Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Samankaltaiset tiedostot
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Johtamalla hyvää säilörehua

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

NURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Nurmen perustaminen ja lannoitus

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Laidunnusoppia maailmalta. Anu Ellä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Muistiinpanot ovat valmiina

Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa haasteet, mahdollisuudet, sopeutuminen. Mats Höglind

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Säilörehunurmet kg ka

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Tutkimussuunnitelma vuosille

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

RaHa-hankeen kokemuksia

Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Hyödyllinen puna-apila

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Nurmitarinoita suomalaisilta tiloilta. Maitoyrittäjät

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa

Ruis ja vehnä luomussa

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Riittääkö laitumella syötävä?

NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2. sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 %

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Transkriptio:

Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi

Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma?

Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla ja kuivina loppukesinä?? Kevätsato Kakkosniitto Kolmosniitto

Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla ja kuivina loppukesinä + Rehukattara? + Englanninraiheinä Nurminata Ruokonata Englanninraiheinä Apilat + Rehukattara? + Sinimailanen? + Rehumailanen? + Koiranheinä? + Sikuri Kevätsato Kakkosniitto Kolmosniitto Kestääkö talvea, kestääkö kesää?

Kaikki testatut kasvit ovat kuivuutta kestäviä, syväjuurisia ja maata parantavia

Nurmiryhmissä etsitään ideoita myös muilta mailta sekä testataan käytännössä ja jaetaan kokemukset kaikille ryhmäläisille Viime vuosien testikasveina mm.: Sinimailanen Sikuri Rehukattara Rehumailanen Virnaseokset Monilajiseokset

Testitilat? Kasvista/asiasta olemassa oleva, esim. ulkomailta saatu tieto ja kokemukset jaetaan nurmiryhmissä ja pohditaan asiaa yhdessä Asiasta kiinnostuneimmat päätyvät kokeilemaan, yhteistilaus. Toiset odottavat ensin testituloksia. Viljelijä havainnoi itse ja nurmiasiantuntijan kanssa Suljetussa facebook-ryhmässä kootaan testaajien näkemyksiä, kuvia ja tuloksia säännöllisesti Suunnittelu ja tulosseuranta nurmiryhmäs sä Uusia ideoita maailmal ta Viljelijät testaavat käytännössä

Englanti 2014 2017 Grassland&Muck, Englanti: Sikuri on nostanut suosiotaan entisestään maan kasvukunnon ja hivenpitoisuuden parantajana. Tulevaisuuden nousija Varsinais-Suomi 2017

Sikuri Paljon esim. Iso-Britanniassa ja Uudessa Seelannissa käytetty kasvi Nurmiseoksen osana maitotiloilla ja isompina määrinä lihanauta- ja lammastiloilla Yrttimäinen kasvi Erittäin hivenpitoinen Paksu paalujuuri Jälkikasvu nopeaa, satoisa Testisiemenet: Tilasiemen ja Naturcom

Sikuri suomalaisilla nurmilla? Ilmeni, että ehtii toisena vuonna kasvattaa kukkavarren kahden niiton säilörehunurmilla Soveltuu kolmeen niittoon ja parhaimmillaan on laitumilla, jossa laidunnuksen kiertonopeutta voi nopeuttaa sikurin avulla Hyökkäävä jälkikasvun nopeus keskikesällä Maata parantava vaikutus selkeä, pintarakenne ilmastetaan sikurilla Talvenkestävyys on ollut hyvä viimeisen kahden talven perusteella

3-5 kg/ha oli toimiva määrä Maittavuudessa ei ole ollut ongelmia. Erikoinen maku saattaa saada yksittäiset etenkin lypsyrotuiset lehmät miettimään asiaa, mutta sitten maittaa hienosti Laitumella maittaa nuorella kasvuasteella kaikille

1. Kasvukausi 2. kasvukausi

Sinimailanen, Kanada 2016 Rehumailanen, Satakunta 2017

2006 20 % 80 % timotei nurminata 100 95 Kasvilajien muutokset % tiloista, Länsi-Suomi 60 55 40 50 49 77 40 30 63 61 35 38 60 30 32 10 5 0 2011 2014 2016

Sinimailasen rytmiä kunnioittamalla viljely toimii Suomessa kuten Kanadassakin? Keväällä ei tallausta, lannoitusta eikä täydennyskylvöä Niiton jälkeen 5 vrk:n aikaikkuna Syksyllä jäätävä 6 viikkoa lepoaikaa toipua Niittokorkeus kruunun yläpuolella K, P, B, Mg

Noin kuuden viikon korjuurytmillä ei Suomessa saada useinkaan jäämään kuutta lepoviikkoa syksylle kasvusto jää usein lyhyeksi 10.6 22.7 2.9 Rehumailanen näyttää kestävän virheet sinimailasta paremmin: tallaus, rytmi, lepokausi

Samoilla tai vierekkäisillä pelloilla havainnoiden rehumailasella on sinimailaseen verrattuna: Tehokkaammat juurinystyrät Lyhyempi kasvutapa mutta kasviyksilöitä useammassa kohdassa Tasaisempi kasvutapa myös raiteissa ja reunoissa

Kesällä 2017 nurmiryhmäseoksessa mukana Sama seos kaikilla testitiloilla Jokainen viljelee samaa seosta omalla normaalilla tyylillään, omalla perustamistavallaan, erilaisilla maalajeilla, eri puolella Suomea Rehumailanen on hyvässä alussa näillä tiloilla Kasvukaudella 2018 tarkempia tuloksia

Rehukattara Kanada 2016 Testattavana Suomessa: Bromus inermis ja Alaskan Brome Varsinais- Suomi 2016

Miksi rehukattaraa säilörehunurmiin? Syväjuurinen, jopa 1,5 metriset vankat juuret Pehmeälehtinen ja maittava, satoisuus timotein luokkaa Sulava, valkuaispitoinen, korkea sokeri Bromus inermis tyyppi (Smooth meadow brome) parhaimmillaan ykkösniitossa ja kuivina loppukesinä -> Sulavuutta natojen seassa Kasvaa parhaiten viileissä oloissa Hyvä talvenkestävyys Tasapainottaa monipuolisen nurmiheinä-nurmipalkokasviseoksen

Käytännön haasteita Jos valitaan sattumanvarainen uutuuskattara, se voikin olla rikkakasvi tai laiduntyyppinen kattara joka kasvaa kuumana kesänä äkkiä metrin verran karvaista kasvustoa Kylvövuonna hidas alkukehitys Kylvösiemenen muoto suuri ja hankala, kylvettävä erikseen 0,5-1 cm syvyyteen Ei viihdy kosteusongelmaisilla tai sulfiittimailla Kuitu alhaisempi!

Niittorytmiltään rehukattara kuuluu olosuhteista riippuen 3-4 niiton rytmiin. Kahdella niitolla ehtii jälkikasvun sulavuus ja valkuainen laskea ja kasvusto kasvaa hankalan pitkäksi. Ruokinnallinen laatu pysyy nopealla niittorytmillä tasaisen laadukkaana keväästä syksyyn saakka, jos hellejaksot eivät ole pitkiä. Rehukattaran alhainen kuitu on kuitenkin tasoitettava ruokonadalla ja/tai koiranheinällä, erityisesti jos samassa seoksessa on nurmipalkokasveja.

Nurmiryhmäseos 2017 (sis. Myös rehukattaraa) nyt hyvässä nousussa 15 tilalla. 2018 lisää kokemuksia kattarasta!

KIITOS!