1. Millaisessa kulussa haluamme työskennellä tulevaisuudessa? - rakennuksen pitää lla puhdas, terve, raikas. Muunneltava, justavat tilat. Tekniikka pelaa. - ilmapiiri innstava ja innstunut. Innvatiivinen ja ihana. Yhteistyö henkilöstön keskuudessa timii. Oppilaiden mielipiteet tetaan humin. Oppilaat vivat sallistua ideintiin ja päätöksen tekn. Mlemmin pulinen luttamus. - Kulussa, jssa pettajan työpansta arvstetaan ja työkykyä pidetään yllä. - hyvän mielen kulu isille ja pienille innvatiivinen innstava sallistava tasa-arvinen suvaitsevainen humaavainen arvstava ja kunniittava anteeksiantava ja virheitä salliva avin ja läpinäkyvä lämmin - Sekä lapsille, että aikuisille fyysisesti ja psyykkisesti turvallisessa ympäristössä. - ryhmäkt khtuulliset. - OPSin ppilaan ikeudet mahdllistava resurssimäärä - Oikeudet, mutta myös velvllisuudet tiedssa. - Kulun ppilasmäärä myös spivan pieni.
- Virikkeelliset ulkalueet ppilaita varten. Mielellään lunta, js suinkin mahdllista. - turvallinen kulureitti - aktiivinen ja liikunnallinen timintaympäristö - ppilas tu iln ja vimavarja työhön - kehittämis- ja kehittymismyönteinen henkilökunta - riittävästi resurssia kulutukseen - kk kuluyhteisö lisi situtunut yhteiseen kulunpitn - mitä paremmin tunnet työkaverisi, sitä helpmpaa n yhteistyö - välittämisen tärkeys, empatia
2. Miten kehitämme yhteisöllisyyttä ja sallisuutta kulussa? - sallistava, valmentava jhtajuus situttaa henkilökuntaa - ktien mukaan ttaminen entistä tiiviimmin - petusmenetelmien ja tteen muuttaminen esim. yhteispettajuuden suuntaan - mniammatillisuuden tuminen kulun arkeen - lapsen keskeneräisyyden sietäminen - teknlgia mahdllistaa sallistamisen tasa-arvisesti - yhdessä tekeminen, yhteistiminnallisuus - luttamus kllegaan ja ppilaisiin, epännistumisen salliminen kaikille - erilaisuuden hyväksyminen - ppilaiden sallistaminen, ppilaskunta, vihreä lippu tiimit, ppilailta ideita arkeen - yhteiset tapahtumat, jiden tteuttamiseen ppilaat sallistuvat, välkkärijutut jne - ppilaat mukaan suunnitteluun esim. liikuntatuntien suunnitelmat - annetaan lasten ja nurten tehdä ja tteuttaa - säännöllisesti lukkiin yhteinen suunnittelu/keskustelutunti - ei ppilaiden hyppyyttämistä eri tukimutihin, vaan aikuiset siirtyvät tuen tarvitsevien lu ja lapsi saa kkemuksen jhnkin kuulumisesta. - ppilaiden vertaissvittelu - aikuisten vastuu
3. Mitkä asiat man kulusi/työyhteisösi timintakulttuurissa kaipaavat kehittämistä? - Kulun timintakulttuurin määrittely tekemättä/kirjaamatta/ läpinäkymätöntä - situtuminen yhteisiin sääntöihin - jhtamisrakenteiden epäjhdnmukaisuus, kuka tekee ja vastaa mistä - työn rganisinti - avin ja rakentava vurvaikutus - psitiivista palautetta ei vieläkään tule annettua tarpeeksi, esim. Wilman kauttapsitiivisen - Wilma palautteen antaminen n epäikeudenmukaista - säännöt vat yleensä kieltmudssa, kun visi sana, mitä SAA tehdä - visinäärisyys. - kknaistyöaika saattaisi lla ratkaisu jhnkin. - yhteisten pelisääntöjen nudattaminen takkuilee, henkilökunta ei pidä kiinni svitusta - työyhteisö ei situdu yhteisiin tempauksiin - pettajan didaktinen vapaus >< kulun yhteinen linja - heikkjen ppilaiden tuen ymmärtäminen; heikkus ei le laiskuutta - arviinnin kehittäminen - Mitä varten lemme töissä -keskustelu tärkeää aika ajin
4. Mitkä asiat massa kulussasi/työyhteisössäsi vat säilyttämisen arvisia? - suurin sa pettajista innvatiivisia, työhönsä situtuneita - itsenäisiä ja rhkeita pettajia - hymyilevät ja aktiiviset ppilaat - psitiivinen suhtautuminen kehityshankkeita khtaan - pettajahuneessa n hauskaa - pettajat auttaa ja tukee tisiaan - puhutaan ppilaista ngelmien ratkaisemiseksi - pullapäivä - lukujärjestykseen mahdllistettu yhteinen suunnitteluaika - yläkululaisten hjaava arviinti-/kehityskeskustelu pettajan kanssa - pekkuksen aamupala tai iltapala, pullarvnta - aktiivinen tyky-timinta - ppilaiden palkitseminen (hyvät tet kunniaan- patsaat) - kulun yhteiset juhlat/teemapäivät - aktiivinen ppilaskunta - kummi- ja tukippilastiminta - kdin ja kulun yhteistyö prjektien mudssa; innkas vanhempainyhdistys - erilaisuuden hyväksyminen - timivat fyysiset puitteet - rauhallinen kulun timintaympäristö - astekhtaiset kkntumiset (alakulu) - smartbard - energiajumien takavarikinti päivän ajaksi
5. Mitkä vat sellaisia maailman muutksia, jtka eniten vaikuttavat lasten elämään, ppimiseen ja kulutyöhön? - ppimista tapahtuu paljn kulun ulkpulella - sähköisen viestinnän lisääntyminen vapaa-ajalla ja asteittain myös kulussa - epävarmuus tulevaisuudesta millainen maailma n 25 vuden kuluttua, kun muuts viimeisessä 10 vudessakin n llut niin suuri -glbalisaati, mnikulttuurisuus -tiettsunami -mikä tiet n tärkeää? - ympäristöngelmat - ssiaalinen paine ssiaalisesta mediasta lla läsnä jka paikassa kk ajan - suritusyhteiskunnan paineet ja vaikeus löytää maa ryhmää - tekniikan npea muuts - mikä tiet n ttta? - tekninen vallankumus tietjen tilalle tarvitaan aikaisempaa enemmän taitja uusia, jatkuvasti muuttuvia käsite yleissivistys määritellään uudelleen kaikki tiet kneen päässä jatkuvasti saatavilla muutsmyönteisyys kaikkea teknistä khtaan itsestään selvä uusilla sukuplvilla
lasten pittava: Yes! Uusi innvaati jka päivä asenne. Aikuisten tämä hyväksyttävä, ja rikuttava perässä man mukavuusalueensa äärirajilla. vanhempien kiire ja välinpitämättömyys, ajan puute vapaa-ajan aikatauluttaminen arjen eläminen yhdessä ja arjessa ppiminen - väestöryhmien plarisituminen; sairaat vat entistä sairaampia (perheitä), terveet vivat aina vaan paremmin. - eriarvistuminen - syrjäytyminen - perheiden/sukuyhteisöiden pirstalituminen - vaihtelevat ktilt ( ihan liikaa tai jskus ei llenkaan anneta lapsille vastuuta) - vanhemmuus hukassa? - lapsen yksinäisyys iltapäivisin? - vanhemmat antavat periksi liian helpsti, yritteliäisyyttä ei le -taludellinen epävarmuus timentulsta jatkuvaa -pliittinen ja yhteiskunnallinen muuts