. Seututie 111:n merkintä L on muutettava muotoon LT. Tiealueen rajaus on tarkistettava mukailemaan lunastetun tiealueen rajoja. Tiealuetta vasten on mahdollisuuksien mukaan osoitettava suoja-alue 20 m etäisyydelle ajoradan keskilinjasta. Muutetaan kaavamääräystä ja tiealueen rajausta. ELY-keskukselta pyydetään lunastetun tiealueen tarkka rajaus. Merkitään suoja-alue kaavaan. Tiealueen rajaus on tarkistettu. Suoja-aluetta ei ole merkitty kaavaehdotukseen. Kaavassa on tutkittu ansiokkaasti liikenteellisiä vaikutuksia ja kiinnitetty erityistä huomiota kevyen liikenteen olosuhteisiin ja liikenneturvallisuuteen. Merkitään tiedoksi. Liikennetarkastelussa on esitetty, että Billnäsin ruukin alueen liikenneverkkoon pystytään liittymään viiden väylän kautta, joka mahdollistaa tie- ja katuverkon kapasiteetin riittävyyden myös maankäytön lisääntyessä. Tilausajoliikenteen määrä sesonkiaikana on merkittävä. Riittävien pysäköintipaikkojen määrän varmistaminen kaavalla on tärkeää. Lisäksi tulee miettiä tilapäisten pysäköintipaikkojen mahdollisia sijainteja suurempien tapahtumien aikana. Pysäköintialueiden kokonaismitoitus määräytyy ehdotusvaiheessa tarkemmin arvioidun pysäköintitarpeen perusteella. Pysäköintiin varattu niittyalue (MA-1) varataan tapahtumien aikaiseen pysäköintiin. Asemakaavan edellyttämä pysäköinti tulee ratkaista kaavan alueella, jonka lisäksi voidaan kaavoituksen ulkopuolella sopia muista järjestelyistä. pysäköintialueiden kokonaismitoitus tarkistetaan todellisen pysäköintitarpeen mukaiseksi. 22

Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön aluetta (RKY 2009). Rajaus tulee esittää kaavaselostuksessa ja valtakunnalliset erityistavoitteet on huomioitava kaavan jatkotyöstämisessä. Täydennetään kaavaselostukseen liitekartta RKY-alueen rajauksesta. Rajaus on osoitettu liitekartassa, johon on poimittu asemakaavaehdotuksen kulttuurihistorialliset merkinnät. Asemakaavaa varten laaditut selvitykset (inventointi, maisemaselvitys) ovat kulttuuriympäristön näkökulmasta hyvät ja riittävät. Selvityksissä on todettu selvästi ja perustellusti alueeseen liittyvät kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot sekä maisema-arvot. Merkitään tiedoksi. kaavaselostukseen liitekartta. Mustionjokilaakson osayleiskaavassa alueen pääkäyttötarkoitus on selvästi alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaan luonteen säilyttäminen. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät sen suojeluarvoa. Täydentävän rakentamisen suunnittelu on määrätty näille lähtökohdille alisteiseksi. Merkitään tiedoksi. Jokeen rajautuvat peltoalueet olleet viljeltyinä pitkään ja ovat maisemallisesti arvokkaat. Peltoalueet tulee jättää rakentamatta maisemaselvityksessä esitetyssä laajuudessa. Uudisrakentamisen osoittaminen ruukkialueen kaakkoisreunaan on oikea ratkaisu alueen historia huomioiden. Korttelialue rajataan maisemaselvityksen suositusten ja viranomaisten kanssa käytävän keskustelun perusteella. Merkitään tiedoksi. Korttelialue rajataan maisemaselvityksen suositusten ja viranomaisten kanssa käytävän keskustelun perusteella. 23

Alueen kokonaismitoitus on selvässä ristiriidassa yleiskaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Erityisesti ruukkialueen KL- ja KTYkorttelialueiden ratkaisut (mm. kerroskorkeudet, -alat ja -oikeudet) ovat luonnoksessa esitetyssä muodossa maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n vastaisia eivätkä toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen suhteen. Esitetty rakentamisen volyymi on Mustionjokilaakson oikeusvaikutteisen osayleiskaavan vastainen. Esitetty rakentaminen ei noudata alueen historiallisen rakentumisen perinnettä, jossa topografia ja sille ominaiset piirteet sekä rakennettu ympäristö ovat määrittäneet uudisrakentamisen reunaehdot. Täydennysrakentaminen ohjataan siten, että alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokas luonne voidaan säilyttää. Havainnekuvamateriaalia täydennetään kaavan ehdotusvaiheeseen kunkin maanomistajan tarkemman suunnittelun edettyä. Koko kaavaalueelle laaditaan kaavamääräyksiä tukeva rakennustapaohje. Kaavaehdotuksen ratkaisu ja mitoitus perustuu maanomistajan viitesuunnitelmiin ko. korttelin osalta. Asemakaavaa täydentää rakennustapaohje. Kalatien vaikutuksia ei ole arvioitu. Kaavoituksen edetessä vaihtoehdoista pitää esittää havainnekuvia ja lisäaineistoa, jotta kalatien vaikutukset voidaan riittävällä tarkkuudella arvioida. Luonnonmukaisen kalatien toteutuksesta on laadittu rinnan asemakaavaluonnoksen laatimisen kanssa esisuunnitelma, jossa on tutkittu kalatien vaikutuksia maisemaan ja teollisuusarkeologisiin arvoihin. Selvitys on valmistunut kesäkuussa 2011, ja sen tuloksia hyödynnetään kaavaehdotuksen laatimisessa. Alueelle on aiemmin laadittu esisuunnitelma myös teknisen kalatien toteuttamiseksi, joka on vaihtoehto luonnonmukaiselle kalatielle. Myös teknisellä kalatiellä on vaikutuksia voimalaalueen maisemakuvaan. ruukin alueen mitoituksen tarkistus ja rakennustavan ohjaaminen. Kalatieselvitystä hyödynnetään kaavaehdotuksen laatimisessa. 24

Luontoselvitys täydennyksineen on hyvä ja riittävä. Arvokkaista luontokohteista olisi hyvä olla kaavaselostuksessa vastaavanlainen liitekartta kuin on maisemallisista ja rakennushistoriallisista kohteista, etenkin kun kaavakartan päällekkäismerkinnöistä on vaikea saada selvää. Natura-alueen merkintä puuttuu kaavakartalta. Kaavaselostuksessa alueen perusteeksi simpukat, lisäksi luontotyyppi "pikkujokien ja purojen vesikasvillisuus". Alueeseen rajautuu kaavassa mm. rakennettavaksi osoitettuja alueita. Kaavaselostuksen Natura-arvio kappaletta täsmennettävä luontoselvityksessä esitetyn mukaiseksi. Merkitään tiedoksi. Täydennetään kaavaselostukseen liitekartta luontokohteista luettavuuden parantamiseksi. Natura 2000-verkoston aluemerkintä on kaavakartassa kattaen joen vesialueen. Kaavakartan luettavuutta parannetaan. Joen päälle kaavaluonnoksessa osoitettu rakennusala kävelysillan ylävirran puolella poistetaan kaavasta. Joen ranta-alueet on kauttaaltaan merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alue, jota on hoidettava säilyttäen luonnon ominaispiirteet (luo). Laadittavissa rakennustapaohjeissa esitetään näiden alueiden hoitoperiaatteet siten, että myös maisemalliset seikat huomioidaan. Tarkistetaan natura-tarveharkinta osana vaikutusten arvioinnin päivittämistä. kaavaselostukseen liitekartta luontokohteista ja -alueista. rakennustapaohjeiden laatiminen Luo -alueiden rajauksia on tarkistettu. Ydinruukin pohjoisrannan luo -aluetta on supistettu. Asemakaavasta on laadittu erillinen Naturatarveharkinta. s-n mainittu kaavaselostuksessa, puuttuu määräyksistä. sl-n:n kohdalla kaavakartan määräyksissä puhutaan alueen osasta, jolla sijaitsee LSL:n 49 :n perusteella suojeltu luonnonsuojelualue tai - kohde. Korjattava tarkoittamaan eliölajeja (lepakoita). Pima-selvitys puutteellinen. Kaavakarttaan tulisi saada selvitysten kautta merkittyä alue, jolle tulisi kaavamääräys: Alueella ei saa tehdä kaivutoimenpiteitä ennen maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä. Kaavamääräysten epätarkkuudet korjataan kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Pilaantuneiden maiden selvitystä on täydennetty kesän 2011 aikana mm. viranomaisneuvottelussa esiin tuotujen seikkojen osalta sekä maanomistajilta saatujen vihjeiden perusteella. Selvityksen perusteella esitetään kaavakartalla maaperän kunnostusta edellyttävät tai sellaisiksi epäillyt alueet. selostuksen tarkistus merkintöjen ja määräysten tarkistaminen täydennetty selvitys raportoidaan, merkintöjä ja määräyksiä tarkistetaan 25