TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Havainnekuva lämpölaitoksen alueesta varavoimalan valmistumisen jälkeen 3/2015 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kunnanhallitus 24.11.2014 Kunnanvaltuusto 11.12.2014 Harjukuja 6 Puhelin 0400 851 951 www.parikkala.fi 59100 PARIKKALA Faksi (05) 430 136 etunimi.sukunimi@parikkala.fi

Taloussuunnitelma 2015 2017 2

Taloussuunnitelma 2015 2017 3 Sisällys YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 5 KUNNAN ALUE... 7 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT... 7 STRATEGINEN SUUNNITELMA 2013-2017... 11 LAUTAKUNTIEN PAINOPISTEALUEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 12 KONSERNI... 12 KÄYTTÖTALOUSOSA... 14 21 HALLINTO... 15 210 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 15 2001 Vaalit... 15 220 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 16 2002 Tarkastustoimi... 16 230 KUNNANHALLITUS... 16 2003 Keskushallinto ja tukipalvelut... 16 240 MAASEUTUELINKEINOLAUTAKUNTA... 20 2004 Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut... 20 22 SIVISTYS... 24 250 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 24 2005 Perusopetus ja lukio... 24 2006 Vapaa sivistystyö... 26 2007 Varhaiskasvatus... 29 23 TEKNINEN... 31 260 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 31 2008 Rakennuttaminen ja kaavoitus... 31 2009 Kiinteistöt... 34 2010 Yhdyskuntatekniikka... 35 270 RAKENNUSLAUTAKUNTA... 39 2011 Rakennusvalvonta... 39 KÄYTTÖTALOUDEN YHDISTELMÄ... 40 KÄYTTÖTALOUSOSAN PERUSTELUT... 41 TULOSLASKELMAOSA... 44 TULOSLASKELMAOSAN PERUSTELUT... 45 LASKENNALLISESTI ERIYTETYN VESIHUOLLON TULOSLASKELMA... 46 INVESTOINTIOSA... 47 INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT... 50 RAHOITUSOSA... 52 RAHOITUSOSAN PERUSTELUT... 52 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 53 TOIMINNAN TARKOITUS... 53 TALOUSARVIORAKENNE 2015... 62

Taloussuunnitelma 2015 2017 4 Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUSTO 35 27 TILINTARKASTAJA TARKASTUSLTK 5 KUNNANHALLITUS 10 Henkilöstöjaosto 7 5 KESKUSVAALILTK 5 MAASEUTUELINKEINOLTK 7 J TERVEYSLTK - SIVISTYSLTK 97 SIVISTYSLTK TEKNINEN LTK 97 TEKNINEN RAKENNUSLTK 75 Hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio

Taloussuunnitelma 2015 2017 5 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen määrä laski 1,2 prosenttia vuonna 2013 ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta 2014 ovat olleet heikkoja. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria talousvaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Viime aikoina laadituissa suhdanne-ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna. Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman myönteisempi kuin muiden ennustelaitosten luvut, mutta ennusteiden väliset erot ovat hyvin pieniä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna 2015. Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta.

Taloussuunnitelma 2015 2017 6 Kuntien menot vuosina 2014 2015 Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014 2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttia. Valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Energialaitosten ja satamien yhtiöittämiset vaikuttavat kuntatalouden menoennusteeseen erityisesti vuonna 2015, jolloin noin 2000 henkeä siirtyy hallinnollisesti kuntataloustilastojen ulkopuolelle. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien tulot vuosina 2014 2015 Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna vain 2,2 prosenttia. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Palkkasumman kasvusta huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tähän on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla pienentävät kunnallisveron kasvua. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %, ensi vuonna se nousee työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna.

Taloussuunnitelma 2015 2017 7 Toimintaympäristö Kunnan alue Parikkalan kunta sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Maantieteellisesti kunta rajoittuu Ruokolahden ja Rautjärven kuntiin sekä Savonlinnan ja Kiteen kaupunkeihin. Kunnalla on 65,1 km yhteistä rajaa Venäjän federaation kanssa. Parikkalan kokonaispinta-ala on 760,9 km 2, josta vesistöä 167,7 km 2 eli 22 %. Taajama-aste on 45,8 %. Kunnan halki kulkee Helsinki Kajaani valtatie 6 ja Helsinki - Joensuu rautatie, jotka molemmat haarautuvat Parikkalasta myös Savonlinnan suuntaan; valtatie 14 ja ns. Savonlinnan rata. Kuluvan eduskuntakauden hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on ollut toteuttaa koko maan laajuinen kuntauudistus; vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kunnilta pyydettyyn lausuntoon Parikkalan kunnanvaltuusto on 4.4.2012 ilmoittanut jatkavansa itsenäisenä eteläkarjalaisena kuntana. Kunnilta pyydettyyn uuteen lausuntoon Parikkalan kunnanvaltuusto on 5.3.2013 todennut, että kuntarakenteen sijasta tutkittaisiin hyvin pitkälle menevä kuntien yhteistyön mahdollisuudet. Kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013, jonka mukaan kunnan on tullut yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä laissa säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti ja ilmoittaa 30.11. 2013 mennessä valtiovarainministeriölle minkä kuntien kanssa selvitys tehdään. Parikkalan kunnanvaltuusto on 14.11.2013 päättänyt ilmoittaa, että Parikkalan kunta käynnistää kuntarakennelain mukaisen liitosselvityksen yhdessä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien sekä Lemin, Luumäen, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien kanssa. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvityksen loppuraportti on valmistunut 30.9.2014. Valtiovarainministeriön kuntajakoselvittäjät ovat esittäneet Etelä-Karjalaan kahta kaupunkia; Lappeenranta ja Imatra. Uusi Imatra muodostuisi Imatran kaupungin lisäksi Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnista. Kaikkien kuntien valtuustojen tulee selvityksen pohjalta 19.12.2014 mennessä päättää 1) hyväksyykö se selvittäjien esityksen 2) vai ei 3) hyväksyykö se asiakirjat pohjaksi neuvotteluille muiden mukaan lähtevien kuntien kanssa. Parikkalan kunnanvaltuusto päättää asiasta 11.12.2014. Tätä kirjoitettaessa näyttäisi siltä, ettei Etelä-Karjalan kuntarakenteeseen tule vuoden 2017 alusta muutoksia. Väestö ja työpaikat Parikkalan kunnan väkiluku lokakuun 2014 tilaston mukaan on 5 384. Vuodenvaihteen 2013-2014 virallinen asukasluku oli 5 509, joten alla olevaa tilastokeskuksen ennustetta ei toistaiseksi ole pystytty haastamaan, ennuste näyttää toteutuvan jopa ennakoitua synkemmin. Ennusteen mukaan Parikkalan kunnan väkiluku alenee luonnollisen väestömuutoksen seurauksena vuosittain noin 70-80 hengellä. Parikkalan muuttoliike on suunnilleen ollut tasapainossa, mutta viimeisimpien kuukausien aikana se on kääntynyt negatiiviseksi. Ikärakenteesta johtuen vuosittainen kuolleiden ja syntyneiden välisen epäsuhteen johdosta väestömäärä vääjäämättä vähenee.

Taloussuunnitelma 2015 2017 8 Parikkalan kunnan väestön ikärakenne vuonna 2013 toteutuneen ja tilastokeskuksen arvion mukaan: 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Parikkala toteut. Ikäluokat yhteensä 5 509 5 401 5 323 5 249 5 181 5 120 5 066 5 016-14 567 544 544 543 543 550 550 553 15-64 3 140 3 048 2 947 2 848 2 767 2 697 2 615 2 562 65-74 928 955 975 981 1 012 1 015 1 032 1 020 75-881 854 857 877 859 858 869 881 Kunnan toimenpiteet ja palvelut kohdistuvat pääosin kunnan omaan väestöön. Suunnittelussa on sen takia erityisen tärkeää tietää, minkälaista väestöpohjaa varten kunta aikoo tulevat palvelunsa ja toimintonsa tuottaa. Työpaikkojen työllisten määrät ovat kuntarakenneselvityksen 2014 mukaan koko Etelä-Karjalassa vähentyneet 2000 luvulla lähes kaikissa kunnissa, Parikkalassa työpaikkojen vähennys on ollut lähes 20 % ja työllisten määrä reilut 10 %. Lähes kolmannes työpaikoista on julkisella sektorilla. Parikkalassa työpaikkaomavaraisuus on 85 prosentin luokkaa. Työpaikat on pystyttävä säilyttämään ja uusia luomaan, mikäli väestöennusteita voidaan haastaa taikka ylipäätään väkilukutavoitteisiin aiotaan päästä. Työpaikat 31.12.2013: Maa- ja metsätalous 20,9 %, jalostus ja rakentaminen 17,5 %, palvelut 58,9 %, muut 2,7 %. Parikkalan työvoima tilastoissa vuonna 2014 on 2 255 (2013 / 2 289) henkeä. Työvoimaan kuului Parikkalassa vuoden 2014 alussa 2 255 henkeä, näin ollen työvoiman ulkopuolella oli 59 % väestöstä. Valtakunnallisesti varsin suuri luku selittyy kunnan ikärakenteella, koska eläkeläisten osuus väestöstä on kolmannes. Parikkalan työttömyysaste on vuoden 2014 aikana vaihdellut tammikuun 15,5 prosenttiyksikön ja toukokuun 11,5 prosenttiyksikön välillä. Keskiarvo on 13,0 %, joka on hiukan pienempi kuin Etelä-Karjalan maakunnan ja Ely-keskuksen työttömyysprosentit. Tämänhetkisen talousennusteen mukaan työttömyysaste pysynee loppuvuoden ja vielä pitkälle ensi vuonnakin samalla tasolla. Korkeahko työttömyys yhdessä väkiluvun alenemisen kanssa pitää verotulojen kehityksen hitaana. Tästä johtuen toimintamenot eivät Parikkalassa suunnittelukaudella voi juurikaan kasvaa. Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde, joka on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli Parikkalan kunnassa vuoden 2012 lopussa 69,7. Koko maan vastaava luku oli 55,8 ja Imatran seutukunnassa 67,0. Ennusteen mukaan Parikkalan huoltosuhdeluku vuonna 2030 on 115,5. Toisaalta Parikkalan kunnan luku on pitkälti yhteneväinen maakunnan maalaiskuntien kanssa. Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Parikkalan luku on 1,89, koko maassa 1,32.

Taloussuunnitelma 2015 2017 9 Taloudelliset lähtökohdat Viime vuosien runsaista investoinneista johtuen poistot ovat korkealla tasolla ja pysyvät siellä pitkään. Alhaisesta tulotasosta huolimatta kunnalla on toistaiseksi vahvuutena ollut kaksi asiaa; keskimääräistä alhaisemmat veroprosentit ja velkamäärä. Tuloveroprosentti 19,5 on alle valtakunnan keskiarvon ja vuoden 2013 tilinpäätöksessä oleva 630 euroa / asukas - velkamäärä ovat valtakunnan alhaisimpia. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä velkamäärä alenee entisestään lainojen lyhentämisen johdosta noin 550 euroon/asukas. Lisäksi kunnalla on myös kaikki muutkin talouden tunnusluvut Suomen kuntien keskiarvoa paremmat. Nykyinen veroprosentti on ollut voimassa vuoden 2013 alusta lukien. Kunnanvaltuusto on 13.10.2014 päättänyt pitää myös vuoden 2015 veroprosentit entisinä. Verotulot TILIVUOSI 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero 13 534 13 503 13 429 13 590 13 813 Muutos % 11,2-0,2-0,5 1,2 1,6 Yhteisövero 987 1 079 1 117 988 1 056 Muutos % 20,2 9,4 3,5-11,6 6,9 Kiinteistövero 1 201 1 386 1 386 1 386 1 386 Muutos % 1,2 15,4 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 15 722 15 969 15 932 15 964 16 256 Muutos % 10,9 1,6-0,2 0,2 1,8

Taloussuunnitelma 2015 2017 10 Vuodelle 2015 on kaikkien verojen verotukseen tulossa useita muutoksia, jotka alentavat kuntien veron tuottoa. Hallitus on kuitenkin esittänyt, että ne pääosin kompensoidaan kunnille valtionosuuden lisäyksenä. Lokakuussa 2014 julkaistun verokehysennusteen mukaan Parikkalan vuoden 2014 verotulot toteutuessaan olisivat 250 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja samoin 250 000 euroa budjetoitua enemmän. Vuodelle 2015 on suunniteltu verotuloja saatavan yhteensä 15,9 milj. euroa, joka on vain 1,5 % enemmän kuin kuluvana vuonna. Valtionosuudet Valtionosuus järjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuus tasaisesti koko maassa. Nykyinen vuodesta 2010 voimassa ollut valtionosuusjärjestelmä uudistuu 1.1.2015 peruspalvelujen osalta olennaisesti, opetus- ja kulttuuriministeriön osuus kotikuntakorvauksineen säilyy ennallaan. Alustavan koelaskennan mukaan Parikkalan kunnan valtionosuudet eivät vuonna 2015 juurikaan muuttuisi nykyisestä 16,3 milj.eurosta. Lopulliset valtionosuuspäätökset tulevat vuodenvaihteessa valtion talousarvion hyväksymien jälkeen. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet kattavat kunnan budjetista 73 %. Rahoitustuotot ja -kulut Suunnitelmakauden korkotulot ja -menot ovat vuosittain suunnilleen samaa suuruusluokkaa, 20-30 000 euroa. Sekä sijoitusten tuottokorko että lainan velkakorko ovat tällä hetkellä ja ennusteiden mukaan vielä ensi vuonnakin varsin alhaalla; normaali tuottokorko on alle 1 % ja velkakorko vähän yli 1 %:n. Muut rahoitustuotot, joissa osa on sisäistä tuloa ja menoa, ovat 300 000 euroa positiiviset. Korkomenojen nousuun tulee varautua suurten investointien myötä lisääntyvän velan takia. Toimintatuotot ja kulut Sekä vuoden 2015 talousarvion toimintatuotot että -kulut ovat hieman pienemmät kuin vuonna 2014, mutta kuitenkin samaa luokkaa kuin tilinpäätöksessä 2013; tuotot 12,4 milj. euroa ja kulut 44,0 milj. euroa. Käyttötalouden tulo- ja menopuolta lisää 2,8 milj. euron osuus lomituspalvelujen hoitamisesta. Samoin sekä kuluja että menoja lisää kulloinkin käynnissä olevat projektiluonteiset hankkeet. Talouteen vaikuttavia oleellisia muutoksia / asioita Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Kunnan budjetoiduista menoista puolet menee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksotelle, jolle on siirretty sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisvastuu. Eksoten kertyneet alijäämät, n. 43 milj. euroa on suunniteltu katettavaksi 5 vuoden maksuohjelmalla vuosina 2014 2018. Eksote on ilmoittanut vuodelle 2015 menojen kasvuksi 1,9 %. Kolmen vuoden keskiarvolla laskettuna Parikkalan kunnan osuus, joka sisältää 7 milj.euroa erikoissairaanhoitoon ja vajaa 15 milj. muuhun toimintaan sekä 400 000 euroa alijäämän kattamiseen, on kuitenkin hieman alhaisempi kuin kuluvana vuonna. Kunnan kannalta on äärimmäisen tärkeää se, miten Eksotessa palvelut ja talous hoidetaan. Taloudenhoidon kannalta tämä merkitsee sitä, että Eksoten ja kunnan välisissä palvelusopimuksissa neuvotellaan noin puolesta kunnan budjetista.

Taloussuunnitelma 2015 2017 11 Strateginen suunnitelma 2013 2017 Kunnan kehitysvisio 2017 Parikkala Kansainvälinen rajakunta vilkas, palveleva ja viihtyisä joustava ja uudistuskykyinen kansainväliset kuntalaiset ja yritykset rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Strategia-alueet kriittiset menestystekijät 1. Elinkeinot 1. Vaikuttaminen uusien yritysten ja työpaikkojen lisäämiseen vahvistetaan Parikkalan asemaa palvelujen seutukeskuksena biotalouden uudet avaukset matkailussa panostetaan luontaisiin vahvuuksiin ja maaseutumatkailuyrittäjyyden edistämiseen 2. Olemassa olevan yritystoiminnan monipuolinen kehittäminen 3. Parikkalan rajanylityspaikan mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kansainvälistämispäätös 2. Asuminen ja ympäristö 1. Vetovoimainen asuin- ja yrittäjäympäristö uusien asuinalueiden kaavoitus ja olemassa olevien tonttien hyödyntäminen toimivat tietoliikenneyhteydet koko kunnan alueelle 2. Vuokra-asuntokannan kokonaisvaltainen uudelleenarviointi, asuntopoliittinen ohjelma 3. Jätevesihuoltoon valitun ratkaisun toteuttaminen 4. Kasvihuonekaasupäästöjen määrän väheneminen asetetun tavoitteen mukaisesti 5. Vesistöjen tilan näkyvä paraneminen 3. Palvelut 1. Kustannustehokkaat ja tarpeita vastaavat lähipalvelut peruspalveluissa sosiaali- ja terveyspalvelut koulupalvelut päivähoitopalvelut 2. Lukion aseman vahvistaminen hyödyntämällä yhteistyötä ja uutta viestintäteknologiaa 3. Teknisten palvelujen kustannustehokkuus ja saatavuus puhdas vesi ja jätevesi kaukolämpö kadut ja tiet 4. Henkilöstö ja talous 1. Sitoutunut ja hyvinvoiva kunnan henkilöstö ammattitaidon ajantasaisuus ja sen hyödyntäminen henkilöstön viihtyvyys ja työkyky vaikutusmahdollisuudet omaan työhön 2. Kestävä ja terve kuntatalous tuloveroprosentti korkeintaan sama kuin 2 000 6 000 asukkaan kunnissa ajantasaiset maksut ja taksat

Taloussuunnitelma 2015 2017 12 Muita huomioon otettavia suunnitelmia Yritysvaikutusten arviointi Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi täydentää hyvää yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tavoitteena tulee olla laadukkaampi päätöksenteko, joka perustuu johdonmukaiseen, läpinäkyvään, tasapuoliseen ja perusteltuun valmisteluun. Yritysvaikutusarvioinnin avulla toimintaympäristöä voidaan kehittää yritysystävällisemmäksi. Yritysvaikutusten arviointi ja sen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Valmisteluohje, sen säännöllinen seuranta ja käytännön kokemuksen kautta tulevat ohjeistuksen tarpeelliset muutokset juurruttavat yritysvaikutusarvioinnin luontevaksi osaksi kunnan päätösten valmistelua ja päätöksentekoa. EVA- ja IVA-arvioinnit päätöksenteossa Ennakkoarviointimenetelmä EVA ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA huomioidaan valmistelussa ja päätöksenteossa terveydenhuoltolain 11 :n mukaisesti. Tärkeitä hyvinvointia ja terveyttä koskevia päätöksiä tehdään mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työpolitiikassa ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutus edellyttää kunnissa poikkihallinnollista yhteistyötä tavoitteiden toteuttamiseksi. Lautakuntien painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet Konserni Lautakunnat laativat taloussuunnittelun yhteydessä kuntastrategioista johdetut omat painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet, jotka konkretisoivat kunnan strategiaa kunkin toimialan toiminnan näkökulmasta. Lautakuntien kautta kunnan strategia viedään käytäntöön eli sinne missä kunta kohtaa asiakkaansa (kuntalaiset). Lautakuntien strategiassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mitä kunnan strategia tarkoittaa lautakunnan kannalta? Mitkä ovat lautakunnan tarkennettu visio, päämäärät ja strategiat? Mitkä ovat toimenpiteet, joihin lautakunnassa ryhdytään strategian toteuttamiseksi? Miten varmistetaan henkilöstön osallistuminen strategian toimeenpanoon siten, että se etenee palvelutoiminnan tasolle? Konsernia johdetaan ja valvotaan kunnanvaltuuston 17.12.2009 antaman konserniohjeen mukaisesti. Parikkalan kunta tuottaa palvelut sosiaali- ja terveydenhuoltoa lukuun ottamatta pääsääntöisesti oman organisaationsa toimesta. Ulkopuolisiin organisaatioihin turvaudutaan silloin, kun kunnan oma organisaatio on palvelun järjestämiseen liian pieni tai kun muussa organisaatiossa tuottamisesta saadaan selvää taloudellista tai jakelullista etua asiakkaille.

Taloussuunnitelma 2015 2017 13 Parikkalan kuntakonserni muodostuu seuraavista yhteisöistä: Tytäryhteisöt 1.1.2015 Kunnan omistusosuus% Asunto Oy Kaivoniemi, Akonpohja 100,00 Asunto Oy Kaivotienvatro, Akonpohja 100,00 Asunto Oy Tarnalan kylätalo, Tarnala 100,00 Asunto Oy Vatrinne, Akonpohja 92,90 Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy 60,00 Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy 55,48 Osakkuusyhteisöt 1.1.2015 Kunnan omistusosuus% Asunto Oy Hoviselkä, Niukkala 40,54 Kiinteistö Oy Pohjanlämpö, Parikkala 46,60 Asunto Oy Parikkalan Rinnetalo, Akonpohja 44,83 Asunto Oy Saaren Tulppaanipelto, Akonpohja 44,51 Asunto Oy Maironiemen Kaivorinne, Akonpohja 39,08 Asunto Oy Purokujansato, Särkisalmi 36,00 Asunto Oy Niukkalanhovi, Niukkala 24,19 Asunto Oy Saarenkeskus, Akonpohja 20,51 Kuntayhtymät 1.1.2015 Kunnan osuus% Etelä-Karjalan liitto 4,53 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky 4,21 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2,46 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 1,40 Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä 0,62 Kunnanvaltuusto on sanonut irti jäsenyyden Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä 31.12.2016 lukien. Kunnanvaltuusto on 30.10.2008 hyväksynyt osakassopimuksen ja päättänyt, että Parikkalan kunta pysyy Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy:n enemmistöosakkaana vuoden 2012 loppuun. Kunnanvaltuusto on 20.6.2012 päättänyt pidentää em. aikaa 31.8.2018 saakka. Konsernin tulostavoitteet: Parirealty Oy: Yhtiö pystyy vuokratuloillaan vastaamaan sille kuuluvista hallinto-, kiinteistö- ja lainanhoitomenoista sekä veroista. Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy: Yhtiö toimii kannattavasti. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: Yhtiöt toimivat kannattavasti ja huolehtivat riittävästä kiinteistöjensä kunnossapidosta. Kunta on tietoisesti pyrkinyt pääsemään eroon yksittäisistä huoneistoista asuntoosakeyhtiötaloissa ja tarjonnut niissä asuville vuokralaisille huoneistoa lunastettavaksi. Asunnon vapautuessa se laitetaan yleiseen myyntiin.

Taloussuunnitelma 2015 2017 14 Käyttötalousosa

Taloussuunnitelma 2015 2017 15 21 HALLINTO 210 Keskusvaalilautakunta 2001 Vaalit Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Valtiollisten ja kunnallisten vaalien toteuttaminen Parikkalassa. Nykytilan kuvaus Vaalien toteuttamisen käytännön järjestelyt hoitaa kunnanvaltuuston valitsema keskusvaalilautakunta sekä kunnanhallituksen kutakin vaalia erikseen valitsemat vaalilautakunnat sekä laitosäänestystä varten valittu vaalitoimikunta yhdessä keskusvaalilautakunnan nimeämien vaalitoimitsijoiden kanssa. Vaalilain edellyttämät kunnan tehtävät. Äänestysalueet ja varsinaisen äänestyspäivän äänestyspaikat: 001 Kangaskylä - Harjulinna 002 Särkisalmi - Nuorisoseurantatalo Kisapirtti 003 Saari - Kirjasto 004 Uukuniemi - Kirjasto Toiminnalliset muutokset Uusi vaalipiiri 1.1.2015; Kaakkois-Suomen vaalipiiri Toiminnan painopistealueet 2015 2017 Eduskuntavaalit 19.4.2015 Kunnallisvaalit lokakuussa 2016, lakimuutos vireillä kunnallisvaalien siirtämisestä keväälle 2017 Vuonna 2017 ei säännönmukaisia vaaleja tämänhetkisen lainsäädännön mukaan Sitovat tavoitteet 2015 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Vaalien suorittaminen virheettömästi ei valituksia tulos valtakunnalliseen tietojärjestelmään klo 21.00 mennessä Talouden tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatulot 9 500 9 500 Toimintamenot 397 16 500 15 000 15 000 Toimintakate -397-7 000-5 500-15 000 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Äänioikeutettuja 4 872 4 821 4 780 4 720 4 680 Äänestäjiä 3 122 (ka) 1 742 3 000 3 000 -

Taloussuunnitelma 2015 2017 16 220 Tarkastuslautakunta 2002 Tarkastustoimi Tilivelvollinen: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelma Nykytilan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle sen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, kuten tilintarkastajan valinnan, tilintarkastuskertomuksen käsittelyn, kannanoton tilinpäätöksen hyväksyttävyyteen ja vastuuvapauden epäämiseen tai myöntämiseen. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain arviointikertomuksen, joka käsitellään valtuustossa kesäkuussa. Arviointikertomuksessa arvioidaan kunnan tilinpäätöstä sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Tarkastuslautakunta laatii toimikaudelleen suunnitelman jossa tulee läpikäytyä kunnan merkittävimmät toimialueet. Sitovat tavoitteet 2015 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Arviointikertomuksen laatiminen määräaikaan kokoukset, tutustumiset, mennessä työpalaverit Talouden tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatulot Toimintamenot 14 049 10 480 11 980 11 980 11 980 Toimintakate -14 049-10 480-11 980-11 980-11 980 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Kokoukset 5 6 6 6 6 Tilintarkastajan tarkastuspäivät 8-10 8-10 8-10 8-10 230 Kunnanhallitus 2003 Keskushallinto ja tukipalvelut Tilivelvollinen: hallintojohtaja Kunnanvaltuusto Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää sen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema valtuusto.

Taloussuunnitelma 2015 2017 17 Nykytilan kuvaus Valtuuston tehtäväalueet ovat kunnan toiminta-ajatus ja strategiat, tavoitteiden asettaminen, asukkaiden tarpeiden ja järjestettävien palveluiden yhteensovittaminen, taloudellisten resurssien jakaminen sekä toiminnan arviointi ja seuranta. Toiminnalliset muutokset Suunnitelmakaudella ei tapahdu muutoksia, vaan meneillään oleva valtuustokausi jatkuu vuoden 2016 loppuun. Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Valtuusto tarkentaa kunnan strategiaa ja toiminta-ajatusta vuoden 2015 loppuun mennessä ja antaa perusteet kunnanhallitukselle strategian toimeenpanosta vuoden 2016 keväällä. Kunnanhallitus Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä käyttää kunnan puhevaltaa ja valvoo kunnan etua. Nykytilan kuvaus Kunnanhallituksen tehtäväalueet ovat kuntakonsernin toiminnan ja talouden hallinta, kunnan kehittäminen ja yritystoiminnan edistäminen, palvelurakenteen ja tuotannon ohjaus sekä kuntien välinen yhteistyö. Toiminnalliset muutokset Kunnan uusi organisaatio on otettu käyttöön syksyllä 2013. Dynaamisen johtoryhmätyöskentelyn ja teknisten toimintojen paremman koordinoinnin tuloksena on vuoden 2015 aikana varmistettava peruspalvelujen tuottaminen laadukkaasti ja taloudellisesti. Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Uuden kuntalain edellyttämät tarkennukset hallintosääntöön, muutokset kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen sekä luottamushenkilöstön ja virkamiesten väliseen työnjakoon sekä mahdolliset yhtiöittämisen valmistelut ja toteuttaminen vuoden 2015 keväällä. Kunnan strategiaan ja toiminta-ajatukseen sidoksissa olevat kunnan organisaatiota ja tuotettavia palveluja koskevien ratkaisujen valmistelu ja implementointi valtuustokauden aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelut Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille.

Taloussuunnitelma 2015 2017 18 Nykytilan kuvaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on 1.1.2010 lähtien ollut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä (Eksote) Toiminnalliset muutokset Uudet sosiaali- ja terveysalueet aloittavat toimintansa 2016 alussa, ja tuottamisvastuun mukainen operatiivinen toiminta alkaa vuoden 2017 alusta. Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Kunnan on varmistettava sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytila ja läheisyys uudessa järjestelyssä. Kunnanhallitus varmistaa kunnan vaikutusmahdollisuudet sekä palveluihin että kustannusrakenteeseen uudessa hallintorakenteessa. Keskushallinto Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Keskushallinto luo edellytykset kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, kunnan johdon ja koko kunnan tulokselliselle työskentelylle. Hallintopalvelut tukee ja ohjaa toimialoja kunnan tavoitteiden saavuttamisessa ja huolehtii osaltaan johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja jatkuvasta kehittämisestä. Nykytilan kuvaus Keskushallintoon on keskitetty mahdollisuuksien mukaan kaikki tukipalvelut; talous- ja henkilöstöhallinto, ICT-palvelut, keskusarkisto, vakuutukset ja puhelinvaihde, ruoka- ja siivouspalvelut, asuntopalvelut. Lisäksi keskushallinto vastaa kunnan omistamien metsien metsätaloudesta. Toiminnalliset muutokset Toimintojen keskittämistä keskushallintoon jatketaan, mitä edesauttaa kunnanviraston toimitilojen uudelleen järjestelyt; teknisen henkilöstön muutto Harjulinnaan. Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Tukipalvelujen tuottaminen tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Keskushallinnon henkilöstömuutoksiin varautuminen ja toimenkuvien uudistaminen / tarkentaminen, henkilöstökustannusten kasvun pysäyttäminen, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Toimenpiteet pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Käyttötalouden menokehitys sopeutetaan tuloihin ja palvelutarpeeseen. Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilivelvollinen: Ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Ruokapalvelu tuottaa keskitetysti ateriat kunnan omiin sekä Eksoten toimipisteisiin sekä vastaa myös kuljetuksineen kotiin toimitettavista aterioista. Lisäksi

Taloussuunnitelma 2015 2017 19 se hoitaa mahdollisuuksien mukaan myös kunnan eri tilaisuuksien kahvi- ja/tai ruokatarjoilua. Ruokapalvelu pitää ruokapalveluiden tason ja ruuan laadun hyvänä ja suositusten mukaisena. Puhtauspalvelut huolehtii kunnan kiinteistöjen siisteydestä. Nykytilan kuvaus Tulosyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita ateria- ja puhtauspalveluja taloudellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti. Toiminnalliset muutokset Saaren aluekeittiö on muutettu kesällä 2014 palvelukeittiöksi Toiminnan painopistealueet 2015 2017 Ruokapalvelun toiminnan taloudellisuus ja toiminnallisuus Puhtauspalvelun asiakastyytyväisyyden lisääminen Paikallisruuan lisääminen ruokapalveluissa Ruokaohjeiden vakiointi (keittiöiden yhdistymisestä johtuen) Laadukkaat ruoka- ja puhtauspalvelut, siivousmitoitus ohjeiden yhdenmukaistaminen 2003 Keskushallinto ja tukipalvelut -tulosalueen sitovat tavoitteet 2015: Sitovat tavoitteet 2015 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Parikkalan rajanylityspaikka seurantaryhmän kokoukset nykyisen rajanylityspaikan käytön laajentaminen yritysten ja kulttuurimatkailun tarpeisiin Tasapainoinen talous ei yhtään kriisikuntakriteeriä täyty (6 kpl) Sosiaali- ja terveyspalvelut palvelusopimus lähipalvelujen säilyttäminen, hyvinvointikeskus Kiinteistökannan uudelleen arviointi ml. maa- ja metsätilat inventointi ja hallituksen käsittely 30.6.2015 mennessä Talouden tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 + Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 muutos Toimintatulot 3 362 224 2 795 790 2 834 750 2 834 750 2 835 650 Toimintamenot 24 732 140 25 826 470 25 762 540 25 754 040 25 754 040 Toimintakate -21 369 916-23 030 680-22 927 790-22 919 290-22 918 390 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Menot /asukas 4489,41 4827,38 4839,85 4906,47 4970,86

Taloussuunnitelma 2015 2017 20 240 Maaseutuelinkeinolautakunta 2004 Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maatalouden viranomaistehtävät Toiminnan tarkoitus Maaseutuelinkeinojen kehittäminen monipuolistaa ja vahvistaa kunnan yritystoimintaa hyödyntämällä olemassa olevia vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Maatilatalouden viranomaistehtävien hoito Parikkalan toimipisteessä mahdollistaa maatilatalouden kehityksen kunnassa. Nykytilan kuvaus Kaupan, teollisuuden ja maatilatalouden toteuttamat investoinnit ovat luoneet kuntaan uusia työpaikkoja. Parikkalan keskustaajaman kaupallinen vetovoimaisuus on selvästi kasvanut. Toiminnalliset muutokset EU:n uuden ohjelmakauden käynnistyminen vuoden 2014 alusta lukien on viivästynyt. Tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien toimivuus ratkaisee yrittämisen mahdollisuudet maaseudulla. Maaseutuviranomaispalvelut siirtyvät Petäjikönkatu 2:een. Toiminnan painopistealueet 2015 2017 Parikkalan asemaa seutukeskuksena vahvistetaan siten, että olemassa oleva yritystoiminta kehittyy ja erityisesti biotaloudessa syntyy uutta yritystoimintaa. Lomituspalvelu Tilivelvollinen: Lomituspalvelupäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen ja hallinnointi Melan kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti lomituspalvelujen paikallisyksikön alueella (Enonkoski, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savonlinna). Nykytilan kuvaus Maatalousyrittäjien vuosilomaoikeus on 26 päivää. Lisäksi maatalousyrittäjillä on oikeus sijaisapuun maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa määrätyin perustein. Maatalousyrittäjien mahdollisuutta maksullisen lomittaja-avun käyttöön (120 h / vuosi) edistetään, kuitenkin vaarantamatta vuosiloma- ja sijaisapulomitusten järjestämistä. Lomituspalveluja käyttää lomituspalvelujen Parikkalan paikallisyksikön asiakkaina noin 235 tilaa ja 340 maatalousyrittäjää. Lomituspalveluja tuottaa 59 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa sekä tarvittava määrä määräaikaisia ja lyhytaikaisia maatalouslomittajia. Paikallisyksikön hallinnossa toimii vastuuhenkilönä lomituspalvelupäällikkö ja tarpeellinen määrä lomituspalveluohjaajia.

Taloussuunnitelma 2015 2017 21 Toiminnalliset muutokset Maatilojen vähentymisen myötä lomituspalvelujen käyttäjien määrä vähenee edelleen. Toimintaa jatkavien maatilojen työtehtävien vaativuus kasvaa. Maatalouslomittajien ja lomitushallinnon rekrytointi sopeutetaan lomituspalvelujen kysynnän mukaan. Lisäksi otetaan huomioon myös maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän uudistaminen. Lomituspalvelut siirtyvät Petäjikönkatu 2:een. Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Parikkalan paikallisyksikön laadullinen ja lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminnan kehittäminen. Lomitushallinnon työtehtävien organisoinnin tehostaminen edelleen ja paikallisyksikön henkilöstömäärän sopeuttaminen vastaamaan työtehtäviä ja hallintomäärärahaa kuitenkin turvaten henkilöstön sijaisuudet. Elinkeinojen kehittäminen Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Elinkeinotoimen tarkoituksena on edistää kokonaisvaltaisesti eri yritystoimialojen kehitystä ja edesauttaa monipuolisen ja kannattavan yritystoiminnan sekä yritysten verkostojen syntymistä ja kehittämistä. Elinkeinotoimen palveluja tarjotaan paikallisesti ja yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Toiminnan tarkoituksena on olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen uusien elinkeinoalojen, yritysten ja työpaikkojen luominen olemassa olevien ja uusien palvelujen, tuotteiden ja verkostojen kehittäminen osaamisen, laadun ja kilpailukyvyn parantaminen Nykytilan kuvaus Elinkeinojen kehittäminen käsittää seuraavat osa-alueet: elinkeinohallinto, yritysneuvonta ja koulutukset, matkailun kehittäminen, Papinniemen leirintäalue, yhteispalvelutoimisto ja projektit. Parikkalan yhteispalvelutoimistolta on lakkautettu työvoimatoimiston palvelut. Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikkö ja maaseutuviranomaistoiminnot siirtyvät Petäjikönkatu 2:een. Yhteispalvelutoimiston toiminta päättyy tässä vaiheessa. Parikkalan kunta on Imatran Seudun kehitysyhtiö Oy:n osakas 10 000 osakepääomalla. Toiminnalliset muutokset Kaupallisten palvelujen ja maatilatalouden investoinnit vahvistavat Parikkalan seudullista asemaa. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen Parikkalankin ongelma, vaikka työttömyys on keskimääräisellä tasolla Imatran seutukuntaan nähden. Kunnan organisaatiomuutoksen yhteydessä elinkeinotoimelle kuuluu kunnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Papinniemen kehittämisen toteuttaminen: yhtiöittäminen sekä yritysvetoiset leirintä- ja lomaosakealueet.

Taloussuunnitelma 2015 2017 22 Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Kunnan elinkeinopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä kunnan, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden suotuisalle kehitykselle: Kunnan kokonaisvaltainen kehittäminen Olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja uudet yritykset (biotalous, teollisuus, maatilatalous, matkailu, palveluelinkeinot) Venäjän läheisyyden hyödyntäminen vaikuttamalla Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymiseen Monipuolinen ja tehokas hankerahoitusten hyödyntäminen asiakkaiden tarpeiden lähtökohdista Innovatiivinen ja sopimuksellinen toimintatapa Parikkalan kunta osallistuu yritysten investointeihin tukemalla työpaikkojen syntymistä seuraavilla periaatteilla: kiinteistöyhtiön osakepääomaan voidaan osallistua vähemmistöosakkaana, osakkuuden suuruuden arviointi suhteutetaan riskiin, kunnan osallistuminen vaatii kunnanhallituksen ja / tai valtuuston käsittelyn. jätevesi- ja vesiliittymismaksuihin kunta ei osallistu kunta hoitaa normaalit kunnalle kuuluvat tehtävät kuten kaavoituksen, kaavatiet, vesi- ja jätevesirakentamisen. Kehittämisprojektit Tilivelvollinen: elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat alueen luontaiset vahvuudet ja vetovoimatekijät sekä yritysten ja kuntalaisten tarpeet. Kehittämistoimintaa toteutetaan kunnan, seutukunnan tai kuntien alueella toimialakohtaisilla tai kansainvälisillä verkostohankkeilla. Nykytilan kuvaus Kehittämisen painopisteet ovat biotaloudessa, Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisessä ja matkailussa. Toiminnalliset muutokset EU:n uusi ohjelmakausi 2014 2020 käynnistyy viiveellä. Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Parikkala - Syväoro rajanylityspaikan käytön monipuolistaminen ja kansainvälistyminen luo Euroopan mittakaavassa vetovoimaisen Saimaa Laatokka -järvialueen, jonka kehittämispotentiaali on merkittävä matkailussa, logistiikassa ja biotaloudessa. Syväoro Raivio Ihala ENPI -osarahoitteiset tiehankkeet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi valtatietasoinen Venäjän federaation tie Sortavala Pietarista valmistuu Lahdenpohjaan saakka 2016, mikä edelleen lisää Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittämispotentiaalia. Koirniemen alueen asemakaavan valmistuminen mahdollistaa alueen kehittämishankkeiden käynnistämisen. Biotalouden kehittäminen Parikkalassa hanke päättyy 31.3.2015. Biotalouden kehittämisen jatkohankkeen tavoitteena on käynnistää merkittävää ja työllistävää teollisuustoimintaa.

Taloussuunnitelma 2015 2017 23 2004 Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut -tulosalueen sitovat tavoitteet 2015: Sitovat tavoitteet 2015 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Yritysten kehittämistarpeisiin vastaaminen yritysten kehittämistarpeet ja hankkeiden toteutuminen kehittämishankkeiden toteutu- Parikkalan lomituspalvelujen laadullinen kehittäminen minen asiakastyytyväisyyskysely tavoitetaso vähintään 4 Talouden tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 + Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 muutos Toimintatulot 3 483 724 3 947 450 3 397 760 3 412 760 3 405 760 Toimintamenot 3 826 753 4 542 320 3 901 110 3 935 280 3 910 280 Toimintakate -343 028-594 870-503 350-522 520-504 520

Taloussuunnitelma 2015 2017 24 22 SIVISTYS 250 Sivistyslautakunta 2005 Perusopetus ja lukio Tilivelvollinen: Rehtori Toiminta-ajatus Perusopetus Palvelusuunnitelma Toteutetaan opetussuunnitelmien mukaista opetusta tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti ottaen huomioon oppilaiden fyysiset, psyykkiset ja kielelliset erityistarpeet oppimisen tuen osalta. Kiinnitetään huomiota fyysisen ja psyykkisen oppimisympäristön turvallisuuteen kaikenikäisillä oppijoilla. Nykytilan kuvaus Perusopetusta annetaan Kirjolan koulussa 1 9 luokilla ja Saaren koulussa 1-6 luokilla. Kirjolan koulussa toimii erityisopetuksen tukiluokka. Lukuvuonna 2014 2015 oppilaita on syyskuun tilastointipäivänä 1 9 luokilla 275 Kirjolassa ja Saarella 1-6 luokilla 61. Toiminnalliset muutokset Oppilaiden tuen tarpeeseen vastataan 2014 2015 jakamalla alakoulun luokkia uudella tavalla pienluokan ylläpidon sijasta. Tukiluokan oppilailla on mahdollisuus räätälöityihin oppimiskokonaisuuksiin ja integroitumiseen yleisopetuksen ryhmiin. Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Perusopetuksen laatua tarkkaillaan ja kehitetään opetusministeriön laatimien laatukriteerien pohjalta. KiVa Koulu -ohjelman (kiusaamisen vastainen ohjelma) toteuttamista jatketaan Kirjolan koulussa. Kodin ja koulun tiedonvälityksen kanavana käytetyn Wilma-ohjelman toimintoja kehitetään ja käyttöä monipuolistetaan. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmaprosessia jatketaan ja paikallinen opetussuunnitelma tehdään Opetushallituksen laatimien perusteiden pohjalta. (Käyttöön 1.8.2016.) Oppilaiden tueksi tarkoitettuja erityisopetuksen ratkaisuja kehitetään ja muokataan vuosittain tarvetta vastaaviksi (samanaikaisopetus, pienluokkaopetus, luokaton alkuopetus, tukiluokan käyttö ja integraatio). Perusopetuksessa otetaan käyttöön sähköisiä oppimisympäristöjä. Oppilaiden ja opettajien käyttöön hankitaan tablettitietokoneita. Oppilaiden välituntiliikuntaa tehostetaan Liikkuva koulu -ohjelman mukaisesti Koulukuljetusten sujuvuutta, taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta seurataan ja arvioidaan.

Taloussuunnitelma 2015 2017 25 Parikkalan lukio Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Ylioppilastutkinnon suorittaminen Hyvä jatko-opintokelpoisuus Nykytilan kuvaus Lukiossa tarjotaan kaikki lukion pakolliset kurssit vuosittain ja valtakunnalliset syventävät / koulukohtaiset kurssit pääsääntöisesti vuosittain ja / tai vuorovuosin. Lukion 1. vuosikurssin opiskelijat saavat oppikirjat käyttöön maksutta. Video-opetusyhteistyömahdollisuudet kartoitetaan vuosittain ja yhteistyötä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja ISOverstaassa. Parikkalan lukiolaisilla on mahdollisuus suorittaa ns. metsäteollisuuslukio eli saada Parikkalan lukiossa metsäteollisuusklusterin opetusta. Yhteistyötahoja ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja alueen metsäteollisuusyritykset. Parikkalan lukio on mukana Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n urheilijakoulutuksessa. Lukion opiskelijoille annetaan 1. vuosiluokan oppikirjat maksutta käyttöön joko perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjalisensseinä. Lukiolaiset saavat ilmaisen välipalan. Parikkalan lukiossa luovuttiin koeviikosta 1.8.2013 alkaen toistaiseksi. Kaikille lukiolaisille annetaan Wilma -tunnukset. Toiminnalliset muutokset Hyödynnetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja materiaaleja Opetushallituksen Tabletkoulu -hankkeen avulla myös lukuvuonna 2014-2015. Lukiolaisten käyttöön hankitaan laitteita siten, että opetusryhmä kerrallaan voidaan työskennellä digitaalisessa oppimisympäristössä. Lukioille tulee hakea järjestämisluvat 2015. Toiminnan painopistealueet 2015 2017 Opettajien uuden opetusteknologian käyttötaitoja kehitetään Opetushallituksen Tabletkoulu-oppimisympäristöhankkeella 2014-2015, joka tarjoaa digitaaliset materiaalit ja oppimisalustan sekä tukea pedagogisten käytänteiden hyödyntämisessä. Wilma -ohjelman käyttöä tehostetaan kodin, opiskelijoiden ja koulun tiedonvälityksen kanavana. Lukion opetussuunnitelmaprosessia jatketaan ja paikallinen opetussuunnitelma tehdään Opetushallituksen laatimien perusteiden pohjalta. Opettajia perehdytetään sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. 2005 Perusopetus ja lukio -tulosalueen sitovat tavoitteet 2015: Sitovat tavoitteet 2015 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Jokainen 9. luokan oppilas saa päättötodistuksen ja sijoittuu toisen asteen oppilaitokseen päättötodistus yhteishaun tulokset kaikki kaikki Oppimisongelmien ja käytöshäiriöiden vähentäminen perusopetuksessa oppilashuoltoryhmän arvioinnit varhainen puuttuminen: 3-portainen tuki apuna

Taloussuunnitelma 2015 2017 26 Kaikki lukiolaiset läpäisevät ylioppilaskirjoitukset ja /tai saavat lukion päättötodistuksen Lukiolaiset saavat hyvän jatkoopintokelpoisuuden kurssitarjonta Sijoittuminen korkea-asteen opintoihin pakolliset kurssit tarjotaan lähiopetuksena ja valtakunnalliset syventävät kurssit joko lähi-, video- tai verkkoopetuksena vähintään 50 % Talouden tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatulot 257 875 211 700 232 800 222 800 222 800 Toimintamenot 5 134 970 5 262 090 5 270 030 5 245 030 5 244 030 Toimintakate -4 877 095-5 050 390-5 050 390-5 022 230-5 021 230 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Saari 0-6 lk 48 61 61 61 61 Kirjola, perusopetus 7-9 lk 130 121 110 107 105 Kirjola, perusopetus 1-6 lk 177 154 154 150 149 opp. yht. 355 336 325 318 315 Menot /oppilas 12 494 13 360 13 939 14 199 14 331 Parikkala lukion oppilasmäärä 74 66 55 52 52 Menot, /oppilas 9 456 11 712 13 453 14 036 14 036 2006 Vapaa sivistystyö Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Kansalaisopisto Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kaakon kansalaisopisto järjestää Parikkalan kunnan alueella yleissivistävää ja harrastuspohjaista koulutusta. Nykytilan kuvaus Opiston opetuksesta vastaavat tuntiopettajat. Opistosihteeri hoitaa opetuksen järjestelyyn, tiedottamiseen ja asiakaspalveluun liittyvät asiat. Kulttuuripäällikkö opiston rehtorina vastaa opetuksen suunnittelusta. Toiminnalliset muutokset Kansalaisopisto jatkaa toimintaansa. Kansalaisopistoille tulee hakea järjestämisluvat 2015. Valtionosuuden mahdollisesti aiheuttamat muutokset rahoituksessa. Henkilöstö ennallaan (opistosihteeri 50 %, kulttuuripäällikkö 20 %). Toiminnan painopistealueet 2015 2017 Opetuksen painopiste on edelleen koko työvuoden kestävissä kursseissa. Lyhytkurssien määrää lisätään, taustalla vuonna 2012 tehty asiakaskysely.

Taloussuunnitelma 2015 2017 27 Kirjastopalvelut Tilivelvollinen: Kirjastonjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kirjastopalveluiden tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen tukea toiminnallaan kuntalaisten, kesäasukkaiden ja muiden kirjastonkäyttäjien tiedonsaantia, osaamista, hyvinvointia ja viihtymistä. Asiakkaiden käyttöön hankitaan ajantasaista ja monipuolista aineistoa. Nykytilan kuvaus Parikkalassa on pääkirjasto sekä Saaren ja Uukuniemen lähikirjastot. Asukaskohtaiset lainaus- ja kävijämäärät ovat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Toiminnalliset muutokset Etelä-Karjalan kirjastojen yhteinen Heili-kimppa on aloittanut toimintansa joulukuussa 2013. Kimpan etuja ovat mm. sisäiset kuljetukset, yhteinen kirjastotietokanta ja yhteinen kirjastokortti koko kimpan alueella. Toiminnan painopistealueet 2015 2017 Toiminnan keskeisenä tavoitteena on palveluiden laadullinen kehittäminen, kuten kokoelmien riittävyys, ajantasaisuus ja monipuolisuus. Lasten ja nuorten lukuharrastusta tuetaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa. Alueellisessa yhteistyössä keskitytään alkaneen Heili-kimpan toimivuuden seuraamiseen. Vapaa-aikapalvelut Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on järjestämillään palveluilla ylläpitää ja edistää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Vapaa-aikapalvelut luo edellytyksiä myös monipuoliselle ja omaehtoiselle kansalaistoiminnalle. Nykytilan kuvaus Vapaa-aikapalveluihin kuuluvat liikunta- ja kulttuuripalvelut, nuorisotyö sekä museoja perinnetyö. Kunta avustaa Taito Etelä-Karjala ry:n toimintaa Parikkalan käsityökeskuksella. Imatran musiikkiopistolta hankitaan tutkintotavoitteista musiikinopetusta alle 18-vuotiaille. Vapaa-aikapalveluiden henkilöstöön kuuluvat kulttuuripäällikkö, liikunnanohjaaja ja nuorisotyöntekijä. Toiminnalliset muutokset Liikuntatoimen suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa liikunnanohjaaja. Nuorisotoiminnan suunnittelee ja ohjaa nuorisotyöntekijä. Vapaa-aikapalveluiden esimiestehtävät, yleisen kulttuuritoimen sekä perinne ja museotyön organisointi ja suunnittelutehtävät ovat kulttuuripäälliköllä.

Taloussuunnitelma 2015 2017 28 Toiminnan painopistealueet 2015 2017 Liikuntapalvelut: Työikäisten ja ikääntyvien kuntalaisten aktivoiminen terveys- ja kuntoliikuntaan ympäri vuoden. Erityisryhmien liikunnan järjestäminen. Yhteistyö paikallisesti ja seutukunnallisesti sekä muut liikuntastrategian tavoitteet. Nuorisotyö: Nuorisotilatoiminta ja nuorten aktivointi harrastusten ja aktiivisen osallistumisen pariin painottuen erityisesti 13-18 vuotiaisiin. Koululaisten kerhotoiminnan kehittäminen yhdessä perusopetuksen kanssa. Osallistuminen alueelliseen Kaakonkulman nuorisopalvelujen Junareissu kehittämishankkeeseen, alueelliseen yhteistyöverkostoon ja maakunnalliseen Ohjaamo hankkeeseen. Etsivä nuorisotyö hankitaan ostopalveluna Laptuote -säätiöltä. Toiminnan kehittäminen nuorisostrategian mukaisesti. Kulttuuripalvelut: Tapahtumien järjestäminen muiden toimijoiden kanssa. Yhdistysten tapahtumien tukeminen. Kulttuuripalvelut on mukana valtakunnallisessa lastenkulttuuriverkostossa Etelä- Karjalan Lastenkulttuuriverkosto METKU:n jäsenenä koko rahoituskauden 2014-18. 2006 Vapaa sivistystyö -tulosalueen sitovat tavoitteet 2015: Sitovat tavoitteet 2015 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien järjestäminen kokoontumiset / vuosi nuorisotoimikunta / talotoimikunnat tms. pysyväksi toiminnaksi Talouden tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatulot 39 958 36 000 35 800 35 800 35 800 Toimintamenot 990 119 941 010 956 250 961 250 951 250 Toimintakate -950 161-905 010-920 450-925 450-915 450 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 kulttuuritilaisuudet 49 30 30 30 30 nuorisotilaisuudet 114 200 200 200 200 liikuntatilaisuudet 418 350 350 350 350 kansalaisopiston opetustunnit 2702 3000 2900 2900 2900 kansalaisopiston oppilasmäärä 632 700 680 680 680 - netto /opetustunnit 104,15 57,77 61,18 61,18 61,18 - netto /opiskelija 445,28 247,60 260,93 260,93 260,93 kirjaston lainausmäärä/as 8,08 11,50 11,50 11,50 11,50

Taloussuunnitelma 2015 2017 29 2007 Varhaiskasvatus Tilivelvollinen: Varhaiskasvatuspäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Lakisääteisen päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Nykytilan kuvaus Päivähoitoa järjestetään alle kouluikäisille lapsille aikaisintaan vanhempainrahakauden päätyttyä perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa ja päiväkodissa. Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on kolme. Ryhmis Kuperkeikka toimii Saarella, päiväkoti Laulujoutsen Kiipolassa ja päiväkoti Satakieli Kangaskylässä. Esiopetusta annetaan varhaiskasvatuksen toimintana päiväkoti Laulujoutsenessa sekä Saaren ja Kirjolan koulujen esiopetusryhmissä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa 1.- 3. luokan oppilaille järjestetään Saaren ja Kirjolan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaryhmissä. Tulosalueeseen kuuluvat lakisääteinen lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä lasten kotihoidon tuen kuntalisä. Lasten päivähoidosta annetun lain 4a mukainen erityislastentarhanopettajan palvelut järjestetään ostopalvelusopimuksella Ruokolahden kunnan kanssa (varhaiskasvatuksen erityisopettaja 20 %, 1 pv viikossa). Lisäksi koulun erityisopettajat antavat erityisopetusta esikouluikäisille. Varhaiskasvatuksen tiimit laativat tiimisopimuksen ja arvioivat siinä asetettujen laadullisten tavoitteiden toteutumista säännöllisesti arvioinnin vuosiympyrän mukaan. Tiimikehityskeskustelut tukevat työn kehittämistä ja laadun arviointia. Toiminnalliset muutokset Lasten kotihoidontuen kuntalisän maksaminen jatkuu tämän valtuustokauden ajan, mikäli lainsäädännöstä tms. ei muuta johdu, seuraavasti: alle 3-vuotiaista 150 ja yli 3-vuotiaista päivähoito-oikeuden piiriin kuuluvista sisaruksista 50, esikoululaiset eivät kuulu maksunpiiriin.

Taloussuunnitelma 2015 2017 30 Toiminnan painopistealueet 2015-2017 Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman ja Laatukäsikirjan päivittäminen. Esiopetuksen opetussuunnitelman tekeminen uusien perusteiden pohjalta yhdessä naapurikuntien kanssa, käyttöön 1.8.2016. Saaren koulun yhteydessä toimivan esiopetusryhmän toiminnan yhdistämistä alkuopetuksen kanssa suunnitellaan toteutettavaksi niin, että ryhmässä toimisi useampi ikäluokka lastentarhanopettajan ja luokanopettajan johdolla. Muutos mahdollistaa joustavat ratkaisut luokkakokoihin ikäluokkien määrän vaihdellessa. 2007 Varhaiskasvatus -tulosalueen sitovat tavoitteet 2015: Sitovat tavoitteet 2015 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Päivähoidon riittävyys hoitopaikka lain asettamassa 100 % 4 kk:n (hoidon tarve ennakoitavissa) tai 2 viikon (työllistyminen, opiskelu tai koulutus) ajassa, % hakijoista. Laadun arvioinnin toteutuminen laadun vuosiympyrään kirjattujen asioiden toteuttaminen. 100 % Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman ja Laatukäsikirjan päivitys valmis 31.12.2015 Talouden tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatulot 206 409 160 300 160 220 160 220 160 220 Toimintamenot 1 813 567 2 119 330 2 126 780 2 122 580 2 122 580 Toimintakate 1 607 158-1 959 030 1 966 560-1 962 360-1 962 360 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Hoitopaikat kpl 141 141 134 130 130 Läsnäolopäivät kpl 23461 26400 25100 24400 24400 Lapsia hoidossa 31.12. 154 141 134 130 130 joista erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia (* % 11% 8% 8% 8% 8% Menot / läsnäolopäivä(** 77,30 75,90 84,60 86,90 86,90 Käyttöaste % - päiväkodit 81 85 85 85 85 - ryhmäperhepäiväkodit 79 85 85 85 85 - koululaisten ap- ja ip-toiminta 85 85 85 85 Lasten kotihoidontuki, lapsia 97 75 90 90 90 (* erityisen tuen tarve: lastensuojelun tarve, vamma tai pitkäaikainen sairaus, kielellinen kehitys ja kommunikaatio, tarkkaavaisuus, kognitiivinen alue, tunne-elämä tai sosiaalinen kasvu (** luku sisältää myös lasten kotihoidontuen ja lasten kotihoidontuen kuntalisän menot (kuntalisä 1.3.2012 alk.)

Taloussuunnitelma 2015 2017 31 23 TEKNINEN 260 Tekninen lautakunta 2008 Rakennuttaminen ja kaavoitus Tilivelvollinen: Rakentamispäällikkö Toiminta-ajatus Kaavoitus Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoituksena on turvata kuntalaisille terveellinen, toimiva ja viihtyisä elinympäristö kaavoittamalla, rakennuttamalla ja ylläpitämällä taloudellisesti laadukkaita yhdyskuntapalveluja. Kunta sitoutuu harjoittamaan aktiivista maanhankintaja kaavoituspolitiikkaa, jolla ylläpidetään monipuolista tonttitarjontaa asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin. Kaavoituksella tuetaan vapaa-ajan asumisen lisäämismahdollisuuksia kylätyyppisten ratkaisujen pohjalta. Maankäytössä otetaan huomioon palvelujen käyttömahdollisuudet. Asukkaille ja yrityksille tarjotaan tonttivaihtoehtoja, jotka tekevät sijoittumisen ja rakentamisen houkuttelevaksi kunnan alueelle. Parikkalan keskusta-alueiden asemakaava tarkistetaan kahdessa vaiheessa vuosina 2011 2016. Parikkalan rajanylityspaikalle laaditaan osayleiskaava ja asemakaava suunnitelmakaudella. Raakamaata pyritään hankkimaan kunnalle tulevilta kaava-alueilta. Rakennuttamisen osalta keskeinen toiminta-ajatus on energiatehokkuus, ympäristön huomioiminen sekä käyttäjilleen terveelliset ja toimivat rakennukset ja ympäristöt. Toiminnan tarkoitus Rakentamisen ohjauksella pyritään hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamiseksi, kestävän kehityksen periaatteilla. Nykytilan kuvaus Kaavoituksen vastuuhenkilönä ja koordinoijana toimii rakentamispäällikkö yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Kaavoitustyö tehdään kokonaisuutena ulkopuolisien suunnittelijoiden voimin. Kaavoituksessa tehdään kiinteää yhteistyötä sekä eri viranomaistahojen että luottamushenkilöiden kesken. Käynnissä on useita hyvin merkittäviä maankäytön suunnitteluhankkeita. Toiminnalliset muutokset Ei toiminnallisia muutoksia. Toiminnan painopistealueet 2015 2017 Kaavoitusohjelman toteuttaminen.