KORTTELIN 308 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELIN 308 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 2.5.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 29.5.2017

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 3. kaupunginosan korttelia 308 sekä puisto- ja satama-alueita sekä 15. kaupunginosan satama- ja vesialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 3. kaupunginosan kortteli 308 ja puistoaluetta sekä 15. kaupunginosan puisto- ja vesialuetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken keskustassa Äänekoskentien varressa. Alue rajautuu Äänekoskentiehen ja junarataan. Alueeseen kuuluvat mm. entinen kaupunginmuseon tontti ja viereinen Kuntalanpuisto. Suunnittelualue ulottuu rantaan saakka. Kaavan nimi Korttelin 308 asemakaavan muutos Kaavan päiväys 2.5.2016 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 23.11.2015 Ilmoitus vireilletulosta 27.11.2015 (Sisä-Suomen lehti) ja 25.11.2015 (ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos 27.11. 23.12.2015 (MRA 30 ) Kaavaehdotus 8.11. - 9.12.2016 (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto 29.5.2017

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Asemakaavan tavoitteet... 4 3.2 Alueen yleiskuvaus... 4 3.3 Luonnonympäristö... 5 3.4 Yhdyskuntarakenne... 6 3.5 Rakennettu ympäristö... 6 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö... 7 3.7 Maanomistus... 8 4 SUUNNITTELUTILANNE... 9 4.1 Maakuntakaava... 9 4.2 Yleiskaava... 9 4.3 Asemakaava... 10 4.4 Pohjakartta... 12 4.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 12 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 12 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 5.3 Luonnosvaihe... 13 5.4 Ehdotusvaihe... 14 5.5 Hyväksyminen... 16 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 18 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 18 7.2 Liikenteelliset vaikutukset... 19 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 19 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 20 7.5 Taloudelliset vaikutukset... 20 7.6 Oikeusvaikutukset... 20 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys Asemakaavan seurantalomake Kaavoittajan vastine (luonnosvaihe) Tonttijako

4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksella luodaan kaavalliset edellytykset Äänekosken keskustaan sijoittuville uusille toiminnoille. Entisen kaupunginmuseon tontin (Kuntalan) käyttötarkoitusta väljennetään mahdollistamaan mm. ravintolatoiminta kiinteistöllä. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa yksityisen toimijan omistukseen siirtyneen entisen kaupunginmuseon rakennuksen käyttötarkoituksen muutos. Kuntalan viereiselle puustoiselle puistoalueelle osoitetaan uutta palvelurakennusten korttelialuetta, joka sallii yksityiset ja julkiset palvelut, liike- ja toimistotilat sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työtilat. Kaavalla luodaan edellytykset esimerkiksi poliisiaseman tai muun julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden rakentamiselle kuin myös yksityiselle yrittämiselle, kuten liike-, toimisto-, käsityöläis- ja kulttuuritoiminnoille liikenteellisesti erinomaiselle paikalle. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa suunnittelualueelle uusia toimintoja tukemaan Äänekosken kehittyvää keskustaa ja päivittää samalla vanhentunut asemakaava vastaamaan nykyisiä maankäytön tarpeita. Asemakaavan muutoksessa väljennetään alueen voimassaolevan asemakaavan tiukkaa käyttötarkoitusmerkintää; entinen kaupunginmuseon tontti on osoitettu nykyisin vain museotarkoituksiin (YM). Kaavamuutoksen yhteydessä alueen kaavamääräystä väljennetään sallimaan nykyistä monipuolisempi toiminta alueella. Kiinteistöllä oleva rakennus osoitetaan suojeltavaksi rakennukseksi; rakennuksen säilymisen ja kunnossapidon kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa alueelle monipuolisemmat toimintaedellytykset. Kaavan toinen keskeinen tavoite on osoittaa Äänekosken keskustan läheisyyteen uutta palvelurakennusten korttelialuetta. Ydinkeskustaan on aiheellista kaavoittaa tontteja tulevia rakentamistarpeita ennakoiden ja keskusta-aluetta tiivistäen. Kaavamerkintä sallii kortteliin myös yksityiset palvelurakennukset, liike- ja toimistotilat ja kulttuuritoiminnan tiloja. 3.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan 1,8597 ha ja se sijoittuu Äänekosken keskustaan. Suunnittelualue sijaitsee keskellä rakennettua kaupunkiympäristöä erittäin hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä. Suunnittelualueen itäosa on rantaa kohti viettävää rinnettä. Kaupunginmuseon tontti ja sen viereinen alue on kuitenkin varsin tasaista ja hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Alueella sijaitsee vanhaa puustoa ja säilyttämisen arvoista luonnonympäristöä, joka tulee huomioida alueen tarkemmassa suunnittelussa. Alue rajautuu pohjoisesta Äänekoskentiehen ja etelästä junarataan. Junarata tultaneen tulevaisuudessa sähköistämään. Suunnittelualueen itäosassa on Äänejärven vesialuetta, jonka vastarannalla on teollisuusaluetta. Lännestä suunnittelualue rajautuu Viiskulman risteysalueeseen, jonne on toteutettu uusi kiertoliittymä kesällä 2016. KUVA 1. Suunnittelualue Äänekoskentien liittymästä länteen päin. (Kuva: Googlemaps.fi)

3.3 Luonnonympäristö Alueelle laadittiin luontotarkastelu marraskuussa 2015. Kuntalan pihapiiri sekä kevyen liikenteen väylän ja rannan välinen alue ovat hoidettua puistoa ja nurmikkoa. Rannassa nurmialueella on koivurivi. Rakentamaton suunnittelualue on suurimmaksi osaksi sekametsää, jonka puuston muodostavat koivu, tuomi ja raita. Puustoa on harvennettu joitakin kymmeniä vuosia sitten. Tuomet ja raidat ovat paikoin järeitä. Äänekoskentien varressa on ryhmä huomattavan vanhoja, osittain maapuiksi lahonneita koivuja. Aluskasvillisuus on korkeaa ja rehevöitynyttä. Alueella ei ole sellaisia erityisiä alkuperäisluontoon liittyviä arvoja, jotka olisi huomioitava kaavassa. Uhanalaisille lajeille tai direktiivilajeille ei ole erityisen sopivaa elinympäristöä. Koko alueella kasvavat vanhat männyt ja koivut ovat kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo, jotka tulee huomioida myös alueen tarkemmassa suunnittelussa. Rautatiehen rajoittuva alue tulisi luontoselvityksen mukaan jättää maisemahakkuun ulkopuolelle. Kaavoituksessa huomioidaan yksittäiset säilytettävät puut mahdollisuuksien mukaan. 5 KUVA 2. Yläkuvassa nurmialue kevyen liikenteen väylän ja rannan välissä. Alakuvassa vanha kaupunginmuseo Kuntala ja metsäistä suunnittelualuetta kevyen liikenteen väylän ja Kuntalan välissä. Vesistö Suunnittelualue rajautuu idässä Äänejärven rantaan. Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella.

3.4 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualeen pohjoispuolella kulkee seututie 642, Äänekoskentie. Suunnittelualueen länsipuolelle rajoittuu Kotakennääntie ja uusi liikenneympyrä. Suunnittelualue rajautuu etelässä rautatiealueeseen, jota hallinnoi liikennevirasto. Rataverkko palvelee tavarakuljetuksia. Puutavarakuljetusten määrä tulee lisääntymään uuden biotuotetehtaan valmistuttua. Suunnittelualue kuuluu Äänekosken kaupungin kunnallistekniikan piiriin. Puhdasvesilinja kulkee Äänekoskentien varren pohjoispuolella ja jätevesilinja kevyen liikenteen väylän tuntumassa. Suunnittelualueen halki kulkee sähkökaapeleita. 6 KUVA 3. Vasemmassa kuvassa puhdasvesilinja osoitettu sinisellä ja jätevesilinja ruskealla värillä peruskartalla. Kuituverkko näkyy vihreällä viivalla osoitettuna. Oikeanpuoleisessa kuvassa on punaisella osoitettu kaukolämpöverkko. Mahdollinen liittymiskohta/linja on osoitettu keltaisella. Hulevedet Suunnittelualueella ei ole kunnallista hulevesiverkostoa, jonne kiinteistöjen hulevedet voitaisiin johtaa. Katualueen hulevesiverkostoon ei kiinteistökohtaisia vesiä voida johtaa, joten kunkin tontin on huolehdittava hulevedet kiinteistökohtaisilla järjestelyillä. 3.5 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen ranta-alueen läpi kulkee sorapintainen valaistu kevyen liikenteen väylä. Alueen nurmikenttä on hoidettu rantaan saakka, jossa on koivurivi. Suunnittelualue sijoittuu seututien ja valtion rautatien väliin. Rautatie on edelleen käytössä tavaraliikenteelle. Seututien kautta kulkee pääliikenne valtatieltä 4 Suolahteen. Asfalttipintainen kevyen liikenteen väylä kulkee Äänekoskentien molemmin puolin. Suunnittelualueella on yksi rakennus, joka on kunnostettu ravintolakäyttöön. Kulku kiinteistölle tapahtuu puistoalueen kautta. Muutoin suunnittelualue on rakentamatonta metsittynyttä aluetta. Erityistoiminnat Kaavamuutosalueen kaakkoispuolella sijaitsee kaksi turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) määrittelemää suuronnettomuusvaarallista tuotantolaitosta, joille on määritelty ns. konsultointivyöhykkeet. Suunnittelualue sijoittuu CP Kelco Oy:lle määritellyn konsultointivyöhykkeen (1,0 km) sisäpuolelle. Metsä Fibre Oy:lle määritelty konsultointivyöhyke (1,5 km) ulottuu aivan suunnittelualueen eteläreunan tuntumaan. Turvallisuusselvityslaitosten mahdolliseen suuronnettomuusvaaratilanteeseen varautuminen tulee huomioida maankäytön suunnittelussa sekä alueen yksityiskohtaisemmassa rakennussuunnittelussa. Liike- ja toimistorakentamisen sijoittumisella konsultointivyöhykkeelle ei ole estettä tämän asemakaavamuutoksen alueella. Asemakaavaa varten laadittiin erillinen tarkastelu suuronnettomuusvaarallisen laitoksen vaikutuksista maankäytön suunnittelussa. Tarkastelussa käytettiin lähtötietona laitosten laatimia turvallisuusselvityksiä.

CP Kelco Oy on laatinut turvallisuusselvityksen huhtikuussa 2016. Turvallisuusselvityksessä on tarkasteltu niitä onnettomuustapauksia, joilla on riskien kartoituksissa todettu olevan mahdollisuus laajeta suuronnettomuudeksi ja aiheuttaa seuraamuksia tehdasalueen ulkopuolelle. Tällaisia suuronnettomuusriskejä ovat; MCA:n kuljetusyhdistelmä vaurioituu aiheuttaen myrkyllisen ja ympäristölle vaarallisen aineen vuotamisen ympäristöön (ympäristövahinko) MCA kuljetusyhdistelmä joutuu liikenneonnettomuuteen ja syttyy palamaan, jolloin myrkylliset pakokaasut (kloorivety, formaldehydi, hiilimonoksidi) leviävät ympäristöön (kaasuvaara, asuinalueet) Suurpalo ja räjähdykset palavan nesteen prosessissa (suurpalo sisätilassa) Suurpalo palavien nesteiden säiliötarhassa (suurpalo ulkotilassa) MCA:n kemikaalipurku (henkilöstöriski). Ammoniakin käytölle on tehty riskiarvio ja Escape-mallinnus. Arvioinnin perusteella ammoniakki ei aiheuta vaaraa tehtaan ulkopuolelle. Riskien arvioinneissa esiin tulleet riskit on luokiteltu ja vakavimmille on tehty erillinen hallintaohjelma, jonka avulla riskejä pyritään poistamaan, pienentämään tai hallitsemaan. Metsä Fibre Oy on laatinut turvallisuusselvityksen 31.1.2016. Tehdasalueen riskikartoituksessa havaituista suuronnettomuusvaaroista (klooridioksidilaitoksen onnettomuus, soodakattilan räjähdys) on laadittu vaaran arvioinnit. Soodakattilan vaara- ja onnettomuustilanteet on huomioitu tehdasalueella rakenteellisella ratkaisulla; soodakattila on varustettu heikolla nurkalla, joka on suunnattu kaakkoon. Tehdasalueen kaakkoispuolelle ei sijoitu ulkopuolisia rakentamisen tai asumisen alueita. Biotuotetehtaan käyttämistä kemikaaleista tehdasalueen ulkopuolella terveydelle ja ympäristölle vaarallisin kemikaali on klooridioksidi (ClO 2 ), joka häiriötilanteissa voi kaasumaisena levitä teollisuusaluetta laajemmalle alueelle. Syynä voi olla putkisto-, säiliö- tai laitevaurio, joka voi johtua mekaanisesta kulumisesta tai materiaalin vanhenemisesta. Vaurio aiheuttaa nestevuodon, joka ilmanpaineeseen päästyään höyrystyy voimakkaasti muodostaen myrkyllisen kaasupilven. Kaasupilvi on ilmaa raskaampi, joten se kulkeutuu tuulen mukana maanpintaa myöten, kiertäen rakennukset ja suuret esteet. Kaasupitoisuus alenee vuotokohdan etäisyyden kasvaessa. Johtopäätöksenä tarkastelussa esitetään rakennusten ilmanvaihtoon liittyviä yleismääräyksiä, joilla voidaan estää kaasun pääsy sisätiloihin. 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Äänekoskentien pohjoispuolelle, suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuu inventoitu kohde; Kauppakatu 1, joka on 1930- ja 40-luvuille tyypillinen funktionalismista ulkonäköönsä vaikutteita ottanut asuin- ja liikerakennus, entinen Suomen Yhdyspankin toimitalo. Julkisivultaan rapattu kolmikerroksinen rakennus on valmistunut vuonna 1938. Rakennuksessa on sekä liike- että asuinhuoneistoja. Rakennusta on laajennettu idän suuntaisesti yksikerroksisella siivellä vuonna 1983. Rakennus on paikallisesti maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä asuin- ja liikekerrostalo kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla. (Keski- Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012 2014) 7

8 KUVA 4. Kotakennääntien ja Kauppakadun alkupäitä 1950-luvulta. (kuva: Äänekosken kaupunginmuseo) Suunnittelualueelle sijoittuu yksi Keski-Suomen museon inventoima kohde. Kohde on tarkoitus osoittaa myös yleiskaavassa suojeltavaksi kohteeksi. Kohde 205; Kaupunginmuseo (Kuntala) Kauppias Rutanen lahjoitti (1911) omaisuutensa Äänekosken kunnalle. Vuodesta 1913 aina 1950-luvulle saakka rakennuksessa sijaitsi kunnantoimisto. Aikaisemmin lähellä sijaitsi jugend-tyylinen tehtaan asuin talo ja Keski-Suomen entinen opistorakennus. Paikallisesti maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä ulkoasultaan uusrenesanssivivahteinen kauppatalo 1890-luvulta junaradan vieressä ja Viiskulman välittömässä läheisyydessä. Rakennus on toiminut myöhemmin mm. tehtaan koulutiloina ja kunnantoimistona sekä Äänekosken kaupunginmuseon toimisto- ja näyttelyrakennuksena. KUVA 5. Entinen kaupunginmuseo, Kuntala. Oikealla rakennus alkuvuosiltaan. (Kuva: Äänekosken kaupunginmuseon kuvakokoelmat) 3.7 Maanomistus Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi Äänekosken kaupungin omistuksessa; kiinteistö 992-402-1-68 (Keski-Suomen kansanopisto) ja 992-3-55-10. Metsä Board omistaa voimassa olevan kaavan mukaisen satama-alueen (LS) ja osan vesialueesta (W). Metsä Board Oyj:n omistuksessa ovat kiinteistöt 992-402-1-3 (Äänekoski), 992-402-3-1 (Hautala) ja 992-402-14-0 (Äänekoski). Loput vesialueesta (W) omistaa järjestäytymätön osakaskunta, jonka isoin osakas on Metsä Board (vesialue 992-403-876-4). Kiinteistö 992-3-308-1 on yksityisessä omistuksessa.

9 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu keskustatoimintojen aluetta (punainen alue, C). Kaava-alueen pohjoispuolella kulkee seututie (musta viiva) ja ja eteläpuolella junarata (musta hakasviiva). Vaihemaakuntakaavoissa (1. 4.) ei ole osoitettu suunnittelualueelle poikkeavia kaavamerkintöjä. KUVA 6. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä nuolella. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. 4.2 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen, joka on luonnoksena ollut nähtävillä. Osayleiskaavaehdotuksessa (nähtävillä olo 27.1. 27.2.2017) suunnittelualueelle on osoitettu keskustatoimintojen aluetta (punainen väri, C) ja lähivirkistysaluetta (vihreä, VL) sekä vesialuetta. Alue sijoittuu kaavaehdotuksessa osoitetuille kehittämisalueille 1 (Ydinkeskusta) ja 2 (Ääneniemi). Osayleiskaavaehdotuksessa on suunnittelualueelle osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi entinen kaupunginmuseon kiinteistö, Kuntala (Rakennusinventointi 2006/ Keski-Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen).

10 KUVA 7. Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavaehdotuksesta. Oikeusvaikutukseton Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2008. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu tiivistyvän kaupunkikeskustan merkintä. 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Sisäasiainministeriön 12.8.1971, Lääninhallituksen 13.10.1983 ja Ympäristökeskuksen 26.11.1999 vahvistamat asemakaavat. Voimassaolevissa kaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu museorakennusten korttelialuetta (YM), puistoa (VP), satama-aluetta (LS) ja vesialuetta (W). Museorakennusten korttelialueen pinta-ala on 2457 m 2, jonka perusteella (e=0.20) rakennuspaikalle sallittu rakennusoikeus on 491 k-m 2. Puistoa on 10200 m 2, LS aluetta 2635 m 2 ja vesialuetta 3305 m 2. Vuonna 1971 Sisäasiainministeriössä vahvistetussa asemakaavassa Kuntalanpuistoon oli osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue. Kerrostalotontin koko oli noin 6000 m 2 ja kaavan mukainen rakennusoikeus noin 3600 k-m 2. Alueelle laaditussa Lääninhallituksen 1983 vahvistamassa kaavamuutoksessa kerrostalotontti kaavoitettiin osaksi Kuntalanpuistoa. 1971

11 1983 1999 KUVA 8. Otteet vuosien 1971, 1983 ja 1999 kaavakartoista. Suunnittelualueeseen on otettu mukaan myös osa vesialuetta Äänekosken itärannan teollisuusalueen asemakaavasta, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.6.1983. 1983 KUVA 9. Ote vuoden 1983 Äänekosken itärannan teollisuusalueen asemakaavakartasta. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on laadittu asemakaavan muutos Äänekoskentien ja Kotakennääntien risteysalueelle. Kaavamuutos vaikutti korttelin 308 pohjoiseen rajaukseen. Kaavamuutos laadittiin, jotta uusi liikenneympyrä voitiin toteuttaa.

12 KUVA 10. Suunnittelualueen pohjoispuolelle laadittu risteysalueen asemakaavan muutos, voimaantulo 13.11.2015. 4.4 Pohjakartta Äänekosken kaupunki ylläpitää asemakaavoitetun alueen pohjakarttaa. Kesän 2016 aikana on valmistunut uusi kiertoliittymä Kotakennääntien ja Äänekoskentien risteysalueelle suunnittelualueen viereen. Suunnittelualueen pohjakarttaan on tehty tarvittavat tarkistukset. Pohjakarttana käytetään 31.8.2016 päivättyä karttaa. 4.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointi (Keski-Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen/ 2006) Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012-2014 (Keski-Suomen museo/ Aada Mustonen ja Sini Saarilahti) Äänekoski 2030 osayleiskaava-aineisto Kotakennääntien kiertoliittymän asemakaavamuutoksen aineistot soveltuvilta osin 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt Äänekosken kaupungin aloitteesta. Äänekoskelle ollaan rakentamassa lähivuosina uusia julkisen toiminnan rakennuksia, joiden mahdollisia sijaintipaikkoja tutkitaan. Entisen kaupunginmuseon viereinen alue on ollut esillä tonttipaikkoja kartoitettaessa. Alue on hyvien liikenneyhteyksien päässä ja kaupunkirakenteen tiivistäminen olisi kaupungin kannalta myös tarkoituksenmukaista. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 23.11.2015 300 ja siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä 27.11.2015 ja ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa 25.11.2015 sekä kaupungin kotisivuilla. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Keski-Suomen ELY- Keskus Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen museo

Liikennevirasto Äänekosken Energia Oy Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta sekä vapaa-aikalautakunta Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 18.11.2015 ja sitä on tarkistettu 12.9.2016 ja 12.10.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski-Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 5.3 Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville kaupungin ilmoitustaululle, kaavoitusosastolle (III kerros) ja kotisivuille 27.11.2015 23.12.2015 väliseksi ajaksi (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY- keskukselta, Keski-Suomen Pelastuslaitokselta, Keski-Suomen museolta, Liikennevirastolta, Äänekosken Energia Oy:ltä sekä tekniseltä- ja ympäristölautakunnalta. 13 KUVA 11. Ote luonnosvaiheen kaavakartasta. Kaavasta saatiin pyydetyt lausunnot. Mielipiteitä ei kaavaluonnoksesta jätetty. Keski-Suomen ELY-keskus huomauttaa, että luontoselvitykseen tulee sisällyttää aluetta koskeva liito-oravaselvitys ja tulee selvittää kaavoitettavan alueen hulevesiä koskevat kä-

sittelyjärjestelyt. Rakennuslupavaiheessa on naapurina kuultava Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuu aluetta. Kaavamerkinnät kaavakartalla ja määräyksissä tulee saattaa keskenään yhdenmukaisiksi. Keski-Suomen museo esittää kaupunginmuseon suojelumääräykseen ja piha-alueen sr-2 määräykseen lisättäväksi velvoite kuulla korjaus- ja muutostöissä museoviranomaisia ennen toimenpide- ja rakennuslupapäätöksiä. Y- kaavamääräykseen tulee lisätä uudisrakentamista ohjaavia suunnittelumääräyksiä; sijoittuu kulttuurihistoriallisesti keskeiselle paikalle entisen kaupunginmuseon rakennuksen viereen. Liikennevirasto muistuttaa melu- ja tärinähaittoja tarkemmin arvioitaessa otettavaksi huomioon Äänekosken biotuotetehtaan aiheuttamat vaikutukset rautatien kuljetusmääriin. Liikennevirasto ei osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melu- ja tärinätorjunnan kustannuksiin. Keski-Suomen pelastuslaitoksella, Äänekosken Energia Oy:llä, ympäristölautakunnalla ja teknisellä lautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kaavakarttaan tehtiin lausuntojen ja muuttuneiden tarpeiden pohjalta muutoksia: Yleisten rakennusten korttelialue muutettiin palvelurakennusten korttelialueeksi ja samalla sallittu rakennusoikeus muutettiin 4000 k-m 2 :stä 2000 k-m 2 :iin. Suunnittelualueen eteläosaan osoitettiin luontoselvityksen mukaista luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, joka tulee säilyttää puustoisena. Lisäksi kaavaan on osoitettu mahdollisuus pienimuotoiselle asumiselle, joka tukeutuu alueen liiketoimintaan. Hulevesien käsittely on huomioitu yleismääräyksissä. 14 5.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotusaineisto asetettiin nähtäville kaupungin ilmoitustaululle, kaavoitusosastolle (III kerros) ja kaupungin kotisivuille 8.11. 9.12.2016 väliseksi ajaksi (MRA 27 ). Kaavasta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY- keskukselta, Keski-Suomen museolta, Turvatekniikan keskukselta, Äänekosken Energia Oy:ltä sekä tekniseltä- ja ympäristölautakunnalta. KUVA 12. Ote ehdotusvaiheen kaavakartasta. Ehdotuksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta, Äänekosken Energia Oy:ltä, ympäristölautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Määräpäivään mennessä ei muistutuksia jätetty. Keski-Suomen museolla, ympäristölautakunnalla ja teknisellä lautakunnalla ei ollut huomautettavaa.

Keski-Suomen ELY-keskus katsoi, että laadittua luontoselvitystä tulisi täydentää liito-oravaa koskevan osuuden osalta täydentämällä selvityksen johtopäätöksiin johtaneita perusteita. Kaavaehdotuksessa olevan tontin 3 alueelle sekä lähivirkistysalueelle on keväällä 2016 haettu maisematyölupa ja puustoa on harvennettu (koivua ja mäntyä) syksyllä 2016. Maisemalupahakemus perustui laadittuun luontoselvitykseen, eikä puusto alueella ole liito-oravan elinympäristölle tyypillistä. Luontoselvityksen täydentäminen ei liene tarpeen suoritettujen hakkuutoimenpiteiden perusteella. Kaavaehdotuksessa on osoitettu leveä puustoisena säilytettävä alue junaradan pohjoispuolelle, mikä mahdollistaa liito-oravien liikkumisen alueella. Kaavakartalle ei ollut tarpeen tehdä muutoksia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto katsoi, että kahden tuotantolaitoksen konsultointivyöhyke tulisi huomioida kaavaselostuksessa sekä tarkastella teollisuuslaitosten aiheuttamia riskejä. Normaalien liike- ja toimistotilojen rakentamiselle ei ole estettä. Lausunnon pohjalta kaavaselostukseen lisättiin konsultointivyöhykettä koskevaa tekstiä kohtaan 3.5. Rakennettu ympäristö. Kaavan vaikutusten arviointia täydennettiin mahdolliset suuronnettomuusvaarat huomioiden. Kaavakartan yleismääräyksiin lisättiin kaasuvaaraan varautuvia määräyksiä. Äänekosken Energia Oy toi lausunnossaan esille, että kaukolämpöön liittämisestä leva kaavamääräys on hankala toteuttaa. Pituutta kaukolämpöliittymän rakentamiselle tulisi noin 280 m. Lausunnon perusteella katsottiin, että velvoite kaukolämpöverkkoon liittymisestä ei ole tarkoituksenmukaista suhteellisen pienellä suunnittelualueella, joten se poistettiin asemakaavamääräyksistä. Lausuntojen perusteella kaavaehdotukseen tehtiin tekniset tarkistukset, jotka eivät olleet MRA 32 :n tarkoittamia olennaisia muutoksia. Kiinteistön 992-3-308-1 omistajaa kuultiin erikseen. Tekniset tarkistukset: as-3 -merkintä poistettiin tontilta 3. Merkintä mahdollisti kiinteistön toiminnan kannalta välttämätöntä asumista, josta kuitenkin päätettiin luopua ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. (Äänekosken kaupungin omistama kiinteistö) Yleismääräyksistä poistettiin velvoite liittyä kaukolämpöverkkoon. Yleismääräyksiin lisättiin suuronnettomuusvaaran huomioivia määräyksiä: - Alueelle ei saa sijoittaa majoitustiloja. Rakennusten suunnittelussa on huolehdittava siitä, että ympäristön ilman epäpuhtauksien siirtyminen sisätiloihin on estetty. Korttelialueen rakennuksissa tulee olla automaattisesti koneellisen ilmastoinnin sulkeva kaasunilmaisinjärjestelmä erityisesti klooridioksidikaasulle. Rakennuksen ilmastoinnin pysäyttävä kytkin tulee sijoittaa pelastuslaitoksen osoittamaan paikkaan. Rakennusten raittiin ilman otto sijoitetaan mahdollisimman korkealle maan pinnasta. Raittiin ilman sisäänottoa ei saa sijoittaa suuronnettomuusvaarallisen laitoksen suuntaan. Rakennusluvasta on pyydettävä pelastusviranomaisen lausunto. 15 KUVA 13. Hahmotelmaa vaihtoehtoisesta rakennusten sijoittumisesta uudelle tonttialueelle.

16 5.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan 29.5.2017 49. 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutoksessa on tarkasteltu voimassaolevien asemakaavojen mukaisten aluerajausten ja käyttötarkoitusten ajantasaisuutta. Käyttötarkoitusmerkintöjä on päivitetty ja väljennetty mahdollistamaan tulevan kehityksen mukaisia toimintoja. Lähivirkistysalueella on sijainnut Sisäasiainministeriön 12.8.1971 vahvistamassa asemakaavassa noin 6000 m 2 :n suuruinen asuinkerrostalojen korttelialue, joka on jäänyt toteuttamatta. Tontin tehokkuusluku oli kaavassa e = 0.60, jolloin sallituksi rakennusoikeudeksi muodostui noin 3600 k-m 2. Tontin kerrosluku oli maastonmuotoja mukaillen ¼ III. Kaavassa ei ole osoitettu katuverkkoa. Kulku tonteille tapahtuu voimassa olevan liittymän kautta ja ajoyhteys merkinnällä. Korttelialueet Kaavalla osoitetaan yksi palvelurakennusten korttelialue (P-1), joka jakautuu kahdelle tontille. Alueelle saa sijoittaa monipuolisesti sekä yksityisten että julkisten palveluiden rakennuksia. Kuntalanpuistoon osoitetulle uudelle noin 7613 k-m 2 :n suuruiselle palvelurakennusten korttelialueen (P-1) tontille on kerrosluvuksi merkitty ½ k II ja sallituksi rakennusoikeudeksi 2000 k-m 2. Tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0.26. Tontille voidaan sijoittaa liike- ja toimistorakennuksia, erilaisia myymälätiloja sekä kulttuuritoimintaan liittyvää rakennuskantaa. Kaava mahdollistaa myös vanhojen rakennusten siirtämisen tälle uudelle rakennuspaikalle. Tontille ei sallita asumista. Toinen palvelurakennusten korttelialueen tontti on osoitettu kaavamuutoksessa Viiskulman risteysalueeseen rajoittuvan entisen kaupunginmuseon kiinteistölle (Kuntala). Entisen kaupunginmuseon tontti on kaavamuutoksen jälkeen kooltaan 2683 m 2. Sallituksi rakennusoikeudeksi muodostuu 537 k-m 2 tontin tehokkuusluvulla e=0.20. Tontin kerrosluvuksi on merkitty II. Tontilla sijaitsevaan vanhaan kaupunginmuseon rakennukseen saa sijoittaa yhden, korkeintaan 40 m 2 suuruisen asunnon. Kulku tontille tapahtuu voimassa olevan liittymän kautta yleiseltä tieltä ja edelleen ajoyhteydellä tontin 3 kautta. Äänekoskentien varressa sijaitsevaa puustoa pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Puuston ja pensaiden säilyminen kaava-alueella on pyritty turvaamaan kaavamääräyksillä. P-1 Palvelurakennusten korttelialue. Alueella sallitaan yksityiset ja julkiset palvelut, liike- ja toimistotilat sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työtilat. Rakennukseen saa sijoittaa yhden, korkeintaan 40 m 2 suuruisen asunnon. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla puu. Liikenne ja paikoitus Kaavassa ei ole osoitettu katuverkkoa. Liikennöinti tonteille järjestetään Äänekoskentieltä olemassa olevasta liittymästä yleiseltä tieltä. Liittymä sijoittuu P-1 korttelin tontin 3 kohdalle, josta liikenne entisen kaupunginmuseon tontille järjestetään rasitteena tontin 3 kautta ohjeellisella ajoyhteys -merkinnällä.

P-1 korttelin tontille 2 on osoitettu pysäköimispaikan (p) mahdollinen sijoittuminen; pysäköimispaikka on mahdollista toteuttaa myös tonttien yhteisenä pysäköintialueena. Tontille 3 ei ole erikseen osoitettu pysäköimispaikkoja. Paikoituksen järjestäminen tontin 3 alueella tulee tutkia rakennussuunnittelun yhteydessä. Autopaikkojen vähimmäismäärä liike- ja toimistotiloille on 1 ap / 50 k-m 2 ja asunnoille 1 ap / asunto. Jalankululle ja polkupyöräilylle on osoitettu toteutunut, käytössä oleva yhteys lähivirkistysalueen kautta. Virkistys, ulkoilu ja luonnonympäristö Suunnittelualueen viheralueet on kaavoitettu VL merkinnällä lähivirkistysalueeksi. Lähivirkistysaluetta on osoitettu Äänejärven ranta-alueelle. Rakentamiseen osoitetuilla korttelialueilla on huomioitu luonnon monimuotoisuuden säilyminen omalla merkinnällään s-6. Yksittäisiä suojeltavia puita on osoitettu kaavassa. 17 VL Lähivirkistysalue. Maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue tulee säilyttää puustoisena maisemakuvan säilymistä varten. Suojeltava puu. Kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueella sijaitseva entinen kaupunginmuseon rakennus on historialtaan ja kaupunkikuvalliselta arvoltaan merkittävä osa Äänekosken keskustaa. Rakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Myös uusi tontti sijoittuu kaupunkikuvan kannalta keskeiselle paikalle Äänekoskentien varteen; alue on paitsi osa Äänekosken ydinkeskustaa myös porttina tultaessa Suolahdesta päin Äänekosken suuntaan. Suojeltavan rakennuksen ympäristön piha-alueelle on kaavassa osoitettu kaavamääräys (rt-3) ohjaamaan piha-alueen suunnittelua, käsittelyä ja säilyttämistä. Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista. Tontin piha-alue tulee suunnitella, käsitellä ja säilyttää puutarhamaisena. Piha-alueen, istutusten, rakennusten ym. tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista. Muut alueet Äänejärven vesialue on osoitettu omalla merkinnällään. W Vesialue. Kaavamääräykset Rakentamatta jäävät tontin osat tulee istuttaa ja pitää huolitellussa kunnossa.

Tontilla tulee säilyttää ja istuttaa puita niin, että puiden määrä on vähintään 0,5 ja pensaiden määrä vähintään 2 tontin pinta-alan 100 m 2 kohti. Hulevedet tulee hoitaa kiinteistökohtaisilla järjestelyillä tontin omalla alueella. Alueelle ei saa sijoittaa majoitustiloja. Rakennusten suunnittelussa on huolehdittava siitä, että ympäristön ilman epäpuhtauksien siirtyminen sisätiloihin on estetty. Korttelialueen rakennuksissa tulee olla automaattisesti koneellisen ilmastoinnin sulkeva kaasunilmaisinjärjestelmä erityisesti klooridioksidikaasulle. Rakennuksen ilmastoinnin pysäyttävä kytkin tulee sijoittaa pelastuslaitoksen osoittamaan paikkaan. Rakennusten raittiin ilman otto tulee sijoittaa mahdollisimman korkealle maan pinnasta. Raittiin ilman sisäänottoa ei saa sijoittaa suuronnettomuusvaarallisen laitoksen suuntaan. Rakennusluvasta on pyydettävä pelastusviranomaisen lausunto. Rakentajan on huolehdittava siitä, että yleisten teiden ja/tai rautatien läheisyyteen rakennettaessa melu- ja tärinäolosuhteet on tarkemmin selvitetty eivätkä sallitut melutason ohjearvot ylity. Tärinän vaikutus tulee huomioida rakennusten sijoitusratkaisuissa. Autopaikkojen vähimmäismäärät käyttötarkoituksen mukaan: Liike- ja toimistotilat 1 ap/ 50 k-m 2 Asunnot 1 ap/ asunto Nimistö Kaavalla ei muodostu uusia nimettäviä katuja. Puistoalueen nimi, Kuntalanpuisto, säilyy kaavamuutoksessa. Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 1,8596 ha. Asemakaavalla muodostuu seuraavia alueita: P-1, tontti 2 2683 m 2 537 k-m 2 e=0.20 P-1, tontti 3 7613 m 2 2000 k-m 2 e=0.26 VL 4995 m 2 W 3305 m 2 Kerrosalan muutos voimassa olevaan kaavaan verrattuna on +2046 k-m 2. Rantaviivan pituus suunnittelualueella on VL ranta-alueella 55 m. Itärannalla rantaviivan pituus vesialueella on 53 m. 18 7 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan sekä taloudellisia vaikutuksia. 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutos luo edellytykset alueen merkityksen kasvamiselle eri-ikäisen väestön toimintaympäristönä ja kohtauspaikkana: kaava mahdollistaa mm. entisen kaupunginmuseon toiminnan kahvila- tai ravintolakäytössä. Kaavan sosiaaliset vaikutukset ovat positiivisella tavalla merkittäviä. Kaavalla luodaan uutta sosiaalista kohtaamisympäristöä ja tuetaan kaupunkilaisten vapaa-ajan aktiviteetteja. Kaava mahdollistaa erilaisen yrittämisen alueella ja myös kulttuuritoimintaan liittyvää uutta rakentamista.

Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen. Uudet rakennukset liittyvät tiiviisti alueen kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaavamuutosalue sijoittuu suuronnettomuusvaarallisen laitoksen konsultointivyöhykkeelle, mikä tuo viranomaistyöhön uusia haasteita. Rakennusvalvonnalla on suuri rooli myönnettäessä rakennuslupia konsultointivyöhykkeellä sijaitseville uusille rakennushankkeille. Ns. herkkiä kohteita ovat mm. päiväkodit, koulut, hoitolaitokset ja muut julkiset tilat, joihin kokoontuu yhtäaikaisesti paljon ihmisiä. Tällaisten kohteiden tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida pelastautuminen ja evakuointimahdollisuudet. Normaalien liike- ja toimistotilojen rakentamiselle ei tällaista tarkastelua ole tarpeen tehdä. Tarkemman suunnittelun asiantuntemus ja ammattitaito korostuvat tämän asemakaavan alueella. 7.2 Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät Äänekoskentien liittymässä lisääntyvät jonkin verran, mutta vaikutusten ei katsota olevan erityisen merkittäviä tai muutoin liikenneympäristöä ja turvallisuutta huonontavia. Liikennöinti tonteille ohjataan olemassa olevan liittymän kautta. Kevyen liikenteen turvallisuuteen on kiinnitetty erityisesti huomiota Kotakennääntien ja Viiskulman kiertoliittymien suunnittelun yhteydessä. Alueen viihtyisyys lisääntyy osittain pusikoituneen lähivirkistysalueen tullessa rakennettuun ja hoidettuun kuntoon. 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla on vaikutusta rakennettuun ympäristöön; nykyisin täysin rakentamattomalle alueelle syntyy Äänekosken kaupunkikuvaa tukevaa rakentamista. Uuden rakentamismahdollisuuden luomisen ei katsota vaikuttavan haitallisesti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön; rakennus tulee täydentämään suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevaa miljöötä. Kaavamääräyksissä on huomioitu olemassa oleva suojeltu rakennus ja sen läheisyyteen mahdollisesti tuleva uusi rakennuskanta tukevat alueen yhtenäisen kokonaisuuden muodostumista. Kaavassa osoitettavalla korttelialueella ja rakennusoikeudella varaudutaan tulevaisuuden rakentamistarpeisiin. Uusi palvelurakennusten korttelialue tukee Äänekosken kehittyvän keskustan toimintaa ja mahdollistaa kaupungin tulevien rakennustarpeiden toteuttamisedellytykset; keskusta-alueella ei ole nykytilanteessa tarjolla vapaita P- tontteja. Palvelurakennusten korttelialueeksi osoitettavan kiinteistön käyttötarkoituksen väljentäminen ei heikennä entisen kaupunginmuseon rakennuksen suojeluperiaatteita. Rakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi osayleiskaavaluonnoksen periaatteen ja lähtötietoselvitysten mukaisesti merkinnällä sr-7, jolla määräys; kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista. Turvallisuus Kaavamuutosaluetta vastapäätä sijaitsevalla turvallisuusselvitysvelvollisella laitoksella prosessissa tarvittava palava neste voi putkistovuodon seurauksena ja ulkoisen sytykkeen saadessaan aiheuttaa tulipalon ja räjähdyksen, joka edelleen voi aiheuttaa lisävaurioita ja kasvattaa palokuormaa suurpaloksi. Onnettomuuden mahdollisuutena on lisäksi suurten tehdasrakennusten rakennuspalot, jotka saavat alkunsa muunlaisesta kuin tuotannollisesta syystä. Suurpalot voivat aiheuttaa runsasta savuhaittaa lähiympäristöön ja savu voi kulkeutua rakennusten sisäilmaan ilmastoinnin kautta. Kaavan yleismääräyksissä on huomioitu ympäristön ilman epäpuhtauksien estäminen rakennusten sisätiloihin automaattisella ilmanvaihdon hätäpysäytyksellä. Rakennussuunnittelussa tulee huomioida ilmastoinnin varustaminen myös kaasunilmaisinjärjestelmällä, mikä 19