Kaura vaatii ravinteita

Samankaltaiset tiedostot
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Kasvuohjelmaseminaari

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Myllyvehnän lannoitus AK

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

MegaLab tuloksia 2017

Rikinpuute AK

Nurmen lannoitusohjelmat

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Lannoiteopas

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Nurmien fosforilannoitus

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

LANNOITEOPAS

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Karjanlannan käyttö nurmelle

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lisälannoitus kasvukaudella

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Rehumaissin viljelyohjeet

Lannoiteopas

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Modduksen vaikutus kasviin

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Lannoiteopas

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Maitotilan resurssitehokkuus

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Lannoiteopas

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Transkriptio:

Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi

Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila Satotaso 4320 kg/ha Typpeä käytettiin 92 kg/ha Kylvölannoitus mineraalilannoitteilla 88 % Karjanlantaa käytti 18 % Lisälannoitusta käytti 6 % Hivenlannoitus 11 % Yleisimmin käytetyt lannoitteet YaraMila Y 3 YaraMila Y 2 YaraMila Y 1 YaraMila Y 20 YaraBela Suomensalpietari Kasvitaudit torjui 38 % vastaajista 2

320 vastaajista 93 käytti karjanlantaa kauralle Pinta-ala 15 ha, määrä 24 m3 Karjanlannan käyttö kauralle Naudan lietelanta ja naudan kuivikelanta Sian lietelanta ja kanan kuivikelanta Starttilannoitus 54 kg typpeä/ha kylvön yhteydessä mineraalilannoitteena YaraBela Suomensalpietari, YaraMila Y 3, YaraMila Y 2 Yara Hivensalpietari, YaraBela Suomensalpietari (Se) Kuva: Totta munasta 3

% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Yara Megalab kasvianalyysi Ravinnepuutokset kaurassa 2016, Pensomisvaihe (29) Typpi Fosfori Kalium Rikki Mangaani Boori Korkea Normaali Lievä puute Matala Hyvin matala 4

% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Yara Megalab -kasvianalyysi Ravinnepuutokset kaurassa 2016, Korrenkasvuvaihe (31-37) Typpi Fosfori Kalium Rikki Mangaani Boori Korkea Normaali Lievä puute Matala Hyvin matala 5

kg/ha 140 Kauran pääravinteiden otto 120 100 80 Juhannus Kalium Typpi 60 40 20 Fosfori Rikki 0 Kylvö 18.5.3 4 5 6 7 8 9 10 viikkoa kylvöstä Lähde: Yara Kotkaniemi 2013 (heinäkuun loppu)

g/ha 350 Kauran hivenravinteiden otto 300 250 200 Mangaani 445 g Sinkki 346 g 150 100 50 0 Kylvö 18.5. 4 5 6 7 8 9 10 11 viikkoa kylvöstä Lähde: Yara Kotkaniemi 2013 Kupari 50 g Boori 23 g

Kaurasta huippu satoja lannoituksella sato kg/ha 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Ruuduilta 10 000 kg KM satokisan voittaja 8820 kg YaraMila lannoite, kg typpeä/ha 0 kg 60 90 120 150 220 Lajikkeiden keskiarvo Yara Kotkaniemi 2015-2016 8

Kannattavuus 1200 1000 /ha 800 600 400 Sadon arvo Lannoitekustannus 200 0 0 60 90 120 150 220 Hinnat Tammi 2017 (Kaura 130 /t) 9

/ha 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Sadon arvo - lannoitekustannus Lannoituksella saatu lisätuotto 309 358 393 444 217 0 60 90 120 150 220 Lisätuotto Tuotto Hinnat Tammikuu 2017 (Kaura 130 /t) 10

Lannoituksen jakaminen 11

7000 6500 Sato kg/ha Valk. % Hyvä sato huippu lajikkeista Ringsaker, Avetron 11,6 11,4 6000 11,2 5500 11 5000 10,8 4500 10,6 4000 10,4 3500 10,2 3000 90 130 150 90 + 40 (30) 90 + 40 (50) 10 YaraMila Y, kg N/ha Graminor

Lisää tuottoa lannoittamalla 64 /ha /ha 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Sadon arvo - lannoitekustannus 642 664 661 600 598 90 130 150 90 + 40 (30) 90 + 40 (50) Sadon arvo Lannoite Erotus YaraMila Y kg N/ha 19.1.2017 Kaura 130 /t, Tammikuu 13

MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 14

Kaura hyötyy fosforilannoituksesta 9000 8500 sato kg/ha 8000 7500 + 1290 kg/ha 7000 6500 6000 5500 5000 Typpeä 130 kg/ha Fosforiluokka huononlainen 0 14 22 35 kg/ha Yara Kotkaniemi 2015 15

Mitä hyötyä fosforista on? Fosfori Nopeuttaa kehitystä parantaa viljely- Parantaa juurten kasvua varmuutta Tehostaa muiden ravinteiden ja ottoa ravinne- Tehostaa tasetta veden ottoa Parempi Suurentaa sato jyväkokoa ja laatu Pellon Lisää versojen ja kasvukunto tähkien määrää säilyy Enemmän tuloja Lisää jyvien määrää 16

YaraMila suunniteltu fosforitason mukaan Fosfori Satotaso Huono Huononlainen 26 Välttävä 16 Tyydyttävä 10 Hyvä 5 Korkea 0 4000 kg YaraMila Y 5 YaraMila Y 6 YaraMila Y 3 YaraMila Y 20 YaraMila Y 2 YaraMila Y 20 YaraMila Y 1 YaraMila NK YaraBela Suomensalpietari 5000 kg + 3 kg YaraMila Y 5 YaraMila Y 6 YaraMila Y 5 YaraMila Y 2 YaraMila Y 25 YaraMila Y 1 YaraMila Y 20 YaraMila NK YaraMila NK 3 6000 kg + 6 kg YaraMila Y 5 YaraMila Y 6 YaraMila Y 5 YaraMila Y3 YaraMila Y 25 YaraMila Y 2 YaraMila Y 20 YaraMila Y 1 YaraMila NK 3 17

Kaura tarvitsee mangaania YaraVita MANTRAC PRO 1-2 l/ha YaraVita MANCOZIN 1 l/ha + 200 l vettä rikkaruiskutukseen 18

Kaura tarvitsee mangaania YaraVita MANTRAC PRO 1-2 l/ha YaraVita MANCOZIN 1 l/ha + 200 l vettä rikkaruiskutukseen 19

Kaura on vaatimaton kasvi? A. Johan sen isäkin tiesi 88 % B. Kyllä se typellä kasvaa C. Panostamalla saa parhaan tuoton kauran viljelystä D. Eipä sillä väliä, kun rehuksi käytetään 6 % 6 % 0 % Johan sen isäkin tiesi Kyllä se typellä kasvaa Panostamalla saa parhaan... Eipä sillä väliä, kun rehuksi...

Kiitos! 21