ITSESÄÄTELY, OBJEKTI JA TOISTAMINEN:

ITSESÄÄTELY, OBJEKTI JA TOISTAMINEN: ADDIKTION DYNAMIIKKAA Joona Taipale Jyväskylän yliopisto & Koneen säätiö Suomen psykoanalyyttisen yhdistyksen kesäkoulu Helsinki, 3.8.2017

JOHDANTO KOGNITIIIVINEN PSYKOLOGIA: ADDIKTIO VOIMAKKAANA JA TOTUNNAISTUNEENA TAHTOTILANA, JOKA MERKITTÄVÄSTI HEIKENTÄÄ ASIANOMAISEN ELÄMÄNHALLINTAA JA JOHTAA MITTAVAAN HAITTAAN (SINNCOTT-ARMSTRONG & PICKARD 2013; FRANKEN 2003; ORFORD 2001; FODDY & SAVULESCU 2010).

JOHDANTO ADDIKTI, LAT. ADDICTUS <<ADDICERE: AD, JOLLEKIN + DICERE, SANOA, SANELLA >> VALLITSEVA ARKIYMMÄRRYS: PÄIHDEAINE SANELEE (TOIMII KIRJAIMELLISESTI DIKTAATTORINA ) MONET PÄIHDEAINEET ADDIKTIIIVISIA ITSESSÄÄN TS. ADDIKTIOLLA ON ULKOINEN SYY ØAINEETTOMAT ADDIKTIOT LAADULLISESTI ERILAISIA

JOHDANTO MEDIKAALINEN PSYKIATRIA: ADDIKTIO NEUROBIOLOGISENA HEDONISMINA, LYHYTNÄKÖISENÄ JA HAITOISTA PIITTAAMATTOMANA NAUTINTOPYRKIMYKSENÄ (NESTLER, HYMAN, MALENKA 2009; KOSTEN 2005). DIAGNOSTISET MANUAALIT DSM JA ICD: ADDIKTIOT LIITTYVÄT OLENNAISESTI NEUROFYSIOLOGISIIN PALKITSEMISJÄRJESTELMIIN, JOTKA PÄIHDEAINE KAAPPAA (NESTLER 2013; BLUM 2000).

JOHDANTO DSM: ERI ADDIKTIOT EROTELLAAN PÄIHTEIDEN PSYKOAKTIIVISTEN AINESOSIEN PERUSTEELLA UUSI PÄIHDEAINE, UUSI ADDIKTIOHÄIRIÖ JATKUMO KAHDEN PÄIHDEKÄYTÖKSEN VÄLILLÄ STAATTISEN DIAGNOSTIIKAN RINNALLE TARVITAAN MUITAKIN NÄKÖKULMIA

JOHDANTO ADDIKTION PSYKOLOGINEN DYNAMIIKKA? ADDIKTION RAKENNE: ULKOISESTI AVUSTETTUA ITSE-SÄÄTELYÄ VRT. SIIRTYMÄVAIHEOBJEKTIEN KÄYTTÖ VARHAISLAPSUUDESSA ADDIKTION SYY: PSYYKKINEN KÄRSIMYS PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ EI ADDIKTILLE PÄÄMÄÄRÄ VAAN HOITAMISYRITYS

SISÄLTÖ JOHDANTO 1. ADDIKTION KOHDE 2. ITSESÄÄTELY JA HALLINNAN TUNNE LOPUKSI

1. ADDIKTION KOHDE KYSYMYS ADDIKTION KOHTEESTA NÄENNÄISEN SELKEÄ: HEROINISTI HALUAA HEROIINIA, ALKOHOLISTI HALUAA ALKOHOLIA JNE. PÄIHDETTÄ HALUTAAN YKSINOMAAN SEN VAIKUTUSTEN OSALTA (PÄIHDE ITSESSÄÄN VS. PÄIHDE OSANA ITSEÄ) VRT. POLKUPYÖRÄÄ KÄYTTÄESSÄNI MINÄ OLEN NOPEAMPI (POLKUPYÖRÄ ULKOISENA KOHTEENA VS. POLKUPYÖRÄ OSANA ITSEÄ) NOUSTESSANI PYÖRÄN SELÄSTÄ TUNTUU HETKEN SILTÄ KUIN OSA ITSEÄNI PUUTTUISI (VRT. VIEROITUSOIREET)

1. ADDIKTION KOHDE VASTAAVASTI PÄIHDETTÄ HALUTAAN YKSINOMAAN SEN VALOSSA, MITÄ SEN KÄYTTÄMISEN ODOTETAAN MAHDOLLISTAVAN ADDIKTIN PÄIHDETTÄ KOSKEVA REPRESENTAATIO ON KUITENKIN EPÄREALISTINEN SELEKTIIVISYYS: TIEDOSSA OLEVIEN EPÄMIELUISTEN VAIKUTUSTEN OHITTAMINEN IDEALISAATIO: MIELUISTEN VAIKUTUSTEN KOROSTAMINEN TÄYSIN HYVÄ OBJEKTI

1. ADDIKTION KOHDE SYVEMPI EPÄREALISTISUUS: PÄIHDEAINEEN VAIKUTUKSET (PYSYVÄNÄ) OSANA ITSEÄ YLEENSÄ EI OLE VAIKEAA TAJUTA ETTÄ MINUT TEKEE NOPEAKSI ALLANI OLEVA POLKUPYÖRÄ SEN SIJAAN NÄYTTÄÄ OLEVAN VAIKEAMPAA PITÄÄ MIELESSÄ ETTÄ ESIM. NYKYINEN ITSEVARMUUDEN TUNTEENI ON ALKOHOLIN ULKOISESTI TUOTTAMA, EI KIINTEÄ OSA ITSEÄNI

1. ADDIKTION KOHDE SYVEMPI EPÄREALISTISUUS: PÄIHDEAINEEN VAIKUTUKSET (PYSYVÄNÄ) OSANA ITSEÄ ALKOHOLISTIN TOIVEENA TUSKIN ON: HALUAN ETTÄ ALKOHOLI TEKEE MINUT VAIKUTUKSENSA AJAKSI ITSEVARMAKSI VAAN: HALUAN OLLA ITSEVARMA TOISTUVA ALKOHOLINKÄYTTÖ YLLÄPITÄÄ ILLUUSIOTA, ETTÄ KOETUT VAIKUTUKSET (ESIM. ITSEVARMUUS) OVAT KIINTEÄ OSA ITSEÄ (EIVÄT ULKOISESTI AIHEUTETTUJA)

1. ADDIKTION KOHDE ADDIKTION KOHDE: PÄIHDEAINE SELLAISENA KUIN KÄYTTÄJÄ SEN REPRESENTOI KÄYTTÄJÄ ITSE PÄIHDEAINEEN VAIKUTUKSILLA VARUSTETTUNA

SISÄLTÖ JOHDANTO 1. ADDIKTION KOHDE 2. ITSESÄÄTELY JA HALLINNAN TUNNE LOPUKSI

2. ITSESÄÄTELY JA HALLINNAN TUNNE PERINTEISET TEORIAT: ADDIKTIIVINEN KÄYTÖS HEDONISMINA/MASOKISMINA YHTEISTÄ: PÄIHTEEN VAIKUTUKSET (NAUTINTO/TUHO) JÄSENTYVÄT KÄYTÖN PÄÄMÄÄRÄNÄ PSYKOANALYYTTISET TEORIAT PÄIHTEEN VAIKUTUKSET JÄSENTYVÄT VÄLINEELLISESTI (EIVÄT PÄÄMÄÄRÄ SINÄNSÄ) PÄÄMÄÄRÄNÄ ITSESÄÄTELY & HALLINNAN TUNNE KAKSI TEORIAHAARAA PRIMÄÄRIAFFEKTIT (ESIM. AGGRESSIO TAI ALAKULOISUUS) SEKUNDAARIAFFEKTIT (ESIM. VOIMATTOMUUS OMAN AGGRESSION TAI ALAKULOISUUDEN SUHTEEN)

2. ITSESÄÄTELY JA HALLINNAN TUNNE YHTÄÄLTÄ SÄÄTELYPYRKIMYS VOI KOHDISTUA PRIMÄÄRIAFFEKTEIHIN ITSELÄÄKINTÄTEORIA (SELF-MEDICATION THEORY) KUTEN SÄRKYLÄÄKE PÄÄKIPUUN, RYYPPY SOSIAALISIIN ESTYMIIN, KOKAIINI ITSETUNTO- ONGELMIIN ADDIKTIIVINEN KÄYTÖS EGOSYNTONISENA (VAPAASTI TAVOITELTUNA) TOIMINTANA (KUTEN PERINTEISISSÄ TEORIOISSA)

2. ITSESÄÄTELY JA HALLINNAN TUNNE TOISAALTA SÄÄTELYPYRKIMYS VOI KOHDISTUA SEKUNDAARIAFEKTEIHIN ESIM. SUORAN TOIMINNAN JA SITEN SÄÄTELYN OLLESSA MAHDOTONTA SYNTYY (NARSISTISESTI LOUKKAAVA) VAIKUTELMA VOIMATTOMUUDESTA OMIEN AFFEKTIEN SUHTEEN ADDIKTIIVINEN KÄYTÖS VOIDAAN YMMÄRTÄÄ PYRKIMYKSENÄ KÄÄNTÄÄ TÄMÄ VAIKUTELMA MUOKKAAMALLA PÄIHTEEN AVULLA MIELIALAANI, KOEN VOIVANI VAIKUTTAA TUNNE-ELÄMÄÄNI TAVOITTEENA ON MUOKATA, EI PRIMÄÄRIAFFEKTIA, VAAN PRIMÄÄRIAFFEKTIA KOSKEVAA TOIVOTTOMUUDEN TUNNETTA (SEKUNDAARIAFFEKTIA) ADDIKTIIVINEN KÄYTÖS EGODYSTONISENA (EI VAPAASTI TAVOITELTUNA) TOIMINTANA

2. ITSESÄÄTELY JA HALLINNAN TUNNE PÄIHDEAINEEN VAIKUTUS KUITENKIN AINA HIIPUU NOPEASTI POIS JA SITEN MYÖS VAIKUTELMA SIITÄ, ETTÄ PÄIHDE ON OSA ITSEÄ PÄIHDE, JOKA VIELÄ ÄSKEN HAHMOTTUI TÄYSIN HYVÄNÄ (IDEALISOITUNA), JÄSENTYYKIN NYT TÄYSIN HUONONA, EI-HALUTTUNA, ITSELLE ULKOISENA, JOPA VAINOAVANA

2. ITSESÄÄTELY JA HALLINNAN TUNNE PÄIHDETTÄ KOSKEVA REPRESENTAATIO HEILAHTELEE KAHDEN ÄÄRIPÄÄN VÄLILLÄ REPRESENTAATIOITA EI KYETÄ YHDISTÄMÄÄN YHDEKSI YHTENÄISEKSI (JA SITEN REALISTISEKSI) REPRESENTAATIOKSI (NIIDEN VÄLINEN ASSOSIAATIO ON ESTYNYT) PYRKIMYS VAKIINNUTTAA TÄYSIN HYVÄN PÄIHTEEN REPRESENTAATIO TS. PYRKIMYS VAKIINNUTTAA HALLINNAN TUNNE, VAIKUTELMA ITSESÄÄTELYSTÄ (SIITÄ ETTÄ OLEN TUNNE-ELÄMÄSSÄNI TILANTEEN HERRA) ØTOISTAMINEN

2. ITSESÄÄTELY JA HALLINNAN TUNNE TOISTAMISEN SITOVA (BINDING) LUONNE PYRKIMYS SAADA HÄIRITSEVÄ PSYYKKINEN SISÄLTÖ HALLINTAAN ESIM. FREUD: FORT/DA LEIKKI KUTEN EDELLÄ: TOISTUVA ALKOHOLINKÄYTTÖ KEINONA SEN ILLUUSION VAKIINNUTTAMISEKSI, ETTÄ ALKOHOLIN (MIELUISAT) VAIKUTUKSET OVAT OSA ITSEÄ PETTYMYKSETKIN TOISTUVAT, MUTTA NIIDEN VAKIINNUTTAMA VAIKUTELMA ON IKÄÄN KUIN TOINEN JUTTU (DISSOSIAATIO, DISINTEGRAATIO, HEILAHTELU)

2. ITSESÄÄTELY JA HALLINNAN TUNNE KUN AFFEKTIT TUNTUVAT HALLITSEMATTOMILTA, PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ MUUTTAA AFFEKTEJA JA PARADOKSAALISESTI ANTAA VAIKUTELMAN ITSESÄÄTELYSTÄ JA HALLINNASTA PALVELEE TIEDOSTAMATTOMIA NARSISTISIA TOIVEITA ( OMNIPOTENSSI ) JOTAIN VASTAAVAA LAPSEN SUHTEESSA RAKKAASEEN PEHMOLELUUN: KYSEISEN OBJEKTIN LÄSNÄOLO AUTTAA LASTA SÄÄTELEMÄÄN TUNTEITAAN AIKANA, JOLLOIN TUNTEITA VARSINAISESTI SÄÄTELEVÄ TAHO (HOITAJA) EI OLE PAIKALLA EIKÄ SÄÄTELYKYKY OLE VIELÄ TARPEEKSI KEHITTYNYTTÄ (SISÄISTETTYÄ) TRANSITIONAALIOBJEKTI KUITENKIN EDISTÄÄ KEHITYSTÄ, ADDIKTIO EI

2. ITSESÄÄTELY JA HALLINNAN TUNNE ADDIKTIIVINEN KÄYTÖS ON PYRKIMYSTÄ HALLINTAAN JOKA ITSE PAKENEE HALLINTAA TS. ADDIKTI VAIHTAA YHDEN HALLITSEMATTOMUUDEN TUNTEEN TOISEEN

LOPUKSI ADDIKTION KOHDE EI OLE PÄIHDEAINE VAAN (PALJOLTI EPÄREALISTINEN) REPRESENTAATIO SIITÄ, MITÄ AINEEN KÄYTÖN ODOTETAAN SAAVAN AIKAAN TIETTY TUNNETILAN MUUTOS (ESIM. ILOISUUS, RAUHOITTUMINEN, TMS.) VAIKUTELMA TUNNETILOJEN SÄÄTELYKYVYSTÄ, VAIKUTELMA KONTROLLISTA ADDIKTIIVINEN KÄYTÖS ULKOISESTI AVUSTETTUA ITSESÄÄTELYÄ PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ EI ONGELMAN YDIN VAAN OIRE ONGELMA, ADDIKTION SYY, ON PSYYKKISESSÄ KÄRSIMYKSESSÄ AINEETTOMAT ADDIKTIOT EIVÄT SITTENKÄÄN LAADULLISESTI NIIN ERILAISIA?

LISÄLUKEMISTA: TAIPALE, JOONA. 2016. SELF-REGULATION AND BEYOND. AFFECT REGULATION AND THE INFANT-CAREGIVER DYAD. FRONTIERS IN PSYCHOLOGY, 7:889, 1-13. TAIPALE, JOONA. 2017. CONTROLLING THE UNCONTROLLABLE. SELF- REGULATION AND THE DYNAMICS OF ADDICTION. SCANDINAVIAN PSYCHOANALYTIC REVIEW 40/1, 1-14. Ø TULOSSA: SUOMENKIELINEN VERSIO PSYKOTERAPIA-LEHDESSÄ Ø TULOSSA: KOMMENTTIKIRJOITUS LÄÄKÄRILEHDESSÄ

YHTEYDENOTOT: JOONA.H.TAIPALE@JYU.FI KIITOS!