Avaimia varhaiskasvatuksen laatuun Opetushallitus 16.3.2017 I Varhaiskasvatuspäivät tavoitteena kehittyvä pedagogiikka Helsinki Kirsi Alila KT, opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö
Laadun olemus ja elementit Laatu on määre jollekin, jota pidämme hyvänä, arvokkaana, erinomaisena, tavoiteltavana Toimintaympäristön globaalit ja kansalliset sekä paikalliset muutokset aiheuttavat muutospaineita näkemyksiimme laadusta varhaiskasvatuksessa Laatu ei ole pysyvää ja staattista Käsitys laadusta elä ajassa: dynaamisuus, muokkautuvuus ja uusiutuvuus Ajallisen muutoksen lisäksi laadun kontekstuaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus Olennainen kytkös arviointiin ja kehittämiseen Laadun arvopohjaisuus 2
Laadun olemus ja elementit Subjektiivinen laatukäsitys (suhteellisuus, laatu on katsojan silmissä) Objektiivinen laatukäsitys (on vain yksi totuus, universalismi) Intersubjektiivinen laatukäsitys (demokraattinen dialogi eri stakeholdereiden kesken, sosiaalisesti rakentuva) Modernismi postmodernismi transmodernismi Laatu laaja, monimutkainen ja abstrakti käsite, mysteerinenkin Laadun tavoittelu tärkeämpää kuin sen saavuttaminen (joka ehkä mahdotonta?)! Indikaattori ja kriteerityön vaikeus 3
Laadun jäsentämisen tärkeys jotta tietäisimme mistä puhutaan kun puhutaan laadusta varhaiskasvatuksessa mitä tavoitteita toiminnalle asetetaan miten tavoitteisiin on päästy (mitä arvioidaan) mitä pitää kehittää, jotta päästää tavoitteisiin. 4
Varhaiskasvatuslaki ja perusteasiakirja Laki juridisena laadun viitekehyksenä minimitaso ohjaa laadun arviointiin Perusteasiakirja sisällöllisenä/pedagogisena viitekehyksenä linkittyy vahvasti lakiin velvoittavuus yhdenmukaistaminen tavoitteena jatkumojen rakentaminen laatunäkökulmana Lain ja perusteasiakirjan mukainen laatukäsitys ja arvioinnin kohdentaminen 5
Avaimia varhaiskasvatuksen laatuun Valtakunnantason avaimet avain 1. Laki ohjaa laatua (siksi merkitystä mitä laki sisältää), resursseja laadun kehittämiseen, poliittinen näkemys varhaiskasvatuksen laadun kokonaisuudesta ja siihen satsaamisen merkityksestä avain 2. Lakiin perustuva perusteasiakirja ja sen rakentama jatkumo esi- ja perusopetukseen ja muihin palveluihin avain 3. Kansallinen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon ja keskeisiin ohjausasiakirjoihin pohjautuva kokonaisvaltainen jäsennys ja viitekehys varhaiskasvatuksen laadulle avain 4. Edm. laadun viitekehykseen pohjautuva kansallinen arvioinnin suunnitelma avain 5. Tuki paikalliselle tasolle laadun käsitteen omaksumiseen ja sen yhdistämiseen arviointiin avain 6. Valtakunnallisen laadun ja arvioinnin ohjauksen vahvistaminen (koulutusta, linjauksia, avustuksia, kehittämistä) avain 7. Kansallinen laadun ja arvioinnin strategia eri koulutuspalveluihin (virkamiesnäkemys) avain 8. Ohjauksen ja arvioinnin laatu! 6
Avaimia varhaiskasvatuksen laatuun Paikallisen tason avaimet (kunta, yksikkö- ja yksilötaso) avain 9. Punaisen langan löytyminen valtakunnallisen laadun näkemysten ja arvioinnin oalta suhteessa paikalliseen toimintaan avain 10: Jatkuva ja monitahoinen keskustelu laadusta ja laadun systemaattinen sekä omaehtoinen arvioiminen sekä siihen kytkeytyvä kehittäminen avain 11:Paikalliset arvioinnin suunnitelmat avain 12: Vahva johtajuus edellisten toteuttamiseen avain 13: Henkilöstön osaaminen (laatu+arviointi+muu) ja motivaatio kehittää toimintoja systemaattisesti avain 14: Lähtökohtaisesti riittävät resurssit laadun toteuttamiseen ja myös laatu- ja arviointityöhön 7
Rakenne laatutyöhön kasassa OKM ohjaa valtakunnallisesti laatua ja arviointia OPH kehittää ja tukee KARVI arvioi ja tukee AVIT valvovat ja tukevat Kuntien ja muiden toimijoiden kiinnostus ja into Kansainvälinen yhteistyö syötteitä kehittämisnäkymistä kansalliseen systeemiin muistettava kriittisyys ja kontekstuaalisuus 8
KIITOS! MUKAVAA KEVÄÄN JATKOA KAIKILLE INTOA VARHAISKASVATUKSEN LAADUN JA ARVIOINNIN SEKÄ PEDAGOGIIKAN KEHITTÄMISEEN! Yhteystiedot: Kirsi Alila, KT, opetusneuvos, puh. 0295 3 30365, kirsi.alila@minedu.fi 9