HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI

Transkriptio

1 I S K E E H U P OLI stm.fi/kaste HU 1 rhain a v i s k e a puhe n varhain! a t t o a annatta önkin päästää k i l o u H styöh i e t h y näin 13 isivut 20 THL nett Antaa tukea varhaiseen puuttumiseen voimavaraja ratkaisukeskeisesti. Lisää kunnioittavaa vuorovaikutusta hankalissakin tilanteissa. Varmistaa että jokainen tulee kuulluksi sekä vahvistaa luottamusta ja yhteistyötä. Mahdollistaa avun pyytämisen yhteiseen huoleen matalalla kynnyksellä. : KASPERI II EETU Työkalu opettajien ja koulun henkilökunnan käyttöön kun huoli herää Huolipalaverimalli on yhteistyötä rakentava tapa ottaa huoli puheeksi Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin HÄMEENKYRÖ, PARKANO, PUNKALAIDUN, PÄLKÄNE, SASTAMALA, VALKEAKOSKI

2 2 "Huoli kannattaa ottaa puheeksi varhain, silloin yhteistyöhönkin päästään varhain!" (THL:n nettisivut 2013) N ESITTELY Huolipalaverimalli on työkalu opettajien ja koulun henkilökunnan käyttöön, kun huoli lapsen tai nuoren asiassa herää. Huolipalaverin mallia voi hyödyntää, kun yhteydenottoa kotiin ja muihin viranomaisiin tarvitaan. Selkeään A4 -mallinnukseen on linkitetty valmiita huolen puheeksi oton välineitä ja malleja tuen polun nopeutumista ja työnjakoa varmistamaan. Huolipalaverimalli on kehitetty tukemaan Hämeenkyrössä tehtävää opetustyötä. Mallin tavoitteena on helpottaa huoleen tarttumista ja madaltaa kynnystä huolen puheeksi ottoon yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Lisäksi huolipalaverimalli tukee oppilashuollollisen tietotaidon jakamista ja selkiyttää verkostoyhteistyötä sekä huolen jatko-ohjausta. Malli on kehitetty yhdessä EETU hankkeen (Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin ) kanssa. Eetu on Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisen Kaste kokonaisuuden ja Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden Kasperi II -kehittämishankkeen osahanke.

3 3 Huolipalaverimallin tarkoitus on tarjota lasten ja nuorten kanssa työskenteleville työkalu, jonka avulla huoli voidaan ottaa puheeksi kunnioittavalla tavalla, ketään loukkaamatta. Kun asia otetaan huoltajien kanssa esiin apua pyytäen, avataan mahdollisuus rakentavaan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Usein epäröinti ja pelko ovat turhaa, sillä lapsen asioissa apua pyytävälle ja yhteistyötä ehdottavalle annetaan mielellään apua. Tavoitteena on ratkaisuun pyrkiminen, ei ongelmien osoittaminen. Huoli kannattaa ottaa puheeksi varhain näin yhteistyöhönkin päästän varhain! 1. Kartoita huoli itsellesi. Kartoita mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu 2. Valmistaudu yhteydenottoon ja palaveriin (THL:n nettisivut 2013) Katso tarvittaessa Wilman huoliseula tai opetussuunnitelman liitteenä oleva huoliseula Valmistele ja jäsennä huolen puheeksi ottoa Tarvittaessa kartoita huolta muiden lapsen kanssa työskentelevien tuella (LIITE 1) 3. Ota yhteyttä Jaa huoli keskustellen älä ilmoita ongelmasta Hoida ensimmäinen yhteydenotto kotiin aina suullisesti Esitä asiasi rakentavasti ja realistisesti. Kuvaile konkreettisia tilanteita. Ehdota yhteistä palaveria. Sopikaa palaverin sisällöstä. Pohtikaa yhdessä keitä kutsutaan mukaan. Pyydä vanhempiakin pohtimaan ennalta omia ja perheen näkökulmia huolen vähenemiseksi. VINKKI: Muista, että kaikki haluavat lapsen parasta. Rakenna avointa ja dialogista vuorovaikutusta tätä lapsen parasta ajatellen. Varmista tiedonkulku kaikille asianosaisille vanhempien luvalla. 4. Palaverin kulku Kiinnitä huomiota yhteistyön ja ilmapiirin luomiseen heti aloituksessa Kuvaa miksi ollaan koolla ja esitä oma huolesi Kuule jokaista osallistujaa ja kaikkien näkökulmaa huoleen Pohtikaa yhdessä voimavaroja ja ratkaisuvaihtoehtoja Asettakaa yhteinen tavoite Määritelkää yhdessä tukitoimet ja kaikkien vastuualueet Kirjaa ylös sovitut asiat. Kertaa palaverin kulku ja sovitut asiat Sopikaa seurannasta VINKKI: Korosta lapsen, nuoren ja perheen voimavaroja. Vältä ammattislangia. (LIITE 2) (LIITE 3) Tutustu tarvittaessa: Palvelukuvauksiin Huoli puheeksi, opas varhaisista dialogeista Varhaisen puuttumisen materiaalia opettajille

4 4 LIITE 1 HUOLEN PUHEEKISOTON ENNAKOINTIKYSYMYKSET Kysymykset on tarkoitettu tueksi tilanteissa, joissa: Sinulla on huolta lapsen/nuoren hyvinvoinnista Et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selväksi puheeksi huoltajien kanssa ja Haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana työtäsi lasten ja nuorten hyväksi Kun huoli herää/huolen kartoittaminen Mistä olet huolissasi lapsen/nuoren tilanteessa? Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi? Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? Käytä juuri ennen tapaamista Missä asioissa (arvioisi mukaan) lapsen/nuoren huoltaja(t) kokee saavansa sinulta Onko asioita, joissa hän/he voivat kokea sinut uhkaavana, esteenä tai hankalana? Mitä voimavaroja lapsessa/nuoressa ja hänen tilanteessaan näet? Mitä voisit niistä kertoa huoltajalle/huoltajille? Mitä sinä ja huoltaja(t) voisitte tehdä tahoillanne ja/tai yhdessä lapsen/ nuoren tilanteen parantamiseksi? Miten otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita: mieti vaihtoehtoisia tapoja ilmaista huolesi, se miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä *Ennakoi, mitä tapahtuu puheeksiottamistilanteessa. Kuka reagoi ja miten? *Ennakoi, mihin puheeksiottaminen johtaa lähitulevaisuudessa? Jos ennakoit, että puheeksiottaminen heikentää mahdollisuuksia huojentaa lapsen/ nuoren tilannetta, palaa pohtimaan: Missä todella tarvitse huoltajan/huoltajien apua ja Miten saat tuon avun: eli sanoita yhteistyötarjouksesi uudestaan Millainen tila ja aika olisi tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat asian puheeksi? Reflektoi pian tapaamisen jälkeen Miten toteutit puheeksiottamisen? Mitkä olivat tunnelmasi puheeksoton jälkeen? Miltä toiminta lapsen/nuoren tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä herättää toiveikkuuttasi? Mikä huolestuttaa edelleen? Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi? Katso ennakointejasi kysymyksissä * Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin muuta? Koitko jotain yllättävää? THL sähköinen Huolen puheeksiottamisen ennakointilomake. Verkostotutkimus ja kehittämismenetelmät. Arnkil, Eriksson, Pyhäjoki & Koskimies. THL.

5 5 LIITE 2 MONIALAISEN VERKOSTONEUVOTTELUN KULKU 1. Tutustuminen ja huolikierros Huolen kantaja pohjustaa tapaamisen ja koostaa tapaamisen kulkua Kiinnitä huomiota voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen Lapsi, nuori ja perhe Tavoitteena keskustella perheen kanssa myös vahvuuksista Mitkä ovat huolet ja haasteet, mitkä ovat tarpeet, joihin toivotaan tukea 2. Tuen kierros Työntekijät kertovat tarjottavasta tuesta 3. Tavoitteen tarkennus ja yhteinen toimintasuunnitelma Lapselta, nuorelta ja perheeltä tarkistetaan mihin he voivat ja haluavat sitoutua Yhteistä keskustelua asiasta käydään eri näkökulmista Jatkotyöskentelystä ja seurannasta sopiminen * Lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat kuvataan selkeästi * Kirjaaminen ja tiedottaminen * Laaditaan suunnitelma tapaamisten välisiin yhteydenpitoihin * Kunkin toimijan vastuu * Vastuuhenkilöstä sopiminen Pääkohdat kirjataan keskustelun kuluessa yhteiseen suunnitelmaan, jonka myös perhe saa 4. Neuvottelun päätös Keskustelukierros ja palaute neuvottelun kulusta - vastasiko neuvottelu tarpeeseen ja tuliko lapsi, nuori ja perhe kuulluksi asiassaan

6 Paikka ja pvm: LÄSNÄOLIJAT: 6 N MUISTIO LIITE 3 TAPAAMISEN TAVOITTEET: AIHEESTA KESKUSTELTUA: JATKOSTA JA TIEDOTTAMISESTA SOVITTIIN: VASTUUALUEET: Lapsi /nuori: Perhe: Koulu: Seuraava tapaaminen, pvm: Yhteyshenkilö(t) & yhteystiedot: Allekirjoitukset:

7 7 MUISTIINPANOJA

8 8 KASPERI II EETU on työstetty - osahankkeessa Työryhmä: Taitto: Pauliina Hakonen, erityisopettaja Minna Rantala, luokanopettaja Patrik Palo-oja, opettaja Tiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijä Elina Nikkola