Marja-Leena Kari, Päivi Kuukankorpi ja Marja-Liisa Maasalo Huolen käsikirja Paikallinen varhaisen puuttumisen toimintamalli Keuruu
1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...2 2. Huolen käsikirjan toteutus...2 3. Huolen käsikirja...3 3.1. Pieni huoli...3 3.2. Huolen harmaa vyöhyke...3 3.3. Suuri huoli...4 3.4. Palaute huolen huomaajalle...5 4. Huolen käsikirjan käyttö keuruulla...5 Lähteet...5 Liitteet...6
2 1. JOHDANTO Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt lamavuosien aikana ja sen jälkeen. Ammattilaiset kokevat, että nykyisillä resursseilla ja toimintatavoilla ei pystytä enää riittävästi vastaamaan lasten vaikeuksiin. Tehtävä voi tuntua ylivoimaiselta, mikäli kunnassa ei ole kartoitettu, minkälaisia ja -laajuisia lasten ja nuorten ongelmat ovat ja milloin niihin tulisi puuttua. Myös Keuruulla lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset kokivat, että lastensuojelun palvelutarpeet olivat kasvaneet eikä niihin enää pystytty vastaamaan riittävästi. (Niinilampi, 2001) Tom Arnkil ja Esa Eriksson ovat Varpu projektin tulosten pohjalta arvioineet, että sosiaali- ja terveystoimessa sekä koulutoimessa kohdattavista lapsista 2/3 on ns. huolettomalla vyöhykkeellä, jossa pärjätään osaavalla henkilökohtaisella toiminnalla. Neljännes lapsista on ns. pienen huolen alueella, jossa lapsen tilanne hoituu yleensä työntekijän omilla voimavaroilla. Huolen harmaalla vyöhykkeellä on noin 8 % lapsista. Olennaista harmaalla vyöhykkeellä on suuri epäselvyys sekä perheillä että auttajilla. Harmaa vyöhyke on sitä maastoa, jossa vaitiolovelvollisuus ja ilmoitusvelvollisuus vetävät eri suuntiin ja jossa toivotaan jonkun muun hoitava asian. Harmaalla vyöhykkeellä kontrollitehtävät halutaan delegoida toisille ja keskittyä itse luottamuspohjaiseen tukeen. Suuren huolen alueella lapsista on noin 1,5 %. Nämä lapset tarvitsevat kiireellisiä toimenpiteitä, joissa työntekijä tarvitsee lisävoimavaroja ja yhteistyötä. (Arnkil Tom 2002) Lasten kanssa toimiva ammattilainen pystyy yleensä arvioimaan omalla tehtäväalueellaan olevista lapsista huolen alueilla olevat lapset. Moniammatillisessa työskentelyssä voidaan arvioida kullakin työntekijällä olevat huolen alla olevien lasten määrä ja saada käsitys puuttumista tarvitsevien lasten määrästä ja huolen laajuudesta. Realisoituneiden puuttumisen tarpeiden pohjalta ammattilaiset voivat suunnitella tarvittavat toimenpiteet. Harava-projektin osahankkeena Keuruun kaupunki käynnisti Keula hankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöisiä toimintamalleja ja -käytäntöjä niin, että voitaisiin paremmin tukea psykososiaalisia palveluja tarvitsevia lapsia, nuoria sekä heidän perheitään. Erityisesti haluttiin kehittää varhaista tunnistamista ja puuttumista lastensuojelullisissa asioissa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. 2. HUOLEN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS Keula -hankkeen moniammatillinen alaluokkaikäisten kanssa toimiva ryhmä halusi löytää toimintatavan, jolla lasten huoli huomataan ja siihen puututaan varhaisessa vaiheessa. Ryhmä kartoitti aluksi asiakastapaukset ja tilanteet, joita he olivat kokeneet erityisen vaikeiksi ja ongelmallisiksi ja miten niissä oli toimittu. Seuraavassa vaiheessa ryhmä analysoi, mitkä olivat suurimmat ongelmat niissä asiakastilanteissa, joissa huoli lapsesta oli tullut niin suureksi, että omat keinot eivät riittäneet tilanteen selvittämiseksi. Ongelmia kuvattiin mm. ajankäytön, avun- tai tiedon saannin, työnohjauksen tai resurssien puutteen, lainsäädännön rajoitusten ja yhteisten käytäntöjen näkökulmasta. Ongelmat käsiteltiin ryhmässä ja jaettiin erilaisille huolen alueille, joille ryhdyttiin rakentamaan puuttumisen malleja yhteiseksi Huolen käsikirjaksi, jonka toteutus on kuvattu Huolikaaviossa (liite 1). Mallin soveltamisessa on käytetty Kuopiossa kehitettyä kaaviota.
3 3. HUOLEN KÄSIKIRJA 3.1. PIENI HUOLI Kun kyse on pienestä huolesta, työntekijät eivät viivyttele, vaan ottavat asian puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa mahdollisimman pian.1 Pientä huolta aiheuttavat esimerkiksi satunnaiset poissaolot, lisääntynyt aikuisen tuen hakeminen pienissä kipuiluissa, myöhästymiset, lapsen arkuus, ajoittainen aggressiivisuus, käyttäytymisen muutokset, väsymys, vanhempien tapaamisessa syntynyt epämääräinen huoli. Kun pieni huoli syntyy, on luontevaa keskustella huolesta työtoverin kanssa.2 Yleensä koulussa yhteys otetaan erityisopettajaan tai terveydenhoitajaan. Keskustelu ja uudenlaiset kysymykset auttavat selkiyttämään ja konkretisoimaan huolen aluetta. Jos huoli on perusteltu ja se jatkuu, on keskusteltava lapsen ja vanhempien kanssa mahdollisimman pian ja tarjottava heille tarvittaessa tukea, hoitoa tai muuta apua.3 Varhaisessa vaiheessa havaittuina ja käsiteltyinä pienen huolen asioihin voidaan vaikuttaa monesti hyvin pienin keinoin. Viivyttelyllä voidaan vaarantaa lapsen terveys ja myönteinen kehitys, ja ongelmien hoitaminen vaikeutuu. Myös vanhemmat voivat jälkikäteen syytellä työntekijää, kun tämä ei ole ottanut ajoissa asioita puheeksi. Lapsen kanssa käytävissä keskusteluissa tulee lapsen luottamus säilyttää, mutta muistaa kuitenkin aikuisen vastuu silloin, kun asiaan pitää puuttua. Päiväkodin vanhempien tapaamiset, haastattelut sekä koulujen arviointipalaverit sekä kouluterveydenhuollon tarkastukset mahdollistavat luontevan keskustelun vanhempien kanssa. Kun huoli on syntynyt, ei kuitenkaan ole syytä jäädä odottamaan näitä tapaamisia, vaan lapsen ja vanhempien kanssa on keskusteltava mahdollisimman pian. 3.2. HUOLEN HARMAA VYÖHYKE Työntekijän omat voimavarat eivät huolen kasvaessa riitä: toimenpiteet eivät turvaa perheen, lapsen tai nuoren hyvinvointia eivätkä kontrollitoimet tuota tulosta. Ennakoinnit tilanteiden kehittymisestä synkkenevät. Epävarmuutta aiheuttaa se, ettei olla varmoja, pitäisikö lisätä määrätietoisempia toimia. Pitäisikö jo olla laajemmin yhteistyössä? Onko tilanne myös muiden mielestä huolestuttava? Ovatko muut edes tekemässä asialle mitään? Huolen harmaalle vyöhykkeelle on ominaista epäselvyys. Huoli toistuu päivittäin tai viikoittain ja luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee; lapsella on toistuvia käytöshäiriöitä, pitkiä poissaoloja, lapsen hoidossa ja huolenpidossa on ajoittain puutteita, perheessä on akuutti kriisitilanne jne. Tällaisissa tilanteissa työntekijä on ajoittain epävarma siitä, onko hän oikeassa vai huolehtiiko turhaan. Toisinaan hänellä on varmuus, että lapsi tarvitsee apua. Työtoverin kanssa käytävän keskustelun lisäksi voidaan käyttää konsultaatiota siten, että työntekijä voi keskustella esimerkiksi sosiaalityöntekijän, psykologin, erityisopettajan tai terveydenhoitajan kanssa huolestaan lapsen ja perheen nimiä mainitsematta.4 Konsultaatioyhteyden ottamista helpottaa tuttuus. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämiseen tulee kuulua tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin tutustuminen kasvokkain. Kun perheeseen otetaan yhteyttä, huoli kannattaa ilmaista lapsen oireilun kautta.5 Huolen puheeksi ottamisessa lapsen ja vanhemman kanssa on monia rakentavia tapoja. Havaittu huoli pitää ilmaista. Työntekijällä voi olla olemassa omia hyväksi kokemia lähestymistapoja, joita kannattaa käyttää. Lapsen ja perheen kanssa keskusteltaessa on aina hyvä tuoda esiin myös positiiviset huomiot lapsesta ja perheestä.
4 Usein on syytä käyttää moniammatillista ryhmää, jossa on perheen lisäksi mukana perheen kanssa työskenteleviä ja tarvittaessa kutsuttuja asiantuntijoita. Moniammatillisessa ryhmässä perheen kanssa keskusteltaessa on hyvä alussa varmistaa, että tämän ryhmän läsnäollessa voidaan ottaa lasta tai perhettä koskeva huoli puheeksi. Lapsen ja vanhempien kanssa käytävässä keskustelussa on tärkeää sopia mahdollisten tukitoimien lisäksi muista jatkotoimista. Ryhmä toimii kartoitus-, arviointi-, suunnittelu-, työnjako- ja vastuutusfoorumina. Kouluikäisen lapsen osalta työtapana ovat mm. luokkapalaverit (opettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja sekä tarvittaessa psykologi ja sosiaalityöntekijä) ja oppilashuollon perhepalaverit (perhe, pääsääntöisesti oppilas, opettaja, erityisopettaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja). Päivähoidon moniammatillisissa tiimipalavereissa voidaan myös huolen asioita käsitellä. Sosiaalityön lastensuojelupalaverit pidetään joka toinen viikko ja lastensuojelun perhetyön palaverit viikoittain. Harmaan huolen vyöhykkeellä olevista tapaamisista moniammatillinen yhteistyö on tärkeä, koska kokonaisuutta ei hahmota kukaan yksin. Yksi ammattikunta pystyy hahmottamaan tilanteesta vain osan. Vastuu ei ole kuitenkaan yhteinen, vaan on sovittava, kuka toimii vastuuhenkilönä, jolle muut voi kertoa havaintojaan, kysyä tilanteesta jne. Moniammatillisessa työskentelyssä vastuu on sillä, joka on huomannut asian. Huolen harmaalla alueella vastuu on lastensuojelutyöntekijällä. Vastuu voidaan myös jakaa ja sopia, kuka työskentelee perheen kanssa, kuka lapsen kanssa jne. Lapsen tilannetta arvioidaan sovitusti seurantapalavereissa. Yleensä koulu tai päivähoito tapaa lapsen päivittäin ja huomaa huolen. Huomioista tulee silloin kertoa vastuuhenkilölle, joka voi kutsua koolle seurantapalaverin muulloinkin kuin mahdollisesti jo sovittuna aikana. 3.3. SUURI HUOLI Suuri huoli lapsesta tai nuoresta on silloin, kun huolta paljon ja se on jatkuvaa. Lapsi tai nuori on vaarassa tai jopa välittömässä vaarassa. Työntekijän omat keinot ovat lopussa. Lisävoimavaroja ja kontrollia on saatava mukaan heti tai muutos lapsen tilanteeseen on saatava heti. Akuuteissa tilanteissa on toimittava heti, joissakin tapauksissa jopa vastoin vanhempien tahtoa.7 Esimerkkeinä ovat mm. insesti- ja perheväkivaltatapaukset tai lapsen heitteille jättö. Muissakin suuren huolen tilanteissa on kiire, sillä niissä muutos on saatava suhteellisen pian aikaiseksi.. Lapsen terveys tai kehitys on tällöin vakavasti vaarantumassa kasvuolojen ja /tai oman käyttäytymisen vuoksi ja pitkittyneitä ongelmia on vaikea korjata. Suuren huolen tilanteissa sosiaalityöntekijä on mukana lähes poikkeuksetta. Ainoastaan vaikean somaattisen tai psyykkisen sairauden tilanteissa sosiaalityöntekijä ei välttämättä ole mukana. Sitä vastoin vanhempien psyykkisten sairauksien ja päihdeongelman tilanteissa sosiaalityöntekijän tulisi olla mukana. Lastensuojelulaki (liite 3) velvoittaa viranomaista tekemään lastensuojeluilmoituksen sosiaalilautakunnalle huolestuttavassa tilanteessa.8 Ilmoitus tulee tehdä joko kirjallisena tai ottamalla suoraan yhteys sosiaalityöntekijään. Ilmoitusvelvollisuus on niin vahva, että salassapitovelvollisuus väistyy. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on velvollisuus, jonka täyttämättä jättämisestä on rikoslaissa määritelty seuraamukset (liite 3). Yhdessä sosiaalitoimiston työntekijän kanssa työntekijä voi pohtia etenemiskeinoja ja eri vaihtoehtoja. Velvollisuutena ei ole täyden varmuuden ja näytön hankkiminen
5 ennen ilmoituksen tekemistä. Lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden tehtävä on selvittää asiaa tarkemmin ja tarjota sitten tilanteen edellyttämiä tukitoimia lapselle ja hänen perheelleen. Tukitoimia järjestettäessä tarvitaan yleensä moniammatillista yhteis-työtä. 3.4. PALAUTE HUOLEN HUOMAAJALLE Jotta lapsi/perhe saa parhaan mahdollisen tuen eikä putoa missään vaiheessa palvelujärjestelmän ulkopuolelle, on asian hoidosta vastuussa olevan henkilön tärkeä antaa palaute huolen huomaajalle tai hoitoon lähettäjälle. Palautteen antaminen on erityisen tärkeä silloin, kun hoito päättyy tai keskeytyy. Tarvittaessa moniammatillinen työryhmä arvioi hoidon tarpeen jatkamisen. (kts. Liite 1 Toimintaohje huolta aiheuttavissa tilanteissa tai lastensuojelun tarpeen ilmetessä). 4. HUOLEN KÄSIKIRJAN KÄYTTÖ KEURUULLA Huolen käsikirjaan on tarkoitus liittää paikallisen puuttumisen malleja erityistilanteisiin, kuten kriisityön malli ja toimintamalli epäiltäessä lapsen hyväksikäyttöä tai pahoinpitelyä (liite 4). Liitteenä on myös paikallinen lastensuojeluilmoituslomake (liite 5). Toimintamallin juurruttamiseksi mallin kehittämiseen osallistuneet psykologi ja sosiaalityöntekijä ovat kiertäneet eri kouluissa sekä opettajien koulutustilaisuuksissa, oppilashuoltoryhmissä esittelemässä mallia ja sen käyttöä. Myös muu kehittämisryhmä on osallistunut mallin juurruttamiseen. Huolen käsikirja liitteineen on kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien käytössä omissa työyhteisöissään. Huolen käsikirjaa voi soveltaa myös alle kouluikäisten sekä nuorten huoleen puuttumisen tilanteissa. LÄHTEET Niinilampi, Hanna. 2002. Lastensuojelukäytäntöjen kehittäminen - kyselytutkimus Keuruun lastensuojeluun osallistuville työntekijöille. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Tutkimusprofessori Tom Arnkilin luento 40. valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä 20.8.2002.
6 Liite 1 T OIMINTAOHJE HUOLTA AIHEUTTAVISSA TILANTEISSA TAI LASTENSUOJELUN TARPEEN ILMETESS Ä H UOLI LAPSESTA ( S UBJEKTIIVINEN ARVI O ) Asia puheeksi lapsen/ 1 perheen kanssa Tuen tarjoaminen 2 Työtovereiden tai toisten ammattilaisten konsultoiminen Yhteydenotto lastensuojeluun k onsultaatiotarkoituksessa. 4 Lastensuojeluilmoitus LsL 40 :n perusteella akuutti tilanne 7 Perhe motivoituu yhteistyöhön Huoli häviää Puheeksiottamispäätös ( kuka kenen kanssa, miten, m i l loin ) Puheeksiottaminen ja pohdinta 3 lapsen/perheen kanssa, uen ja avun tarjoaminen MIKÄ ON LAPSEN Sosiaalityöntekijän arvio siitä, mitä eri keinoin ja moniammatillisesti voidaan tehdä t Puheeksiotto, seuranta j a E TU? Perhe motivoituu yhteistyöhön Huoli häviää Tuen ja avun lisääminen j a seurannan jatkamine n Huoli jatkuu Tieto lapselle/perheelle ilmoituksen tekemisestä perheen aktivoiminen ja kontrollit tilanteen tarvittavat k ohe n tamisee n Tilanne kohenee Huoli häviää 5 Vastuu siirtyy sosiaalityöntekijälle, joka arvioi tarvittavat toimet, mitä tehtävissä tai mitä jo tehty Yhteys perheeseen ja tarvit- taessa pikaisetkin toimet lapsen tilanteen helpottamiseksi Huoli jatkuu Tieto lapselle/perheelle ilmoituksen tekemisestä L astensuo j eluilmoitu s 7 L astensuo j eluilmoitu s 7 Sosiaalityö sekä moniammatillisen 6 yhteistyön mahdollisuus Sosiaalityön sekä moniammatillisen 6 yhteistyön mahdollisuus PALAUTE HUOLEN HUOMAAJALLE PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI
7 Liite 2 1 Ei lainkaan huolta 2 Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mah?ollisuu ksiin?ah?a? HUOLEN VYÖHYKKEET 3? uoli tai ihmettely käynyt toistu?asti mielessä; luottamus omiin mah?ollisuu ksiin hy?ä?? a? tuksia lisä?esu?ssi en ta??eesta? 4? uoli kas?aa; luottamus omiin mah?ollisuu ksiin heikkenee??oi?e lisä?oima?a? oista a? kont?ollantei sta nousee? 5? uoli tuntu?a; omat?oima?a?at ehtymässä??el?ästi koettu lisä?oima?a?o e? n a? kont?ollantti en ta??e? Ei huolta Pieni huoli Tom Arnkil, Esa Eriksson, Harmaa vyöhyke Stakes. 6 La?si?aa?assa?? uolta?al o? n a? a? tku?asti?? mat keinot lo??umassa? Lisä?oima? a?o a? a? kont?ollantte a? saata?a mukaan heti? Suuri 7 La?si?älitt?mästi?aa?assa?? uoli e?ittäin suu?i?? mat keinot lopussa? Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. huoli
8 Liite 3 KESKEISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Lastensuojelulaki 12 : Sosiaalilautakunnan velvollisuus toimenpiteisiin Sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä tämän luvun mukaisiin tukitoimiin viipymättä: 1. jos kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä tai 2. jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään Lastensuojelulaki 40 : Ilmoitusvelvollisuus Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaa-lilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. Rikoslaki 15 luku 10 : Rikoksesta ilmoittamatta jättäminen Joka tietää törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön olevan hankkeilla, eikä ajoissa, kun rikos (rikoksen jatkuminen) vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa,on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
9 Liite 4 Mitä tehdä kun epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai pahoinpitelystä herää? (Lasten turvataitoryhmän alustava ehdotus toimintatavoista, 2003) 1. Tee muistiinpanot havainnoista Kirjaa mahdollisimman tarkasti 2. Keskustele työkaverisi, tiimisi kanssa havainnoistasi 3. Keskustele esimiehen kanssa Vastuun jakaminen ja siirto 4. Harkitse onko syytä jutella lapsen kanssa lisää, älä painosta lasta 5. Konsultoi lastensuojelua, poliisia, terveyskeskusta, kasvatus- ja perheneuvolaa tms. tahoja menettelytapojen selvittämiseksi Konsultaatio voi olla nimetön epäillyn oikeusturvan säilyttämiseksi 6. Neuvottele huoltajan kanssa Huoltajan saatava tieto mahdollisimman nopeasti lastaan koskevasta asiasta Jos toinen huoltajista on epäilty, asia otetaan puheeksi ensin toisen huoltajan kanssa, joka turvaa lapsen tilanteen Jos huoltaja on epäilty, keskusteltava poliisin kanssa, missä vaiheessa otetaan puheeksi Lastensuojelutyöntekijän voi pyytää mukaan neuvotteluun 7. Kriisiavun järjestäminen Kriisiapua lapsille, perheille ja työntekijöille Lastensuojelutyöntekijä vastaa kriisiavun järjestämisestä lapselle ja perheelle Esimies järjestää työntekijöiden kriisiavun 8. Tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen tekeminen Ensisijaisesti tutkintapyynnön/rikosilmoituksen tekee huoltaja tai lastensuojelutyöntekijä, jos huoltaja ei sitä tee Rikostutkintavastuu siirtyy poliisille 9. Ohjaa huoltaja ja lapsi lääkärin vastaanotolle Jos epäillystä hyväksikäytöstä alle 7 päivää, huoltaja ohjataan heti ottamaan yhteys terveyskeskuslääkäriin (näytteenottoaika 3 vrk tapahtumasta)
10 Liite 5 LASTENSUOJELUILMOITUS Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulaki 8 luku 40. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe ja yksilökohtaisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Lastensuojelulaki koskee alle 18-vuotiaita. Lapsen nimi Henkilötunnus Osoite/Asuinkunta Lapsen huoltaja Lapsen hoitoon tuloaika / onko lapsi entuudestaan tuttu? Lastensuojeluilmoituksen syy / huolenaihe Onko asiasta ilmoitettu lapsen vanhemmille / huoltajalle tai onko huolenaiheesta keskusteltu vanhempien / huoltajan kanssa? Onko asian suhteen tehty jotain toimenpiteitä, onko jo esimerkiksi otettu yhteyttä johonkin yhteistyökumppaniin? Ilmoituksen tekijä / keneen voi ottaa yhteyttä Puhelin Ilmoitus lähetetään: Keuruun sosiaalitoimisto tai Multian sosiaalitoimisto PL 65 PL 6