Väkivalta lapsen traumana



Samankaltaiset tiedostot
: YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini

Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

VÄKIVALTA JA VÄKIVALLALLE SEKÄ PÄIHTEILLE ALTISTUMINEN TRAUMAATTISENA KOKEMUKSENA

Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu

Ruoka korjaavana kokemuksena

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

T U I J A H E L L S T E N

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Naisen haluttomuus. Leena Hattunen psykoterapeutti kliininen seksologi (nacs)

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Trauma 2 -traumatisoitumisen hoito

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Psyykkinen toimintakyky

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Lapsuuden kompleksinen traumatisoituminen. seuraukset aikuisuudessa. yhteydessä aikuisiän dissosiaatiohäiriöihin(4).

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Maahanmuuttajan mielenterveys

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

LUONNON- VOIMAA OPETUKSEEN. KUINKA LUONTOAVUSTEISUUS AUTTAA OPPIMAAN? Minna Wasenius Psykologi, psykoterapeutti, ratsastusterapeutti

Mielenterveys voimavarana

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Mielekästä ikääntymistä

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Tupakkariippuvuus. Oulu Filha / Kristiina Salovaara

Mielenterveys voimavarana

VARAVOIMAA FARMARILLE

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Traumat ja traumatisoituminen

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet tekijä

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Traumaterapiakeskus Petteri Mankila

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

NUORUUSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS ma prof. Pirjo MäkiM Psykiatrian klinikka, Oulun Yliopisto ja Muurolan sairaala, Lapin shp

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke

Lapsen arki ja hoidon mahdollisuudet vaino-perheessä. Pirjo Ervasti Oulun ensi- ja turvakoti ry Sh AMK, traumapsykoterapeutti

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

Pikkulapsen seksuaalisuus

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä. Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus

Transkriptio:

Väkivalta lapsen traumana Ritva Tolonen psykologi, psykoterapeutti Traumaterapiakeskus 1

Trauma on psykobiologinen reaktio traumaattiseen tapahtumaan Traumatisoivalle tapahtumalle on luonteenomaista äkillisyys ennakoimattomuus voimakkuus hallitsemattomuus Traumatisoitumisen uhkaa lisää tapahtuman intensiteetti ja kesto tapahtuman toistuvuus, ennustamattomuus, kontrolloimattomuus tapahtumaan liittyy kiintymyksen menetys tärkeä ihminen pettää 2

Traumatisoitumiseen vaikuttavat myös fyysisen ja psyykkisen energiatason lasku fyysinen ja psyykkinen sairaus mieliala ja tunteet stressitekijät ikä mitä nuorempi, sitä todennäköisemmin traumaperäinen häiriö kehittyy dissosiaatio-oireet oireet traumatapahtuman aikana ylivireystila (hyperarousal( hyperarousal) alivireystila (hypoarousal( hypoarousal) tapahtuman tarkoitus kaltoinkohtelu, - puuttuu fyysinen tai emotionaalinen huolenpito ja lohdutus sosiaalisen tuen puute lapset ovat täysin riippuvaisia aikuisten avusta vaikeiden tapahtumien integroimisessa 3

I EMOTIONAALINEN TOIMINTA- JÄRJESTELMÄ: : YKSILÖN PUOLUSTUS- JA ELOONJÄÄ ÄÄMISSYSTEEMI Nisäkk kkäille yhteinen kiintymyshuuto ylivalppaus (hypervigilance) pakeneminen (flight) taistelu (fight( fight) jäätyminen (freeze) kivuntunnotto muus (analgesia) tajunnan menetys (anestesia) täydellinen alistuminen toipuminen lepo haavojen parantelu eristäytyminen ryhmästä 4

II EMOTIONAALINEN TOIMINTAJÄRJESTELM RJESTELMÄ: PÄIVITTÄINEN INEN TOIMINTA JA LAJIN SÄILYMINEN kiintymys leikki tutkiminen, löytl ytöretkeily energian sääs äätely (uni, syöminen) sosiaalisuus lisää ääntyminen huolenpito Uhan alla kohtaan II kuuluvat väistyvät t ja kohtaan I kuuluvat tulevat tilalle 5

Trauman kahtalaiset reaktiot Ylivireystila: aktivaatio ylittää integraatiokyvyn Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila: riittämätön aktivaatio integroimista varten Ogden and Minton (2000) 6

Trauman kahtalaiset reaktiot Ylivireystila: Liiallinen puolustautuminen Emotionaalinen reaktiivisuus Ylivalppaus Mielikuvien tunkeutuvuus Pakonomainen kognitiivinen prosessointi Jäätyminen: Korkea ylivireys, johon liittyy liikkumattomuus Jäätyneet puolustusreaktiot Halvaantumisen tunne Ylivireystila Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila Ogden and Minton (2000) *Siegel, D. (1999) Alivireys: Lysähdys, romahdus Matala affekti Kognitiivisesti kyvytön Turtuneisuus Alistuminen 7

Väkivaltaympäristön n piirteitä totalitaarinen kontrolli arvaamattomuus kuoleman uhka mielivaltaiset, vaihtuvat sääs äännöt kiintymyssuhdehäiri iriöt sosiaalinen eristäytyneisyys Kehitykselliset haasteet väkivaltaisessa v perheessä kiintymyssuhteen muodostaminen kipua tuottavaan, laiminlyövää ään vanhempaan perusturvallisuuden luominen tilanteessa, joka on epäluotettava ja turvaton kehittää ruumiillista itsesää äätelyä tilanteessa, jossa oma keho on aikuisten tarpeiden käytk ytössä 8

oppia tunteiden sääs äätelyä ympärist ristössä, joka ei tarjoa lohdutusta oppia aloitekykyiseksi ympärist ristössä, joka edellyttää täydellistä alistumista aikuisten tahdolle luoda positiivinen identiteetti tilanteessa, joka mitätöi i häneth Lapsen selviytymiskeinot jatkuva hälytysvalmiush alistuminen, automaattinen totteleminen vältteleminen pahoinpitelijän n tyynnyttely-yritykset yritykset tunteiden turruttaminen pahuuden ottaminen itselle dissosiatiiviset puolustuskeinot 9

Eri-ik ikäisten isten lasten traumaoireet Vauva - muuttuu ärtyisäksi, itkuiseksi ja rauhoittuminen vaikeutuu - näyttää vähemmän n myönteisi nteisiä,, iloisia tunteita - kiinnostus ympärist ristöön n ja ihmisiin vähenee - vuorovaikutustilanteet jännittyneitj nnittyneitä - unihäiri iriöt, syömish mishäiriöt; sydämen rytmi voi hidastua Leikki-ik ikäineninen - traumatapahtuma tulee esille puheessa, leikissä,, muussa käyttk yttäytymisessä pakonomaisesti niiden helpottamatta oloa - takautumia, dissosiaatiota.. Esim. on muissa maailmoissa,, selittämätt ttömiä raivokohtauksia, joiden aikana on vaikea saada kontaktia 10

- somaattisia oireita, syömiseen ja nukkumiseen liittyviä oireita, eroahdistusta, pelkoja - normaali kiinnostus ympärist ristöön n ja leikkiin vähenee Kouluikäinen inen - trauman kanssa pärjp rjääminen vie psyykkistä energiaa. Näkyy N keskittymisvaikeutena, koulusuoritusten huononemisena, vetäytymisen ytymisenä harrastuksista ja kaveripiiristä - masentuneisuus, ahdistuneisuus, huolestuneisuus, pelokkuus, tunteiden hallinnan vaikeus - ei näe n e elämää ää eteenpäin, suunnitelmien tekeminen ja sitoutuminen vaikeaa - somaattisia oireita, syömiseen ja nukkumiseen liittyviä oireita, takertumista aikuisiin, itsenäistymiskehitys istymiskehitys häiriintyyh - rooli perheessä vääristyy 11

Dissosiaatio keino paeta mielen keinoin, kun konkreettinen pako sietämätt ttömästä tilanteesta on mahdoton kyvyttömyytt myyttä yhdistää ajatukset, tunteet, havainnot ja muistot kokonaisuudeksi seurauksena kehittyy käyttäytymismalleja, ytymismalleja, jotka auttavat selviämää ään n traumaattisessa tilanteessa persoonallisuuden traumaa kokeva puoli eriytyy tavallista arkea eläväst stä puolesta Dissosiaation tarkoitus - käyttäytymisen ytymisen automatisoituminen, - mahdottomilta tuntuvien ristiriitojen ratkaiseminen, - traumaattisten muistojen eristäminen, - fyysisen tunnottomuuden aikaansaaminen, - kokemuksen etää äännyttäminen itsestä 12

Dissosiaatio-oireet oireet lapsilla ja nuorilla 1. Transsitilat voivat ulottua hetkellisistä poissaoloista pidempiin reagoimattomiin jaksoihin 2. Muistivaikeudet Lapsi ei muista traumaattisia tapahtumia, joita tiedetää ään n hänelle h tapahtuneen Lapsen on vaikea muistaa tavallisia päivän n tapahtumia ja omaa käyttäytymistään Unohtaa kavereiden, opettajien nimiä,, hukkaa tavaroita ja eksyy helposti Lapsi unohtaa opittuja taitoja Normaalia on, kun lapsi vetoaa muistamattomuuteen peittää ääkseen syyllisyyden tai häpeh peän n tunteita tai välttääkseen rangaistuksen Kannattaa tarkistaa, millaisia asioita lapsi unohtaa 13

3. Mielikuvitusystävät ja fantasiamaailma Patologiset fantasiat ja mielikuvitusystävät: t: fantasia sekoittuu normaaliin elämää ään lapsi kokee mielikuvitusystävät todellisina ja niiden käyttäytymisen ytymisen oman kontrollinsa ulkopuolella olevaksi mielikuvitusystävät t ovat konfliktissa keskenää ään 4. Identiteetin vaihtelut lapsi kokee itsellää ään n olevan sisäisiä toisia, alttereita,, egon tiloja, puolia tai persoonallisuuksia eläinhahmot ovat lapsille tyypillisiä persoonan puolia lapsi kokee, että nämä puolet ottavat ajoittain vallan omasta käyttäytymisestä 14

lapsi voi itsekin kokea tilavaihtelut hyvin dramaattisina ja kontrolloimattomina äkillinen reggressio, raivokas käyttäytyminen, ytyminen, selvä tietoisuuden menetys, puhuminen itsestä 3. persoonassa tai uudella nimellä viittaavat vakavaan dissosiaatioon se, miten perhe ja muu sosiaalinen ympärist ristö suhtautuu näihin n tilavaihteluihin voi ylläpit pitää dissosiaatiota 5. Depersonalisaatio, derealisaatio, aineiden käyttö ahdistavassa tilanteessa lapsi voi siirtyä ikää ään n kuin itsensä ulkopuolelle tarkkailemaan tilannetta tilapäiset iset depersonalisaatio- kokemukset ovat tavallisia nuoruusiäss ssä derealisaatiossa lapsi kokee traumaattisen tilanteen epätodellisena, kuin olisi tapahtunut jollekin toiselle kannattaa erotella, mikä normaalia depersonalisaatiota ja derealisaatiota, joita myös s aineiden käyttk yttö voi komplisoida ja edistää 15

6. Somaattiset oireet esim. pääp äänsärky, vatsakivut, muut diagnostisoimattomat kivut fyysisten tuntemusten puuttuminen, epätavallinen kivun sieto tai herkkyys kivulle havaintotoimintojen puutteet syömish mishäiriöt 7. Post-traumaattiset oireet mieleentunkevuus välttämiskäyttäytyminenytyminen ylivireysoireet 8. Seksuaalisesti kiihottunut ja häiritsevä käyttäytyminen intensiivinen masturbointi ahdisteleva, viettelevä käyttäytyminenytyminen poikkeavat seksileikit 16

9. Itsetuhoinen käyttäytyminen viiltely on yleistä teini-ik ikäisten isten keskuudessa usein se tulkitaan itsemurhayritykseksi tai huomion hakemiseksi sillä voi olla tunteita sääs äätelevä merkitys se voi tapahtua dissosiatiivisessa transsitilassa tai sillä pyritää ään keskeyttämää ään dissosiatiivinen tila usein itsen vahingoittamisella pyritää ään n helpottamaan oloa ei niinkää ään n tuhoamaan elämää ää varsinaiset itsemurhayritykset 17

Trauman vaikutus persoonallisuuden kehityksen eri osa-alueilla alueilla kognitiot tunteet keho sosiaaliset suhteet perususkomukset 18

1. KOGNITIOT kognitiivisen kapasiteetin huononeminen muistivaikeudet vääristyneet käsitykset k itsestä ja maailmasta yliyleistys menneisyyden ja nykyisyyden sekoittuminen omat oireet koetaan hävetth vettävinä ja hulluutena (takaumat, dissosiatiiviset hetket, muistamattomuus, somaattiset muistot, kuulo- ja näköharhat, n depersonalisaation tunteet) sisäisen isen ja ulkoisen erottamisen vaikeus, realiteettitestaus on horjuvaa uskomukset itsestä,, läheisistl heisistä, pahantekijäst stä ovat vääv ääristyneet 19

2. TUNTEET kyky kokea, sääs äädellä,, eritellä,, ilmaista ja sietää tunteita sopivalla tavalla on jääj äänyt kehittymätt ttä. tunteet on turrutettu hallitsemattoman voimakkaita tunnetiloja (paniikki, raivo, epätoivo) krooninen masennus, ahdistuneisuus sopivat itsen rauhoittamiskeinot puuttuvat 20

3. KEHO Normaalia kehon tilojen sääs äätelyä häiritsee jatkuva ylivireystila - univaikeudet - syömisvaikeudet - keskittyminen - ulostamisen ja virtsan kontrolli - krooniset kiputilat - neurologiset ongelmat - itsen vahingoittaminen - aineiden käyttk yttö - onnettomuusalttius 21

4. SOSIAALISET SUHTEET kiintymyssuhdehäiri iriön n vuoksi on vaikea oppia tuntemaan luottamusta ja rakkautta toisiin eristäytyminen, yksinäisyys, isyys, vaikeus ylläpit pitää ystävyyssuhteita toisaalta riippuvuus normaalit vuorovaikutustaidot puuttuvat tulevat usein kiusatuiksi epäaitous (false( self) 22

5. PERUSUSKOMUKSET moraalikysymykset, suhtautuminen väkivaltaan, yhteiskunnan normeihin uskonnolliset kysymykset uskomukset itsestä hyvyys - pahuus mitä rakkaus on? voiko antaa anteeksi pahantekijälle? voiko antaa anteeksi itselle? onko toivoa? 23