Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Samankaltaiset tiedostot
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Maississa mahdollisuus

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Aperehuruokinnan periaatteet

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Kaura lehmien ruokinnassa

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Hyödyllinen puna-apila

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tankki täyteen kiitos!

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Säilörehun tuotantokustannus

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Rehuanalyysiesimerkkejä

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Säilörehun ruokintahävikit

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Ruokinnan teemavuosi

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Maitotilan resurssitehokkuus

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Sari Kajava, Annu Palmio

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Johtamalla hyvää säilörehua

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Tuotosseurannan tulokset 2013

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

MaitoManagement 2020

Transkriptio:

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017

Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja erot edellisvuoteen? Mitä rehuja robolehmät syövät? Säilörehun laatu Ravinteiden hyväksikäyttö maidon tuotannossa

Ruokintaa suunnitellaan entistä tarkemmin Ruokinnan suunnittelu lehmille, % TuSetiloista Ruokinnan suunnittelu hiehoille, % TuSetiloista Ruokintasuunnitelmia lehmille, kpl/tila 2013 2014 2015 2016 73 70 65 67 39 50 54 55 3,0 3,2 3,9 4,4 Teemavuodet: Ruokinta 2013 ja Nuorkarjan teemavuosi 2014

Suuret karjat luottavat ProAgrian ruokinnan suunnitteluun 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% ProAgrian ruokintapalvelujen peitto karjakokoluokittain, % kaikista lypsykarjatiloista alle 15 lä 15-29,9 30-49,9 50-99,9 yli 100

Rehun kulutus v 2016 % kuiva-aineesta Ostorehujen osuus 32,3 % 487; 7 % 59; 1 % 364; 5 % 210; 3 % 23; 0 % 1; 0 % Säilörehu Laidun+vihanta Heinä+olki Tilaseokset 912; 12 % 3701; 50 % Vilja Täysrehu Puolitiiv. 1245; 17 % Tiiv.+rouheet Sivutuotteet Kivennäiset 0; 0 % 57; 1 % 282; 4 % Erikoisrehut Muut Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2016-31.12.2016. 356 karjaa (keskim. 44,3 le/karja) yht. 15 756 lehmää, joiden keskituotos oli 9 343 maito-kg/lehmä.

Rehunkulutus 2015 ja 2016 % kuivaaineesta 2015 2016 Erotus 2016 2015 Säilörehu 3 443 3 701 258 48,5 50,4 Laidun+vihanta 433 282-151 6,1 3,8 Heinä+olki 34 57-22 0,5 0,8 Vilja 1 147 1 245-98 16,2 17,0 Täydennysrehut (entiset täysrehut) 1 094 912-182 15,4 12,4 Valkuaistäydennysrehut (ent puolitiiv.) 581 487-94 8,2 6,6 Valk.rehut (ent. Tiivisteet) 176 364 188 2,5 5,0 Sivutuotteet 117 210 93 1,6 2,9 Kivennäiset 46 59 13 0,6 0,8 Erikoisrehut 22 23 1 0,3 0,3 Muut 1 1 0 0,0 0,0 7 094 7 341 247 100 100

Väkirehu-%:n ja ostorehujen osuuden kehitys 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Väkirehu-% ka:sta 43 n. 44 44,7 45,9 45,0 45,3 45,0 Ostorehuja, % ka:sta 29,8 27,2 30,0 32,3 32,3 32,9 32,3 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2016-31.12.2016. 356 karjaa (keskim. 44,3 le/karja) yht. 15 756 lehmää, joiden keskituotos oli 9 343 maito-kg/lehmä.

Väki- ja ostorehujen määrä lisääntyi tuotostason noustessa 50 40 30 Väkirehun ja ostorehujen osuus keskituotosluokittain, % ka:sta 2016 41,6 44 27,8 29,5 46,3 35,2 20 10 0 6000-7999 8000-9999 10000-11999 Väkirehut % ka:sta Ostorehut % ka:sta Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2016-31.12.2016. 356 karjaa (keskim. 44,3 le/karja) yht. 15 756 lehmää, joiden keskituotos oli 9 343 maito-kg/lehmä.

Väkirehun osuus kasvoi tilakoon kasvaessa 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Väkirehun ja ostorehujen osuus karjakokoluokittain, % kuiva-aineesta 2016 42,6 26,5 43,9 44,8 29,9 31,6 47,4 39,2 12.5-24.9 25.0-49.9 50.0-99.9 100.0-199.9 väkirehu-% ostorehu-% Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2016-31.12.2016. 356 karjaa (keskim. 44,3 le/karja) yht. 15 756 lehmää, joiden keskituotos oli 9 343 maito-kg/lehmä.

Ostorehukustannukset, snt/litra v. 2016 Keskituotosluokka Snt/litra 6 000 7 999 9,36 8 000 9 999 8,53 10 000-11 999 9,19 Yli 12 000 kiloa Kaikki keskim. Ei riittävästi havaintoja 8,89 Karjakoko Snt/litra 0.0-12.4 9,42 12.5-24.9 8,2 25.0-49.9 8,82 50.0-99.9 8,69 100.0-199.9 9,66 Kaikki keskim. 8,89 Vrt. vuosi 2015 8,55 Ostorehukustannus nousi edellisvuoteen verrattuna (snt/meijeri-maitolitra)

Paljonko tuotettiin maitoa yhdellä kilolla rehun kuiva-ainetta tuotosluokittain? keskituotos, kg Maitotuotos, l/kg ka, lyps. lehmät ** EKMkg/kg ka rehua Vaihtelu, l/kg ka (kpl) Keskimäärin alle 6000 6000 7999 8000 9999 10 000 11 999 yli 12 000 1,30 0,96 1,16 1,28 1,38 1,50 1,40 1,06 1,27 1,39 1,46 1,53 1,10-1,48 0,62-1,22 1,00-1,32 1,12-1,44 1,22-1,51 1,36-1,65 (2 627) (17) (242) (1 546) (800) (22) Lähde: ProAgrian Päivälaskelmat vuodelta 2016.

Mitä väkirehuja robolehmät söivät syksyllä 2016? % % yht. Täysrehu + vilja 30,3 Täysrehu 15,1 45,4 TR+TIIV+vilja 13,8 TR+rouhe+vilja 11,0 24,8 TR+tiiviste 3,0 TR+PT 1,8 TR+PT+VILJA TAI PT+TR+VILJA 3,0 TR+PT+TIIV/ROUHE 0,7 78,7 Puolitiiviste + vilja 14,9 Puolitiiviste + tiiviste + vilja 4,1 Puolitiiviste 0,9 Rouhe + vilja/viljasivutuotteet 0,5 Vilja/sivutuotteet 0,7 Tiiviste 0,2 21,3

Robolehmien tuotokset eri väkirehuilla Maidon Maitoa, kg Rasva-% valk-% arvo; eur/le/v Täysrehu 9 918 3,92 3,33 3 098 Täysrehu + valkuaislisä 10 203 3,75 3,25 3 092 Täysrehu + vilja 10 083 3,83 3,25 3 071 Puolitiiviste + valk + vilja 9 953 4,02 3,38 3 171 Puolitiiviste + vilja 9 853 3,99 3,33 3 096 TR+PT+TIIV + vilja 9 968 3,89 3,28 3 073 Vilja + valkuaislisä 9 762 4,00 3,27 3 027 Tuotosta selitti parhaiten kokonaisrehujen saanti, kg ka/lehmä!

Säilörehun laatu syksy 2016 Nurmi-sr 1. sato Syksy 2015 Syksy 2016 Kuiva-aine, g/kg ka 339 360 D-arvo, g/kg ka 679 683 Raakavalk, g/kg ka 134 137 Kuitu NDF g/kg ka 541 537 Syönti-indeksi 106 105 OIV, g/kg ka 82 81

Säilörehun laatu (D-arvo) parani 2016 toista vuotta peräkkäin % analyyseistä Nurmisäilörehun D-arvo Alle 6000 6 8 000 8-10000 Keskimäärin 10-12000 Yli 12 000 Vuosi 2013 676 665 672 676 681 682 Vuosi 2014 674 663 669 673 679 678 Vuosi 2015 676 664 671 675 680 687 Vuosi 2016 682 673 678 682 685 690 80 60 40 20 0 Yli 680 D-arvolla olevien säilörehujen osuus tuotosluokittain alle 6 000 6-8 000 8-10 000 10-12 000 yli 12 000 D-arvo yli 680, %

Syönti-indeksi (2016) keskuksittain (kaikki säilörehut keskimäärin) 114 112 112 111 110 110 108 106 105 105 107 107 107 106 108 108 107 107 104 102 100 100 98 96 94 Syönti-indeksi

Suluissa muutos edellisvuoteen. Ruokinnallinen laatu säilörehut elomarraskuu 2016 Sato Nurmi-sr Palkokasvi Kuiva-aine 1 361 368 g/kg ka 2 330 Yht. keskim. 360 348 D-arvo 1 691 (+4) 683 (+8) g/kg ka 2 667 (-6) Yht. keskim. 683 672 Raakavalk 1 134(-6) 133 (+4) g/kg ka 2 134 (-5) Yht. keskim. 137 136 Kuitu, NDF 1 536 (-17) 520 (-13) g/kg ka 2 540 (+13) Yht. keskim. 537 514 Tuhka 1 60 (+1) 62 (-2) g/kg ka 2 66 (-1) Yht. keskim. 62 67 OIV 1 82 (+1) 85 (+1) g/kg ka 2 79 (-1) Yht. keskim. 81 85 Syönti-indeksi 1 110 (+4) 115 (+5) 2 99 (-2) Yht. keskim. 105 111

Säilönnällinen laatu säilörehut elo-lokakuu 2016 Sato Nurmi-sr Palkokasvipit. sr ph 1 4,2 4,2 2 4,2 Yht. keskim. 4,3 4,2 Maito- ja 1 44 48 muurahaishappo 2 47 g/kg ka Yht. keskim. 45 50 Haihtuvat rasvahapot 1 10 11 g/kg ka 2 13 Yht. keskim. 11 13 Ammoniakkityppi, 1 43 36 g/kg N 2 41 Yht. keskim. 42 36 Liukoinen typpi 1 443 (-31) 411 2 423 (-4) Yht. keskim. 433 403 Jäännössokeri 1 89 (+19) 89 (+26) g/kg ka 2 81 (-2) Yht. keskim. 89 81

% mg/100 ml Maidon valkuais- ja ureapitoisuudet viikoittain 2016 Keskimääräinen valkuaispitoisuus Keskimääräinen ureapitoisuus 4,00 3,80 3,60 3,40 3,20 3,00 53 3 6 9 1215182124273033363942454851 2015 2016 2017 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 53 3 6 9 1215182124273033363942454851 2015 2016 2017 Maidon ureapitoisuus on pysynyt edellisvuoden alhaisella tasolla Maidon valkuaispitoisuus nousi syksyllä edellisvuoden alhaisista lukemista koko vuoden keskiarvo ~ ed vuosi

Typen, fosforin sekä valkuaisen ja energian hyväksikäyttö 2013-2016 ME MJ OIV g /ekm kg /valkuais g Typen hyväksikäyttö, % Fosforin hyväksikäyttö, % v. 2013 5,53 1,58 27,4 28 v. 2014 5,54 1,58 27,5 28,5 v. 2015 5,67 1,59 27,1 27,6 v. 2016 5,71 1,61 27,4 27,8 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat eri vuosina Dieetin rv-pit 167 g rv/kg ka (lyps lehmät) 2016. Maidon ureapitoisuus vuosina 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Urea 30,2 29,0 28,9 27,8 26,0 vaihtelu (22-38) (21-36) (21-36) (20-35) (18-34)

Kpl/tila Säilörehunäytteiden ottamisen innokkuus kasvoi vuonna 2016 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Alle 6000 6 8 000 8-10000 10-12000 Yli 12 000 Vuosi 2013 1,5 2,7 4,6 5,5 3,6 Vuosi 2014 1,6 2,6 4,7 5,8 4,8 vuosi 2015 1,7 2,9 5,3 7,5 6,3 vuosi 2016 2,0 3,0 5,8 10,1 9,8 Tuotosluokka

Säilörehuun panostaminen tuo tulosta Laajennusvaiheessa pelto jää helposti toiseksi. Peltojen kasvukunnossa on todellinen kehittämisen paikka. Kun ennen ostettiin se siemen, mitä kaupassa keväällä oli jäljellä, nyt sitä, mitä halutaan ja mitä suunniteltu Ruokinnan suunnittelun helppous ja talous lähtevät siitä, millaista on säilörehun laatu 13000 12000 11000 10000 9000 Kari ja Merja Keisala, Töysä Keskituotoksen kehitys 8000 1 2 3 4 5

Mukaan napattavaa Säilörehun osuus rehuista on puolet, väkirehun 45 %, ostorehujen osuus kolmannes Säilörehun laatu on ollut hyvä kaksi vuotta peräkkäin. Säilörehujen näytteitä on otettu aktiivisesti Maidon ureapitoisuus laskenut älä säikähdä matalahkoa ureaa valkuaisen hyväksikäyttö tehostuu. Lehmälle enemmän rehua enemmän maitoa! Lisää asiaa ruokinnasta ja nurmesta: ProAgria Maitovalmennus 6.-7.9.2017 Helsinki

Hyvää kevättä 2017! 24

Säilörehujen kivennäispitoisuus (1. sadon nurmisr) 2016 *= Ahvenanmaalta Eurofinsille -> tulokset puuttuvat ProAgria Keskus Ca P Mg K Na Etelä-Suomi 3,7 2,6 1,3 23,7 0,1 Nylands svenska 3,7 2,8 1,2 24,3 0,1 Länsi-Suomi 3,9 2,6 1,3 24,3 0,1 Åbo 3,7 2,6 1,1 22,1 0,2 Etelä-Savo 4,3 2,5 1,5 20,2 0,1 Pohjois-Savo 3,8 2,5 1,3 21,5 0,1 Pohjois-Karjala 4,6 2,5 1,5 21,0 0,1 Keski-Suomi 4,2 2,5 1,3 20,8 0,1 Etelä-Pohjanmaa 3,8 2,5 1,4 20,8 0,1 Österbotten 3,9 2,5 1,3 20,0 0,2 Keski-Pohjanmaa 3,9 2,5 1,4 19,2 0,1 Oulu 3,8 2,4 1,5 18,7 0,2 Kainuu 4,2 2,4 1,5 18,3 0,1 Lappi 3,9 2,5 1,7 16,4 0,2 Ahvenanmaa* Koko maa 3,9 2,5 1,4 20,8 0,1 Muutos ed. vuoteen -0,1-0,2 sama 0,4-0,1

Nurmisäilörehujen koostumus ja laatu keskimäärin ProAgria keskuksittain elo-marraskuu 2016 MMH= Maito- ja muurahaishappoa ProAgria Keskus kpl Ka-% ph MMH VFA Ammoni akki-n Liuk. typpi Jäännös sokeri D-arvo Raakavalk NDF Tuhka OIV PVT 01 1637 38,88 4,37 46,14 12,69 42 421 77 674 140 542 70 81 21 104 02 52 43,46 4,54 40,85 12,72 37 401 67 663 129 563 74 79 13 102 03 608 39,23 4,35 40,98 12,10 39 426 81 677 132 544 68 80 13 105 04 18 44,93 4,73 24,39 7,33 33 441 118 687 136 529 66 81 14 112 11 495 32,82 4,10 51,46 10,97 45 451 75 685 145 535 62 82 23 105 12 1701 35,91 4,12 48,93 11,29 42 435 91 688 137 532 62 82 16 107 13 407 35,46 4,15 48,93 11,81 39 412 85 677 132 541 63 80 12 104 14 407 37,54 4,26 42,79 11,97 44 416 98 688 140 530 60 82 18 107 15 839 36,47 4,23 43,45 11,52 41 417 92 681 138 536 62 81 17 105 16 279 42,47 4,38 32,96 9,04 39 395 115 692 133 524 60 82 11 110 17 1107 36,79 4,19 42,72 9,12 43 441 105 695 138 526 60 82 15 109 18 1531 33,95 4,09 44,83 9,77 41 439 95 687 135 537 58 81 13 106 19 535 32,14 4,09 46,69 12,70 50 464 83 678 136 540 58 81 16 104 20 495 27,61 4,01 44,09 12,23 44 471 66 666 132 563 57 79 14 100 puuttuu Koko maa 10111 36,0 4,2 45 11 42 433 89 683 137 537 62 81 16 105 Muutos ed. vuoteen: ka-pit +2,0 %-yks., valkuainen aavistuksn alempi. Syöntiindeksi

kg/pv Viikoittainen maitotuotoksen kehitys (koelypsyt), kg/lehmä/pv 2016 Koelypsyn keskimääräinen maitotuotos, kg/lypsyssä oleva lehmä 31,5 31,0 30,5 30,0 29,5 29,0 28,5 28,0 27,5 27,0 26,5 53 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 Elokuu 2015 2016 2017