TILINPÄÄTÖS Tasekirja

Kaupunginvaltuusto 29.5.2017 21 TILINPÄÄTÖS 2016 Tasekirja

Tilinpäätös 2016 1 Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS... 3 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 4 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 4 1.1.2. Kunnan hallinto... 7 1.1.3. Yleinen ja oman alueen kehitys... 15 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 16 1.1.5. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon... 17 1.1.6. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 17 1.1.7. Kaupungin henkilöstö... 18 1.2. SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN... 19 JÄRJESTÄMISESTÄ... 19 1.3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 22 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 22 1.3.2. Toiminnan rahoitus... 29 1.4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 32 1.5. KOKONAISTULOT JA -MENOT... 36 1.6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 37 1.6.1. Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt... 37 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus... 38 1.6.3. Asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen... 38 1.6.4. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 40 1.6.5. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 41 1.6.6. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 41 1.6.7. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 42 1.7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMIS- TOIMENPITEET... 47 1.7.1. Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 47 1.7.2. Tilikauden tuloksen käsittely... 48 2. TOTEUTUMISVERTAILUT... 49 2.1. TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN... 50 2.2. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 51 2.3. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 52 2.3.1. Keskusvaalilautakunta... 52 2.3.2. Tarkastuslautakunta... 53

Tilinpäätös 2016 2 2.3.3. Kaupunginhallitus... 54 2.3.4. Sivistyspalveluiden lautakunta... 65 2.3.5. Teknisten palveluiden lautakunta... 77 2.4. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA. 85 2.5. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 86 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 90 3.1. TULOSLASKELMA SISÄISET ERÄT MUKANA... 91 3.2. TULOSLASKELMA ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ... 92 3.3. KONSERNITULOSLASKELMA... 93 3.4. RAHOITUSLASKELMA... 94 3.5. KONSERNIRAHOITUSLASKELMA... 95 3.6. TASE... 96 3.7. KONSERNITASE... 97 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 98 4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 98 KÄYTTÖOMAISUUDEN ARVOSTUS... 99 SIJOITUSTEN ARVOSTUS... 99 VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS... 99 RAHOITUSOMAISUUDEN ARVOSTUS... 99 4.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 99 4.3. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 100 4.3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 103 4.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 103 4.4.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 106 4.5. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 108 4.6. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 109 4.7. TILINTARKASTUSTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 109 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA SÄILYTYSAJOISTA... 110 KÄYTETYT TOSITELAJIT... 110 ALLEKIRJOITUKSET...

Tilinpäätös 2016 3 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS - kaupunginjohtajan katsaus - kunnan hallinto - yleinen ja oman alueen kehitys - olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa - vaikutukset v.2017 talousarvioon - arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä - kaupungin henkilöstö

Tilinpäätös 2016 4 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Palvelutuotanto Kaupungin oma palvelutuotanto on toteutunut kuluneena vuonna suunnitellusti niin tavoitteiden kuin taloudenkin osalta. Huolimatta kustannusten maltillisesta kehityksestä tilikauden tulos kääntyi tappiolliseksi. Syynä tähän on verotulojen lasku. Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru palautti tuloksesta maksujen palautusta yhteensä 749 000 euroa ja Jytan menot ylittivät talousarvion 15 700 eurolla. Vuonna 2016 syntyi 65 uutta kannuslaista ja kuoli 60, kuntaan muuttajia oli 210 ja poismuuttajia 246, maahanmuuttajia oli 23 ja maasta muuttajia 5. Asukasluvun muutos vuodenvaihteessa oli siten hieman miinuksella eli -12 vuodenvaihteessa. Yhteistyön tiivistyminen Toholammin kunnan kanssa konkretisoitui, kun Kannuksen ja Toholammin yhteinen kansalaisopisto aloitti vuoden alussa toimintansa. Ensimmäinen yhteinen kurssitarjonta käynnistyi syksyllä ja vastaanotto on ollut myönteistä. Alkuvuoden aikana rakennettua maakunnallista sote-mallia on viety eteenpäin. Uusi kuntayhtymä Soite aloittaa toimintansa virallisesti vuoden 2017 alusta, mutta toiminnallisten muutosten käynnistäminen aloitettiin jo kesällä 2016, kun uuden mallin mukainen valtuusto ja kuntayhtymän hallitus kokoontuivat. Maakunnallisten soteyhtymän perustamisella varaudutaan tulevaan maakuntauudistukseen. Esityksen mukaan sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuoden 2019 alusta. Syksyn aikana on käynnistynyt myös tulevan maakuntauudistuksen valmistelu. Maakuntauudistus siirtää kunnilta sote-palveluiden lisäksi myös pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon, maataloushallinnon ja lomituspalvelut maakunnan järjestettäväksi. Lisäksi maakuntiin tulee nykyisten maakuntaliittojen ja Elyjen tehtävät. Näin suuren uudistuksen valmistelu vaatii paljon resursseja myös kunnilta. Muutos vaikuttaa merkittävästi myös kuntien rooliin nykyisestä palveluiden tuottajasta enemmän elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjäksi.

Elinkeino- ja hanketoiminta Tilinpäätös 2016 5 Syksyn aikana on valmisteltu Kitinvaparin palvelutuotannon muuttamista osaksi kaupungin vapaa-aikapalveluita. Siinä yhteydessä osa Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:n henkilöstöstä siirtyy kaupungin palvelukseen liikkeenluovutuksella. Muutos toteutuu vuoden 2017 alussa. Vuoden aikana kaupunginvaltuusto on kokoontunut 5 kertaa ja kaupunginhallitus 15 kertaa. Sivistyspalveluiden lautakunta on kokoontunut 5 kertaa ja teknisten palveluiden lautakunta 9 kertaa. Lisäksi valtuusto ja lautakunnat ovat pitäneet iltakouluja erillisistä teemoista. Kuluvana vuonna on juhlistettu Kannuksen kaupungin 30 vuotista taivalta. Vuoteen on mahtunut monenlaista tapahtumaa. Yhteistyössä tapahtumien järjestämisessä on ollut lukuisa yhdistysten ja aktiivikansalaisten joukko. Alkuvuoden aikana keskityttiin hyvinvointiin järjestämällä erilaisia tapahtumia ulkoiluun ja liikuntaan liittyen. Huhtikuussa pääpaino oli ympäristön siistimisellä sekä touko-kesäkuussa juhlittiin erilaisella kulttuuritarjonnalla. Kevättä ja kesää täydensivät kaupungin ja Lestijokilehden yhteinen Eini juhlakonsertti, historiaseminaari, asemajuhla, kesäpäivät, taiteiden yö ja taidepäivät. Syyskuuta elettiin virkiä syyskuu-teemalla ja loppuvuodesta juhlittiin Kannuksen Yrittäjien 70- vuotisjuhlia yhteisessä Kannusgaalassa. Yrityksille suunnattuja tilaisuuksia on järjestetty eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kevään aikana toteutettiin kuukausittain yrittäjien aamukahveja, joihin osallistui keskimäärin 10 yrittäjää. Lisäksi on toteutettu työhyvinvointiin ja tuottavuuteen sekä oppisopimukseen liittyvät tilaisuudet. Yrittäjyys-infossa tarjottiin tietoa yrittäjyydestä kiinnostuneille. Mukana oli 12 osallistujaa, joiden kanssa on lähdetty työstämään yritysideoita eteenpäin. Leader-rahoitteinen Lestijokilaakso Eläväksi hanke käynnistyi keväällä. Hankkeella edistetään Kannuksen ja Toholammin yrittäjien näkyvyyttä ja yhteistyötä erilaisten tapahtumien ja koulutusten kautta. Hanke on ollut mukana Kannuksen Kauppapäivillä huhtikuussa, Toholammin Toukomarkkinoilla toukokuussa sekä Kannuksen Kesäpäivillä kesäkuussa. Hankkeen 1. yrittäjätreffit järjestettiin heinäkuussa Eskolassa. Syyskuussa Kannuksessa järjestetty ÄIJÄ päivä keräsi tuhatkunta kävijää. Tapahtuma sai julkisuutta jopa valtakunnan radiossa. Lokakuussa Kitinvaparissa järjestettiin Jokivarsi elää-messut, jossa oli parituhatta kävijää. Hanke jatkuu vuonna 2017.

Tilinpäätös 2016 6 Kaupungin rahoittamat hankkeet on kuvattu elinkeinopalveluissa. Alueella toimivista, elinkeinoelämää palvelevista hankkeista on tiedotettu yrityksille sähköpostitse ja Yrityspalvelun nettisivuilla sekä Facebookissa. Vuonna 2016 kaupunki oli rahoittamassa yhteensä 18 eri hanketta ja rahoitusosuutta käynnissä oleville kehittämishankkeille maksettiin 16 591 euroa. Yritysten perustamista ja kehittämishankkeita helpottamaan on otettu käyttöön yritystulkki-sovellus. Myös toimitilarekisteri on perustettu ja se on nähtävissä kaupungin nettisivuilla. Elinkeinopalveluiden viestinnässä on toteutettu kehitysprojekti, jonka myötä on otettu käyttöön uusia työkaluja. Sähköisen uutiskirjeen kautta viestiä voidaan kohdentaa toimialakohtaisesti. Lisäksi verkkosivujen ja sosiaalisen media käyttöä on tehostettu ja viestintää toteutetaan säännöllisesti. Avain onnistumisiin on kohdistaa tietoisuus niihin asioihin, joita haluamme, ei niihin, joita pelkäämme. -Brian Tracy Terttu Korte kaupunginjohtaja

Tilinpäätös 2016 7 1.1.2. Kunnan hallinto Yleistä Kunta perustettu 1859 Kaupungiksi 1.1.1986 Asukasluku 31.12.2016 5578 Kannuksen kaupunki sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Lähimmät kaupungit ovat Kokkola ja Ylivieska. Kannuksen naapurikuntia ovat Kalajoki, Kokkola, Toholampi ja Sievi. Lähin merisatama on Kokkolan Ykspihlajassa, jonne matkaa on n. 50 km, ja lähin lentokenttä Kruunupyy, jonne matkaa on n. 63 km. Kannuksen läpi kulkee Pohjanmaan rata ja valtatie 28. Hallinto Kaupunginvaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä valitsee kaupunginhallituksen ja lautakunnat sekä talouden ja hallinnon tarkastusta varten tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan. Kaupunginhallitus valitsee toimikunnat. Kaupungin hallintosäännöllä määrätään kaupungin organisaatiosta sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjaa mm. kaupunginvaltuuston työjärjestys, konserniohjeet sekä tarkastussääntö. Valtuustopaikat v. 2012 kunnallisvaaleissa (Vaalit 28.10.2012) Suomen Keskusta r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue r.p. 3 Kansallinen Kokoomus r.p. 4 Perussuomalaiset r.p. 4 Yhteensä 27 Kaupunginvaltuuston kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin v. 2016 Puheenjohtaja puolue osall.kok. Perttula Lauri KESK 5 Varapuheenjohtaja Koski Erkki KESK 5 Jäsenet Erkkilä Tapani KESK 2 Gromoff Kari KESK 5 Hautala Vesa KESK - Hernesniemi Aleksi PS 4 Hernesniemi Veijo KESK 4 Huuki Ari SDP 5 Jaakola Taisto KESK 5

Tilinpäätös 2016 8 Joensuu Olli KESK 5 Juusela-Pekkarinen Sirkka KOK 4 Kallio Marko KOK 2 Karppi Sonja KESK 5 Kerola Mari KESK 5 Kivioja Janne KESK 5 Lehtinen Lasse PS 5 Miettinen Osmo KESK 5 Mikkola Silja KESK 5 Märsylä Raimo SDP 5 Niemonen Aila PS - Orjala Jari KESK 5 Pihlajakangas Päivi PS 5 Puranen Ilkka KOK - Rekilä Sirpa KESK 5 Typpö Sakari KOK 5 Vuollet Ritva SDP 4 Ylikangas Eija KESK 5 Varavaltuutetut Annanolli Irmeli KOK 4 Heinonen Mirjam SDP 1 Junkala Riikka KESK 3 Jylhä Vilpas PS 4 Kattilakoski Päivi KESK 3 Pollari Risto KOK 5 Tullila Olavi PS 2 Muut osallistujat Korte Terttu, kaupunginjohtaja, esittelijä Sämpi Leena, taloussihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kokko Aulis, tekninen johtaja Kivijakola Leena, sivistystoimenjohtaja Kaupunginvaltuusto kokoontui 5 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 48. Kaupunginhallituksen kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin v. 2016 Puheenjohtaja puolue osall.kok. Mikkola Silja KESK 14 (Rekilä Sirpa, varajäsen) Varapuheenjohtaja Orjala Jari KESK 8 (Gromoff Kari, varajäsen) 7 Jäsenet Hautamäki Sanna KESK 12 (Alanko Tuomo, varajäsen) 1

Tilinpäätös 2016 9 Junkala Riikka KESK 9 (Ylikangas Eija, varajäsen) 5 Joensuu Olli KESK 12 (Kivioja Janne, varajäsen) 1 Kerola Mari KESK 11 (Aitta Anu, varajäsen) 1 Lehtinen Lasse PS 15 (Riippa Jukka, varajäsen) 1 Typpö Sakari KOK 8 (Juusela-Pekkarinen Sirkka, varajäsen) 7 Vuollet Ritva SDP 14 (Märsylä Raimo, varajäsen) Muut osallistujat Perttula Lauri, k.valt.pj. KESK 15 Koski Erkki, k.valt. vpj. KESK 14 Korte Terttu, kaupunginjohtaja, esittelijä Sämpi Leena, taloussihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kaupunginhallitus kokoontui 15 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 168. Lautakunnat v. 2016 Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta Miettinen Osmo, pj. Gromoff Kari Kallio Marko, vpj. Puranen Ilkka Pihlajakangas Päivi Niemonen Aila Vuollet Ritva Märsylä Raimo Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Yli-Korpela Juha, pj. Lehtinen Leila, vpj. Hernesniemi Lauri Vuollet Ritva Ypyä Pirjo Varajäsenet 1. Aitta Anu 2. Hanni Markku 3. Hanhineva Jaana 4. Mäki-Leppilampi Kauko 5. Hernesniemi Vesa 6. Kortetmaa Esa 7. Heinonen Mirjam 8. Kokkonen Nina 9. Saukko Mikko

Sivistyspalveluiden lautakunta Tilinpäätös 2016 10 Varsinaiset jäsenet osall.kok. Henk.koht.varajäsnet osall.kok. Gromoff Kari, pj. 5 Huhtala Ahto - Karppi Sonja, vpj. 5 Nisula Piia **) - Ranta-Nilkku Marja ***) - Hautamäki Sanna *) - Hautamäki Paavo - Nisula Piia **) 4 Hernesniemi Aleksi 2 Lehtinen Lasse 1 Kallio Marko 2 Typpö Sakari 2 Pihlajakangas Päivi 3 Lehtinen Leila 2 Tokola Osmo 5 Kerola Mari - Vuollet Ritva 5 Isohanni Anna-Maria - Ylikangas Eija 5 Särkioja Anne - Orjala Jari, 3 Typpö Sakari, 1 k.hall.edustaja k.hall.varaedustaja Mikkola Silja, k.hall.pj. 4 *) jäsen 25.1. saakka, **) jäsen 26.1. lukien, ***) varajäsen 26.1. lukien Sivistyspalveluiden lautakunta kokoontui 5 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 54. Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet osall.kok. Henk.koht.varajäsenet osall.kok. Hautala Vesa, pj. - Kuusisto Pentti 6 Erkkilä Tapani, vpj. 7 Ranto Erkki - Annanolli Irmeli 7 Kallio Miia - Aro Katri 7 Toivonen Marita - Niemonen Aila 3 Kuusela Kimmo - Tarkastuslautakunta kokoontui 7 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 61. Teknisten palveluiden lautakunta Varsinaiset jäsenet osall.kok. Henk.koht.varajäsenet osall.kok. Rekilä Sirpa, pj. 9 Ainali Päivi - Kivioja Janne, vpj. 8 Erkkilä Tapani - Heinonen Mirjam 7 Huuki Ari - Hernesniemi Veijo 8 Karvonen Jussi - Jaakola Taisto 6 Hautala Vesa - Juusela-Pekkarinen 7 Ypyä Pirjo 2 Sirkka Kattilakoski Päivi 8 Karppi Sonja - Niemonen Aila - Pihlajakangas Päivi 4 Pollari Risto 9 Mäki-Leppilampi Kauko -

Tilinpäätös 2016 11 Joensuu Olli, k.hall.edustaja Mikkola Silja, k.hall.pj. 7 Lehtinen Lasse, k.hall.varaedustaja 7 2 Teknisten palveluiden lautakunta kokoontui 9 kertaa, pöytäkirjapykäliä kirjattiin 126. Kuntayhtymien, yhteislautakuntien ja valtion toimielinten kannuslaiset edustajat v. 2016 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Yhtymävaltuusto Varsinaiset jäsenet Karppi Sonja Kivioja Janne Märsylä Raimo, I vpj. Niemonen Aila Hallitus Varsinaiset jäsenet Lehtinen Leila Mikkola Silja Henk.koht.varajäsenet Mikkola Silja Jaakola Taisto Typpö Sakari Pihlajakangas Päivi Varajäsenet Niemonen Aila Juusela-Pekkarinen Sirkka Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru (31.5. saakka) Valtuusto Varsinaiset jäsenet Perttula Lauri Ylikangas Eija Henk.koht.varajäsenet Miettinen Osmo Karppi Sonja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite (1.6. lukien) Valtuusto Varsinaiset jäsenet Perttula Lauri Ylikangas Eija Henk.koht.varajäsenet Junkala Riikka Orjala Jari Hallitus Varsinainen jäsen Joensuu Olli

Tilinpäätös 2016 12 Peruspalvelulautakunta Varsinaiset jäsenet Syrjälä Asko, pj. Lehtinen Leila Henk.koht.varajäsenet Annanolli Irmeli Niemonen Aila Korpelan Voima kuntayhtymä Yhtymäkokous Varsinaiset edustajat Rekilä Sirpa Gromoff Kari, vpj. Hautala Vesa Hallitus Varsinainen jäsen Mikkola Silja Varaedustajat Lehtinen Lasse Märsylä Raimo Juusela-Pekkarinen Sirkka Henk.koht.varajäsen Hautala Vesa Keski-Pohjanmaan liitto Maakuntavaltuusto Varsinaiset jäsenet Orjala Jari Kallio Marko Henk.koht.varajäsenet Jaakola Taisto Juusela-Pekkarinen Sirkka Hallitus Varsinainen jäsen Typpö Sakari Varajäsenet Lehtinen Lasse Orjala Jari Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslautakunta Läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajat: Varsinainen jäsen Hautala Vesa 25.1. saakka Joensuu Olli 26.1. lukien Henk.koht.varajäsen Kivioja Janne Kokkolan kaupunki / ympäristöterveyslautakunta Varsinainen jäsen Kerola Mari Henk.koht.varajäsen Orjala Jari Ylivieskan kaupunki / jätelautakunta Varsinainen jäsen Henk.koht.varajäsen Mäki-Leppilampi Kauko Typpö Sakari

Tilinpäätös 2016 13 Lestijärven kunta / maaseutulautakunta Varsinainen jäsen Hernesniemi Veijo Henk.koht.varajäsen Kerola Mari Kiinteistötoimitusten uskotut miehet 1. Suikkola Mauri 2. Kungas Seppo 3. Mikkola Teemu 4. Juusela-Pekkarinen Sirkka 5. Kuusela Kimmo 6. Rekilä Sirpa 7. Puranen Matti 8. Ainali Päivi 9. Hollanti Mikko 10. Pollari Risto 11. Niemonen Aila 12. Nybacka Seija 13. Eskola Irma 14. Vuollet Ritva 15. Jussila Anja 16. Hyyppä Jari Käräjäoikeuden lautamiehet Huuki Mikko Märsylä Heidi Poliisin neuvottelukunta Erkkilä Tapani, jäsen Kattilakoski Päivi, varajäsen Kaupungin 100 %:sti omistamien yhtiöiden hallitusten jäsenet Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy Kallio Marko Kerola Mari Lehtinen Lasse Orjala Jari Mikkola Silja, pj. Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy Aro Katri, pj. Heinonen Mirjam Junkala Riikka Lehtinen Lasse Kivioja Janne

Tilinpäätös 2016 14 KANNUKSEN KAUPUNGIN PALVELUORGANISAATIO Kannuksen kaupunki Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2009 Kaupunginvaltuusto (27 valtuutettua) Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Kaupunginhallitus (9 jäsentä) Sivistyspalveluiden lautakunta (9 jäsentä) Teknisten palveluiden lautakunta (9 jäsentä) Kansalaisopistojaosto Toimitusjaosto

1.1.3. Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilinpäätös 2016 15 Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus Talvi 2016 - julkaisussa (22.12.2016) esitettiin seuraavia yleistä talouskehitystä kuvaavia muuttujia. Muutos % 2016 2015 2014 Bruttokansantuote 1,6 0,2-0,7 Ansiotaso 1,2 1,3 1,4 Inflaatio 0,3-0,2 1,0 Työttömyysaste 8,9 9,4 8,7 Verot/BKT 44,4 44,1 43,9 Julkiset menot/bkt 57,2 57,7 58,1 Julkinen velka/bkt 63,7 63,6 60,2 Euribor 3 kk -0,3 0,0 0,2 10 vuoden korko 0,4 0,7 1,3 Oman talousalueen kehitys 2016 2015 2014 2013 Asukasluku Kannus 5 578 5 590 5 643 5 675 Keski-Pohjanmaa 69 019 69 036 68 858 68 659 Väestörakenne 0-6 -vuotiaat 486 505 505 480 7-15 -vuotiaat 624 625 653 671 16-18 -vuotiaat 226 221 237 266 19-64 -vuotiaat 3 041 3 066 3 096 3 140 65-74 -vuotiaat 673 668 646 616 75-84 -vuotiaat 370 357 357 344 yli 85-vuotiaat 158 148 149 158 Työttömyysaste (vuosikeskiarvo) Kannus 11,2 11,0 10,4 9,2 Keski-Pohjanmaa 10,7 10,6 10,0 9,0 Koko maa 13,3 13,4 12,4 11,3

Tilinpäätös 2016 16 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2016 tilinpäätös osoittaa 349 492,54 euron alijäämää. Vuosikate laski vuoden 2015 tasosta 1 041 784 euroa ollen nyt 684 050 euroa. Tilinpäätös kääntyi alijäämäiseksi verotulojen heikon kehityksen vuoksi. Vuoden 2015 verotus, joka valmistui 31.10.2016, osoitti ansiotulojen kehityksen kääntyneen negatiiviseksi. Tämän johdosta verotulojen tilityksiä vuosilta 2015-2016 oikaistiin marras- ja joulukuussa yhteensä 1 154 997 euroa. Verotulot vähenivät edellisvuodesta kaiken kaikkiaan 1 396 309 euroa. Toimintakate eli toiminnan nettomenot kasvoivat edellisvuodesta ainoastaan 44 374 euroa eli 0,15 %. Toiminnan kustannusten kasvu on ollut erittäin maltillista. Huomionarvoista on, että toiminnan nettokulut ovat jo neljä vuotta pysytelleet suunnilleen samalla tasolla ollen tilinpäätöksessä 2016 jopa hieman pienemmät kuin tilinpäätöksessä 2012. 30 000 29 000 28 000 Toimintakate 2010-2016 1 000 29 766 29 183 28 615 29 111 26 658 29 669 29 714 27 000 26 000 25 000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Suurimmat vähennykset tulosalueittain (ulkoinen toimintakate): Muutos 2015 2016 Muutos % Hallintopalvelut -237 769-19 % Viranomaispalvelut -109 102-33 % Opetuspalvelut -53 962-1 % Nettomenojen laskuun hallintopalveluissa vaikutti IT-palvelujen siirtyminen tekniseen toimeen kiinteistö- ja huoltopalveluihin, viranomaistoiminnassa rakennusvalvonnan tuottojen kasvu Mutkalammin tuulivoimaloiden rakennuslupatuottojen johdosta ja opetuspalveluissa lukion kustannusten lasku.

Tilinpäätös 2016 17 Suurimmat lisäykset tulosalueittain (ulkoinen toimintakate): Muutos 2015 2016 Muutos % Tilaajapalvelut 179 103 1 % Kiinteistö- ja huoltopalvelut 158 971 10 % Vapaa-ajan palvelut 97 509 16 % Tilaajapalveluissa erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat 0,7 % eli 46 418 euroa, mutta sosiaali- ja perusterveydenhuollon eli Jytan kustannukset vastaavasti kasvoivat 2,4 % eli 268 470 euroa. Jytassa suurimmat kasvut olivat vammaispalveluiden sekä aikuispsykososiaalisten palveluiden tulosalueilla. Nettomenojen kasvuun kiinteistö- ja huoltopalveluissa vaikutti ITpalvelujen siirtyminen hallintopalveluista ja vapaa-ajan palveluissa kansalaisopistotoiminnan laajentuminen Toholammin kunnan kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. 1.1.5. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Vuoden 2017 talousarvio laadittiin 253 000 euroa alijäämäiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti olla korottamatta tuloveroprosenttia verotulojen heikosta kehityksestä huolimatta. Toiminnan nettomenoihin on vuodelle 2017 varattu 30 716 726 euroa eli 1 002 970 euroa vuoden 2016 tilinpäätöstasoa enemmän. Toiminnan nettomenojen osalta voidaan todeta, että vuoden 2016 tilinpäätös antaa hyvän lähtökohdan olettaa, että myös vuonna 2017 pysytään laaditun talousarvion puitteissa. Myös erikoissairaanhoidon ja Jytan maltillinen kustannuskehitys tukee tätä olettamusta. 1.1.6. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupunki on laatinut talouden tasapainottamisohjelmat vuosina 2012 ja 2013. Tasapainottamisohjelmiin perustuen niin tulo- kuin kiinteistöverotasoja on korotettu ja kaupungin palvelurakenteita uudistettu monin tavoin. Tehtyjen päätösten ansiosta kaupungin alijäämäkierre saatiin pysäytettyä ja taloustilanne vakautettua. Tasapainottamisohjelman toteuttaminen jatkuu edelleen. Tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 kääntyi negatiiviseksi. Tämä johtui verotulojen kehityksestä. Tiedot ansiotulojen kehityksen kääntymisestä negatiiviseksi ja sen vaikutuksesta kaupungin verotuloihin tuli yllätyksenä keväällä 2016 kun ennakkotiedot vuoden 2015 valmistuvasta verotuksesta saatiin. Verotuloja oikaistiin perimällä niitä takaisin

1.1.7. Kaupungin henkilöstö Tilinpäätös 2016 18 n. 1 150 000 euroa. Takaisinperintä romahdutti kaupungin verotulot edellisvuoteen verrattuna ja myös talousarvio alittui n. 900 000 euroa. Takaisinperintä oli kuitenkin kertaluonteinen ja vuonna 2017 verotuloja arvioidaan kertyvän n. 800 000 euroa enemmän kuin vuonna 2016. Toiminnan nettokulujen maltillisen kehityksen jatkuessa myös vuonna 2017 voidaankin olettaa, että tilinpäätöksessä 2017 on mahdollista yltää vähintään nollatulokseen tai jopa pieneen ylijäämään. Kaupungin lainamäärä nousi mittavien investointien vuoksi vuoden 2013 tilinpäätöksessä lähelle kuntien keskimääräistä tasoa. Tässä tilinpäätöksessä velkamäärän kehitys on pysynyt hallittuna, koska investointitaso oli vuonna 2016 varsin matala. Kaupungin lainamäärä on nyt 2 521 euroa/asukas, eli n. 417 euroa alle kuntien keskimääräisen tason. Investointiohjelma tuleville vuosille on laadittu siten, että lainamäärä pysyy alle kuntien keskimääräisen tason. Kaupungin henkilöstö 31.12. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vakinaiset 179 178 171 178 186 182 175 Määräaikaiset 85 96 96 86 76 75 101 Yhteensä 264 274 267 264 262 257 276 Henkilöstön määrä lasketaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Henkilöstömäärään lasketaan koko- ja osa-aikaiset viranhaltijat ja työntekijät, palkkatuella palkatut sekä harjoittelijat ja oppisopimuksella työskentelevät henkilöt. Kannuksen kaupungin palveluksessa oli 31.12.2016 yhteensä 276 henkilöä. Nousu määräaikaisten lukumäärässä aiheutuu pääosin Toholammin kansalaisopiston määräaikaisten opettajien siirtymisestä kaupungille. Henkilöstä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät erikseen laadittavasta henkilöstöraportista.

Tilinpäätös 2016 19 1.2. SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan määritelmä, rakenne ja ohjeistus Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Se on jatkuvaa toiminnan ja talouden tarkkailua, raportointia ja mahdollisia erillisiä sisäisiä tarkastuksia. Sisäisellä valvonnalla pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen, varojen huolelliseen ja taloudelliseen hoitoon, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä henkilöstö- ja materiaaliresurssien oikea-aikaiseen käyttöön. Sisäinen valvonta koostuu hyvästä hallintotavasta, sisäisestä tarkkailusta, sisäisestä tarkastuksesta ja seurannasta. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista ja siitä vastaavat kaupungin johto ja tilivelvolliset. Jokainen kaupungin työntekijä on myös velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista esimiehelleen. Kuntalakiin kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna 2014. Säännöksien tavoitteena on terävöittää kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja siitä raportointia. Säännöksen mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lisäksi hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 13.10.2014 35 sekä hallintosäännön muuttamisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta 13.10.2014 34. Vuonna 2016 kaupungin sisäistä valvontaa on ohjannut kaupunginhallituksen 29.9.2009 vahvistama sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan ohjeeseen on koottu valvonnan ohjeistukseen, suorittamiseen ja raportointiin liittyvät asiat. Sisäisen valvonnan ohje päivitetään vuoden 2017 aikana sen jälkeen, kun uuden kuntalain mukainen uusi hallintosääntö on astunut voimaan. Vuonna 2016 ei ole tehty erillisiä sisäisen valvonnan tarkastuksia. Hallinnon järjestämiseksi valtuusto on hyväksynyt hallintosäännön, jossa määritellään eri toimielinten toimivalta ja tehtävät. Viranhaltijoiden ratkaisuvalta on määritelty erillisillä delegointipäätöksillä. Uuden kuntalain mukaista hallintosääntöä valmistellaan parhaillaan ja se tulee päätöksentekoon alkuvuoden 2017 aikana ja astuu voimaan 1.6.2017.

Tilinpäätös 2016 20 Kaupunginhallitus on lisäksi antanut muita keskeisiä ohjeita, mm. konserniohje, laskutus- ja perintäohje, hankintaohje, tietoturvaohjeisto ja henkilöstöasioiden ohjeet. Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset hyväksyy kaupunginhallitus, lautakunta tai näiden alainen viranhaltija toimivaltansa puitteissa. Talouden ja toiminnan suunnittelu ja seuranta Henkilöstö Talous Toiminnan ja talouden seurantaa varten valtuusto on hyväksynyt talousarvion ja sen sitovuuden eri toimielimille ja viranhaltijoille. Talousarviossa on asetettu myös toimielin- ja vastuualuetasoiset toiminnalliset tavoitteet. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksia on laadittu kaksi, joista ensimmäinen oli ajalta 1.1. 30.4.2016 ja toinen ajalta 1.1. 30.9.2016. Tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa maaliskuun loppuun mennessä ja kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Omistajaohjausta on toteutettu asettamalla talousarviossa tavoitteet myös kaupunkikonserniin kuuluville yhtiöille. Tavoitteiden toteumista tarkastellaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Kaupungin konserniohje on soveltuvin osin voimassa myös konserniin kuuluvissa yhtiöissä. Henkilöstön kanssa on käyty kehityskeskustelut, joissa on määritelty henkilön tulosalueet ja tavoitteet. Tehtävänkuvaukset on pidetty ajan tasalla. Henkilöstöraportti laaditaan vuosittain. Toimielimet ovat vuosittain nimenneet ne viranhaltijat, jotka toimivat laskujen hyväksyjinä. Hallintokuntien laskujen tarkastamisesta ja hyväksymisestä vastaavat henkilöt laittavat laskuihin vastaanotto- ja hyväksymismerkinnät ennen niiden maksamista. Vastaanottaja ja hyväksyjä eivät saa olla sama henkilö. Myös tulot eli laskutus hyväksytään samoin periaattein kuin menot. Hyväksyjä varmistaa hyväksymismerkinnällään tulo- ja kirjausperusteen oikeellisuuden. Kaupungin maksuliikenne hoidetaan pankkitilien kautta. Kaupunginhallitus nimeää henkilöt, joilla on kaupungin pankkitilien käyttöoikeus. Konekielisesti pankkiin lähetettyjen maksatus- ja palkka-aineistojen maksulistat allekirjoittaa henkilö, jolla on pankkitilien käyttöoikeus. Erilaisten omaisuusrekisterien ajantasaiset luettelot on laadittu vuosittain osana tilinpäätöstä.

Tilinpäätös 2016 21 Riskienhallinta Riskejä ovat mm. vahinkoriskit, toiminnalliset riskit sekä rahoitusriskit. Vahinkojen varalta kaupungin henkilöstö, omaisuus ja toiminta on vakuutettu riittävässä laajuudessa. Sijaisuusjärjestelyjen puutteet ja organisaation ohuus aiheuttavat merkittävän toiminnallisen riskin etenkin tilanteissa, joissa erityisosaamista vaativien tehtävien hoitaminen keskeytyy esim. ao. työntekijän äkillisesti sairastuessa. Myös ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus voi muodostua tulevaisuudessa ongelmalliseksi ja aiheuttaa toiminnallisen riskin. Tietojärjestelmien toimivuus- ja tietoturvallisuusriskit ovat toiminnallisia riskejä, joita pyritään pienentämään varmistamalla tarvittava atk-osaaminen omassa organisaatiossa. Rahoitusriski muodostuu kaupungin euribor -korkoihin sidotun lainakannan korkoriskistä. Tällä hetkellä lainojen korkokanta on positiivinen.

Tilinpäätös 2016 22 1.3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMIN- NAN RAHOITUS 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ilman sisäisiä eriä) 2016 2015 2014 Toimintatuotot 3 279 853,90 3 057 988,45 3 254 431,54 Toimintakulut 32 993 609,43 32 727 370,53 32 437 847,27 Toimintakate -29 713 755,53-29 669 382,08-29 183 415,73 Verotulot 17 171 146,18 18 567 455,30 17 884 051,96 Valtionosuudet 13 213 572,00 12 824 243,00 12 865 714,00 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 4 205,25 6 887,47 8 624,30 Muut rahoitustuotot 16 482,08 17 293,11 48 334,20 Korkokulut 2 299,51 12 980,79 26 094,26 Muut rahoituskulut 5 300,57 7 682,29 8 750,42 Vuosikate 684 049,90 1 725 833,72 1 588 464,05 Poistot ja arvonalentumiset 1 145 252,64 1 070 121,88 1 027 757,84 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos -461 202,74 655 711,84 560 706,21 Poistoeron muutos 101 988,60 101 988,60 101 988,60 Varausten muutos 0,00 0,00 0,00 Rahastojen muutos 9 721,60 0,00-300 000,00 Tilkauden ylijäämä/alijäämä -349 492,54 757 700,44 362 694,81 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 9,94 % 9,34 % 10,03 % Tunnusluku osoittaa paljonko toimintakuluista katetaan toimintatuloilla. Vuosikate/poistot % 59,73 % 161,27 % 154,56 % Tunnusluku osoittaa paljonko vuosikatteen osuus on poistoista. Tunnusluvun ollessa vähintään 100 % katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate /asukas 122,63 308,90 281,34 Tavoitearvo 386,58 397,77 407,37 Kuntakohtainen tavoitearvo lasketaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmäärä 5 578 5 587 5 646

Tilinpäätös 2016 23 Toimintatuotot (ulkoinen) Toimintatuotot kääntyivät nousuun vuodesta 2013 jatkuneen laskusuunnan jälkeen. Ne nousivat 221 866 euroa eli 7,3 %, 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Toimintatuotot (ulkoiset) 2010-2016 1 000 2 563 TP 2010 2 838 3 106 3 525 TP 2011 TP 2012 TP 2013 3 254 3 058 TP 2014 TP 2015 3 280 TP 2016 Toimintatuottojen muutos tulolajeittain oli seuraava: 1 000 TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Myyntituotot 913 847 66 8 % Maksutuotot 767 592 175 30 % Tuet ja avustukset 364 354 10 3 % Vuokratuotot 1 200 1 237-37 -3 % Muut toimintatuotot 36 28 8 29 % YHTEENSÄ 3 280 3 058 222 7 % Toimintatuottojen muutos tehtäväalueittain oli seuraava: 1 000 TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Yleishallinto 46 89-43 -48 % Sivistystoimi 1 009 868 141 16 % Tekninen toimi 2 225 2 101 124 6 % YHTEENSÄ 3 280 3 058 222 7 % Elinkeinopalvelujen hanketoiminnan vähentyminen pienensi yleishallinnon toimintatuottoja. Kansalaisopistotoiminnan laajentuminen myös Toholammin kuntaa palvelevaksi kasvatti sivistystoimen myynti- ja maksutuottoja. Toholammin kunnan maksama osuus toiminnan kuluista kirjataan myyntituottoihin ja asiakkailta perittävät kurssimaksut kirjataan maksutuottoihin.

Tilinpäätös 2016 24 Mutkalammin tuulivoimaloiden rakennusluvat kasvattivat teknisen toimen maksutuottoja. Toimintakulut (ulkoinen) Toimintakulut nousivat 266 018 euroa eli 0,8 % edellisvuodesta. 34 000 33 000 32 000 31 000 30 000 29 000 28 000 27 000 Toimintakulut (ulkoiset) 2010-2016 1 000 29 220 31 453 32 872 32 636 32 438 32 727 32 993 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Toimintakulujen muutos menolajeittain oli seuraava: 1 000 TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Henkilöstökulut 9 330 9 442-112 -1 % Palvelujen ostot 20 922 20 557 365 2 % Aineet ja tarvikkeet 1 901 1 862 39 2 % Avustukset 514 575-61 -11 % Muut toimintakulut 326 291 35 12 % YHTEENSÄ 32 993 32 727 266 1 % Toimintakulujen muutos tehtäväalueittain oli seuraava: 1 000 TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Yleishallinto (pl. tilaajapalvelut) 1 328 1 608-280 -17 % Tilaajapalvelut 18 418 18 240 178 1 % Sivistystoimi 8 547 8 388 159 2 % Tekninen toimi 4 700 4 491 209 5 % YHTEENSÄ 32 993 32 727 266 1 % Sosiaali- ja perusterveydenhuollon eli Jytan 286 000 euron kustannusnousu sekä kansalaisopiston ja kirjaston yhteistyö Toholammin kunnan kanssa kasvattivat palvelujen ostoja sekä tilaajapalveluissa että sivistystoimessa. Henkilöstökulujen laskuun vaikutti eniten vuonna 2017 ensimmäisen kerran tehtävä lomarahaleikkaus, jonka kustannuksia vähentävä vaikutus vuoden 2016 osalta on huomioitu tilinpäätöksessä kirjanpitolautakunnan kirjausohjeen mukaisesti.

Tilinpäätös 2016 25 It-palvelujen siirtyminen yleishallinnosta tekniseen toimeen selittää toimintakulujen muutosta näillä tehtäväaluilla. Toimintakate Toimintakate eli toiminnan nettomenot kasvoivat ainoastaan 44 374 euroa eli 0,15 %. Talouden tasapainottaminen näkyy toiminnan nettokustannusten kehityksessä selkeästi, sillä ne ovat edelleen samalla tasolla kuin vuonna 2012. 30 000 29 000 28 000 Toimintakate 2010-2016 1 000 29 766 29 183 28 615 29 111 26 658 29 669 29 714 27 000 26 000 25 000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Toimintakatteen muutos tehtäväalueittain oli seuraava: 1 000 TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Yleishallinto (pl. tilaajapalvelut) 1 283 1 519-236 -16 % Tilaajapalvelut 18 418 18 239 179 1 % Sivistystoimi 7 538 7 520 18 0 % Tekninen toimi 2 475 2 391 84 4 % YHTEENSÄ 29 714 29 669 45 0,15 % Toimintakatteen muutoksen taustalla on edellä toimintatuottojen ja -kulujen kohdalla kuvatut seikat. Verotulot Verotulot laskivat merkittävästi, peräti 1 396 309 euroa eli 7,5 % edellisvuodesta. Verotulojen romahdus on syynä tilinpäätöksen alijäämäisyyteen. Verotulojen lasku johtuu marras- ja joulukuussa tapahtuneista, yhteensä 1 150 000 euron suuruisesta takaisinperinnästä vuosilta 2015 2016. Takaisinperintä taas johtuu siitä, että vuoden 2015 verotuksen valmistuttua 31.10.2016 vahvistui tieto siitä, että verotettavat ansiotulot Kannuksessa ovat pienentyneet 1,6 %, kun ne vielä

Tilinpäätös 2016 26 vuotta aikaisemmin olivat kasvaneet 1,5 %. Ansiotulojen vähentyminen on ollut voimakkainta palkkatuloissa sekä maatalouden ja elinkeinotoiminnan ansiotuloissa. Verotulot 2010-2016 1 000 20 000 18 000 16 000 15 285 15 648 15 958 17 515 17 884 18 567 17 171 14 000 12 000 10 000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Verotulojen muutos verolajeittain oli seuraava: 1 000 TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Tulovero 14 785 16 114-1 329-8 % Yhteisövero 1 310 1 307 3 0 % Kiinteistövero 1 076 1 146-70 -6 % YHTEENSÄ 17 171 18 567-1 396-8 % Asukasluvun ja ansiotulojen kehitys 2010 2015:

Tilinpäätös 2016 27 Valtionosuudet Valtionosuudet nousivat 389 329 euroa eli 3 %. Peruspalvelujen valtionosuus nousi lähinnä valtion veroperustemuutosten aiheuttamien veromenetysten kompensaation ansiosta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus parani kansalaisopiston opetustuntimäärän noustua toiminnan laajentuessa palvelemaan myös Toholammin kuntaa sekä lukion oppilasmäärän lisääntymisen myötä. Valtionosuuden muutos oli seuraava: 1 000 TP 2016 TP 2015 Muutos Muutos % Peruspalvelujen vo. 10 041 9 821 220 2 % Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 3 442 3 476-34 -1 % Opetus- ja kultt.vo. -269-473 204-43 % YHTEENSÄ 13 214 12 824 390 3,0 % 13 600 13 400 13 200 13 000 12 800 12 600 12 400 12 200 12 000 11 800 12 475 Valtionosuudet 2010-2016 1 000 12 888 13 456 13 181 12 866 12 824 13 214 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituksen osalta kertyi enemmän rahoitustuottoja kuin rahoituskuluja. Rahoituksen nettotuotot olivat 13 087 euroa. Lainoista maksettavat korot olivat yhteensä ainoastaan 590 euroa, mikä on todella vähän, kun otetaan huomioon, että kaupungilla on lainaa n. 14 063 000 euroa. Lainojen korkotaso oli tilinpäätöshetkellä positiivinen eli lainaa otettaessa ei maksettu, vaan saatiin korkoa. Vuosikate Vuosikate muodostui 684 050 euroa positiiviseksi. Positiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, että tulorahoitus riittää kattamaan kaikki toiminta- ja rahoituskulut ja sillä voidaan rahoittaa myös investointeja ja lainanlyhennyksiä.

Tilinpäätös 2016 28 2 000 Vuosikate 2010-2016 1 000 1 500 1 000 500 0-500 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Vuosikate 1 088-107 -372 1 578 1 588 1 726 684 Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämää on 461 203 euroa alijäämäinen. Tuloksenkäsittelyerinä on kirjattu poistoeron vähennystä terveyskeskuksen ja Kotirannan saneerauksien vuosipoistoja vastaava määrä eli 101 988,60 euroa sekä siirretty kehittämisrahastosta maksettua avustusta vastaava määrä eli 9 721,60. tilikausi painui 349 492,54 euroa alijäämäiseksi johtuen verotulojen jyrkästä heikentymisestä.

1.3.2. Toiminnan rahoitus Tilinpäätös 2016 29 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2016 2015 2014 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate 684 049,90 1 725 833,72 1 588 464,05 Tulorahoituksen korjauserät -18 689,14-8 885,65-25 899,69 Toiminnan rahavirta yhteensä 665 360,76 1 716 948,07 1 562 564,36 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -996 228,22-897 190,13-998 619,09 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 0,00 103 053,43 Käyttöomaisuuden myyntitulot 60 721,35 26 481,00 87 781,50 Investointien rahavirta yhteensä -935 506,87-870 709,13-807 784,16 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -270 146,11 846 238,94 754 780,20 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 33 000,00 33 000,00 33 000,00 Antolainasaamisten lisäykset -3 015,00 0,00-12 550,00 Antolainauksen muutokset yhteensä 29 985,00 33 000,00 20 450,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -526 315,78-526 315,78-526 315,78 Lyhytaikaisten lainojen muutos 500 000,00 800 000,00 400 000,00 Lainakannan muutokset yhteensä -26 315,78 273 684,22-126 315,78 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -11 779,21-15 949,11-48 226,60 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 0,00 0,00 Saamisten muutos -132 631,52-155 605,00-15 853,57 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos 151 203,14-17 111,42-337 313,30 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 6 792,41-188 665,53-401 393,47 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 10 461,63 118 018,69-507 259,25 RAHAVAROJEN MUUTOS -259 684,48 964 257,63 247 520,95 Kassavarat 31.12. 1 167 434,49 1 427 118,97 462 861,34 Kassavarat 1.1. 1 427 118,97 462 861,34 215 340,39 RAHAVAROJEN MUUTOS -259 684,48 964 257,63 247 520,95 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta -4 649 490-7 579 790-8 780 758 Investointien tulorahoitus % 68,66 % 192,36 % 177,37 % Tunnusluku osoittaa kuinka paljon investoinneista on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate 1,30 3,22 2,92 Tunnusluku osoittaa riittääkö tulorahoitus lainojen lyhennysten ja korkojen maksuun. Tulorahoitus on riittävä mikäli tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kassan riittävyys pv 12,3 15,2 5,00 Tunnusluku osoittaa monenko päivän maksut voidaan kattaa rahavaroilla Asukasmäärä 5 578 5 587 5 646

Tilinpäätös 2016 30 Tulorahoitus koostuu vuosikatteesta, jota on oikaistu käyttöomaisuuden myyntivoitoilla, koska investointien myyntitulot esitetään rahoituslaskelmassa myyntihinnan eikä tasearvon mukaisina. Tulorahoitus on 665 360,76 euroa eli tarkoittaa sitä, että verotuloista, valtionosuuksista sekä toiminta- ja rahoitustuotoista jäi toiminta- ja rahoitusmenojen rahoittamisen jälkeen 665 360,76 euroa käytettäväksi investointimenojen ja lainanlyhennysten rahoittamiseen. Investoinnit Investointimenot olivat 996 228 euroa ja tulot 60 721 euroa, eli nettoinvestoinnit olivat 935 507 euroa. Investoinnit painottuivat kunnallistekniikkaan ja -infraan, joihin käytettiin yhteensä 534 118,74 euroa saneeraten yksityisteitä, riippusiltaa ja katuja sekä rakentaen Yrjönmäen kunnallistekniikkaa. Suurin rakennusinvestointi oli Lastentalon päiväkodin saneeraus, 183 801,74 euroa Irtaimistohankinnat olivat yhteensä 142 980,10 euroa, joista suurin oli koulukeskuksen langattoman verkon uusinta. Investointitulot koostuivat maa-alueiden myynneistä. Lainakannan muutokset Antolainauksen vähennyksiin on merkitty Kannuksen Vuokra-asunnot oy:n maksama Heinärivin antolainan vuosilyhennys 33 000 euroa. Ottolainakanta väheni 26 315,78. Entisiä lainoja lyhennettiin 526 315,78 euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos 500 000,00 euroa johtuu kuntatodistuslainojen lisäyksestä. Kaupungin lainakanta 31.12.2016 oli yhteensä 14 063 157,98 euroa, josta pitkäaikaista velkakirjalainaa oli 263 157,98 euroa ja lyhytaikaista kuntatodistuslainaa 13 800 000,00 euroa. Asukasta kohti laskettuna lainaa oli 2 521 euroa.

Tilinpäätös 2016 31 Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupungin ja konsernin lainat /asukas vuosina 2010 2016: 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2 020 820 TP 2010 2 783 1 147 TP 2011 3 295 1 633 TP 2012 4 158 4 066 4 063 4 039 2 458 2 447 2 522 2 521 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Kaupunki Konserni Rahavarojen muutos Rahavarat vähenivät 259 684,48 euroa edellisvuoteen verrattuna. Kassan riittävyys -tunnusluku oli tilinpäätöshetkellä 12 päivää.

1.4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tilinpäätös 2016 32 2016 2015 2016 2015 VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET PERUSPÄÄOMA 7 252 290,20 7 252 290,20 Aineettomat oikeudet 9 039,71 26 065,93 LIITTYMISMAKSURAHASTO Muut pitkävaikutteiset menot 369 357,07 399 085,78 ARVONKOROTUSRAHASTO 2 011 828,47 2 011 828,47 Ennakkomaksut MUUT OMAT RAHASTOT 1 090 778,06 1 100 499,66 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 378 396,78 425 151,71 ED.TILIKAUSIEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 6 402 311,72 5 644 611,28 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -349 492,54 757 700,44 AINEELLISET HYÖDYKKEET OMA PÄÄOMA 16 407 715,91 16 766 930,05 Maa- ja vesialueet 2 667 797,57 2 715 465,06 Rakennukset 16 896 092,32 17 990 834,84 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 592 492,05 3 409 129,29 Poistoero 532 614,17 634 602,77 Koneet ja kalusto 255 814,21 324 369,55 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 532 614,17 634 602,77 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 159 117,23 36 913,73 PAKOLLISET VARAUKSET AINEELLISET HYÖDYKKEET 23 571 313,38 24 476 712,47 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset SIJOITUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet 6 053 205,63 5 292 108,24 Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset 740 948,00 773 948,00 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Muut saamiset 66 353,53 63 338,53 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,00 843 773,97 SIJOITUKSET 6 860 507,16 6 129 394,77 Muut toimeksiantojen pääomat 0,00 58 527,36 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 839 416,01 902 301,33 PYSYVÄT VASTAAVAT 30 810 217,32 31 031 258,95 VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Joukkovelkakirjalainat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 473 860,36 524 966,47 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 263 157,98 Muut toimeksiantojen varat 317 844,29 317 844,29 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 791 704,65 842 810,76 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot VAIHTUVAT VASTAAVAT Ostovelat VAIHTO-OMAISUUS Muut velat Aineet ja tarvikkeet 0,00 0,00 Siirtovelat VAIHTO-OMAISUUS 0,00 0,00 Pitkäaikainen yhteensä 0,00 263 157,98 Lyhytaikainen SAAMISET Joukkovelkakirjalainat 13 800 000,00 13 300 000,00 PITKÄAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 263 157,98 526 315,78 Lainasaamiset 0,00 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Lainat muilta luotonantajilta Myyntisaamiset 239 789,14 235 884,53 Saadut ennakot 43 618,80 43 618,80 Lainasaamiset 72 800,00 64 050,00 Ostovelat 917 179,72 654 469,22 Muut saamiset 805 301,42 671 420,86 Muut velat 189 812,31 185 724,21 Siirtosaamiset 81 283,90 95 187,55 Siirtovelat 975 016,02 1 090 611,48 SAAMISET 1 199 174,46 1 066 542,94 Lyhytaikainen yhteensä 16 188 784,83 15 800 739,49 VIERAS PÄÄOMA 16 188 784,83 16 063 897,47 RAHAT JA PANKKISAAMISET 1 167 434,49 1 427 118,97 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 366 608,95 2 493 661,91 VASTAAVAA 33 968 530,92 34 367 731,62 VASTATTAVAA 33 968 530,92 34 367 731,62

Tilinpäätös 2016 33 Taseen tunnusluvut 2016 2015 2014 Omavaraisuus % 49,93 % 50,70 % 50,50 % Tunnusluku osoittaa oman pääoman osuuden koko pääomasta. Kuntatalouden keskimääräinen omavaraisuus% on 70, ja alle 50 % omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus % 47,96 % 46,50 % 46,36 % Tunnusluku osoittaa kuinka paljon toiminatuloista, verotuloista ja valtionosuuksista tarvitaan vieraan pääoman maksuun. Kertynyt ylijäämä 1000 6 053 6 404 5 645 Tunnusluku osoittaa taseen omaan pääomaan sisältyvän ylijäämän Kertynyt yli/alijäämä /as. 1 085 1 146 1 000 Lainakanta 31.12. (1 000 ) 14 062 14 088 13 815 Tunnusluku osoittaa korollisen vieraan pääoman määrän. Lainat /as. 2 521 2 522 2 447 Tunnusluku osoittaa korollisen vieraan pääoman määrän asukasta kohti Lainasaamiset 31.12. 741 774 1 137 Tunnusluku tarkoittaa sijoituksiin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien tai muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Asukasmäärä 5 578 5 587 5 646 Vastaavaa Aineelliset hyödykkeet Aineellisten hyödykkeiden eli maa-alueiden, rakennusten sekä koneiden ja kaluston, tasearvo oli tilinpäätöshetkellä 23 571 313,38 euroa. Tasearvo pieneni edellisvuodesta 905 419,09 euroa. Tämä johtui siitä, että suunnitelman mukaiset poistot olivat isommat kuin aineellisiin hyödykkeisiin tehdyt uushankinnat eli investoinnit. Toinen syy muutokseen oli Riihikartanon vuokrarivitalojen apporttiluovutus 31.12.2016 Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:lle. Luovutuksen arvo oli 723 602,57 euroa.

Tilinpäätös 2016 34 Sijoitukset Vastattavaa Sijoitusten eli osakkeiden ja osuuksien sekä sijoitusluonteisten saamisten, kuten lainasaamisten ja palautuskelpoisten liittymämaksujen, tasearvo oli tilinpäätöshetkellä 6 860 507,16 euroa. Tasearvo nousi edellisvuodesta 731 112,39 euroa. Nousu johtui Kannuksen Vuokra-asunnot Oy:n järjestämästä osakeannista, jossa kaupunki merkitsi yhtiön osakkeita 723 602,57 eurolla. Kaupunki maksoi osakkeiden merkintähinnan luovuttamalla apporttina yhtiölle Riihikartanon vuokrarivitalot. Toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat sisältävät kaupungin saamat testamentti- ja lahjoitusvarat. Em. varoja oli tilinpäätöshetkellä 791 704,65 euroa. Varat vähenivät edellisvuodesta 51 106,11 euroa. Rahastojen varoja käytettiin rahastosääntöjen mukaisesti kaupunginhallituksen erillisten päätösten perusteella vanhusten hoitoon, vanhusten avopalveluihin sekä hyvinvointipalveluiden kehittämiseen ja parantamiseen eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Saamiset ja rahat ja pankkisaamiset Oma pääoma Lyhytaikaisia saamisia oli tilinpäätöshetkellä 1 199 174 euroa, niissä oli lisäystä edellisvuoteen 132 631 euroa. Merkittävin saamiserä oli muihin saamisiin sisältyvä saamiset jäsenkuntayhtymiltä, joita oli 594 264 euroa. Saaminen koostuu erikoissairaanhoidon maksuosuuksien palautuksista vuodelta 2016. Kaupungin oma pääoma koostuu peruspääomasta, arvonkorotusrahastosta, kehittämisrahastosta sekä tilikausien yli-/alijäämistä. Oman pääoman arvo on 16 407 716 euroa ja se heikkeni edellisvuodesta 359 214 euroa johtuen tilikauden alijäämästä sekä kehittämisrahaston käytöstä. Oman pääoman heikentyminen ja vieraan pääoman kasvaminen laskivat kaupungin omavaraisuusasteen 49,9 %:iin. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 60 % omavaraisuutta. Alle 50 % omavaraisuusaste tarkoittaa merkittävän suurta velkarasitetta.

Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Tilinpäätös 2016 35 Toimeksiantojen pääomat sisältävät kaupungin saamien testamentti- ja lahjoitusvarojen pääomat. Kaupungin lainakantaan luetaan pitkä- ja lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan kirjattu laina rahoitus- ja vakuutusyhtiöiltä, eli Danske Bankilta 263 158 euroa sekä joukkovelkakirjalainat eli kuntatodistuslainat, joita tilinpäätöshetkellä oli nostettuna yhteensä 13 800 000 euroa. Lainakanta oli näin ollen yhteensä 14 063 158 euroa eli se laski 26 316 euroa. Asukaskohtainen velkamäärä oli tilinpäätöshetkellä 2 521 euroa eli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Muu lyhytaikainen vieras pääoma koostuu osto-, siirto- ja muista veloista. Nämä pysyttelivät edellisvuoden tasolla.

1.5. KOKONAISTULOT JA -MENOT Tilinpäätös 2016 36 Oheisessa laskelmassa on esitetty kaupungin kokonaistulot ja -menot. Kokonaistulo ja meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Lyhytaikaisten lainojen oman pääoman muutokset on käsitelty kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. TULOT % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 3 279 853,90 9,57 % Verotulot 17 171 146,18 50,09 % Valtionosuudet 13 213 572,00 38,55 % Korkotuotot 4 205,25 0,01 % Muut rahoitustuotot 16 482,08 0,05 % Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 % Käyttöomaisuuden myyntituotot 60 721,35 0,18 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 33 000,00 0,10 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 500 000,00 1,46 % Oman pääoman lisäykset 0,00 0,00 % KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 34 278 980,76 100,00 % MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 32 993 609,43 95,52 % Korkokulut 2 299,51 0,01 % Muut rahoituskulut 5 300,57 0,02 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät 18 689,14 0,05 % Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 996 228,22 2,88 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset -3 015,00-0,01 % Pitkäaikaisten lainojen vähennykset 526 315,78 1,52 % Lyhytaikaisten lainojen vähennykset 0,00 0,00 % Oman pääoman vähennykset 0,00 0,00 % KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 34 539 427,65 100,00 %