Uudistettujen ammatillisen koulutuksen perusteiden toimeenpanon seuranta Hotelli-, ravintola- ja cateringalan koulutuspäivä 20.3.2013 yli-insinööri Kati Lounema Esityksen sisältö Perusteiden toimeenpanon seurannan kokonaisuus Vuotta 2011 koskevan seurannan tulokset, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset 1
Perusteiden toimeenpanon seuranta Osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on hankkia palautetta ammatillisen tutkintojärjestelmän, ammatillisten perustutkintojen perusteiden ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelman perusteiden sekä perusteiden valmisteluun kytkeytyvien prosessien kehittämiseksi. Perustutkintojen uudistuksen yhteydessä on myös kahdella edellisellä kerralla toteutettu uudistusten toimeenpanon seuranta. Perusteiden toimeenpanon seurannan tavoitteet Tavoitteena on selvittää perusteiden toimeenpanon valtakunnallinen kokonaistilanne, erityisesti työelämälähtöisyyden valinnaisuuden joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamisen osalta. miten koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat toimeenpanneet uudistetut perusteet missä vaiheessa koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien toimesta tapahtuva perusteiden toimeenpano on ja miten koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat saavuttaneet uudistukselle asetetut tavoitteet. 2
Seurannasta saatavan tiedon hyödyntäminen Seurannan kautta saatavaa tietoa voidaan käyttää säädösten kehittämiseen ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteiden sekä perusteiden laadintaprosessin kehittämiseen ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelman perusteiden sekä perusteiden laadintaprosessin kehittämiseen. Seurannalla saadaan myös tietoa siitä, millaista tukea koulutuksen järjestäjät tarvitsevat opetussuunnitelmatyössään näyttötutkintojen järjestäjät tarvitsevat järjestämissuunnitelmien laadinnassa. Seurannan toteutus vuotta 2011 koskeva kysely vuotta 2012 koskeva kysely vuotta 2013 koskeva kysely asiakirja-analyysit 3
Seurantakyselyt Perusteiden toimeenpanon tilanne yleisellä tasolla: Kyselyt kaikille koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille Tutkintokohtainen tiedonkeruu osasta perustutkintoja, vastaajat valitaan otannalla Kyselyt koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille Kysely opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille Kysely työelämälle Kysely tutkintotoimikunnille Kysely ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjille, vastaajat valitaan otannalla. Asiakirja-analyysit Tuottavat laadullista tietoa, jolla täydennetään kyselyillä perusteiden toimeenpanon tilanteesta saatavaa kuvaa. Perehdytään mm. seuraaviin asiakirjoihin: Koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmat Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ja henkilökohtaistamista koskevat asiakirjat. 4
Vuotta 2011 koskeva seuranta Tulokset, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Perusteiden toimeenpanon valtakunnallinen kokonaistilanne vuonna 2011 Työelämälähtöisyydelle asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Valinnaisuus ja joustavuus eivät toteutuneet tavoitteiden mukaisesti. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi opetukseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja tutkintotilaisuuksiin toteutui hyvin. 5
Vuotta 2011 koskevan seurannan vastaajat Kyselyyn Kaikille järjestäjille suunnatut kyselyt Perusjoukko N vastanneet n Vastausprosentti Kysely kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille 123 106 86,2 Kysely kaikille näyttötutkinnon järjestäjille 126 92 73,0 Kyselyyn Otantaperusteisesti toteutetut tutkintokohtaiset kyselyt Otanta N vastanneet n Vastausprosentti Tutkintokohtainen kysely ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille 71 70 98,6 Tutkintokohtainen kysely näyttötutkinnon järjestäjille 28 28 100,0 Kysely ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjille 16 16 100,0 Kysely tutkintotoimikunnille 38 27 71,1 Ammatillinen peruskoulutus koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Lähes kaikki järjestäjät ovat päivittäneet opetussuunnitelman yhteisen osan vuoden 2008 jälkeen. Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan 80 % järjestäjistä ei ollut hyväksynyt opetussuunnitelman tutkintokohtaista osaa ennen uudistettujen tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen aloittamista. Kaikkien järjestäjien opetussuunnitelmat eivät ole julkisia. 6
Näyttötutkinnot näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Tutkintotoimikunnista 64 %:ssa kaikki perustutkinnon järjestämissuunnitelmat on päivitetty uudistettujen tutkinnon perusteiden mukaisiksi. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset opetussuunnitelmat ja järjestämissuunnitelmat Kehittämiskohteita: Opetussuunnitelman hyväksymisajankohta. Työelämän osallistaminen opetussuunnitelmatyöhön. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman saatavuus. 7
Ammatillinen peruskoulutus työelämälähtöisyys 1/2 Työelämälähtöisyys toteutuu hyvin. Parhaiten toteutuvat työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen työpaikoilla. Laajennettu työssäoppiminen on levinnyt laajalle. Myös opiskelijoiden mukaan työelämälähtöisyys toteutuu hyvin. Ammatillinen peruskoulutus työelämälähtöisyys 2/2 16 8
Näyttötutkinnot työelämälähtöisyys 1/2 Työelämälähtöisyys toteutuu kokonaisuudessaan hyvin. Tutkintotilaisuuksissa työelämälähtöisyys toteutuu paremmin kuin näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Tutkintotilaisuuksien järjestäminen työpaikoilla aidoissa työelämän tilanteissa toteutuu hyvin. Myös tutkinnon suorittajien mukaan työelämälähtöisyys toteutuu hyvin. Järjestämissuunnitelmien mukaan työelämälähtöisyys toteutuu pääosin hyvin. Näyttötutkinnot työelämälähtöisyys 2/2 18 9
Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset - työelämälähtöisyys Työelämälähtöisyys toteutuu kokonaisuutena hyvin. Kehittämiskohteita: Työelämän osallistaminen suunnitteluun. Työpaikkaohjaajien, ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien ja tutkintotilaisuuksien arvioijien perehdyttäminen uudistuksen tavoitteisiin. Opettajien/kouluttajien ja työelämän edustajien osallistuminen arviointiin. Työpaikoilla suoritettavien näyttöjen/tutkintotilaisuuksien lisääminen. Laajennetun työssäoppimisen tarjonnan lisääminen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillinen peruskoulutus valinnaisuus 1/2 Valinnaisuus ei toteudu tavoitteiden mukaisesti. Parhaiten toteutuu valinnaisuus oman tutkinnon sisällä, heikoiten taas valinnaisuus ammattitutkinnoista, erikoisammattitutkinnoista ja ammattikorkeakouluopinnoista. Järjestäjät tekevät harvoin yhteistyötä valinnaisuuden mahdollistamiseksi. Opiskelijoiden mukaan valinnaisuuden toteutumisessa on puutteita. Huonoiten toteutuu mahdollisuus valita tutkintoon osia muiden koulutuksen/tutkinnon järjestäjien tarjonnasta. 10
Ammatillinen peruskoulutus valinnaisuus 2/2 21 Näyttötutkinnot valinnaisuus 1/2 Valinnaisuus ei toteudu tavoitteiden mukaisesti. Parhaiten toteutuu valinnaisuus oman tutkinnon sisällä. Työelämän vaikutus valinnaisten tutkinnon osien tarjontaan on melko vähäinen. Järjestäjät tekevät harvoin yhteistyötä valinnaisuuden mahdollistamiseksi. Lähes neljäsosalla (24 %) tutkintokohtaisen kyselyn järjestäjistä kukaan tutkinnon suorittaja ei saanut valita mihin näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen ja missä määrin osallistui. Myöskään tutkinnon suorittajien tai järjestämissuunnitelmien mukaan valinnaisuus ei toteudu tavoitteiden mukaisesti. 11
Näyttötutkinnot valinnaisuus 2/2 23 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset - valinnaisuus Valinnaisuus ei toteudu uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Kehittämiskohteita: Valinnaisuuden mahdollistaminen muista tutkinnoista/opinnoista tai muiden järjestäjien tarjonnasta. Järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen. Laajennetun työssäoppimisen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Järjestäjien tarjonta ja opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien tarpeet eivät kohtaa. 12
Ammatillinen peruskoulutus joustavuus 1/2 Järjestäjäkyselyn mukaan joustavuus ei toteudu tavoitteiden mukaisesti. Kaikki järjestäjät eivät laadi kaikille opiskelijoilleen henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Toisaalta tutkintokohtaisen kyselyn mukaan joustavuus toteutuu melko hyvin. Opiskelijoiden mukaan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa ja toteutumisessa on ongelmia. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien korvaaminen lukio-opinnoilla lyhentää opiskeluaikaa vain 60 %:lla tutkintokohtaisen kyselyn järjestäjistä. Vain kolmasosalla opiskelijoista valmistuminen aikaistuu kun aikaisempia opintoja tunnistetaan ja tunnustetaan. Ammatillinen peruskoulutus joustavuus 2/2 26 13
Näyttötutkinnot joustavuus 1/2 Joustavuus toteutuu hyvin. Tutkinnon suorittajien mukaan joustavuus toteutuu vaihtelevasti. Kun näyttötutkinto suoritetaan osana valmistavaa koulutusta, vain 37 %:lla tutkinnon suorittajista aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen aikaistaa tutkinnon suorittamista. Tutkintotoimikuntien mukaan joustavuus toteutuu melko hyvin. Näyttötutkinnot joustavuus 2/2 28 14
Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset - joustavuus Joustavuus ei toteudu uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Kehittämiskohteita: Tutkinnon suorittaminen osa tai osia kerrallaan. Henkilökohtaistaminen ja henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien/henkilökohtaistamista koskevien asiakirjojen laatiminen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja sen vaikutus opiskeluaikaan ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen kestoon. Ammatillinen peruskoulutus elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi opetukseen ja ammattiosaamisen näyttöihin on toteutunut hyvin. Yrittäjyys toteutuu kohtuullisesti. Kestävän kehityksen periaatteiden integrointi koulutukseen ja ammattiosaamisen näyttöihin on toteutunut hyvin. Koulutuksessa painottuu eniten kestävän kehityksen taloudellinen osa-alue. Terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä edistävä osaaminen on vahvistunut. Opiskelijoiden mukaan osaamisen arvioinnissa eniten kiinnitetään huomiota työturvallisuuteen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. 15
Näyttötutkinnot elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi tutkintotilaisuuksiin on toteutunut hyvin. Yrittäjyys toteutuu melko hyvin. Järjestäjät ottavat hyvin huomioon kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen tutkinnon järjestämisessä. Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan eniten kiinnitetään kestävän kehityksen taloudelliseen osa-alueeseen. Terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä edistävä osaaminen on vahvistunut tutkinnon perusteiden käyttöönoton jälkeen. Tutkinnon suorittajien mukaan osaamisen arvioinnissa kiinnitetään vähiten huomiota yrittäjämäiseen toimintatapaan. Järjestämissuunnitelmien mukaan elinikäisen oppimisen avaintaidot on integroitu eri tutkinnon osien tutkintotilaisuuksiin melko hyvin. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi Ammatillinen peruskoulutus: Kaikki elinikäisen oppimisen avaintaidot on integroitu ammattiosaamisen näyttöihin. Näyttötutkinnot: Kaikki elinikäisen oppimisen avaintaidot on integroitu tutkintotilaisuuksiin. % N % N Ei missään tutkinnossa 0,0 0 Ei missään tutkinnossa 0,0 0 Erittäin harvoissa tutkinnoissa 1,9 2 Melko harvoissa tutkinnoissa 5,7 6 Melko monissa tutkinnoissa 20,0 21 Erittäin harvoissa tutkinnoissa 0,0 0 Melko harvoissa tutkinnoissa 2,2 2 Melko monissa tutkinnoissa 27,0 24 Kaikissa tutkinnoissa 72,4 76 Kaikissa tutkinnoissa 70,8 63 Yhteensä 100,0 105 Yhteensä 100,0 89 32 16
Ammatillinen peruskoulutus yrittäjyys 33 Näyttötutkinnot yrittäjyys 34 17
Ammatillinen peruskoulutus - kestävä kehitys 35 Näyttötutkinnot - kestävä kehitys 36 18
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Ammatillinen peruskoulutus: Terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä edistävää osaamista on vahvistettu koulutuksessa. Näyttötutkinnot: Terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä edistävää osaamista on vahvistettu tutkinnon järjestämisessä uudistuneiden tutkinnon perusteiden käyttöönoton jälkeen. % N % N Ei missään tutkinnossa 0,9 1 Ei missään tutkinnossa 1,1 1 Erittäin harvoissa tutkinnoissa 0,9 1 Erittäin harvoissa tutkinnoissa 0,0 0 Melko harvoissa tutkinnoissa 6,6 7 Melko harvoissa tutkinnoissa 10,0 9 Melko monissa tutkinnoissa 24,5 26 Melko monissa tutkinnoissa 32,2 29 Kaikissa tutkinnoissa 67,0 71 Kaikissa tutkinnoissa 56,7 51 Yhteensä 100,0 106 Yhteensä 100,0 90 37 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaitoja kysytty hyvin yleisellä tasolla; tällä tasolla tarkasteltuna ne vaikuttavat toteutuvan hyvin. Kehittämiskohteita: Opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien mahdollisuuksia suorittaa yrittäjyyttä tukevia tutkinnon osia tulee parantaa. Eri elinikäisen oppimisen avaintaitojen tuominen näkyvämmäksi. 19
Ammatillinen peruskoulutus koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman uudistuksen toimeenpanon resursointi Useimmat järjestäjät ovat kohdentaneet vuosina 2008-2011 opettajien tuntiresurssia koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman uudistamistyöhön. Kohdentamisperiaatteet vaihtelevat. Yleisimmin järjestäjät ovat edistäneet tutkinnon perusteiden toimeenpanoa koulutuksen ja koulutuksen järjestäjän linjausten avulla. Näyttötutkinnot uudistettujen perustutkintojen perusteiden toimeenpanon resursointi Resursoinnin selvittämiseksi pyydettyjen määrällisten tietojen toimittaminen osoittautui ongelmalliseksi eivätkä tiedot ole vertailukelpoisia. Suurin osa (93 %) järjestäjistä kohdensi kouluttajien tuntiresursseja sekä tutkintotilaisuuksiin että arvioijien kouluttamiseen. 20
Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Resurssit Kehittämiskohteita: Yhtenäisen mittariston kehittäminen resurssien seurantaan. Opettajien/kouluttajien työelämäosaaminen. Työelämälähtöiset, monitahoiset ryhmät, jotka suunnittelevat toimintaa. Ammatillinen peruskoulutus uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja itsearviointi Melko harvat järjestäjät keräsivät perusteiden uudistuksen tavoitteisiin liittyvien linjaustensa toteutumiseen liittyvää seurantatietoa määrällisten tai laadullisten indikaattorien/mittareiden tai työelämältä koottavan palautteen avulla. Opiskelijoilta kerättiin palautetta useammin. 21
Näyttötutkinnot uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja itsearviointi Melko harvat järjestäjät keräsivät perusteiden uudistuksen tavoitteisiin liittyvien linjaustensa toteutumiseen liittyvää seurantatietoa määrällisten tai laadullisten indikaattorien/mittareiden tai työelämältä koottavan palautteen avulla. Tutkinnon suorittajilta kerättiin palautetta melko usein. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset itsearviointi ja seuranta Kehittämiskohteet: Itsearvioinnin käyttöönotto ja hyödyntäminen. Tiedonkeruun järjestelmällisyys. 22
Valmistavat ja valmentavat koulutukset Tuloksia 1/2 Kaikki järjestäjät olivat hyväksyneet uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman. Opiskelijoiden mahdollisuuden suorittaa ammatillisia tutkinnon osia/opintoja olivat kohtalaiset. Suurin osa järjestäjistä mahdollisti opiskelijoille yksiköllisen opiskeluajan. Suurin osa järjestäjistä mahdollisti kesken koulutuksen toiseen koulutukseen tai ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtymisen. Valmistavat ja valmentavat koulutukset Tuloksia 2/2 Koulutuksen keskeyttäminen oli melko yleistä. Tavoite siitä, että koulutus antaisi opiskelijalle valmiudet jatkaa opiskelemaan ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa ei näytä täysin toteutuvan. Työelämään valmentautuminen toteutuu hyvin. Järjestäjät ovat onnistuneet hyvin koulutuksen jälkeisen nivelvaiheen yhteistyössä. 23
Valmistavat ja valmentavat koulutukset - Kehittämisehdotuksia Koulutusten luonteen vahvistaminen nivelvaiheen koulutuksina niin, että nykyistä suuremmalla osalla opiskelijoista olisi koulutuksen päätyttyä valmiudet jatkaa ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Koulutuksen keskeyttävien opiskelijoiden määrän pienentäminen. KIITOS 24