Nurmen seoskasvustojen ominaisuuksia ja hyötyjä. Maitovalmennus Helsinki Riikka Mäkilä Proagria Länsi-Suomi

Samankaltaiset tiedostot
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Hyödyllinen puna-apila

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Herne säilörehun raaka-aineena

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmien fosforilannoitus

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Kenttäkoetulokset 2017

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Syysolojen ja perimän vaikutus nurmiheinien talvenkestävyyteen, keväistymiseen ja sadontuottoon

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Viljantuotannon haasteet

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

NURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi

Uudenmaan pellot vihreiksi

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Säilörehunurmet kg ka

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Kerääjäkasvikokemuksia

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa haasteet, mahdollisuudet, sopeutuminen. Mats Höglind

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

RaHa-hankeen kokemuksia

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

NURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Transkriptio:

Nurmen seoskasvustojen ominaisuuksia ja hyötyjä Maitovalmennus 2017 7.9. Helsinki Riikka Mäkilä Proagria Länsi-Suomi

Esityksen rakenne Johdanto Kilpailun teoriaa Erilaisten nurmitutkimusten tuloksia seokset vs. puhtaat Gradun tutkimuksen tavoitteet tulokset Johtopäätökset

Johdanto Suomen maatalousmaasta n. 1/3 nurmella Viljelyssä tavoitellaan suurta ja laadukasta rehua Nurmikasvustot ovat puhtaita kasvustoja tai seoskasvustoja Tutkimuksissa pääasiassa huomattu, että seokset viljelyvarmempia ja satoisampia kuin puhtaat kasvustot Laatuun vaikuttavat kasvustossa olevien lajien ominaisuudet Lajien osuudet seoksessa voivat vaihdella vuosien ja sadonkorjuukertojen välillä mm. talvenkestävyys, sääolot, erilainen kasvurytmi

Kilpailun teoria Resursseista kilpailua tilallisesti ja ajallisesti sekä juuristossa että maan päällä Resurssien käytön vastavuoroisuus teoria (engl. resource-use complementarity) Kasvutekijöiden käyttö (vesi, ravinteet ym.) tehostuu monimuotoisessa kasvustossa eri lajeilla usein erilainen kasvutapa Toiminnalliset piirteet (engl. functional traits): morfologisia, fysiologisia tai fenologisia ominaisuuksia (mm. kasvurytmi, juuriston syvyys) Maksimoimalla piirteiden ero maksimoidaan resurssien käytön tehokkuus

Eri tutkimusten tuloksia Resurssien käytön tehokkuus lisää satoa jopa enemmän kuin kasvuston satoisat lajikkeet ja lisääntyy koevuosien edetessä (Cardinale ym. 2007) Jo kahden lajin seos tuotti suuremman sadon kuin yhden lajin kasvusto (van Ruijven ja Berendse 2003, Hector ym. 1999) Sato kasvoi lajien määrän lisääntyessä (Sturludottir ym. 2014, Frankow-Lindbergin ym. 2009, van Ruijven ja Berendse 2003, Finn ym. 2013, Hector ym. 1999)

Kasvuston lajien lukumäärän lisääntyessä myös sadon määrä kasvaa vähemmän ns. kyllästymisraja, jossa lajien määrän lisääminen ei enää kasvata biomassan määrää johtuu toiminnallisten piirteiden päällekkäisyyden lisääntymisestä resurssien käytön tehostuminen vähenee eräässä tutkimuksessa on havaittu satomäärän nousevan jopa 32 lajiin asti (Hector ym. 1999)

Timotei: juuristo matala, ei kestä kuivuutta hyvin, kevätkasvu nopeaa Ruokonata: laaja ja syvä juuristo, kestää kuivuutta, jälleenkasvukykyinen Kuva: Riitta Lehtinen, HAMK

Valkoapila: sitoo typpeä, rönsyilee kasvuston alaosissa Mailanen: sitoo typpeä, kasvaa samassa tasossa heinien kanssa, syvä juuristo, kestää kuivuutta

Kuva: Riitta Lehtinen, HAMK Tasapainottavat toisiaan: ottavat ravinteita ja vettä maan eri kerroksista, apila ja mailanen eivät kilpaile maaperän typestä niin paljon heinäkasvien kanssa, ajallinen limittäisyys kasvurytmissä

Sääolosuhteiden ollessa suotuisat resursseista on vähemmän kilpailua ja seoskasvuston etu puhtaaseen kasvustoon verrattuna vähenee tai häviää kokonaan Esim. 2, 3, 6 ja 9 lajin seokset olivat sateisena kasvukautena yhtä satoisia Kuivana vuotena kahden lajin seos tuotti vähemmän satoa kuin muut (Sanderson ym. 2005) Seokset tuovat viljelyvarmuutta nurmentuotantoon

Kuinka paljon enemmän? Seokset tuottivat keskimäärin 1,7 kertaa suuremman sadon kuin yhden lajin kasvustot (Cardinale ym. 2007) Seos satoisampi kuin sen satoisin laji yksinään puhtaassa kasvustossa satoetu (engl. transgressive overyielding) Satovuosien edetessä ero kasvaa johtuu ennemmin puhtaiden kasvustojen heikkenemisestä Muissa tutkimuksissa seokset keskimäärin 21%-65% satoisampia

Kilpailukyky rikkoja vastaa Useassa tutkimuksessa todettu, että seokset ehkäisevät rikkoja tehokkaasti 3-vuotisessa kokeessa rikkojen määrä sadosta oli koko ajan < 4% seoksissa ja puhtaissa kasvustoissa nousi 15%:sta 32%:iin (Finn ym. 2013) Seoksissa rikkoja kuiva-ainesadossa < 5%, puhtaissa 10-60% (Sturludóttir ym. 2014) johtuu resurssien tehokkaammasta käytöstä, rikoille jää vähemmän kasvutilaa, ravinteita, valoa ym.

Tutkimuksen tavoitteena Selvittää eroavatko puhtaiden kasvustojen ja seoksien sato ja viljelyvarmuus korsirehun laatu (D-arvo, indf, NDF, ligniini- ja valkuaispitoisuus) Tutkia kasvilajien osuuksien vaihtelua seoksissa vuosien ja sadonkorjuukertojen välillä Miten lämpösumma vaikuttaa sadon määrään ja laatuun

Aineisto ja menetelmät Aineisto Boreal Kasvinjalostus Oy:n 3-vuotinen peltokoe Jokioisilla ja Sotkamossa Koejäsenet: 3 puhdasta timoteikasvustoa, lajikkeet Tuure, Rhonia, Bor 0301 3 seoskasvustoa (75% timoteitä, 25% nurminataa), nurminatalajikkeet Klaara ja Ilmari Tuure ja Ilmari Rhonia ja Klaara Bor 0301 ja Klaara

Tulokset - kuiva-ainesato (1) Jokioisilla seokset satoisampia 67%:ssa ja Sotkamossa 92%:ssa koeruuduista Jokioisilla seokset keskimäärin saman timoteilajikkeen puhdasta 1,4% satoisampia, Sotkamossa 13,2% Seosten kokonaissatojen vaihtelu pienempää vuosien välillä

Tulokset - kuiva-ainesato (2) Kahden lajin seos tuotti puhdasta suuremman sadon resurssien käytön tehostuminen Ero pohjoisessa suurempi, erot kirjallisuudessa olevia lukuja pienemmät Timotein osuuden ollessa suuri seoksessa tai sään ollessa suotuisa, etu satoisuudessa väheni tai hävisi kokonaan

Tulokset - kasvuston koostumus Lajien osuuksien vaihtelu seoksessa hyvinkin suurta Ympäristöolojen vaihtelu ja lajien erilaiset ominaisuudet Seokset estivät tehokkaammin rikkojen leviämistä, ero kasvoi kokeen edetessä (seoksissa keskimäärin 2,8 4,2%, puhtaissa 5,0 7,7%) Johtuu seosten paremmasta kilpailukyvystä ja resurssien tehokkaammasta käytöstä

Johtopäätökset (1) Timotei-nurminataseokset puhtaita timoteikasvustoja Satoisampia Viljelyvarmempia Ero suurempi pohjoisessa Seoksen laatu yhtä hyvä tai korkeampi kuin puhtaan Ehkäisivät rikkoja tehokkaammin

Johtopäätökset (2) Ero seosten ja puhtaiden kasvustojen välillä suurenee, kun resursseista pulaa Lajien osuuksien vaihtelu johtui ympäristöolojen vaihtelusta ja kasvilajien eri ominaisuuksista Korkea lämpötila alentaa kuiva-ainesatoja, sulavuutta ja nostaa kuidun sekä sulamattoman kuidun määrää ilmastonmuutos voi vaikuttaa negatiivisesti sadon määrään ja laatuun

Lähteet Cardinale, B. J., Wright, J. P., Cadotte, M. W., Carroll, I. T., Hector, A., Srivastava, D. S., Loreau, M. & Weis, J. J. 2007. Impacts of plant diversity on biomass production increase through time because of species complementarity. Proceedings of the National Academy of Sciences 104: 18123 18128. van Ruijven, J. & Berendse, F. 2003. Positive effects of plant species diversity on productivity in the absence of legumes. Ecology Letters 6: 170 175. Hector, A., Schmid, B., Beierkuhnlein, C., Caldeira, C., Diemer, M., Dimitrakopoulos, P. G., Finn, J. A., Freitas, H., Giller, P. S., Good, J., Harris, R., Högberg, P., Huss-Danell, K., Joshi, J., Jumpponen, A., Körner, C., Leadley, P. W., Loreau, M., Minns, A., Mulder, C. P. H., O Donovan, G., Otway, S. J., Pereira, J. S., Prinz, A., Read, D. J., Scherer-Lorenzen, M., Schulze, E.-D., Siamantziouras, A.-S. D., Spehn, E. M., Terry, A. C., Troumbis, A. Y., Woodward, F. I., Yachi, S. & Lawton, J. H. 1999. Plant Diversity and Productivity Experiments in European Grasslands Science 286: 1123 1127. Sturludóttir, E., Brophy, C., Bélanger, G., Gustavsson, A.-M., Jørgensen, M., Lunnan, T. & Á Helgadóttir. 2014. Benefits of mixing grasses and legumes for herbage yield and nutritive value in Northern Europe and Canada. Grass and forage science 69: 229 240. Frankow-Lindberg, B.E., Brophy, C., Collins, R. P. & Connolly, J. 2009. Annals of Botany 103: 913 921. Finn, J. A., Kirwan, L., Connolly, J., Sebastià, M. T., Helgadottir, A., Baadshaug, O. H., Bélanger, G., Black, A., Brophy, C., Collins, R. P., Cop, J., Dalmannsdóttir, S., Delgado, I., Elgersma, A., Fothegill, M., Frankow-Lindberg, B. E., Ghesquiere, A., Golinska, B., Golinski, P., Grieu, P., Gustavsson, A., Höglind, M., Huguenin-Elie, O., Jørgensen, M., Kadziuliene, Z., Kurki, P., Llurba, R., Lunnan, T., Porqueddu, C., Suter, M., Thumm, U. & Lüscher, A. 2013. Ecosystem function enhanced by combining four functional types of plant species in intensively managed grassland mixtures: a 3-year continental-scale field experiment. Journal of Applied Ecology 50: 365 375. Sanderson, M. A., Soder, K. J., Muller, L. D., Klement, K. D., Skinner, R. H. & Goslee, S. C. 2005. Forage Mixture Productivity and Botanical Composition in Pastures Grazed by Dairy Cattle. Agronomy Journal 97: 1465 1471.

24 Kiitos!