Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu

Transkriptio

1 Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu Trauma ja kiintymyssuhde Veli-Matti Saarinen Luennossa on käytetty Elli-Maija Laaksamon, Soili Poijulan, Rudi Dallosin ja Arlene Veteren luentomuistiinpanoja ja kirjallisuutta

2

3 Tiedon merkitys

4 VÄKIVALTATYÖ työntekijällä valmius: tunnistaa väkivaltaa, päihteidenkäyttöä puuttua aktiivisesti antaa tietoa ja apua eri osapuolille huomioida turvallisuus ohjata eteenpäin tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa

5 VÄKIVALTATYÖ työntekijällä valmius: tietää oman tehtävänsä ja vastuualueensa rajat tuntee omat mahdollisuutensa palvelujärjestelmässä ymmärtää yhteistyövelvoitteensa luo työyhteyden sidosryhmiin/-työntekijöihin tiedostaa omat henkilökohtaiset esteet ja ennakkoluulot

6 Väkivaltatyö työpaikalla: väkivallan ehkäisy on osa perustyötä toimintaedellytysten luominen tuki, suoja, ilmapiiri työntekijän turvallisuudesta ja jaksamisesta huolehtiminen koulutus ja työnohjaus

7 Perhettä ympäröivät systeemit poliisi osasto työterveyshuolto -lääkäri, psykologi Pekka Marja Joonas vapaa-ajan toiminta lastensuojelu koulu perheneuvola

8 Perhettä ympäröivät systeemit Työyhteisö Työyhteisö osasto poliisi työterveyshuolto -lääkäri, psykologi Työyhteisö Pekka Marja Joonas vapaa-ajan toiminta Työyhteisö lastensuojelu Työyhteisö Työyhteisö perheneuvola koulu Työyhteisö

9 Arvo / asennekeskustelu kaikilla tasoilla Ylin johto Väliportaan hallinto Koko työryhmä Työryhmä

10

11 Psyykkinen trauma Ihmisen olemassaolon jatkuvuutta tai hänen koskemattomuuttaan uhkaava tapahtuma tai tapahtumasarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn Keinottomuus haavoittuvuus Avuttomuuden/syyllisyyden kokemus Voimakas pelko, kauhu, hajanaisuus, levottomuus 11 Lähde: Elli-Maija Laaksamo

12 Trauman tunnusmerkit Taistelu Pako Jäätyminen Totaali alistuminen 12

13 Väkivallan vaikutukset lapsiin Noin 2/3:lla väkivallasta on silminnäkijä (kuulija) Lasten riski sairastua psyykkisesti myöhemmällä iällä on 4-9 kertainen. Joillakin lapsilla traumaattisia kokemuksia Riski ongelmakäyttäytymisen omaksumiseen tai ulkoistamiseen Vanhempien välisen väkivallan intensiteetti ja kesto linkittyy seurausten vakavuuteen Moffit&Gaspi

14 Mitä lapset sitten oppivat? Sosiaalinen oppiminen aggressiivinen käytös ihmissuhteissa periytyy Vähentää itsehillintää ja nostaa aktivaatiotasoa tilanteissa joihin liittyy aggressiota Totuttaa väkivallalle Vääristyneet ongelmanratkaisutavat

15 Nähdyn tai kuullun väkivallan vaikutukset lapsiin Trauma: "poikkeukselliset ärsykkeet voimakkaista ja vaarallisista tilanteista murskaavat lasten kyvyn säädellä tunteitaan" Lapset altistuvat samalle tuskalle ja kärsimykselle kuin he olisivat fyysisen väkivallan kohteena

16 Väkivalta voi vaikuttaa lapsen Kykyyn luottaa Kykyyn oppia Hallita kiukkua Kykyyn säädellä tunteita Kykyyn leikkiä ja tutkia Itsetunnon ja itsetuntemuksen kehitykseen Sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen

17 Traumatisoituneet yksilöt käsittelevät kokemuksiin liittyviä tunteita siirtämällä ne sivuun Tapahtumasta muistuttavien asioiden välttäminen Päihteiden käyttö ahdistavien tunnetilojen puuduttamiseksi Dissosioituminen, jolla epämiellyttävät asiat pidetään tietoisuuden ulkopuolella Traumaperäinen stressireaktio voi johtaa vetäytymiseen vrt. positiiviset tunnetilat hankalia Parempi olla tuntematta mitään toleranssi-ikkuna

18 Trauman vaikutukset Ylivireystila: aktivaatio ylittää integraatiokyvyn Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Alivireystila: riittämätön aktivaatio integroimista varten Ogden and Minton (2000) Lähde: Elli-Maija Laaksamo

19 Miten trauma näyttäytyy? Uudelleen kokeminen, takaumat Välttäminen, alivireys, tunteiden puuttuminen Ylivireys, vaikeus rauhoittua 19

20 Takaumat Toistuvat painajaiset Voimakas levottomuus tapahtumaa symboloivien ja siitä muistuttavien asioiden takia

21 Ylivireys Tarkkaavaisuus kapenee Pysyvä valpastuminen ympäristöstä tulevien uhkien varalta Samanaikaisesti joutuu sekä nykyisyyden että menneisyyden kokemuksen kohtaajaksi (vähäinen pettymys suuri reaktio) Ruumis on valmis taistelemaan tai pakenemaan Univaikeudet

22 Ylivireys Keskittymisvaikeudet Ärtyisyys ja vihanpuuskat Liiallinen valppaus Voimakkaat reaktiot, pelokkuus, vahvat säpsähtämisreaktiot

23 Dissosiaatio Itsetuhoisuus Mielialojen, taitojen ja käyttäytymisen nopeat vaihtelut Tunnottomuus, epätavallinen kivun sieto, muut aistimusten poikkeavuudet Näkymättömät ystävät ja muu fantasiamaailma Kuulo- ja näköharhat Oman käyttäytymisen unohtelu, valehtelu 23

24 Trauman vaikutukset Keho kehossa viriää herkästi hälytystila väkivallan seurauksena kehon rajat rikkoutuneet keskeistä oman kehon kunnioitus ja positiivisen yhteyden saaminen kehoon tiedon antaminen kehon reaktioista traumaan tyynnyttävä kosketus kehon ja mielen rauhoittajana liikkuminen tuo mielihyvää ja hallinnan tunnetta 24

25 Trauman vaikutukset Kiintymyssuhteet jatkuva väkivallan keskellä eläminen voi vaikuttaa kiintymyssuhteen laatuun lapsen kyky luottaa aikuiseen on horjunut jos kiinnittymistä ei tapahdu, lapsella on riski jäädä äärimmäiseen yksinäisyyteen ja hän voi toistaa traumaansa tulemalla itse pahoinpitelijäksi uudet aikuiset joutuvat usein vihan ja testauksen kohteeksi miten tila näille tunteille? 25

26

27 Kiintymyssuhde, stressi ja trauma Kiintymyssuhde aktivoituu stressitilanteessa ja vaikuttaa siihen, kuinka ihminen havaitsee uhkan punnitsee voimavarat käyttää selviytymiskeinojaan oireilee psyykkisesti ja ottaa apua vastaan

28 Kiintymyssuhde, stressi ja trauma (Punamäki, 2002) Luottavainen kiintymyssuhde haavoittuvuus erityisesti ihmisen aiheuttamissa traumatilanteissa Paljon selviytymiskeinoja Välttelevä kiintymyssuhde uhkan kieltäminen/vähättely opittu luottamaan omiin kykyihin Selviytymiskeinot vältteleviä

29 Kiintymyssuhde, stressi ja trauma (Punamäki,2002) Ristiriitainen kiintymyssuhde uhkan, vaaran liioittelu epätoivo suhteessa omiin kykyihin pettymys tuen saatavuuteen Jäsentymätön kiintymyssuhde paniikinomaiset havainnot puutteelliset selviytymiskeinot

30

31

32 Kohtaaminen Turvallisuuden rakentaminen: miten vähentää uhkan kokemusta; jonkinlainen petoksen tai epäluotettavuuden odotus on aina mukana, jos ei ole ollut ketään todella luotettavaa (Suokas- Cunliffe) Ennakoitavuus (traumaan sisältyvä arvaamattomuus) Työskentelyn läpinäkyvyys, psykoedukaatio Fokusointi rajaaminen Visualisointi, konkretisointi

33 Kohtaaminen Kontaktissa olon tarkistaminen Leikillisyyden etsintä Kehon tuntemusten huomiointi Tässä ja nyt paluu Tulitko ymmärretyksi? Vältä "massalähestymistä"! < jos mahdollista 33

34 Kohtaaminen Vältä häpäisyä Liika moralisointi, haukkuminen, nuhtelu toisten nähden tai kuullen Tarjoa jotakin konkreettista apua jos on hätä Kuppi teetä, lasi maitoa, rauhallinen oma tila Ole läsnä tai ilmoita mistä sinut saa kiinni tulen käymään 30 min välein sinua katsomassa Kehota kävelemään sopivassa tilassa kävellään yhdessä ja puhutaan Rauhoittava puhe ja kosketus jos tilanne ei ole liian uhkaava Tietty valppaus kuitenkin tärkeää < jos kokee tilanteen ja sinut vaarallisena

35 Kohtaaminen Aito kohtaaminen Lässytys, hymy? Huumori > hyvä ja huono Empatia Avoimet kysymykset Reflektio Tiivistelmät ja yhteenvedot

36 Kohtaaminen Oma turvallisuus poistumistiet / reitit lisäapu valppaus turvalliset otteet tarvittaessa oma psyykkinen turvallisuus / omat väkivaltakokemukset!

37 Psyykkinen turva Olen turvassa Olen olemassa En nyt ole uhattuna Paha tunne menee ohitse Tiedän mikä minua auttaa Ymmärrän, että tunteeni vanhasta ohjaavat minua Olen hyvä ihminen

38

39 Lähteet Boon Suzette, Steele Kathy, van der Hart Onno: Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vaikauttaminen, 2011 Levine Peter: Kun tiikeri herää, Trauma ja toipuminen, 2008 Ogden Pat, Minton Kekuni: Trauma ja keho, Sensorimotorinen psykoterapia, 2009 Oranen M (toim): Perheväkivallan varjossa.ensi- ja turvakotein liiton julkaisu 30, 2001 Oranen & Keränen: Lasten auttaminen, Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, Ensi- ja turvakotien liitto,

40 Lähteet Paavilainen E, Pösö T: Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY, 2003 Suokas-Cunliffe Anne: Traumatisoitunut äiti päiväryhmässä. Ensikodin päiväryhmät, toim Susanna Kalavainen, Ensi- ja turvakotien liitto, julkaisu 34, 2005 Söderholm A (toim): Lapsen kaltoinkohtelu, Duodecim,

41 Jan Cooper, Arlene Vetere Domestic Violence and Family Safety A systemic approach to working with violence in families Whurr 2005 (ISBN )