LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 215 16X19562 8.4.216 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215

Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 1 3 TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 215... 3 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA... 6 4.1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet... 6 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen... 7 4.3 Päästöjen laskentaperiaate... 8 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET... 9 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 1 6.1 Tarkkailusoiden valumat... 1 6.1.1 Tuotantokausi... 1 6.1.2 Koko vuosi... 11 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu... 13 6.2.1 Tuotantokausi... 13 6.2.2 Koko vuosi... 16 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt... 16 6.3.1 Tuotantokausi... 16 6.3.2 Koko vuosi... 2 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 21 7 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO... 23 8 VAPO OY:N JA SIMON TURVEJALOSTE OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 215 LAPISSA... 24 9 VAPO OY:N, SIMON TURVEJALOSTE OY:N JA TURVERUUKKI OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT SIMO- JA KEMIJOELLA... 27 1 VESISTÖTARKKAILU... 3 1.1 Tarkkailun toteutus... 3 1.1.1 Veden laadun tarkkailu... 3 1.2 Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus... 3 1.2.1 Simojoen vesistöalue... 3 1.3 Vesistötarkkailun tulokset... 31 1.3.1 Simojoen pääuoma... 31 1.3.2 Luolaoja ja Ylimmäinen Sankajärvi... 39 11 KALATALOUSTARKKAILU... 41 Copyright Pöyry Finland Oy

11.1 Lompolojoen sähkökoekalastukset... 41 11.1.1 Aineisto ja menetelmät... 41 11.1.2 Tulokset... 42 11.2 Javarusjärven verkkokoekalastukset... 43 11.2.1 Aineisto ja menetelmät... 43 11.2.2 Tulokset... 43 11.3 Javarusjärven kalastustiedustelu... 44 12 YHTEENVETO... 46 13 VIITTEET... 48 2 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Liite 11 Liite 12 Lapin turvetuotantoalueiden sijainnit Turvetuotantoalueiden ja Simojoen vesistöpisteiden sijainnit Turvetuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät ja tuotantomuodot Päästötarkkailun tulokset Vuosipäästöjen laskennassa käytetty aineisto Vesistötarkkailutulokset Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Javarusjärven verkkokoekalastusten perustulokset Javarusjärven verkkokoekalastuskohteet Kalastustiedustelukaavake Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Vapo Oy:llä ja Simon Turvejaloste Oy:llä on Lapissa yhteensä 26 turvetuotantoaluetta, joiden päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna. Lisäksi on kaksi vielä valmistelematonta kohdetta. Vuoden 215 tarkkailu toteutettiin vuosille 26 215 tehdyn tarkkailuohjelma (Lapin Vesitutkimus Oy 26) mukaisesti. Lapin ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus) on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään 22.3.27. Lapin TE-keskus on hyväksynyt ohjelman eräin lisäyksin päätöksellään 1.1.27 (dnro 3121/5723 26) sekä erillisen Tainijoen rapukannan seurantaohjelman 31.7.27 (dnro 1139/5723 27). Tarkkailuohjelmaan sisältyvät sekä kuntoonpanovaiheen että tuotantovaiheen tarkkailut. Tarkkailusta vastasi vuonna 215 Pöyry Finland Oy. Tarkkailun periaatteena on, että osalla tuotantoalueista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden tuotantoalueiden päästöt lasketaan tarkkailukohteiden tuloksista saatujen ominaispäästöjen avulla. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä tarkkailuraportissa esitetään Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset tarkkailukaudelta 215. Päästötarkkailua toteutettiin 14 kohteella ja lisäksi Ternuvuomalla tehtiin keväällä tulvakorkeuden mittaus. Vesistötarkkailua toteutettiin Simojoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä sekä Luola-aavan purkuvesistössä. Lisäksi tehtiin kalataloudellista tarkkailua, joka käsitti sähkökoekalastuksia Lompolojoella sekä Nordic-verkkokoekalastuksia ja kalastustiedustelun Javarusjärvellä. Muiden turvetuottajien tarkkailut Lapissa toteutetaan erikseen. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukauden 215 (1.11.214 31.1.215) keskilämpötila Rovaniemellä oli 2,4 o C, mikä oli 1,5 o C, keskimääräistä (1981 21) korkeampi (Kuva 2-1). Tarkkailukauden sadesumma (85 mm) oli 3 % tavanomaista suurempi. Talvi (marras-maaliskuu) oli kokonaisuutena selvästi tavanomaista lauhempi. Talvikuukausien keskilämpötila oli 3 o C tavanomaista korkeampi ja ero oli suurimmillaan helmija maaliskuussa: 5,8 o C ja 4,4 o C. Talvikuukausien sademäärä oli 29 % keskimääräistä suurempi eron oltua suurimmillaan joulu-tammikussa (Kuva 2-2). Maaliskuun puolivälissä oli lunta 2 % keskimääräistä enemmän. Kevät (huhti-toukokuu) oli kokonaisuutena hieman keskimääräistä lämpimämpi. Toukokuun sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Kesä (kesä-elokuu) oli sääoloiltaan varsin keskimääräinen, mutta kuitenkin siten että alkukesä oli tavanomaista viileämpi ja sateisempi, ja vastaavasti elokuu oli lämmin ja vähäsateinen. Syksy (syys-lokakuu) oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Syyskuun sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Copyright Pöyry Finland Oy

2 Kuva 2-1 Tarkkailukauden 1.11.14 31.1.15 kuukausittaiset keskilämpötilat Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos 214 215). Kuva 2-2 Tarkkailukauden 1.11.14 31.1.15 kuukausittaiset sademäärät Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos 214 215). Kemijoen Isohaarassa mitatut virtaamat olivat koko tarkkailujakson osalta kuukausikeskiarvoista laskien 24 % suurempia kuin vertailujaksolla 1991 25 (Kuva 2-3). Talvella virtaama oli keskimääräistä pienempi kaikkina kuukausina, mutta huhtikuusta lähtien se oli keskimääräistä suurempi eron oltua suurimmillaan kevättulvan aikaan ja elolokakuussa. Syyskuun runsaat sateet nostivat virtaaman 7 %:ia tavanomaista suuremmaksi. Simojoesta mitattu koko tarkkailukauden kuukausikeskiarvoista laskettu keskivirtaama oli vertailujakson (1991 25) keskiarvoa 58 % suurempi. Virtaama oli keskimääräistä suurempi kaikkina kuukausina. Absoluuttisesti suurin ero oli kevättulvan aikaan ja suhteellisesti tammi- ja syyskuussa (Kuva 2-3). Tornionjoen Karungissa mitattu koko tarkkailujakson keskivirtaama oli 19 % vertailujakson (1991 25) keskiarvoa suurempi. Vain marras- ja heinäkuussa virtaamat olivat tavanomaista pienempiä (Kuva 2-3). Myös Tornionjoella kevättulva oli keskimääräistä voimakkaampi. Copyright Pöyry Finland Oy

3 Kuva 2-3 Kemijoen, Simojoen ja Tornionjoen virtaamat 1.11.14 31.1.15 sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla 1991 25 (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 216). 3 TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 215 Tässä tarkkailussa ovat mukana Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapissa sijaitsevat turvetuotantoalueet lukuun ottamatta niitä tuotantoalueita, joiden kuivatusvedet johdetaan Kuivajokeen tai Iijokeen. Ko. valuma-alueella sijaitsevat tuotantoalueet ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

Tarkkailussa on mukana 26 tuotantoaluetta, joista kymmenen sijaitsee Simojoen vesistöalueella, yhdeksän Kemijoen vesistöalueella, viisi Tornionjoen vesistöalueella ja kaksi Kaakamojoen vesistöalueella. Lisäksi vielä valmistelemattomia kohteita ovat Tainivaaranaapa Simojoella ja Pahajoenjänkä Kemijoella. Turvetuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja tuotantoalueiden perustiedot liitteessä 3. Turvetuotannon kuormittava kokonaispinta-ala (ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) vuonna 215 oli 3 22 ha (Taulukko 3-1), mikä oli 19 % pienempi kuin edellisvuonna. Tuotantopinta-ala pienentyi 24 % edellisvuodesta. Tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli 475 ha ja jälkikäytössä olevaa alaa 1 11 ha. Näiden yhteismäärä kasvoi edellisvuoteen nähden 35 %. Tuotantokuntoinen, muttei tuotannossa oleva pinta-ala oli suurempi kuin edellisvuosina. Kuvassa Kuva 3-1 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 28 lähtien. Tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt tänä aikana 33 % ja vastaavasti tuotannosta poistunut ala (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) on lähes seitsenkertaistunut. 4 Taulukko 3-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pintaalat vuonna 215. Pinta-ala yhteensä -sarake ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa alaa. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala alueita lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä kpl ha ha ha ha ha ha ha Simojoki 1,6 1191 49 237 445 1476 Kemijoki 9 142 61 138 26 1241 Tornionjoki 5 25 175 211 99 217 485 Kaakamojoki 2,8 143,8 yhteensä 26 26 248 32 475 111 322 Kuva 3-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantosoiden pinta-alan kehitys vuosina 28 215. Copyright Pöyry Finland Oy

Kuvassa Kuva 3-2 on esitetty tuotannossa olevan pinta-alan kehittyminen vuodesta 28 lähtien vesistöalueittain. Selvin kehityssuunta on ollut Tornionjoella, jossa pintaala on pienentynyt 73 % ja toisaalta Kaakamojoella jossa ei ole ollut tuotannossa olevaa pinta-alaa vuoden 212 jälkeen. 5 Kuva 3-2 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantosoiden tuotannossa olevan pinta-alan kehitys vesistöalueittain vuosina 28 215. Kesällä 215 78 %:lla kokonaispinta-alasta vesienkäsittelynä oli pintavalutus, 16 %:lla laskeutusallas ja 5 %:lla kasvillisuuskenttä (Taulukko 3-2 ja Kuva 3-3). Talvella pintavalutus oli käytössä 49 %:lla ja laskeutusallas 51 %:lla alasta. Osalle laskeutusaltaallisesta alasta on rakennettu virtaamansäätöpadot. Simojoella ympärivuotisen pintavalutuksen osuus oli 64 % kokonaispinta-alasta, Kemijoella 41 % ja Tornionjoella 25 %. Vuodesta 28 lähtien kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut 13 prosenttiyksikköä ja talviaikaisen 25 prosenttiyksikköä (Kuva 3-3). Sitä vastoin laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt samassa ajassa kesällä 19 prosenttiyksikköä ja talvella 25 prosenttiyksikköä. Taulukko 3-2 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 215. Vesistöalue Pinta- Pinta- Lask. Kasvillisuus- Kasvillisuusvalutus valutus/ allas kenttä/ kenttä/ lask. allas lask.allas ylivuotokenttä ha ha ha ha ha Simojoki 95 364 163 Kemijoki 55 537 82 94 23 Tornionjoki 121 34 259 71 Kaakamojoki,8,,,, yhteensä 1577 934 53 165 23 Copyright Pöyry Finland Oy

6 Kuva 3-3 Lapin turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pinta-aloista kesä- ja talviaikana vuosina 28 215. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset on esitetty taulukossa Taulukko 4-1. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja kaikkien tuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät liitteessä 3. Uuden ympäristönsuojelulain mukaan (voimaantulo 1.5.215) ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamisvelvoite raukeaa ja valvova viranomainen arvioi luvan muuttamisen tarpeen viimeistään vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Taulukon Lupa voimassa -sarake viittaa siihen päivämäärään, jolloin tuotantoalueen ympäristöluvassa oli määrätty tehtäväksi lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, ellei toisin mainita. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 4-1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. 7 Vesistöalue Luvan haltija Kunta Lupa Lupa voimassa Tuotantoalue Simojoki Hirviojanaapa Vapo Oy Ranua PSAVI 135/11/1, 29.12.211 31.12.221 Lumiaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSY 12/3/1, 17.11.23, PSY 39/5/1, 13.5.25 vireille 21 Luola-aapa Vapo Oy Simo PSY 67/6/1, 28.6.26, VHO 7/149/1, 4.5.27 216 Saariaapa Vapo Oy Simo PSY 4/7/1 16.1.27, VHO 8/25/3, 3.4.28; 31.3.224 PSAVI 167/214/1, 31.12.214* Siiviläniemenaapa Vapo Oy Simo PSY 11/4/1, PSAVI 126/215/1, 2.1.215* 31.12.224** Varesaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSAVI 27/12/1 26.3.212 31.12.221 Latva-aapa STJ Oy Simo PSAVI 64/12/1, 26.6.212 31.12.221 Lyypäkinaapa STJ Oy Simo PSAVI 63/12/1, 26.6.212 31.12.221 Palosuo STJ Oy Simo PSAVI 138/12/1, 17.12.212 31.12.224** Iso-Tuohiaapa STJ Oy Simo PSAVI 1/213/1, 15.1.213 31.12.222 Tainivaaranaapa STJ Oy Simo PSAVI 31/215/1, 3.3.215* 3.11.225 Kemijoki Hietalahdenaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 76/9/1, 18.12.29; VHO 1/665/3, 3.11.21 31.3.219 Isoaapa Vapo Oy Rovaniemi PSAVI 16/216/1, 1.2.216 toistaiseksi Keskiaapa Vapo Oy Tervola PSY 35/4/1, 3.4.24, VHO 5/1281/3, 5.9.25 vireille 214 Muljunaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 25/6/1, 24.2.26, VHO 7/79/1, 26.2.27 31.12.215 Pahajoenjänkä Vapo Oy Salla PSAVI 16/215/1, 11.8.215* toistaiseksi Rakkaviidanaapa Vapo Oy Tervola PSAVI 3/1/1, 25.1.21 31.12.218 Ristivuoma Vapo Oy Tornio PSY 16/2/1, 21.3.2 vireille 212 Ternuvuoma Vapo Oy Rovaniemi PSAVI 144/215/1, 1.11.215 toistaiseksi Loljunaapa Vapo Oy Keminmaa PSAVI 34/11/1, 18.5.211; VHO 2.1.212, 12/283/1 tuotanto päättynyt 214 Suksiaapa Vapo Oy Rovaniemi PSY 81/4/1, PSY 78/7/1 tuotanto päättynyt 214 Tornionjoki Laukkuvuoma Vapo Oy Tornio PSAVI 165/214/1, 31.12.214 tuotanto päättynyt 214 Leväjänkkä Vapo Oy Tornio PSAVI 166/214/1, 31.12.214 tuotanto päättynyt 214 Martimo Vapo Oy Tornio PSAVI 165/214/1, 31.12.214 tuotanto päättynyt 25 Teikovuoma Vapo Oy Pello SRRJK M22/3, PSY 93/4/1 tuotanto päättynyt 213 Teuravuoma Vapo Oy Kolari PSAVI 59/215/1, 26.5.215 toistaiseksi Kaakamojoki Arpela Vapo Oy Tornio PSAVI 47/12/1,31.5.212 219, tuotanto päättynyt 212 Korpijärvi Vapo Oy Tornio LAP-131Y294-133 tuotanto päättynyt 211 * ei lainvoimainen, VHO:ssa ** määräaikainen lupa 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa käsitelty tarkkailujakso on 1.11.214 31.1.215. Tarkkailukaudella 215 suokohtaista päästötarkkailua toteutettiin 14 kohteella (Taulukko 4-2). Näistä puolet oli ympärivuotisessa tarkkailussa. Jälkihoitovaiheen tarkkailussa oli neljä kohdetta. Ristivuomalla tarkkailtiin seitsemää pintavalutuskenttää. Ternuvuomalla suoritettiin keväällä tulvakorkeuden mittaus. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkailtiin viidellä kohteella ja ympärivuotisilla tarkkailukohteilla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Tarkkailukausi 215 sujui lupapäätösten mukaisesti muutoin, mutta Luola-aavan maaliskuun näytteet jäivät ottamatta konsultin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 4-2 Päästötarkkailukohteet ja tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella 215. 8 Tuotantoalue Tarkkailupiste Pvk Vesistö- Tuottaja Mittapadon Näytteenotto- Näytteitä Virtaamamittausojitus alue valuma-alue ajanjakso * ajanjakso ha kpl Ympärivuotinen tarkkailu Keskiaapa pvk2-3 K Kemijoki Vapo Oy 143 4.11.14-19.1.15 21 / 2 1.6. - 7.1.15 Latva-aapa pvk K Simojoki STJ 188 5.11.14-19.1.15 21 1.11.14-19.1.15 Latva-aapa pvk yp Simojoki STJ - 5.11.14-5.1.15 12 T - Lumiaapa la3 Simojoki Vapo Oy 352 / 133 5.11.14-19.1.15 21 1.11.14-31.1.15 Lyypäkinaapa pvk1 E Simojoki STJ 234 5.11.14-19.1.15 21 1.11.14-19.1.15 Saariaapa pvk1 E Simojoki Vapo Oy 195 5.11.14-19.1.15 21 1.11.14-31.1.15 Saariaapa pvk1yp Simojoki Vapo Oy - 5.11.14-7.1.15 12 T - Teuravuoma pvk1 E Tornionjoki Vapo Oy 114 4.11.14-2.1.15 2 / 1 18.11.14-31.1.15 Teuravuoma pvk1yp Tornionjoki Vapo Oy - 24.9. - 2.1.15 3 T - Varesaapa pvk2 K Simojoki Vapo Oy 77 3.11.14-19.1.15 21 / 1 1.11.14-31.1.15 Tuotantokauden aikainen tarkkailu Luola-aapa pvk1 (Luo3) Simojoki Vapo Oy - 6.5. - 9.9.15 5 - Luola-aapa pvk1yp (jako-oja) Simojoki Vapo Oy - 6.5. - 9.9.15 5 T - Ristivuoma pvk1 Kemijoki Vapo Oy 46 2.5. - 17.8.15 4 - Ristivuoma pvk2 Kemijoki Vapo Oy 42 2.5. - 17.8.15 4 - Ristivuoma pvk3 Kemijoki Vapo Oy 46 2.5. - 17.8.15 3 - Ristivuoma pvk4 Kemijoki Vapo Oy 75 2.5. - 17.8.15 4 - Ristivuoma pvk5 Kemijoki Vapo Oy 57 2.5. - 17.8.15 4 - Ristivuoma pvk6 Kemijoki Vapo Oy 14 2.5. - 17.8.15 4 - Ristivuoma pvk7 Kemijoki Vapo Oy 18 2.5. - 17.8.15 4 - Teuravuoma rhk1 Tornionjoki Vapo Oy 82 13.8. - 2.1.15 6 - Teuravuoma rhk1yp Tornionjoki Vapo Oy - 13.8. - 8.1.15 3 T - Jälkihoitovaiheen tarkkailu Laukkuvuoma la1 Tornionjoki Vapo Oy 71 2.5. - 1.9.15 5 - Leväjänkkä vs1 Tornionjoki Vapo Oy 51 2.5. - 1.9.15 5 - Suksiaapa la1 Kemijoki Vapo Oy 71 19.5. - 9.9.15 5 - Teikovuoma la2 Tornionjoki Vapo Oy 37 21.5. - 9.9.15 5 - Tulvaselvitysm ittaus Ternuvuoma la3 Kemijoki Vapo Oy - - - V kevät Yht. 239 / 4 * velvoitetarkkailunäytteet / omavalvontanäytteet T = tehon tarkkailupiste V = vain virtaamamittaus: Ternuvuomalla kevätaikainen tulvaselvitysmittaus Tuotantovaiheen tarkkailussa olleilla kohteilla näytteet otettiin seuraavasti: marrasmaaliskuussa kerran kuukaudessa, huhti-toukokuussa kevättulva-aikaan viikoittain ja touko-lokakuussa kahden viikon välein. Ristivuomalla näytteet otettiin kerran kuukaudessa touko-elokuussa ja Luola-aavalla sekä jälkihoitovaiheen tarkkailukohteilla toukosyyskuussa. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Päästötarkkailun näytekohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 4. 4.3 Päästöjen laskentaperiaate Tarkkailukohteiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui ns. virtaamapiikkiin, päästöt laskettiin ky- Copyright Pöyry Finland Oy

seisen näytteen vedenlaatutietojen perustella ko. jaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin päästöjä laskettaessa määritysrajaa, ts. todennäköisesti hieman yliarvioitiin pitoisuutta. Tarkkailukohteilla, joilla ei mitattu virtaamaa, ominaispäästöt laskettiin tarkkailusuon kesän keskimääräisen veden laadun sekä vesienkäsittelymenetelmästä ja kohteesta riippuen SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla tai kohteen läheisen tarkkailusuon mitatun valuma-arvon avulla. Tarkkailusoiden päästölaskenta on esitetty tarkemmin kappaleissa 6 8 sekä liitteessä 4. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Vuodesta 213 lähtien taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (215) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja valuman perusteella. Happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia siten ole arvioitu. 9 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Keskiaavalla tuotettiin pala- ja jyrsinturvetta imuvaunulla, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä 9.6. 1.9.15. Tuotantopäiviä oli 24. Pintavalutuskentille pumppaus aloitettiin 4.5. ja lopetettiin 24.11. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesäheinäkuussa ja syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla 1.6. 1.9. oli 195 mm. Latva-aavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla 11.6. 26.8.15. Pintavalutuskentälle pumppaus oli ympärivuotista. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin heinä-lokakuussa. Eristysojan penkereitä korjattiin touko-kesäkuussa ja syyskuussa. Laukkuvuomalla ei tuotettu enää vuonna 215. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesäkuussa. Tuhkaa levitettiin elokuussa (metsitys). Leväjänkkällä ei tuotettu enää vuonna 215. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesäkuussa. Tuhkaa levitettiin elokuussa (metsitys). Lumiaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla 29.6. 7.8.15. Tuotantopäiviä oli 22. Pintavalutuskentille pumppaus aloitettiin 18.5. ja lopetettiin 6.1. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-heinäkuussa. Sadanta jaksolla 29.6. 7.8. oli 12 mm. Luola-aavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Pintavalutuskentälle pumppaus aloitettiin 15.5. ja lopetettiin 12.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin lokakuussa. Lyypäkinaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla 11.6. 26.8.15. Pintavalutuskentälle pumppaus oli ympärivuotista. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä- ja syys-marraskuussa. Ristivuomalla tuotettiin jyrsinturvetta hakumenetelmällä ja imuvaunulla 13.7. 16.9.15. Tuotantopäiviä oli 28. Pintavalutuskentille 2 ja 3 pumppaus aloitettiin 22.5. ja lopetettiin 12.11. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla 16.6. 16.9. oli 224 mm. Copyright Pöyry Finland Oy

Saariaavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla 29.6. 1.9.15. Tuotantopäiviä oli 41. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-kesäkuussa ja elolokakuussa. Sadanta jaksolla 16.6. 1.9. oli 175 mm. Suksiaavalla ei tuotettu enää vuonna 215. Tuhkaa levitettiin syyskuussa. Teikovuomalla ei tuotettu enää vuonna 215. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin elokuussa. Tuhkaa levitettiin touko-, kesä- ja elokuussa (metsitys). Teuravuomalla tuotettiin pala- ja jyrsinturvetta hakumenetelmällä, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä 4.6. 4.9.15. Tuotantopäiviä oli 51. Pintavalutuskentälle pumppaus aloitettiin 9.6. ja lopetettiin 5.1. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukoheinäkuussa ja syys-lokakuussa. Kasvillisuuskentällä tehtiin toimenpiteitä tammimaaliskuussa. Sadanta jaksolla 6.5. 4.9. oli 119 mm. Varesaavalla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Pumppaus oli ympärivuotista. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä- ja lokakuussa. 1 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Tarkkailusoiden valumat Tarkkailukaudella 215 mitattiin seitsemällä tuotantovaiheessa olevalla tarkkailukohteella virtaamaa jatkuvatoimisella mittalaitteella (Taulukko 6-1). Vedenkorkeustieto tallennettiin mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Yksittäisistä tuloksista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Jatkossa valumia on käsitelty vuorokausitasolla. 6.1.1 Tuotantokausi Kaikkien virtaamamittauskohteiden tuotantokauden keskivaluma oli 18 l/s km 2 vaihdellen välillä 1 23 l/s km 2 (Taulukko 6-1). Keskivaluma oli sateisesta kesästä johtuen suurempi kuin yhtenäkään tuotantokautena vuosina 28 214. Tuotantoalueiden väliset valumaerot johtuvat paikallisten sääolojen ohella tuotantoalueiden ominaisuuksien eroista. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 6-1 Tarkkailusoiden keskivalumat (Mq) sekä pienimmät (Nq) ja suurimmat (Hq) vuorokausivalumat tuotantokaudella 215. Vertailuna on esitetty tarkkailukohteiden keskivalumat tuotantokausilta 28 214. Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. Pintavalutuskenttä d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Keskiaapa pvk2-3 21.5.-17.9. 12 1, 52 21.5.-9.6. käytetty vesistömallia Latva-aapa** pvk 13.5.-17.9. 128 15,7 32 Luola-aapa pvk1 (Luo3) tarkkailu vesistöpisteestä, ei virtaamamittausta Lyypäkinaapa* pvk1 18.5.-17.9. 123 17 1,2 63 18.5.-31.7. ja 7.9.-17.9. käytetty vesistömallia Ristivuoma* pvk1 - pvk7 15.5.-15.9. 124 17 1,1 74 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Saariaapa pvk1 22.5.-17.9. 119 15 2,3 87 1.6.-16.6. käytetty Varesaavan virtaamaa Teuravuoma pvk1 21.5.-17.9. 12 22 5,7 126 Varesaapa pvk2 25.5.-17.9. 116 23 2,5 154 Laskeutusallas Laukkuvuoma*** la1 15.5.-15.9. 124 9,8,3 14 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Leväjänkkä*** vs1 15.5.-15.9. 124 12,6 15 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Lumiaapa la3 25.5.-17.9. 116 21 3,8 185 Suksiaapa*** la1 15.5.-15.9. 124 13 1,2 68 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Teikovuoma*** la2 15.5.-15.9. 124 6,8 1,2 89 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Kasvillisuuskenttä Teuravuoma* rhk1 1.8.-17.9. 48 4,1 2,3 13 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Keskiarvot n Kaikki 6 18 2,5 16 Pvk 4 17 2,6 15 La 1 21 3,8 185 Kaikki suot n 214 8 1 213 16 1 212 8 14 211 2 1 21 3 12 29 13 8,7 28 8 13 ka. 28-214 8 11 * Koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** Ei mukana pvk-keskiarvossa *** Jälkihoitovaiheen tarkkailussa, ei mukana keskiarvossa 6.1.2 Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat on esitetty taulukossa Taulukko 6-2. Keskiaavalla virtaamamittaus aloitettiin kesällä. Usealla kohteella jouduttiin arvioimaan vaihtelevan pituisten jaksojen virtaamia lähinnä padotuksen vuosi, näin etenkin Lyypäkinaavalla. Koko vuoden keskimääräinen valuma oli 21 l/s km 2, mikä oli suurempi kuin edellisvuosina. Kevään tulvahuippu ajoittui huhtikuun loppuun tai toukokuun alkuun kohteen sijainnista riippuen. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-2 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat tarkkailukaudella 215. 12 Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Keskiaapa, pvk2-3 Talvi* pvk2-3 1.11.-7.4. 158 5,7 1,4 51 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* pvk2-3 8.4.-2.5. 43 44 8,6 132 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä pvk2-3 21.5.-17.9. 12 1, 52 21.5.-9.6. käytetty vesistömallia Syksy pvk2-3 18.9.-31.1. 44 23 2,8 86 8.1.-31.1. käytetty vesistömallia Vuosi* 365 14 Latva-aapa, pvk Talvi pvk 1.11.-13.4. 164 7,4, 31 Kevät pvk 14.4.-12.5. 29 45 3, 35 28.4.-4.5. käytetty vesistömallia Kesä pvk 13.5.-17.9. 128 15,7 32 Syksy pvk 18.9.-31.1. 44 2,9 57 2.1.-31.1. käytetty vesistömallia Vuosi 365 14 Lumiaapa, la3 Talvi la3 1.11.-15.4. 166 7,5 3,2 7 Kevät la3 16.4.-24.5. 39 177 18 513 Kesä la3 25.5.-17.9. 116 21 3,8 185 Syksy la3 18.9.-31.1. 44 3 5,2 171 Vuosi 365 33 Lyypäkinaapa, pvk1 Talvi pvk1 1.11.-15.4. 166 6,8,7 27 Kevät* pvk1 16.4.-17.5. 32 44 6,8 84 28.4.-17.5. käytetty vesistömallia Kesä* pvk1 18.5.-17.9. 123 17 1,2 63 18.5.-31.7. ja 7.9.-17.9. käytetty vesistömallia Syksy* pvk1 18.9.-31.1. 44 24 2,4 93 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi* 365 16 Saariaapa, pvk1 Talvi pvk1 1.11.-12.4. 163 6,2 2,5 36 31.1. käytetty Varesaavan virtaamaa Kevät pvk1 13.4.-21.5. 39 46 7,7 96 Kesä pvk1 22.5.-17.9. 119 15 2,3 87 1.6.-16.6. käytetty Varesaavan virtaamaa Syksy pvk1 18.9.-31.1. 44 19 7,2 52 Vuosi 365 15 Teuravuoma, pvk1 Talvi pvk1 1.11.-19.4. 17,8, 12 1.11.-18.11. käytetty vesistömallia Kevät pvk1 2.4.-2.5. 31 89 14 199 Kesä pvk1 21.5.-17.9. 12 22 5,7 126 Syksy pvk1 18.9.-31.1. 44 29 6,4 82 Vuosi 365 19 Varesaapa, pvk2 Talvi pvk2 1.11.-8.4. 159 9,2,1 89 Kevät pvk2 9.4.-24.5. 46 92 12 143 Kesä pvk2 25.5.-17.9. 116 23 2,5 154 Syksy pvk2 18.9.-31.1. 44 36 4,7 122 Vuosi 365 27 * Koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa Keskiarvo n Talvi kaikki 6 165 6,3 1,1 44 Kevät kaikki 5 37 9 11 251 Kesä kaikki 6 12 18 2,5 16 Syksy kaikki 6 44 26 4,5 95 Vuosi 21 Vuosi 214 kaikki 5 14 Vuosi 213 kaikki 2 15 Vuosi 212 kaikki 2 19 Copyright Pöyry Finland Oy

6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu 13 6.2.1 Tuotantokausi Tuotantokauden aikaisia vedenlaatunäytteitä otettiin 2 tarkkailupisteeltä. Liitteeseen 4 on koottu kaikkien tarkkailusoiden näytekohtaiset tulokset. Valumavesien keskimääräinen ph vaihteli välillä 4,6 7,4 (Taulukko 6-3). Alimmat pharvot mitattiin Leväjänkkällä, Ristivuoman pvk7:llä ja Laukkuvuomalla. Teuravuoman pvk1:llä, Keskiaavalla, Varesaavalla ja Lumiaavalla mitattiin korkeimmat arvot. COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää oli keskimäärin 19 mg/l vaihdellen välillä 1,7 38 mg/l. Ristivuoman pintavalutuskentiltä 7, 1 ja 4 mitatut arvot olivat poikkeuksellisen pieniä. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 4,5 61 µg/l (ka. 18 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus välillä 453 3 67 µg/l (ka. 1 12 µg/l). Usealla Ristivuoman pintavalutuskentällä mitattiin pieniä pitoisuuksia kuten myös Lyypäkinaavalla. Suurimmat pitoisuudet olivat Teuravuoman ruokohelpikentällä, kuten myös fosfaattifosforin ja ammoniumtypen kohdalla. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N) ja rauta määritettiin tuotantokauden aikana joko kerran kuussa tai vain kesä-, heinä- ja elokuussa. Keskiaavan keskimääräinen nitriitti-nitraattityppipitoisuus oli korkea, mutta eri näytekertojen pitoisuudet vaihtelivat varsin paljon (liite 4.1). Rautapitoisuuksissa erot olivat suuria keskimääräisten pitoisuuksien vaihdeltua välillä 53 11 44 µg/l. Laukkuvuoman keskimääräisiä rauta- ja kiintoainepitoisuuksia nostaa selvästi yhden näytteenottokerran epätavallisen korkeat pitoisuudet (2.5.15, ks. liite 4.4). Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 1,2 22 mg/l siten, että Teuravuoman pvk1:llä oli pienin keskiarvo ja rhk1:llä suurin. Paras veden laatu kokonaisuutena oli Ristivuoman pvk7:llä ja pvk4:llä. Myös Lyypäkinaavan pvk1:llä ja Teuravuoman pvk1:llä mitatut pitoisuudet olivat pieniä. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisus oli alle taustahuuhtouma-arvon (2 µg/l) usealla kohteella, mutta kokonaistyppipitoisuus vain Ristivuoman pvk4:llä ja pvk7:llä (taustapitoisuus 5 µg/l). Kiintoaineen taustapitoisuuden 1 mg/l alle ei päässyt yksikään kohde, mutta Teuravuoman pvk1:n, Lyypäkinaavan pvk1:n ja Saariaavan pvk1:n keskimääräiset pitoisuudet olivat vain hieman yli sen. Heikoin veden laatu kokonaisuutena oli Teuravuoman rhk1:llä ja Teikovuoman la2:lla. Tuotantokauden 215 keskimääräinen tarkkailusoiden valumavesien laatu oli nitriittinitraattityppeä lukuun ottamatta parempi kuin vuosina 28 214 keskimäärin (Taulukko 6-3). Vertailussa on huomioitava tarkkailukohteiden ja niiden määrän vaihtelu vuosien välillä. Kuvassa Kuva 6-1 on esitetty Lapin, Pohjois-Pohjanmaan (vesistöalueittain) ja Kainuun tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina 26 215 siltä osin kuin kultakin alueelta oli tarkkailutietoa saatavissa (ks. kuvateksti). Keskiarvot on laskettu tarkkaluissa olleiden kohteiden kesän keskiarvoista painottamalla kohteelta otettujen näytteiden määrää. Jos näytteitä otettiin vain yksi/kesä, se jätettiin pois ja samoin jos näytteet oli otettu tavanomaisesta paikasta poikkeavasti (esim. laskuojasta), mutta muutoin mukana ovat kaikki tuotantovaiheen näytteet. Siikajoelta oli käytössä suurin aineisto: 1 236 näytettä. Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin tarkkailusta oli käytössä 85 näytettä. Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin tarkkailutulosten pitoisuudet olivat kaikilta osin pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Turveruukki Oy:n Lapin tarkkailussa keskimäärin. Tuloksiin vaikuttavat muun muassa valuma-alueiden luontaiset ominaisuudet, vesienkäsittelymenetelmien eroavaisuudet, Copyright Pöyry Finland Oy

tarkkailun määrä ja ajoittuminen, tarkkailussa olleiden kohteiden ominaisuudet ja niin edelleen. 14 Taulukko 6-3 Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen laatu tuotantokaudella 215. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu vuosina 28 214. Suo Vesien- n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskenttä Keskiaapa pvk2-3 8 7,2 18 38 2 1541 849 111 1223 4,7 Latva-aapa 1) pvk 9 6,9 17 18 3,8 112 152 145 525 6,4 Luola-aapa 2) pvk1 (Luo3) 5 6,4 22 22 5,6 666 26 4 326 7,3 Lyypäkinaapa pvk1 9 7, 12 6,1 2,3 734 126 33 79 1,5 Ristivuoma 4) pvk1 4 5,6 5,2 16 188 14 Ristivuoma 4) pvk2 4 6,4 16 21 1563 5,5 Ristivuoma 4) pvk3 3 6,6 16 9,3 627 2,1 Ristivuoma 4) pvk4 4 6,7 5,5 6,5 498 2, Ristivuoma 4) pvk5 4 5,8 22 11 61 5, Ristivuoma 4) pvk6 4 5,7 21 8,5 453 4,6 Ristivuoma 4) pvk7 4 4,7 1,7 4,5 695 5, Saariaapa pvk1 8 6,3 33 12 2, 58 7, 9,3 843 1,6 Teuravuoma pvk1 9 7,4 8,5 8,2 1,7 598 86 9,7 53 1,2 Varesaapa pvk2 8 7,2 25 18 4,3 1283 397 11 1433 2,9 Laskeutusallas Laukkuvuoma 3) la1 5 5, 11 16 144 1144 2 Leväjänkkä 3) vs1 5 4,6 7,6 17 1196 414 12 Lumiaapa la3 8 7,1 16 26 14 1338 225 458 46 5,1 Suksiaapa 3) la1 5 5,7 25 29 96 7,2 Teikovuoma 3) la2 5 6,6 38 45 192 11 Kasvillisuuskenttä Teuravuoma 5) rhk1 3 6,9 3 61 26 367 44 16 92 22 Keskiarvot n Kaikki 6 7, 19 18 7,3 112 282 15 1565 2,8 Pvk 5 7, 19 16 6, 947 293 35 959 2,4 La 1 7,1 16 26 14 1338 225 458 46 5,1 Kaikki suot n 214 11 6,9 2 22 4,5 127 163 151 256 4,4 213 25 6,7 27 25 6,2 1117 92 214 3444 6,3 212 1 6,8 27 46 12 188 32 197 3844 7,2 211 3 6,3 48 64 1 1896 14 429 5989 16 21 3 6,3 39 44 8,1 1529 48 283 3357 5,4 29 18 6,8 22 27 1 198 16 113 23 4,9 28 7 6,6 19 28 11 888 5 154 319 3,7 ka. 28-214 11 6,6 29 37 9, 1235 72 22 357 6,8 1) Ei mukana pvk-keskiarvossa 2) Vesistöpiste, ei mukana keskiarvossa 3) Jälkihoitovaiheen tarkkailussa, ei mukana keskiarvossa 4) Suppea tarkkalu, ei mukana keskiarvossa 5) Tarkkailussa vain osan kaudesta, ei mukana keskiarvossa Copyright Pöyry Finland Oy

15 Kuva 6-1 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan (vesistöalueittain) ja Kainuun tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu. Lapin tulokset Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n osalta ovat vuosilta 28 215 ja Turveruukki Oy:n osalta vuosilta 29 215. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tulokset ovat vuosilta 26 215. Copyright Pöyry Finland Oy

6.2.2 Koko vuosi Ympärivuotisista tarkkailukohteiden vedenlaatutulokset on koottu taulukkoon Taulukko 6-4. Koko vuoden tuloksissa pienimmät COD Mn -arvot ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat Teuravuoman pvk1:llä ja Lyypäkinaavan pvk1:llä. Pienin kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuus oli Saariaavan pvk1:llä, mutta siellä oli toisaalta suurin COD Mn -arvo (joka oli turvetuotantoalueeksi kuitenkin tavanomainen). COD Mn -arvo oli useimmilla kohteilla korkeimmillaan kesällä ja syksyllä, mikä on luonnollista koska biologinen toiminta ja sitä myötä hajoamistuotteiden muodostuminen on tällöin aktiivisinta. Suurimmat kokonaisravinnepitoisuudet mitattiin Keskiaavan pvk2 3:lla, mutta sielläkin fosforin osalta pitoisuus oli turvetuotantoalueeksi varsin pieni eikä typpipitoisuuskaan ollut epätavallisen suuri. Suurimmat keskimääräiset kiintoainepitoisuudet mitattiin Latva-aavan pvk:lla ja Teuravuoman pvk1:llä. Molempien kohteiden pitoisuudet olivat kuitenkin varsin tavanomaisella turvetuotantoalueiden tasolla. Teuravuoman talven kiintoainepitoisuudet olivat edellisvuoden tapaan korkeita (joulu-helmikuun ka. 47 mg/l), mutta muina vuodenaikoina pieniä ollen lähellä tai alle taustahuuhtouma-arvon 1 mg/l (ks. liite 4.21). Talven korkeille pitoisuuksille ei löytynyt yksiselitteistä syytä. Talvella 216 pitoisuudet ovat olleet pieniä (joulu-helmikuun ka. 1,5 mg/l). Lumiaavan laskeutusallas 3:n pitoisuudet olivat kaikilta osin hyvin lähellä pintavalutuskenttäkohteiden keskiarvoja. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta analysoitiin kaikkina vuodenaikoina vain osalla kohteista. Keskiaavalla mitattiin korkeimmat fosfaattifosfori- ja nitriittinitraattityppipitoisuudet, joista viimeksi mainitut olivat epätavallisen korkeita. Latvaaavalla mitattiin korkeita ammoniumtyppi- ja rautapitoisuuksia. 16 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt 6.3.1 Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt (grammaa hehtaarilta vuorokaudessa) edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin ja ne on esitetty taulukossa Taulukko 6-5. Osalla kohteista koko jakson tai lähes koko jakson ominaispäästöt laskettiin käyttämällä SYKE:n vesisistömallijärjestelmästä arvioitua virtaamaa koska joko virtaamamittausta ei ollut tai se ei ollut luotettavaa (Lyypäkinaapa). Tarkkailukohteiden välillä oli huomattavaa vaihtelua ominaispäästöissä johtuen sekä valumien että veden laadun eroista. Pienimmät COD Mn - ja kokonaisfosforiominaispäästöt olivat Ristivuoman pvk7:llä johtuen pienistä pitoisuuksista ja samasta syystä pienimmät kokonaistypen ominaispäästöt mitattiin Ristivuoman pvk6:lla. Saariaavalla olivat pienimmät kiintoaine- ja kokonaistyppiominaispäästöt. Lyypäkinaavan ominaispäästöt olivat kauttaaltaan pienimmästä päästä. Kiintoaineominaispäästöt olivat suurimmillaan Laukkuvuomalla ja Ristivuoman pvk1:llä verrattain korkeista pitoisuuksista johtuen. Suurimmat COD Mn - ja ravinneominaispäästöt mitattiin Varesaavalla ja/tai Lumiaavalla joiden keskimääräiset valumat olivat suurimmasta päästä. Lumiaavan laskeutusallas 3:n ominaispäästöt olivat pääosin suurempia kuin pintavalutuskentillä keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

17 Taulukko 6-4 Veden laatu ympärivuotisilla tarkkailukohteilla eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 215. Suo Vesien- Jakso n ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely johtavuus NO 2 -N aine kpl ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Keskiaapa Talvi pvk2-3 1.11.-7.4. 5 7,2 18 37 5,9 11 1172 1,2 Kevät pvk2-3 8.4.-2.5. 5 6,5 7,8 67 11 23 4,5 1572 64 485 33 3,9 Kesä pvk2-3 21.5.-17.9. 8 7,2 18 118 18 38 2 1541 849 111 1223 4,7 Syksy pvk2-3 18.9.-31.1. 3 6,9 16 147 29 42 6, 2967 1445 59 835 2 Koko vuosi 1.11.-31.1. 21 7, 15 9 15 29 13 1664 946 324 93 5,8 Latva-aapa Talvi pvk 1.11.-13.4. 6 6,7 15 16 3,8 233 323 967 9333 11 Kevät pvk 14.4.-12.5. 3 6,7 17 22 5, 1633 18 11 15 14 Kesä pvk 13.5.-17.9. 9 6,9 17 18 3,8 112 152 145 525 6,4 Syksy pvk 18.9.-31.1. 3 7, 11 13 3, 1433 1 78 21 3,2 Koko vuosi 1.11.-31.1. 21 6,8 16 17 3,8 1499 297 63 7767 8,3 Lumiaapa Talvi la3 1.11.-15.4. 6 6,8 16 123 8,7 19 7, 1367 46 55 25 3,7 Kevät la3 16.4.-21.5. 4 6,4 4,1 85 1 13 3, 112 25 33 76 6,6 Kesä la3 22.5.-17.9. 8 7,1 18 224 16 26 14 1338 225 458 46 5,1 Syksy la3 18.9.-31.1. 3 6,9 15 16 15 24 12 1767 615 56 31 6,2 Koko vuosi 1.11.-31.1. 21 6,8 14 16 13 21 11 1366 355 479 3483 5,1 Lyypäkinaapa Talvi pvk1 1.11.-15.4. 6 6,8 7,7 9,3 3, 1175 182 535 1413 2,4 Kevät pvk1 16.4.-17.5. 3 6,5 8,4 8,3 3, 993 5 28 1 4,1 Kesä pvk1 18.5.-17.9. 9 7, 12 6,1 2,3 734 126 33 79 1,5 Syksy pvk1 18.9.-31.1. 3 7, 7,9 7,7 6, 1933 8 62 11 1,6 Koko vuosi 21 6,9 9,5 7,6 3, 169 241 353 1145 2,1 Saariaapa Talvi pvk1 1.11.-12.4. 6 6,5 21 11 638 1,2 Kevät pvk1 13.4.-21.5. 4 5,7 22 11 635 1,5 Kesä pvk1 22.5.-17.9. 8 6,3 33 12 2, 58 7, 9,3 843 1,6 Syksy pvk1 18.9.-31.1. 3 6,4 34 11 62,7 Koko vuosi 1.11.-31.1. 21 6,3 28 12 613 1,3 Teuravuoma, pvk1 Talvi pvk1 1.11.-19.4. 5 6,9 12 14 144 29 29 Kevät pvk1 2.4.-2.5. 3 7,1 6, 17 86 2,8 Kesä pvk1 21.5.-17.9. 9 7,4 8,5 8,2 1,7 598 86 9,7 53 1,2 Syksy pvk1 18.9.-31.1. 3 7,4 6,6 4, 2, 1177 61 193 24,6 Koko vuosi 1.11.-31.1. 2 7,2 8,6 1 836 8,3 Varesaapa Talvi pvk2 1.11.-8.4. 6 7,1 1 16 1335 1,4 Kevät pvk2 9.4.-24.5. 4 6,5 11 11 1265 1,4 Kesä pvk2 25.5.-17.9. 8 7,2 25 18 4,3 1283 397 11 1433 2,9 Syksy pvk2 18.9.-31.1. 3 7,1 27 26 2133 5,9 Koko vuosi 1.11.-31.1. 21 7, 18 17 1416 2,6 Copyright Pöyry Finland Oy

18 Taulukko 6-5 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt tuotantokaudella 215. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt vuosina 28 214. BRUTTO NETTO Suo Vesien- Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskenttä Keskiaapa pvk2-3 1 18,3,14 16 9,2 1, 1 39,1 11 3 Latva-aapa** pvk 15 227,2,6 14 2,1 2,5 79 86, 7,8 73 Luola-aapa pvk1 (Luo3) tarkkailu vesistöpisteestä Lyypäkinaapa* pvk1 17 17,1,4 9,6 1,8,4 11 19, 2,3 4,4 Ristivuoma* pvk1 17 74,2 16 28, 8,4 194 Ristivuoma* pvk2 17 234,3 22 78, 15 64 Ristivuoma* pvk3 17 225,1 9, 3, 1,8 16 Ristivuoma* pvk4 17 78,1 7,2 29,, 15 Ristivuoma* pvk5 17 313,2 8,8 72, 1,6 57 Ristivuoma* pvk6 17 36,1 6,5 67,, 52 Ristivuoma* pvk7 17 24,1 1 71, 2,8 57 Saariaapa pvk1 15 389,2,4 7,1,3,2 13 14,,6,9 Teuravuoma pvk1 22 162,2,3 13 1,1,1 8,3 23, 3,7 4,2 Varesaapa pvk2 23 594,5,15 36 17,2 42 9,1 26 71 Laskeutusallas Laukkuvuoma*** la1 1 42,1 16 13 222, 11 213 Leväjänkkä*** vs1 12 121,3 11 45 132,1 6,1 121 Lumiaapa la3 21 312,5,25 25 6, 8,1 84 88,1 16 7 Suksiaapa*** la1 13 27,3 9,5 75,1 3,9 64 Teikovuoma*** la2 6,8 236,2 15 58,1 12 52 Kasvillisuuskenttä Teuravuoma* rhk1 4,1 1,2,1 11,2 6,1 35 67,1 8,8 63 Keskiarvot n Kaikki 6 311,3,11 18 5,9 2, 39 57,1 11 41 Pvk 4 331,3,9 18 6,9,4 18 42,1 1 27 La 1 312,5,25 25 6, 8,1 84 88,1 16 7 Kaikki suot n 214 8 169,2,3 9,2 2,1 2, 22 34, 5,1 25 213 17 216,2,7 8,6 1,4 1,3 29 41,1 4,4 33 212 7 299,3,6 13,5 2, 35 61,1 6,7 39 211 4 49,6,1 17 2,1 2,3 37 135,4 12 116 21 4 381,5,1 16 2,2 2,1 25 56,3 11 35 29 11 199,2,8 11 2,4 1,1 16 59,1 7,7 51 28 6 184,3,14 7,8,3 1,4 3 3,1 3,3 14 ka. 28-214 8 265,3,8 12 1,6 1,7 28 59,2 7,2 45 * Koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** Ei mukana pvk-keskiarvossa *** Jälkihoitovaiheen tarkkailussa, ei mukana keskiarvossa Keskimääräiset ominaispäästöt olivat kokonaisfosforia ja kiintoainetta lukuun ottamatta suurempia kuin vuosina 28 214 keskimäärin mikä oli seurausta selvästi suuremmista valumista. Kaikkien ominaispäästöjen osalta pitkän aikavälin trendi on kuitenkin laskeva, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta, mihin osaltaan vaikuttavat sääolot ja eri vesienkäsittelymenetelmien osuudet tarkkailukohteista kunakin vuonna (Kuva 6-2). Vertailussa on otettava huomioon myös tarkkailukohteiden pieni määrä useimpina vuosina. Copyright Pöyry Finland Oy

19 Kuva 6-2 Tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskimääräiset kesän ominaispäästöt (brutto) ja keskivalumat vuosina 1995 215 (COD Mn :n osalta vuodesta 25 lähtien). Tarkkailusuot, niiden lukumäärä ja vesienkäsittelymenetelmät vaihtelevat vuosittain. Copyright Pöyry Finland Oy

6.3.2 Koko vuosi Koko vuoden osalta pienimmät COD Mn :n ominaispäästöt mitattiin Teuravuomalla ja Lyypäkinaavalla (Taulukko 6-6). Saariaavalla oli pienimmät kokonaistyppi- ja kiintoaineominaispäästöt ja Lyypäkinaavalla pienimmät kokonaisfosforiominaispäästöt. Edellä mainittujen parametrien osalta suurimmat ominaispäästöt mitattiin Lumiaavalla ja/tai Varesaavalla, joilla mitattiin myös selvästi suurimmat valumat (ks. Taulukko 6-2). Ominaispäästöt olivat kaikilla kohteilla pääosin suurimmillaan kevättulvan aikaan jolloin lähtevän veden määrät olivat suurimmillaan. 2 Taulukko 6-6 Ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 215. BRUTTO NETTO Suo vesien- Jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Keskiaapa, pvk2-3 Talvi* pvk2-3 1.11.-7.4. 5,7 31,1 6,7 6,, 4,3 1,1 Kevät* pvk2-3 8.4.-2.5. 44 325,7,14 5 22 19 11 169, 31 131 Kesä pvk2-3 21.5.-17.9. 1 18,3,14 16 9,2 1, 1 39,1 11 3 Syksy pvk2-3 18.9.-31.1. 23 585,8 6 39,4 5 37 vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 66,1,2 7,7 2,,9 1,7 3, 5,6 26 Latva-aapa, pvk Talvi pvk 1.11.-13.4. 7,4 63,1,2 11 3,5 4,2 28 49, 7,9 43 Kevät pvk 14.4.-12.5. 45 66,8,3 5,1 6, 81 346, 3 37 Kesä pvk 13.5.-17.9. 15 227,2,6 14 2,1 2,5 79 86, 7,8 73 Syksy pvk 18.9.-31.1. 2 183,2,7 24 22 1,7 46 58, 15 41 vuosi kg/ha/a 65,1,2 6,1 1,8 1,3 19 32, 3,8 27 Lumiaapa, la3 Talvi la3 1.11.-15.4. 7,5 61,1,2 9,3 1,5 1,8 8,1 21, 6,1 14 Kevät la3 16.4.-21.5. 177 144 1,6,83 138 7 92 211 784, 62 631 Kesä la3 22.5.-17.9. 21 312,5,25 25 6, 8,1 84 88,1 16 7 Syksy la3 18.9.-31.1. 3 423,7,27 48 18 14 77 21,1 35 175 vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 12,2,8 12 4,5 5,4 23 53, 6,8 43 Lyypäkinaapa, pvk1 Talvi pvk1 1.11.-15.4. 6,8 42,1,2 6,7 1,3 3, 7, 14, 3,8 8, Kevät* pvk1 16.4.-17.5. 44 343,3,13 38 21 12 43 143, 19 15 Kesä* pvk1 18.5.-17.9. 17 17,1,4 9,6 1,8,4 11 19, 2,3 4,4 Syksy* pvk1 18.9.-31.1. 24 165,2,1 41 14 11 19 34, 31 13 vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 46,,2 5,3 1,7 1,4 4,7 11, 2,9 5,8 Saariaapa, pvk1 Talvi pvk1 1.11.-12.4. 6,2 129,1 3,5 6,8,,8 1,5 Kevät pvk1 13.4.-21.5. 46 932,4 27 54, 7,7 14 Kesä pvk1 22.5.-17.9. 15 389,2,4 7,1,3,2 13 14,,6,9 Syksy pvk1 18.9.-31.1. 19 524,2 1 11, 1,8, vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 127,1 2,9 5,4,,6,9 Teuravuoma, pvk1 Talvi pvk1 1.11.-19.4.,8 5,8,,8 4,9 2,9,,5 2,2 Kevät pvk1 2.4.-2.5. 89 544 1,6 72 268,1 34 191 Kesä pvk1 21.5.-17.9. 22 162,2,3 13 1,1,1 8,3 23, 3,7 4,2 Syksy pvk1 18.9.-31.1. 29 156,1,5 28 14 4,9 5,6 14, 16, vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 44,1 5,2 12, 2,3 6,8 Varesaapa, pvk2 Talvi pvk2 1.11.-8.4. 9,2 86,1 13 14, 9,3 5,6 Kevät pvk2 9.4.-24.5. 92 157 1, 144 141, 15 62 Kesä pvk2 25.5.-17.9. 23 594,5,15 36 17,2 42 9,1 26 71 Syksy pvk2 18.9.-31.1. 36 835,8 68 182,2 52 152 vuosi kg/hapvk2 1.11.-31.1. 168,2 16 27, 12 19 * Koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu Copyright Pöyry Finland Oy

6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin neljällä tarkkailukohteella ottamalla näytteitä vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolelta alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Tehokkuutta arvioitiin yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla (Taulukko 6-7). Reduktioprosentteja tarkasteltaessa on otettava huomioon veden laatu ja kunkin kohteen tilanne kokonaisuutena. Jos veden laatu on hyvä jo ennen vesienkäsittelyä, voi teho voi jäädä pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta teho voi olla korkea samalla kun lähtevän veden laatu on heikko. Latva-aavan pvk:n tehoa tarkkailtiin 12 kertaa. Koko vuoden keskimääräisistä pitoisuuksista laskettu teho oli positiivinen COD Mn -arvoa lukuun ottamatta, mutta reduktioprosentit jäivät vuositasolla kuitenkin varsin pieniksi. Kokonaisfosforista pidättyi vuositasolla 9 %, mutta fosfaattifosforista 53 %. Kokonaistypestä pidättyi 12 % ja kiintoaineesta 18 %. Kenttä toimi yleisesti ottaen tehokkaimmin kesällä ja syksyllä jolloin kiintoaineesta pidättyi 64 78 %, kokonaisfosforista 2 43 % ja kokonaistypestä 45 47 %. Epäorgaanisista ravinteista pidättyi kesällä 56 82 %. Rautapitoisuudet ja reduktiot vaihtelivat voimakkaasti. Edellisvuosien tuloksiin verrattuna kenttä toimi selvästi paremmin kokonaisravinteiden, ammoniumtypen ja raudan pidätyksessä. COD Mn -arvo nousi kentällä edellisvuosia vähemmän. Saariaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin koko vuoden ajan: talvella kuudesti, keväällä kerran, kesällä neljästi ja syksyllä kerran. Kenttä toimi COD Mn :ta lukuun ottamatta tehokkaasti: kokonaisfosforista pidättyi koko vuoden tuloksista laskettuna 59 %, kokonaistypestä 61 % ja kiintoaineesta 76 %. Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin edellisvuotena ja ne olivat parempia kuin vuonna 213. Kenttä pidätti kesällä tehokkaasti epäorgaanisia ravinteita (86 98 %) ja rautaa (73 %). Teuravuoman pvk1:n tehoa tarkkailtiin syksyllä kolme kertaa ja reduktioprosentit olivat hyviä nitriitti-nitraattityppeä lukuun ottamatta: kokonaisravinteista poistui 42 71 % ja kiintoaineesta 92 % eikä COD Mn -arvokaan noussut kentällä. Kenttä pidätti lisäksi tehokkaasti fosfaattifosforia, ammoniumtyppeä ja rautaa. Tulokset olivat samantyyppisiä kuin kesällä 212. Teuravuoman ruokohelpikenttä 1 ei sitä vastoin poistanut muuta kuin epäorgaanista typpeä ja syksyllä myös kokonaistypen pitoisuus laski kentällä. Muilta osin pitoisuudet nousivat kentällä ja osin selvästi. Luola-aavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin pintavalutuskentän jako-ojan ja Luolaojan (Luo3) tarkkailutulosten perusteella (liite 4.8). Luolaojan kokonaisravinnepitoisuudet olivat kaikilla näytekerroilla pienempiä kuin pvk:n jako-ojassa. Kiintoaineen kohdalla tilanne oli vaihtelevampi. 21 Copyright Pöyry Finland Oy

22 Taulukko 6-7 Veden laadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella eri vuodenaikoina 215. Harmaalla korostetut = reduktio positiivinen. Suo n COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l LATVA-AAPA Talvi Pvk yp 6 8,7 16 8,3 1767 388 867 5417 9, Pvk 6 15 16 3,8 233 323 967 9333 11 Teho % -69 4 54-15 17-12 -72-19 Kevät Pvk yp 1 18 17 5, 15 58 3 12 6,8 Pvk 1 23 27 5, 22 18 11 15 2 Teho % -28-59 -47 97-267 -115-194 Kesä Pvk yp 4 16 22 8,5 2 43 8 5175 16 Pvk 4 16 18 3,8 168 152 145 525 5,9 Teho % -5 2 56 47 65 82 3 64 Syksy Pvk yp 1 19 21 8, 29 1 96 49 8,9 Pvk 1 11 12 3, 16 1 78 21 2, Teho % 42 43 63 45 92 96 78 Koko vuosi teho 215 % 12-24 9 53 12 37 22 1 18 Koko vuosi teho 214 % 13-155 -44 38-62 41-38 -86 31 Kesä teho 213 % 3-1175 -369 12-516 99-224 -349-237 Syksy teho 213 % 2-386 -124 58-224 87-186 -94 3 SAARIAAPA Talvi Pvk1yp 6 8,6 23 131 2,5 Pvk1 6 21 11 638 1,2 Teho % -144 51 51 54 Kevät Pvk1yp 1 27 24 89 8,2 Pvk1 1 23 12 53,7 Teho % 15 5 4 91 Kesä Pvk1yp 4 26 36 14 275 5 42 3133 7,4 Pvk1 4 31 12 2, 555 7, 9,3 843 1,3 Teho % -23 68 86 73 99 98 73 83 Syksy Pvk1yp 1 19 28 19 3, Pvk1 1 33 1 78,9 Teho % -74 64 59 7 Koko vuosi teho 215 % 12-54 59 61 76 Koko vuosi teho 214 % 12-27 6 57 92 Koko vuosi teho 213 % 11-66 36 5 66 Kevät teho 212 % 1 23 67 33 96 Kesä teho 212 % 4-6 61 89 4 97 9 57 91 Kevät teho 211 % 1 23 64 54 98 Kesä teho 211 % 5-11 49 46 94 75 Syksy teho 211 % 1 51 8 67 75 98 TEURAVUOM A Syksy Pvk1yp 3 7,9 14 5,7 233 57 17 27 7,2 Pvk1 3 6,6 4, 2, 1177 61 193 24,6 Teho % 16 71 65 42-7 82 91 92 Kevät teho 212 % 1 39 24 21 79 Kesä teho 212 % 4 8 56 75 58 22 95 72 86 TEURAVUOM A Kesä Rhk1yp 2 15 41 24 265 32 19 5 1 Rhk1 2 27 47 26 28 44 16 92 12 Teho % -77-16 -8-6 86 16-84 -19 Syksy Rhk1yp 1 1 31 27 33 89 22 37 5,2 Rhk1 1 1 6 61 11 21 62 15 22 Teho % -1-94 -126 67 98 72-35 -323 Copyright Pöyry Finland Oy

7 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Päästölaskenta-aineistoon otettiin kaikki kohteet joilla mitattiin virtaama jatkuvatoimisesti ja luotettavasti (Taulukko 7-1). Aineiston kattavuuden parantamiseksi vuosipäästöjen laskennassa on hyödynnetty Turveruukki Oy:n Lapin tarkkailussa olleiden Hirviaavan ja Poikkimaanaavan tuloksia sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailuun kuuluvan Iissä sijaitsevan Puutiosuon tuloksia. Latva-aapa ei ole mukana pintavalutuskenttäaineistossa, koska kentän koko on normaalia pienempi suhteessa valumaalueeseen. 23 Taulukko 7-1 Lapin turvetuotannon vuosipäästöjen laskentaan käytettävä aineisto vuonna 215. Suo Tuottaja Vesienkäsittely Talvi Kevät Kesä Syksy Hirviaapa Turveruukki Oy pvk2 x x Keskiaapa Vapo Oy pvk2-3 x x Lumiaapa Vapo Oy la3 x x x x Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy pvk1 x Poikkimaanaapa Turveruukki Oy la/pvk2 x x Puutiosuo (PPO) Vapo Oy pvk2-3 x x x x Saariaapa Vapo Oy pvk1 x x x x Teuravuoma Vapo Oy pvk1 x x x x Teuravuoma Vapo Oy rhk1 x x Varesaapa Vapo Oy pvk2 x x x x Yhteenveto em. tarkkailukohteiden ominaispäästöistä on esitetty liitteessä 5. Päästöjen laskentaan laskeutusaltaallisille, pintavalutuskentällisille ja ruokohelpikentällisille tarkkailusoille käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa Taulukko 7-2. Silloin kun tuotantoalueella on ollut päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Jos tuotantoalueella on ollut vain kesäaikainen tarkkailu, käytetään muille vuodenajoille taulukossa Taulukko 7-2 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Vuodesta 213 lähtien nettopäästöjen arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (215) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Copyright Pöyry Finland Oy

24 Taulukko 7-2 Vuosipäästöjen laskennassa käytetyt ominaispäästöarvot vuonna 215 vesienkäsittelymenetelmittäin. Brutto Netto Jakso Vesien- Mq CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d LA-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 la 7,5 61,1 9,3 21, 6,1 14 Kevät 38 la 177 144 1,6 138 784, 62 631 Kesä 12 la 21 312,5 25 88,1 15,5 7 Syksy 44 la 3 423,7 48 21,1 35 175 vuosi kg/ha/a 119,2 12 53, 6,7 42 PVK-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 pvk 7,4 83,2 7,5 13,1 4,3 6,7 Kevät 38 pvk 9 194 1,2 84 21, 46 123 Kesä 12 pvk 17 358,5 22 68,2 14 53 Syksy 44 pvk 27 511,8 39 131,4 27 111 vuosi kg/ha/a 121,2 8,8 24,1 5,3 17 LA / PVK-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 la 7,5 61,1 9,3 21, 6,1 14 Kevät 38 la 177 144 1,6 138 784, 62 631 Kesä 12 pvk 17 358,5 22 68,2 14 53 Syksy 44 pvk 27 511,8 39 131,4 27 111 vuosi kg/ha/a 129,2 11 47, 6,3 37 LA / RH-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 la 7,5 61,1 9,3 21, 6,1 14 Kevät 38 la 177 144 1,6 138 784, 62 631 Kesä 12 rh 4,1 1,2 11 67,1 8,8 63 Syksy 44 rh 3 171,7,7 24 7,5 181 278 vuosi kg/ha/a 83,1 8,1 42,3 12 46 8 VAPO OY:N JA SIMON TURVEJALOSTE OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 215 LAPISSA Päästöt on laskettu pinta-alalle, johon sisältyy: kuntoonpanossa oleva ala tuotannossa oleva ala tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa oleva ala tuotannosta poistunut ala Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt laskettiin tuotantovaiheen ominaispäästöillä. Alkuvaiheessa tuotannosta poistuneen alueen päästöt lienevät lähellä tuotantovaiheen tasoa, mutta ajan kuluessa tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt pienenevät. Tuotantoalueiden päästöt tarkkailukaudella 215 (1.11.214 31.1.215) on esitetty taulukoissa Taulukko 8-1 - Taulukko 8-4. Simojoen vesistöalueella turvetuotantoalueiden päästöt (brutto) olivat 165 353 kg COD Mn, 22 kg fosforia, 13 474 kg typpeä ja 44 944 kg kiintoainetta (Taulukko 8-1). Nettopäästöt olivat 47 kg fosforia, 8 34 kg typpeä ja 34 165 kg kiintoainetta. Typpeä lukuun ottamatta bruttopäästöt olivat pienemmät kuin vuosina 21 214 keskimäärin siten, että suurin ero oli kiintoaineessa (19 %). Copyright Pöyry Finland Oy

25 Taulukko 8-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueiden päästöt Simojoella vuonna 215. Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hirviojanaapa Vapo Oy 64.34 15 1,2 16 E 12 794 18 93 2 516 6, 568 1 82 Lumiaapa Vapo Oy 64.24 138 138 E 17 294 24 1 49 6 262 6,4 844 4 985 Lumiaapa Vapo Oy 64.25 267 36 78 381 K/E 46 32 64 4 238 18 2 13 2 412 14 569 Luola-aapa Vapo Oy 64.27 175 3,9 179 S 21 69 3 1 571 4 25 1 959 3 43 Saariaapa Vapo Oy 64.21 8 13 93 K 11 777 4,9 272 5, 55 85 Siiviläniemenaapa Vapo Oy 64.61 31,6 31 E 3 815 5,2 291 924 1,7 174 692 Varesaapa Vapo Oy 64.24 15 5,3 111 K 18 588 18 1 76 3 8 1,9 1 288 2 63 Latva-aapa Simon Turvejaloste Oy 64.23 128 4, 132 K 8 574 1 88 4 177, 56 3 574 Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy 64.23 16 5,2 165 K 7 611 6, 88 1 767, 476 959 Palosuo Simon Turvejaloste Oy 64.61 57,2 57 E 6 91 1 52 1 359 3,2 36 973 Iso-Tuohiaapa Simon Turvejaloste Oy 64.71 82 1,2 84 E 1 81 14 733 1 983 4,7 447 1 42 Tuotantosuot yhteensä 1 191 49 237 1 476 165 353 22 13 474 44 944 47 8 34 34 165 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 1 191 49 237 1 476 165 353 22 13 474 44 944 47 8 34 34 165 214 16 1 485 418 1 919 129 124 18 1 812 37 59 31 6 3 28 463 213 37 1 531 38 325 1 931 15 424 226 11 5 63 199 59 7 156 54 511 212 6, 1 515 95 291 1 96 252 425 358 18 178 87 76 123 11 341 61 79 211 3 1 492 87 291 1 899 133 74 173 9 775 38 774 62 6 864 27 641 21 116 1 414 181 26 1 917 171 939 244 11 555 48 945 99 7 852 35 264 Kemijoen vesistöalueella tuotantoalueiden päästöt (brutto) olivat 129 832 kg COD Mn, 183 kg fosforia, 11 223 kg typpeä ja 43 469 kg kiintoainetta (Taulukko 8-2). Nettopäästöt olivat 86 kg fosforia, 7 568 kg typpeä ja 35 686 kg kiintoainetta. Bruttopäästöt olivat muutoin lähellä vuosien 21 214 keskiarvoa, mutta typpipäästöt olivat suuremmat. Taulukko 8-2 Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden päästöt Kemijoella vuonna 215. Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hietalahdenaapa Vapo Oy 65.353 61 61 E 7 836 11 676 2 867 2,8 381 2 284 Isoaapa Vapo Oy 65.721 91,5 91 E 11 9 15 8 2 165 5,1 488 1 55 Keskiaapa Vapo Oy 65.164 226 13 239 K 17 428 29 1 912 7 278 9,3 1 356 6 166 Loljunaapa Vapo Oy 65.193 E Muljunaapa Vapo Oy 65.321 285,8 286 E 36 155 49 3 39 12 83 13 1 74 9 512 Rakkaviidanaapa Vapo Oy 65.186 16 11 117 E 9 675 16 943 4 933 4 1 447 5 389 Ristivuoma Vapo Oy 65.143 199 41 239 erill. 23 111 3 1 951 7 425 6, 1 46 5 636 Suksiaapa Vapo Oy 65.133 66 66 J 7 531 1 659 3 358 1, 352 2 744 Ternuvuoma Vapo Oy 65.133 136 6, 142 E 17 87 24 1 242 3 36 8, 758 2 46 Tuotantosuot yhteensä 1 42 61 138 1 241 129 832 183 11 223 43 469 86 7 568 35 686 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 1 42 61 138 1 241 129 832 183 11 223 43 469 86 7 568 35 686 214 1 214 6 129 1 43 79 473 127 6 31 24 263 31 3 455 18 553 213 1 1 327 111 1 438 134 837 217 9 142 53 664 74 5 467 46 311 212 64 1 317 56 1 437 24 263 294 13 76 62 373 16 8 369 42 27 211 64 1 281 38 68 1 451 112 474 163 7 895 32 299 71 5 499 23 13 21 8 1 247 134 1 461 128 695 192 8 42 35 52 83 5 628 25 48 Tornionjoen vesistöalueella turvetuotantoalueiden päästöt (brutto) olivat 44 568 kg COD Mn, 65 kg fosforia, 4 614 kg typpeä ja 21 31 kg kiintoainetta (Taulukko 8-3). Nettopäästöt olivat 9 kg fosforia, 2 568 kg typpeä ja 17 265 kg kiintoainetta. Bruttopäästöt olivat koko lailla vuosien 21 214 keskimääräisellä tasolla. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 8-3 Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden päästöt Tornionjoella vuonna 215. 26 Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Laukkuvuoma Vapo Oy 67.143 65 65 E/J 6 213 8,6 663 3 69 1,3 389 3 143 Leväjänkkä Vapo Oy 67.147 34 34 J 3 378 5, 332 1 844,8 177 1 539 Martimo Vapo Oy 67.143 E Teikovuoma Vapo Oy 67.232 J Teuravuoma Vapo Oy 67.38 175 211,7 386 K/E 34 978 52 3 619 15 768 6,9 2 2 12 583 Tuotantosuot yhteensä 175 211 99 485 44 568 65 4 614 21 31 9, 2 568 17 265 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 175 211 99 485 44 568 65 4 614 21 31 9 2 568 17 265 214 458 11 11 569 32 48 58 3 315 15 56 11 1 994 12 45 213 534 25 11 569 45 971 87 4 344 26 896 27 2 77 23 744 212 568 11 579 65 23 98 5 964 33 335 27 3 899 25 476 211 577 25 62 3 516 49 2 869 13 383 16 1 962 9 813 21 68 114 722 58 999 9 5 61 19 925 32 3 59 14 56 Kaakamojoella oli kuormittavaa alaa enää,8 ha ja sitä myötä päästöt jäivät pieniksi (Taulukko 8-4). Taulukko 8-4 Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden päästöt Kaakamojoella vuonna 215. Suo Haltija/ Purku- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Arpela Vapo Oy 66.3 E Korpijärvi Vapo Oy 66.2,8,8 E 96,1 7, 19, 4,3 14 Tuotantosuot yhteensä,8,8 96,1 7, 19, 4,3 14 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 1 1 96 7 19 4 14 214 64 64 4 177 6 335 1 398 1 187 1 1 213 64 64 5 392 9 411 2 14 2 248 1 814 212 73 34 18 14 7 27 1 83 5 656 13 687 4 158 211 89 38 127 6 954 1 61 2 635 4 49 1 885 21 91 51 142 11 53 17 969 3 653 6 679 2 633 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin tarkkailuun kuuluvien turvetuotantoalueiden päästöt (brutto) vuonna 215 olivat yhteensä 339 85 COD Mn, 45 kg fosforia, 29 318 kg typpeä ja 19 734 kg kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 142 kg fosforia, 18 174 kg typpeä ja 87 13 kg kiintoainetta. Bruttopäästöt olivat muutoin vuosien 21 214 keskiarvoa pienemmät, mutta typpipäästöt olivat 1 % keskimääräistä suuremmat. Vuoden 215 kuormittava pinta-ala oli 21 % pienempi kuin vuosina 21 214 keskimäärin. Kuvassa Kuva 8-1 on esitetty vuosipäästöt vuosina 25 214. Kuvassa on esitetty myös tuotantokausien keskivalumat tarkkailukohteilla. Sademäärillä ja sitä kautta valumilla on yleisesti ottaen huomattava vaikutus turvetuotannon vuosipäästöjen suuruuteen. Copyright Pöyry Finland Oy

27 Kuva 8-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden vuosipäästöt Lapissa vuosina 25 215. Kuvassa on esitetty myös tarkkailukohteiden tuotantokausien keskivalumat. 9 VAPO OY:N, SIMON TURVEJALOSTE OY:N JA TURVERUUKKI OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT SIMO- JA KEMIJOELLA Kuvassa Kuva 9-1 on esitetty Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueiden yhteenlasketut vuosipäästöt Simo- ja Kemijoella vuosina 29 215. Kuvassa on esitetty myös kokonaispinta-alat (kuormittava ala). Vuosien väliset erot päästöissä ovat varsin suuria mikä johtuu mm. sääoloista (sademäärästä), pinta-alamuutoksista, vesienkäsittelymenetelmien muutoksista, tarkkailun määrästä ja tarkkailukohteiden vaihtuvuudesta. Copyright Pöyry Finland Oy

28 Kuva 9-1 Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueiden yhteenlasketut vuosipäästöt sekä kokonaispinta-alat Simo- ja Kemijoella vuosina 29 215. Kuvassa Kuva 9-2 on esitetty Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n, Turveruukki Oy:n ja Rasepi Oy:n turvetuotannon ravinnekuormitukset 215 (tonnia vuodessa) Simo- ja Kemijoella sekä vertailuna maatalouden, metsätalouden, yhdyskuntien, haja-asutuksen, kalankasvatuksen, laskeuman ja luonnonhuuhtouman kuormitukset vuosina 26 212 keskimäärin. Vertailuaineisto on koostettu Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 216 221 -raportin sivuilla 37 38 esitetyistä arvoista (Lapin ELY-keskus 215), jotka on saatu VAHTI-järjestelmään tallennetuista tuloksista ja WSFS-VEMALA-vesistömallijärjestelmästä. Kemijoen osalta mukana on Isohaaran yläpuolinen valuma-alue. Vertailussa on huomioitava vesistömallijärjestelmän epätarkkuudet liittyen havaintojen määrään ja laatuun, mutta mallin antamien kuormitusten suuruusluokka lienee oikealla tasolla. Copyright Pöyry Finland Oy

Turvetuotannon osuus Simojoen fosforiainevirtaamasta oli 1 % ja typpiainevirtaamasta 2,4 %. Kemijoella turvetuotannon osuus fosforiainevirtamaasta oli,1 % ja typpiainevirtaamasta,2 %. 29 Kuva 9-2 Turvetuotannon ja vertailuaineiston ravinnekuormitukset Kemi- ja Simojoella. Turvetuotannon kuormitukset ovat vuodelta 215 ja vertailuaineiston vuosilta 26 212 keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

1 VESISTÖTARKKAILU 3 1.1 Tarkkailun toteutus 1.1.1 Veden laadun tarkkailu Vuosittainen veden laadun tarkkailu Simojoella toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti ottamalla näytteet kevättulvahuipun aikana (4.-5.5.) sekä 3.6., 3.7. ja 8.9.15 neljältä tarkkailupaikalta (Taulukko 1-1, liite 2.1). Tuotantoalueiden lähialueen vesistötarkkailua toteutettiin Luola-aavan purkuvesistössä (Taulukko 1-1, liite 2.1). Näytteet otettiin 6.5., 4.6., 3.6., 29.7. ja 9.9.15. Maaliskuun näytekerta jäi ottamatta konsultin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi. Veden laadun tarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 6. Taulukko 1-1 Vesistötarkkailun tarkkailupaikat vuonna 215. Havaintopaikka Koodi Selite Vesistö- Koordinaatit (YKJ) Kunta alue Vuosittaiset havaintopaikat Simojoki 5 5 Simojoki Hosio, Hirviojan alap. 64.22 731427 34476 Simo Simojoki Iso-Valaja 37 37 Simojoki, Iso-Valaja, Lumiojan ja Varesojan alap. 64.22 73532 344335 Simo Simojoki 39 39 Simojoki, Vähä-Tainijoen yläp. 64.21 73764 34367 Simo Simojoki Alaniemi 38 Simojoki, turvetuotannon alap. 64.13 73638 342344 Simo Tuotantoaluekohtaiset tarkkailupaikat Luolaoja Luo 5 Luola-aavan yläp 64.27 729767 343712 Simo Luolaoja Luo 3 Luola-aavan alap. 64.27 729897 3436245 Simo Ylimmäinen Sankajärvi YS Luola-aavan alap. 64.27 73168 343453 Simo 1.2 Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus 1.2.1 Simojoen vesistöalue Simojoki saa alkunsa Simojärvestä, mistä se virtaa harvaanasuttujen seutujen läpi ja laskee Perämereen Simon keskustan eteläpuolella. Simojoen vesistöalueen pinta-ala on 3 16 km 2 ja järvisyys 5,7 % (Ekholm 1993). Noin 3 5 km Simojärven alapuolella Simojoki virtaa useiden pienten ja matalien järvien läpi, mutta muutoin vesistöalue on vähäjärvinen, mikä äärevöittää virtaamanvaihtelua. Simojoessa on runsaasti koskia. Koskista suurin osa ja lohikannan tärkeimmät elinalueet sijaitsevat Simojoen keski- ja alaosalla. Koskia on perattu uittoa varten pääasiassa 195- luvulla. Simojoki on kunnostettu uiton loputtua 197 -luvun loppupuolella. Myös tämän jälkeen Simojoella on tehty kunnostuksia, joista merkittävimpänä Simojoki Life - hankkeen yhteydessä vuosina 23 26 toteutettu ekologinen kunnostus, jolla pyrittiin palauttamaan joki mahdollisimman lähelle perkausta edeltänyttä tilaa (Nenonen & Liljaniemi 27). Simojoki Life -hankkeen yhteydessä tehty Simojoen ekologisen tilan kartoitus osoitti Simojoen ja sen sivujokien olevan pääosin hyvässä tilassa ja ihmisen toiminnan aiheuttamien haittojen olevan paikallisia (Nenonen & Liljaniemi 27). Copyright Pöyry Finland Oy

Koko vesistöalueen pinta-alasta kolmannes on suota. Erityisesti Simojoen keski- ja alaosalla on runsaasti soita. Myös vesistöalueen turvetuotanto on keskittynyt alueen keskiosaan (liitteet 1 ja 2). Simojärvestä Simojokeen purkautuva vesi on niukkaravinteista ja luonnostaan humuspitoista, mikä antaa vedelle tyypillisen ruskean värin. Joen humus- ja ravinnepitoisuudet kasvavat huomattavasti jo aivan joen yläosalla. Joen alaosalla veden laadun vuodenaikaiset vaihtelut ovat suuria. Merkittävimmät kuormittajat Simojoen vesistöalueella ovat metsäojitukset ja maatalous. Muita kuormittajia ovat haja- ja loma-asutus sekä turvetuotanto. Yhdyskuntajätevesikuormittajia vesistöalueella on vain Simon taajama lähellä jokisuuta. Simojoen pääuoman ekologinen tila on luokiteltu vuonna 213 erinomaiseksi ja sivujokien tila hyväksi. Kaikkien sivujokien tilaa ei kuitenkaan ole luokiteltu. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Simojoen tila on hyvä. Simojoen vesistö on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla ja lisäksi Simojoki kuuluu Natura 2 -alueisiin. Simojoki on Tornionjoen ohella ainoa Perämereen laskeva joki, jossa on elinvoimainen alkuperäinen lohikanta. Lohen lisäksi vesistössä tavataan alkuperäisinä kalalajeina mm. taimenta, vaellussiikaa, muikkua ja harjusta. Myös ankeriasta tavataan joesta ja jokisuulla on pyyntivahva nahkiaiskanta. Rapua esiintyy koko joessa pyyntivahvana kantana. Luolaoja saa alkunsa Luolajärvestä. Luolaoja laskee Ylimmäiseen Sankajärveen ja edelleen Keskimmäisen ja Alimmaisen Sankajärven kautta Sankaojaan. Sankaoja laskee Simojokeen Sankakosken yläpuolelle. Luolaojan valuma-alue on osin ojitettua ja osin ojittamatonta suota. Luola-aavan turvetuotantoalue sijaitsee aivan valuma-alueen yläosalla. Luolajärven pinta-ala on noin 1,5 km 2 ja Ylimmäisen Sankajärven pinta-ala noin 1,1 km 2. Keskimmäinen ja Alimmainen Sankajärvi ovat selvästi pienempiä. Sankaojan valuma-alueen pinta-ala on 71,39 km 2 ja järvisyys 4,7 % (Ekholm 1993). 31 1.3 Vesistötarkkailun tulokset 1.3.1 Simojoen pääuoma Seuraavassa on tarkasteltu veden laatua Simojoen pääuomassa vuosittain toistuvan tarkkailun tulosten perusteella. Simojoen pääuoman ylin tarkkailupaikka sijaitsee Hosiossa (Simojoki 5) (liite 2.1). Vapo Oy:n Hirviojanaavan kuivatusvedet johdetaan Hiiskuanojan kautta ko. havaintopaikan yläpuolelle. Seuraava havaintopaikka (Simojoki Iso-Valaja 37) sijaitsee Lumiojan ja Varesojan alapuolella. Lumiaavan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan osin Lumiojan ja osin Varesojan kautta Simojokeen. Lisäksi Varesaavan kuivatusvedet johdetaan Varesojaan. Havaintopaikka Simojoki 39 sijaitsee Sankakosken alapuolella heti Vähä-Tainijoen laskukohdan yläpuolella. Havaintopaikan Simojoki 39 yläpuolelle johdetaan Saariaavan kuivatusvedet Saariojan kautta, Iso-Tuohiaavan kuivatusvedet Tainijoen kautta ja Luola-aavan kuivatusvedet Sankaojan kautta. Havaintopaikan Simojoki 39 alapuolelle laskevan Vähä-Tainijoen valuma-alueella sijaitsevat Latva-aapa ja Lyypäkinaapa ja Kuivasjoen valuma-alueella Palosuo ja Siiviläniemenaapa. Alin havaintopaikoista (Simojoki Alaniemi 38) sijaitsee Simoskanojan yläpuolella. Kaikkien tässä tarkkailussa mukana olevien Simojoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan ko. havaintopaikan yläpuolelle. Copyright Pöyry Finland Oy

Simojoesta mitattu koko tarkkailukauden kuukausikeskiarvoista laskettu keskivirtaama oli vertailujakson (1991 25) keskiarvoa 58 % suurempi. Virtaama oli keskimääräistä suurempi kaikkina kuukausina. Absoluuttisesti suurin ero oli kevättulvan aikaan ja suhteellisesti tammi- ja syyskuussa (Kuva 2-3). Simojoen happitilanne oli hyvä tai erinomainen (liite 6). Veden ph vaihteli välillä 5,9 7,. Sähkönjohtavuuden arvot olivat normaalia luonnonvesien tasoa ollen korkeimmillaan 4,7 ms/m. Vesi oli väriltään melko ruskeaa: väriarvot vaihtelivat välillä 12 18 mg/l Pt ja COD Mn -arvot välillä 16 23 mg/l. Rautaa vedessä oli 1 2 2 6 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 19 12 µg/l. Yleisesti pitoisuudet olivat kuitenkin tasolla 2 3 µg/l kuvaten pääasiassa lievästi rehevää tai rehevää vesistöä. Pisteellä Alaniemi 38 mitattiin keväällä poikkeuksellisen suuria epäorgaanisen fosforin ja typen pitoisuuksia ja sitä myötä kokonaisravinnepitoisuuksia. Typpipitoisuudet olivat pienimmillään kesä-heinäkuussa kuvaten karua tai lievästi rehevää vesistöä ja korkeimmillaan tulva-aikaan kuvaten lievää rehevyyttä ja pisteellä Alaniemi 38 rehevyyttä. Epäorgaanisten ravinteiden (NO 2 +NO 3 +NH 4 -N ja PO 4 -P) suhteen perusteella tuotantoa rajoittavaa ravinnetta ei aina voitu määrittää, mutta silloin kun voitiin, se oli typpi. Vedenlaadun erot havaintopaikkojen välillä olivat kokonaisuutena pieniä (Kuva 1-1) pois lukien pisteen Alaniemi 38 kevään korkeat ravinnepitoisuudet. Keväällä oli myös kiintoainepitoisuuksissa eroja siten, että pisteillä Simojoki Iso-Valaja 37 ja Simojoki 39 mitattiin korkeampia pitoisuuksia. Rautapitoisuudet nousivat kesällä ja syksyllä hieman alaspäin mentäessä. Simojoen veden laadun kehitys 2-luvulla on esitetty kuvissa Kuva 1-2 - Kuva 1-6. Mukana ovat Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailun vuosittaiset näytteet ja Lapin ELY-keskuksen ottamat näytteet. Näytemäärä vaihtelee kohteittain välillä 117 16. Pitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia minkään havaintopaikan kohdalla. Kuitenkin COD Mn :n ja värin kohdalla kehityssuunta on lievästi nouseva lukuun ottamatta alimman havaintopaikan väriarvoja. Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset. (SYKE 214). Kiintoaineen kohdalla pitoisuuksien kehityssuunta on hienoisesti nouseva kaikilla havaintopaikoilla. 32 Copyright Pöyry Finland Oy

33 Kuva 1-1 näytteet. Simojoen veden laatu tarkkailukaudella 214. Mukana ovat Lapin ELY-keskuksen ottamat Copyright Pöyry Finland Oy

34 Kuva 1-2 Kokonaistyppipitoisuudet Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Kuvassa on esitetty myös lineaariset trendiviivat. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä 117 16. Copyright Pöyry Finland Oy

35 Kuva 1-3 Kokonaisfosforipitoisuudet Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Kuvassa on esitetty myös lineaariset trendiviivat. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä 117 16. Copyright Pöyry Finland Oy

36 Kuva 1-4 COD Mn -arvot Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Kuvassa on esitetty myös lineaariset trendiviivat. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä 117 16. Copyright Pöyry Finland Oy

37 Kuva 1-5 Väriarvot Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Kuvassa on esitetty myös lineaariset trendiviivat. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä 117 16. Copyright Pöyry Finland Oy

38 Kuva 1-6 Kiintoainepitoisuudet Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Kuvassa on esitetty myös lineaariset trendiviivat. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä 117 16. Copyright Pöyry Finland Oy

Kuvassa Kuva 1-7 on esitetty Simojoen havaintopaikkojen keskimääräiset kokonaisravinne-, COD Mn - ja kiintoainepitoisuudet 2-luvulla. Aineisto on sama kuin kuvissa Kuva 1-2 - Kuva 1-6. Vertailussa on huomioitava, että havaintopaikalta Simojoki Alaniemi 38 on mukana vähemmän tuloksia (ja talviajalta ei lainkaan), koska ELYkeskus ei ota sieltä näytteitä. Keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet ovat sitä korkeampia mitä alempana havaintopaikka on. Kokonaisfosforissa ja COD Mn :ssa ei ole eroja juuri lainkaan. Forsberg & Rydingin (198) rehevyysluokituksen mukaan keskimääräiset ravinnepitoisuudet kuvaavat lievää rehevyyttä. Kiintoaineessa pisteen Simojoki 39 keskimääräinen pitoisuus on hieman korkeampi kuin muilla havaintopaikoilla, mutta siihen vaikuttavat kaksi epätavallisen korkeaa pitoisuutta: 7.2.2 37 mg/l ja 9.2.29 41 mg/l (ks. Kuva 1-6). 39 Kuva 1-7 Keskimääräiset pitoisuudet Simojoen pääuomassa 2-luvulla. Näytemäärä vaihtelee näytepisteittäin välillä 117 16. 1.3.2 Luolaoja ja Ylimmäinen Sankajärvi Luolaojan tarkkailupaikat sijaitsevat Luola-aavan turvetuotantoalueen yläpuolella (Luo5) ja alapuolella (Luo3). Yläpuolinen tarkkailupaikka sijaitsee heti Luolajärven luusuan alapuolella. Luola-aavalla ei voida toteuttaa päästötarkkailua, koska vesiä ei kerätä pintavalutuskentän alapuolella yhteen kohtaan vaan ne valuvat luontaisesti Luolaojaan. Ylimmäinen Sankajärvi sijaitsee yli viiden kilometrin etäisyydellä Luolajärvestä ja yli neljän kilometrin etäisyydellä Luola-aavan turvetuotantoalueen pintavalutuskentästä. Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 6 ja kuvassa Kuva 1-8. Veden ph oli muutoin lievästi happaman puolella, mutta syyskuussa Ylimmäisessä Sankajärvessä se oli lievästi emäksinen. Veden sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Luolaojan ylimmällä tarkkailupisteellä ja Ylimmäisessä Sankajärvessä happitilanne oli keväällä välttävä, mutta muulloin tyydyttävä/hyvä. Luolaojan alemmalla pisteellä se oli Copyright Pöyry Finland Oy

4 Kuva 1-8 Luolaojan ja Ylimmäisen Sankajärven veden laatu vuonna 215. eo.n = epäorgaaninen typpi. kaikilla havaintokerroilla välttävä. Sekä Luolaojan että Ylimmäisen Sankajärven vesi oli ruskeaa ja humuspitoista lukuun ottamatta Ylimmäisen Sankajärven kevään näytettä, jolloin järvi oli vielä jäässä, mutta näyte saatiin rannalta jossa oli sulaa. Väri- ja COD Mn - arvot olivat kevättä lukuun ottamatta korkeimmillaan Ylimmässä Sankajärvessä ja Luolaojassa arvot olivat pääsääntöisesti hieman korkeampia Luola-aavan alapuolisella pisteellä. Rauta- ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat havaintopaikkojen välillä enemmän siten, ettei keskiarvoissa ollut suuria eroja. Myös kokonaisravinteiden pitoisuuskeskiarvot Copyright Pöyry Finland Oy

olivat varsin lähellä toisiaan ja ne kuvasivat kesällä lähinnä rehevyyttä. Typen kohdalla pitoisuus oli kevättä lukuun ottamatta suurimmillaan Ylimmäisessä Sankajärvessä ja Luola-aavan alapuolisen Luolaojan pisteen pitoisuus oli yleensä korkeampi kuin yläpuolisen. Fosfaattifosforipitoisuus oli jokaisella näytekerralla korkeimmillaan Luolaaavan alapuolisella Luolaojan pisteellä. Epäorgaanisen typen kohdalla tilanne vaihteli. Tuotantoa rajoittava ravinne vaihteli myös. Ylimmäisen Sankajärven keskimääräinen a- klorofyllipitoisuus (8,6 µg/l) kuvasi rehevyyttä. Vesistötarkkailun tulokset olivat pääpiirteissään varsin samankaltaisia kuin edellisenä tarkkailuvuonna 213. 41 11 KALATALOUSTARKKAILU 11.1 Lompolojoen sähkökoekalastukset 11.1.1 Aineisto ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Lompolojoella 29.7.215 Hans Grassl ELT 6II GIlaitteella 6 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 7, koealojen kohdekuvaukset sekä koekalastusten perustulokset liitteessä 8 ja koealojen valokuvat liitteessä 9. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 8) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein ja pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä arvioitiin seuraavalla luokituksella: = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 5 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä 5 1 % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1 2 mm, peittävyys yleensä 5 1 % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä 5 1 % Kalastushetkellä vesi oli hieman alivedenkorkeutta korkeammalla, mutta kalastusolosuhteet olivat silti hyvät. Lompolojoen ylempi koeala oli lyhyt, kynnysmäinen ja osin syvä louhikkokoski, eikä se ole edustava koekalastuskohde. Lapin turvetuotantoalueiden eri vuosien tuloksia vertailtaessa on huomioitava, että v. 29, 212 ja 215 koealueet on kalastettu mahdollisuuksien mukaan noin 2 m 2 :n laajuisina. Aiempina vuosina koealat ovat olleet useissa kohteissa pienempiä, mikä yleensä nostaa tiheysarvioita, koska silloin valikoituu helposti koealueeksi kosken parasta habitaattia. Simppujen tiheysarvioihin vaikuttaa osaltaan se, että v. 29 215 ei ole otettu saaliiksi -vuotiaita simppuja, jotka menevät käytännössä pääasiassa läpi kalastushaavista. Aiempina vuosina -vuotiaita simppuja on otettu saaliiksi ainakin ajoittain. Tulostuksessa ei ole käytetty v. 29 215 pyydystettävyysarvolla tehtäviä laskennallisia korjauksia kuten aiemmin. Etenkin pohjakalojen ja parvikalojen osalta tällä voi olla merkittävä vaikutus tuloksiin; simppujen ja mutujen laskennallinen tiheys voi olla eri kalastuskertojen tuloksesta riippuen huomattavasti suurempi kuin todellinen saatu saalis. Copyright Pöyry Finland Oy

11.1.2 Tulokset Lompolojoen Teuravuoman alapuoliset koekalastuskohteet olivat louhikko- ja kivikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vain hiukan (liite 7). Lompolojoen kalastuskohteet sijaitsevat aivan joen alaosalla noin,5 km matkalla jokisuusta ylävirtaan. Keskimääräinen vesisyvyys oli kalastushetkellä,4-,6 m ja pintavirrannopeus,9 m/s. Vesikasvillisuutta, joka oli täysin vesisammalia, oli noin 5 % peittävyytenä. Rihmamaisia viherleviä oli hiukan/vähän. Pohjasakkaa ei alueilla esiintynyt ja sammal oli puhdasta. Vesi oli Lompolojoessa silminnähden ruskeaa. Lompolojoen koskikalasto oli pääasiassa lohta (Taulukko 11-1). Sen lisäksi saaliiksi saatiin satunnaisesti taimenta, ahventa, madetta, seipiä ja simppuja. Alemmalla koealalla lohitiheys oli kohtalaisen suuri eli 19 yks./aari. Lohen poikaset olivat kahta lukuun ottamatta kesänvanhoja poikasia. Ylempi koeala ei ole edustava koekalastuskohde, ja siellä lohta esiintyi vain satunnaisesti. Taimenta saatiin vain satunnainen 2-vuotias yksilö ylemmältä koealalta. Lohi nousee kutemaan Lompolojokeen Tornionjoesta. 42 Taulukko 11-1 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) Lompolojoella v. 215. Lompolojoki, Lompolojoki, Keskimäärin ylempi alue alempi alue Lohi -v. 1,7 18,6 1,2 Lohi 1-v. 1,7,5 1,1 Taimen 2-v. 1,7,9 Ahven 1,7,9 Made 1,7,9 Seipi,5,3 Kivisimppu,5,3 Kirjoeväsimppu,5,3 Lompolojoella on tehty sähkökoekalastuksia aiemmin v. 1999 212 (Lapin Vesitutkimus Oy 27 ja Pöyry Finland Oy 213). Kalastoon ovat kuuluneet joka vuosi pienin tiheyksin made ja kivisimppu (Taulukko 11-2). Lohta on esiintynyt pienin tiheyksin joinakin vuosina. Lohitiheydet ovat kasvaneet 2-luvulla, ja v. 215 alemmalla alueella tiheys oli jo kohtalaisen korkea. Lohen poikaset ovat olleet pääosin kesänvanhoja poikasia. Lompolojoen alemmalla kohteella on lohikalojen pienpoikasille hyvin soveltuvaa aluetta. Kohde on ilmeisesti sovelias kuitenkin vain lohen kutupaikaksi sekä kesänvanhoille pienpoikasille; sitä vanhempia poikasia alueelta on saatu vain satunnaisesti. Taimenta on saatu vain satunnaisesti v. 29 ja 215. Ahventa, madetta, särkeä ja seipiä on kohteilla esiintynyt pienin tiheyksin/satunnaisesti. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 11-2 Sähkökoekalastusten keskimääräiset tulokset (yks./aari) Lompolojoella v. 1999-215. 1999 23 26 29 212 215 Lohi - 5,3-5,6 2,9 11,3 Taimen - - - 1,7 -,9 Ahven - 1,8 - - 1,6,9 Made 1,3 6,6 5,,7 1,4,9 Särki 1,7-1,1-1,4 - Seipi - - 5,5 - -,3 Kivisimppu 23,8 46,7 22,8 8,2* 2,4,3 Kirjoeväsimppu - 12,6 - - 1,7,3 * voi sisältää kirjoeväsimppua 43 11.2 Javarusjärven verkkokoekalastukset 11.2.1 Aineisto ja menetelmät 11.2.2 Tulokset Verkkokoekalastukset tehtiin Nordic-yleiskatsausverkoilla standardia SFS-EN 14757 soveltaen Hietalahdenaavan alapuolisen Javarusjärven Morkkaperänlahdella 31.7. 2.8.215. Koekalastukset tehtiin samoilla kohteilla kuin v. 29, ja verkkovuorokausia oli 8 siten, että ne jakautuivat ELY-keskuksen tarkkailuohjelman hyväksymiskirjeen mukaisesti 3 yölle. Pyyntisyvyys oli Javarusjärvellä 1,5 3,5 m. Koekalastusten perustulokset pyyntipaikoittain on esitetty liitteessä 1 ja koekalastuskohteet liitteessä 11. Javarusjärven Morkkaperänlahden koekalastussaalis koostui pääosin ahvenesta, jonka osuus biomassasta oli 73 % ja yksilömäärästä 54 % (Taulukko 11-3). Särjen osuus biomassasta oli 15 % ja hauen vastaavasti 11 %. Näiden lisäksi saatiin hiukan kiiskeä sekä yksittäinen muikku. Hauen osuus on todennäköisesti aliarvio, sillä se käy yleensä heikosti pyydykseen loppukesällä. Keskimääräinen verkkokohtainen yksikkösaalis oli pieni eli 16 yksilöä ja 744 g. Tulokset viittaavat varsin niukkaan kalakantaan. Kalastoa voidaan pitää runsaana ja särkikalavaltaisena, jos verkon yksikkösaalis on yli 1 kpl ja yli 2 kg/koeverkko, ja lisäksi yli 6 % saaliista on särkikaloja ja alle 2 % petokaloja (Sammalkorpi & Horppila 25). Javarusjärvi ei ollut särkikalavaltainen, sillä särkikalojen osuus oli 15 % kokonaissaaliin massasta. Taulukko 11-3 Javarusjärven Morkkaperänlahden verkkokoekalastusten tulokset (kpl/verkko, g/verkko ja %) kalalajeittain kaikkien kalastuskertojen keskiarvona v. 215. Kalalaji kpl % g % Hauki,3 1,6 78 1,5 Ahven 8,5 54,4 542 72,9 Särki 4,6 29,6 114 15,3 Muikku,1,8 1,1 Kiiski 2,1 13,6 9 1,3 Yhteensä 15,6 1 744 1, Särkien keskikoko oli Javarusjärvellä pieni, sillä niiden kokonaisyksilömäärästä saatiin solmuväliltään 15,5 mm:n tai sitä tiheämmistä verkoista 78 % (Kuva 11-1). Ahventen Copyright Pöyry Finland Oy

keskikoko oli suurempi kuin särkien, sillä ahventen kokonaisyksilömäärästä saatiin solmuväliltään 15,5 mm:n tai sitä tiheämmistä verkoista 57 % ja # 19,5 24 mm:n verkoista 32 % (Kuva 11-1). 44 45 4 35 3 25 2 15 1 5 % 5, 6,25 8, 1 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Verkon solmuväli mm Särki Ahven Kuva 11-1 Särjen ja ahvenen kokonaissaalis (% yksilömäärästä) eri harvuisilla verkoilla Javarusjärven Morkkaperänlahdella v. 215. Javarusjärvellä on tehty verkkokoekalastuksia aiemmin v. 23 ja 29 (Lapin Vesitutkimus Oy 24 ja Pöyry Finland Oy 21). Verkkokohtainen yksikkösaalis oli v. 215 selvästi pienempi kuin aiemmin (Taulukko 11-4). Alenema kohdentui pääosin särkeen. Myös haukea oli v. 215 aiempaa vähemmän; sen osuus saaliissa riippuu loppukesällä kuitenkin paljolti sattumasta. Varsin suppeassa verkkokalastusaineistossa huomattavatkin yksikkösaaliin muutokset eri vuosina ovat mahdollisia ilman, että itse kalakannoissa olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yleisimmät saalislajit ovat olleet kaikkina vuosina ahven, särki ja hauki. Hauen osuus on kalastusajankohdasta johtuen todennäköisesti aliarvio, eikä se anna täysin oikeaa kuvaa haukikannan todellisesta vahvuudesta. Taulukko 11-4 Javarusjärven verkkokoekalastusten tulokset (g/verkko) v. 23-215. Kalalaji 23 29 215 Hauki 87 46 78 Ahven 52 859 542 Särki 1193 999 114 Salakka - 11 - Kiiski 3 47 9 Siika - 7 - Muikku - - 1 Yhteensä 2613 2382 744 11.3 Javarusjärven kalastustiedustelu Kalastustiedustelu vuodelta 215 tehtiin tammi-helmikuussa 216 postitse kaikille Javarusjärven osakaskunnalta kalastuslupia lunastaneille henkilöille, joita oli v. 215 vain 3. Osakaskunnan sihteerin mukaan kalastus järvellä on vähentynyt, eikä siellä liene muita luvanvaraista kalastusta harjoittavia, ei myöskään Metsähallituksen vesialueella. Kalastustiedot saatiin kaikilta kalastajilta. Copyright Pöyry Finland Oy

Javarusjärvellä kalasti v. 215 vain 3 taloutta. Kalastukseen osallistui taloudesta keskimäärin 2,7 henkilöä, joten kalastukseen jossakin muodossa osallistuvia oli siten yhteensä vajaa 1. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska ja vapakalastusta. Näiden lisäksi kalastettiin yhdellä rantarysällä ja koukuilla. Harvoilla verkoilla (# 3 5 mm) kalasti 1 talous vajaan kuukauden ajan. Verkkokalastusta harjoitettiin vain kesällä. Muikkuverkoilla kalasti 2 taloutta keskimäärin 1 päivää. Katiskoilla kalastivat kaikki keskimääräisen pyyntiajan ollessa noin 2,5 kuukautta. Rantarysällä kalastettiin 1 päivää keväällä touko-kesäkuussa. Heittovavoilla kalasti 1 talous 17 kertaa kesän aikana. Kalastajilla oli v. 215 käytössä 6 harvaa verkkoa, 13 muikkuverkkoa, 1 rantarysä sekä 9 katiskaa (Taulukko 11-5). Kokonaissaalis oli 47 kg, josta särkeä oli 44 %, haukea noin neljännes ja ahventa vajaa viidennes (Taulukko 11-6). Näiden lisäksi saatiin vähän muikkua ja madetta sekä hiukan siikaa ja säynettä. Kokonaissaaliista 8 % oli yhden talouden saalista. Ko. taloudessa kalastettiin verkkojen ohella myös rysällä. Talouskohtainen saalis Javarusjärvellä oli keskimäärin 157 kg. Muilla kuin rysäkalastajalla talouskohtainen saalis oli keskimäärin 41 kg. 45 Taulukko 11-5 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Javarusjärvellä v. 215. Harvat Muikku- Rysät Katiskat Heittovavat Koukut Mato- Pilkkiverkot verkot onget onget 6 13 1 9 2 1 1 3 Taulukko 11-6 Kokonaissaalis Javarusjärvellä v. 215. Kalalaji kg % Siika 8 1,7 Muikku 27 5,7 Hauki 122 26, Ahven 83 17,7 Made 16 3,4 Säyne 6 1,3 Särki 28 44,3 Yhteensä 47 1, kg/kalastaja 157 - Javarusjärvellä on tehty kalastustiedustelu aiemmin v. 23, 29 ja 212 (Lapin Vesitutkimus Oy 24 ja Pöyry Finland Oy 21 ja 213). Kalastus Javarusjärvellä on vähentynyt 21-luvulla ja etenkin viime vuosina (Taulukko 11-7). V. 215 kalasti enää 3 taloutta. Käytetyimpiä pyydyksiä ovat olleet eri vuosina verkot ja katiskat. Nuottaa käytettiin vähän v. 29. Rantarysäpyynti on myös vähentynyt; v. 215 oli käytössä enää 1 rysä. Seuraavassa saalisvertailussa v. 23 tulokset (Lapin Vesitutkimus Oy 24), jotka on laskettu kuutta tiedustelun palauttanutta kohden, on muutettu vastaamaan kalastaneiden talouksien määrän ja keskiarvosaalin perusteella 14 talouden tietoja. Tässä on oletettu, että v. 23 Metsähallituksen vesillä kalasti 4 taloutta, kuten v. 29 arvioitiin. Kokonaissaalis on Javarusjärvellä laskenut huomattavasti kalastajien vähenemisen ja myös pyynnin vähenemisen myötä (Taulukko 11-7). Nuottaa ei ole käytetty v. 29 jälkeen ja rysäpyyntikin on mennyt vähäiseksi. Talouskohtainen keskimääräinen saalis on alentunut pyynnin muuttuminen huomioon ottaen vain vähän. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 11-7 Kalastajamäärä ja kokonaissaalis (kg) Javarusjärvellä v. 23 215. 23 29 212 215 Kalastavat taloudet 14 22 9 3 46 Siika 4 37 1 8 Harjus - - 1 - Muikku - 365-27 Hauki 998 1433 546 122 Ahven 592 1146 336 83 Made 16 12 69 16 Säyne - 21 7 6 Särki 82 141 427 28 Kiiski 38 - - - Yhteensä 2468 455 1459 47 kg/kalastaja 176 25 162 157 Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kahden kalastajan mukaan kalastusta haittaavat veden heikko laatu, pyydysten likaantuminen, särkikalojen runsaus, turvetuotannon kuormitus ja vesistön liettyminen. Kolmas kalastaja mainitsi vedenlaadun parantuneen, kun ei ole nostettu turvetta. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin lisäksi mm. vesistön rehevöitymistä, turvetuotannon kuormitusta sekä heikkoja siika- ja muikkukantoja. Tiivistelmä kommenteista on seuraava: - Vesistö rehevöitynyt Suopanki- ja Javarusjärvessä. Turvesuo pilasi muikku- ja siikaveden, siika ja muikku lähes kadonnut. Suon laskeutusaltaat vuotavat, joten humusta pääsee Javarusjärveen. - Kutupaikat ja hiekkarannat ovat liettyneet turvetuotannon myötä. - Syvänteissä mutakerros useita metrejä, pitäisi sada pois. 12 YHTEENVETO Päästötarkkailu Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueiden kuormittava kokonaispinta-ala Lapissa vuonna 215 oli 3 21 ha, josta tuotannossa oli 2 48 ha. Tuotantopintaala pienentyi 24 % edellisvuodesta. Tuotantokunnossa, muttei tuotannossa oli 32 ha ja tuotannosta poistunut 474 ha. Tuotannosta poistuneen tai jälkikäytössä oleva pinta-ala kasvoi edellisvuoteen nähden 21 %. Kesäaikana 78 %:lla kokonaisalasta vesienkäsittelynä oli pintavalutus ja talvella 49 %:lla. Tarkkailukausi 1.11.214 31.1.215 oli kokonaisuutena keskimääristä lämpimämpi ja sateisempi. Talvi oli kokonaisuutena lauha ja sateinen. Kesä oli sääoloiltaan varsin keskimääräinen, mutta kuitenkin siten että alkukesä oli tavanomaista viileämpi ja sateisempi, ja vastaavasti elokuu oli lämmin ja vähäsateinen. Kevättulva oli keskimääräistä voimakkaampi. Päästötarkkailussa oli 14 tuotantoaluetta joista puolet oli ympärivuotisessa tarkkailussa. Viidellä kohteella tarkkailtiin vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Neljä kohdetta oli jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Ternuvuomalla oli kevätaikainen tulvaselvitysmittaus. Copyright Pöyry Finland Oy

Tarkkailu sujui suuremmitta ongelmitta, mutta valumia jouduttiin arvioimaan paikoin vesistömallijärjestelmästä. Tarkkailusoiden tuotantokauden aikainen keskivaluma oli 18 l/s km 2, mikä oli suurempi kuin yhtenäkään tuotantokautena vuosina 28 214. Tarkkailukohteiden veden laadussa oli suurta suokohtaista vaihtelua: osalla kohteista pitoisuudet olivat erittäin pieniä ja osalla varsin suuria, mutta tuotantokauden keskiarvot olivat lähes kaikilta osin pienempiä kuin vuosina 28 214 keskimäärin. Myös ominaispäästöissä oli suurta vaihtelua johtuen veden laadun ja valumien eroista. Tuotantokauden aikaiset keskimääräiset ominaispäästöt olivat pääasiassa suurempia kuin edellisvuosina keskimäärin. Vertailussa edellisvuosiin on otettava huomioon keskiarvoihin laskettujen kohteiden pienehkö määrä ja vaihtuvuus vuosien välillä. Tarkkailukohteiden vesiensuojelurakenteet toimivat tehon tarkkailun perusteella vaihtelevasti. Saariaavan ja Teuravuoman pintavalutuskentät toimivat hyvin ja myös Latvaaavan kenttä paransi vuositasolla hieman vedenlaatua. Sen sijaan Teuravuoman ruokohelpikenttä ei vielä toiminut odotetulla tavalla. Turvetuotantoalueiden bruttopäästöt olivat muutoin hieman vuosien 21 214 keskiarvoa pienemmät, mutta typpipäästöt olivat hieman suuremmat. Vuoden 215 kuormittava pinta-ala oli 21 % pienempi kuin vuosina 21 214 keskimäärin. Kaikkien turvetuotantoalueiden bruttopäästöt olivat yhteensä 339 85 COD Mn, 45 kg fosforia, 29 318 kg typpeä ja 19 734 kg kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 142 kg fosforia, 18 174 kg typpeä ja 87 13 kg kiintoainetta. 47 Vesistötarkkailu Vesistötarkkailua toteutettiin vuonna 215 Simojoen pääuomassa ja Luola-aavan purkuvesistössä. Simojoen pääuomassa happitilanne oli hyvä tai erinomainen ja ph lievästi hapan tai neutraalin tuntumassa. Vesi oli melko humuspitoista ja ruskeaa. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet kuvasivat pääasiassa lievää rehevyyttä. Vedenlaadun erot havaintopaikkojen välillä olivat pääasiassa pieniä, mutta alimmalla havaintopaikalla mitattiin keväällä verrattain korkeita ravinnepitoisuuksia. Simojoen veden laadussa ei 2-luvulla ole havaittavissa selviä kehityssuuntia millään havaintopaikalla, mutta kuitenkin COD Mn :n ja värin kohdalla kehityssuunta on lievästi nouseva lukuun ottamatta alimman havaintopaikan väriarvoja. Luola-aavan vesistötarkkailun tulokset olivat pääpiirteissään edellisen tarkkailuvuoden (213) kaltaisia. Vesi oli pääsääntöisesti hieman tummempaa ja humuksisempaa tuotantoalueen alapuolella. Ravinnepitoisuuksissa tilanne oli vaihteleva pitoisuuksien kuvatessa lähinnä rehevyyttä. Kalataloustarkkailu Lapin turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailu sisälsi v. 215 sähkökoekalastuksia Lompolojoella sekä Nordic-verkkokoekalastuksia ja kalastustiedustelun Javarusjärvellä. Lompolojoen alaosa on Tornionjoen lohen lisääntymisaluetta; alimmalla kohteella lohen kesänvanhojen poikasten tiheys oli kohtalaisen suuri. Lohitiheys on alueella kasvanut 2-luvulla. Javarusjärven Morkkaperänlahden koekalastussaalis koostui pääosin ahvenesta, jonka osuus biomassasta oli 73 %. Särjen osuus biomassasta oli 15 % ja hauen vastaavasti 11 %. Keskimääräinen verkkokohtainen yksikkösaalis oli pieni eli 16 yksi- Copyright Pöyry Finland Oy

löä ja 744 g. Tulokset viittaavat varsin niukkaan kalakantaan. Kalastustiedustelun mukaan Javarusjärvellä kalasti v. 215 vain 3 taloutta. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska ja vapakalastusta. Näiden lisäksi kalastettiin yhdellä rantarysällä ja koukuilla. Kokonaissaalis oli 47 kg, josta särkeä oli vajaa puolet, haukea noin neljännes ja ahventa vajaa viidennes. Näiden lisäksi saatiin vähän muikkua ja madetta sekä hiukan siikaa ja säynettä. Kalastus Javarusjärvellä on vähentynyt 21-luvulla ja etenkin viime vuosina. 48 13 VIITTEET Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A126. Forsberg, C. & Ryding, S.-O. 198. Eutrophication parameters and trophic state indices in 3 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89:189 27. Ilmatieteen laitos 214 215. Ilmastokatsaukset 11/214 1/215. Lapin ELY-keskus 215. Vesien tila hyväksi yhdessä. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 216 221. Raportteja 89/215. Lapin Vesitutkimus Oy 24. Hietalahdenaavan kalataloustarkkailu. Javarusjärven koeverkkokalastusten ja kalastustiedustelun tulokset vuodelta 23. Lapin Vesitutkimus Oy 26. Vapon ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 26 215. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 27. Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden biologiset tarkkailut 26. Sähkökoekalastusten ja kalastustiedustelujen tulokset. Nenonen S. & Liljaniemi P (toim.) 27. Simojoen tila ja kunnostus Simojoki-Life. Suomen ympäristö 13/27. Lapin ympäristökeskus. 224 s. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 216. Hertta-tietojärjestelmä. 11.1.216. Pöyry Finland Oy 21. Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 29. Pöyry Finland Oy 213. Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212. Sammalkorpi, I. & Horppila, J. 25. Ravintoketjukunnostus. Teoksessa: Ulvi, T. & Lakso, E. (toim.). Järvien kunnostus. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114: 169-189. SYKE 214. Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari 1.12.214. Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike. Ympäristöministeriö 215. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/215. Copyright Pöyry Finland Oy

Teuravuoma Teikovuoma Kemijoen vesistöalue Hietalahdenaapa Muljunaapa Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Isoaapa Ternuvuoma Suksiaapa Martimo Laukkuvuoma Ristivuoma Keskiaapa Leväjänkkä Korpijärvi Rakkaviidanaapa Arpela Siiviläniemenaapa Latva-aapa Hirviojanaapa Loljunaapa Lumiaapa Lyypäkinaapa Palosuo Iso-Tuohiaapa Saariaapa Varesaapa Simojoen vesistöalue Koutajoen latvavesistöalue (osat) Perämeren rannikkoalue Luola-aapa Kuivajoen vesistöalue Olhavanjoen vesistöalue Ijoen vesistöalue Kiiminginjoen vesistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella 1 2 3 4 5 km Temmesjoen Siikajoen Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 vesistöalue vesistöalue Oulujoen vesistöalue Liite 1.1

µ Teuravuoma Vapo Oy Ruostevuoma Traktorityö J. Seppälä Pitkäjänkä Turveruukki Oy Paarnitsa-aapa Turveruukki Oy Lisma-aapa Turveruukki Oy Jaivuoma Traktori- ja Koneurakointi Vanhanen Juha T:mi Teikovuoma Vapo Oy Hietalahdenaapa Vapo Oy Muljunaapa Vapo Oy Isoaapa Vapo Oy Saarenpäävuoma Turveruukki Oy Kemijoen vesistöalue Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Ternuvuoma Vapo Oy Kapustavuoma Palaturve Veijo Palokangas Oy Varevuoma Tornion Voima Oy Suksiaapa Vapo Oy Leväjänkkä Vapo Oy Ristivuoma Vapo Oy Martimo Vapo Oy Laukkuvuoma Vapo Oy Leväjänkkä Nopes Oy Mustamaanvuoma Nopes Oy Nilimaansuo Nopes Oy Peuravuoma Nopes Oy Arpela Vapo Oy Korpijärvi Vapo Oy Lapinjänkä Turveruukki Oy Kaakamajoen vesistöalue Torosuo Turveruukki Oy Lalva-aapa Turveruukki Oy Siiviläniemenaapa Vapo Oy Loljunaapa Vapo Oy Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy Perämeren rannikkoalue Keskiaapa Vapo Oy Hirviaapa Turveruukki Oy Palosuo Simon Turvejaloste Oy Rakkaviidanaapa Vapo Oy Latva-aapa Simon Turvejaloste Oy Luola-aapa Vapo Oy Poikkimaanaapa Turveruukki Oy Lumiaapa Vapo Oy Olhavanjoen vesistöalue Iso-Tuohiaapa Simon Turvejaloste Oy Kilvenaapa Turveruukki Oy Simojoen vesistöalue Hirviojanaapa Vapo Oy Aitanmaantaussuo Jyrki Nurmela Tainivaaranaapa Simon Turvejaloste Oy Varesaapa Vapo Oy Kuivajoen vesistöalue Saariaapa Vapo Oy Raakunsuo Turveruukki Oy Varessuo Rasepi Oy Ijoen vesistöalue Koutajoen latvavesistöalue (osat) Vienan Kemin latvavesistöalue (osat) 1 2 4 km Liite 1.2. Lapin ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueet Pöyry Finland Oy:n tarkkailussa vuonna 215 olleet suot merkitty punaisella

Kemijoe n ve sistöalue Hirviojanaapa Siiviläniemenaapa Latva-aapa Lyypäkinaapa Palosuo Iso-Tuohiaapa Simojoe n ve sistöalue Lumiaapa Simojoki 5 Simojoki Alaniemi Simojoki 39 Saariaapa Varesaapa Simojoki Iso-Valaja 37 Ylimmäinen Sankajärvi Luolaoja, Luo 3 Luolaoja, Luo 5 Luola-aapa Kuivajoe n ve sistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella 1 2 3 4 5 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Tarkkailupiste Liite 2.1

Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Keskiaapa Kemijoen vesistöalue Rakkaviidanaapa Kaakamajoen vesistöalue Loljunaapa Sim ojoen vesistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella 1 2 3 4 5 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Perämeren rannikkoalue Liite 2.2

Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Leväjänkkä Martimo Laukkuvuoma Ristivuoma Kemijoen vesistöalue Kaakamajoen vesistöalue Korpijärvi Arpela Tarkkailusuot merkitty punaisella 1 2 3 4 5 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Liite 2.3

Teuravuoma Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Teikovuoma Tarkkailusuot merkitty punaisella 1 2 3 4 5 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Liite 2.4

Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Ternuvuoma Kemijoen vesistöalue Suksiaapa Tarkkailusuot merkitty punaisella 1 2 3 4 5 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Liite 2.5

Isoaapa Kemijoen vesistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella 1 2 3 4 5 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Liite 2.6

Hietalahdenaapa Muljunaapa Kemijoen vesistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella 1 2 3 4 5 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Liite 2.7

Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut v. 215 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin Pinta-ala yhteensä (kuormittava-ala) ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa Sarakkeessa tarkkailtu Vesienkäsittelymenetelmät Sarakkeessa Pvk ojitus K = tuotantoalue päästötarkkailussa la = laskeutusallas K = ojitettu S = tuotantoalue suppeassa päästötarkkailussa la+vs = laskeutusallas + virtaamansäätö E = ojittamaton J = jälkihoitovaiheen tarkkailussa pvk = pintavalutus ympärivuoden K/E = useampi kenttä, kaikki kentät eivät ojitettuja erill. = tuottajan omaa tarkkailua pvk/la = pintavalutus kesällä, laskeutusallas talvella E = ei tarkkailtu rh/la = ruokohelpikenttä kesällä, laskeutusallas talvella Simojoen vesistöalue Haltija Tuotantoalue Purku- Vesien- Pvk Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Tarkkailtu Huom. vesistö käsittely ojitus muoto lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä Vapo Oy Hirviojanaapa 64.34 pvk E jt 15 1,2 9,4 16 E Vapo Oy Lumiaapa 64.24 pvk/la K jt 138 198 138 E Lumiaapa 64.25 pvk/la E jt,6 192 26 218 E Lumiaapa 64.25 la jt 74 36 52 163 K Ympärivuotinen tarkkailu la3 Lumiaapa 64.25 yht,6 267 36 78 38 Lumiaapa yht.,6 267 36 215 198 518 Vapo Oy Luola-aapa 64.27 pvk E jt 175 3,9 16 179 S Vapo Oy Saariaapa 64.21 pvk E 8 13 1,6 93 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Siiviläniemenaapa 64.61 pvk K jt 23,6 32 23 E Siiviläniemenaapa 64.61 pvk/la K jt 8, 35 8, E la1-2 Siiviläniemenaapa 64.61 la+vs jt 81 E la 3 Siiviläniemenaapa yht 31,6 148 31 Vapo Oy Varesaapa 64.24 pvk K/E 15 5,3,9 111 K Ympärivuotinen tarkkailu Simon Turvejaloste Oy Latva-aapa 64.23 pvk K jt 128 4, 31 132 K Ympärivuotinen tarkkailu Simon Turvejaloste Oy Lyypäkinaapa 64.23 pvk E jt 16 5,2 4 165 K Ympärivuotinen tarkkailu Simon Turvejaloste Oy Palosuo 64.61 pvk K jt 57,2 57 E Simon Turvejaloste Oy Iso-Tuohiaapa 64.71 pvk E jt 82 1,2 84 E Yhteensä 1 1191 49 237 445 1476 Liite 3.1

Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut v. 215 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin Pinta-ala yhteensä (kuormittava-ala) ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa Kemijoen vesistöalue Haltija Tuotantoalue Purku- Vesien- Pvk Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Tarkkailtu Huom. vesistö käsittely ojitus muoto lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä Vapo Oy Hietalahdenaapa 65.353 pvk/la E jt 61 61 E Vapo Oy Isoaapa 65.721 pvk E jt 91,5 15 91 E Vapo Oy Keskiaapa 65.164 pvk/la K/E jt 188 11 199 K Ympärivuotinen tarkkailu pvk2-3 Keskiaapa 65.164 pvk E jt 38 1,3 5,2 4 E Pvk5 Keskiaapa yht 226 13 5,2 239 Vapo Oy Loljunaapa 65.193 la jt 62, E Vapo Oy Muljunaapa 65.321 pvk/la E jt 27,8 13 27 E kosteikkoa L6 ja kasvittunutta L6,L3 Muljunaapa 65.321 pvk E 63 63 E Muljunaapa 65.321 la jt 16 16 E Muljunaapa yht. 285,8 13 286 Vapo Oy Rakkaviidanaapa 65.186 kasv.kenttä/la jt 92 1,4 72 94 E Rakkaviidanaapa 65.186 kasv.kenttä/yv-kenttä 14 9,5 1, 23 E Rakkaviidanaapa yht. 16 11 73 117 Vapo Oy Ristivuoma 65.143 pvk/la E jt/pt 54 16 8,7 7 erill. Ristivuoma 65.143 pvk K/E jt/pt 145 25 22 17 erill. Ristivuoma yht 199 41 31 239 Vapo Oy Suksiaapa 65.133 la 66 6,5 66 J Vapo Oy Ternuvuoma 65.133 pvk E jt 136 6,,8 142 E Yhteensä 142 61 138 26 1241 Liite 3.2

Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut v. 215 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin Pinta-ala yhteensä (kuormittava-ala) ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa Tornionjoen vesistöalue Haltija Tuotantoalue Purku- Vesien- Pvk Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Tarkkailtu Huom. vesistö käsittely ojitus muoto lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä Vapo Oy Laukkuvuoma 67.143 pvk E jt 17 34 17 E Laukkuvuoma 67.143 la jt 48 23 48 J Laukkuvuoma 67.143 yht. 65 57 65 Tuotanto päättynyt vuonna 214 Vapo Oy Leväjänkkä 67.147 pvk/la E jt 34 14 34 J Tuotanto päättynyt vuonna 214 Vapo Oy Martimo 67.143 la 5, E Vapo Oy Teikovuoma 67.232 la jt 92, J Vapo Oy Teuravuoma 67.38 pvk E jt 14,4 1,4 14 K Teuravuoma 67.38 kasv.kenttä/la jt 71 2,9 71 K Teuravuoma 67.38 la jt 25 211,3 211 E Teuravuoma 67.38 yht. 25 175 211,7 4,3 386 Yhteensä 25 175 211 99 217 485 Kaakamojoen vesistöalue Vapo Oy Arpela 66.3 la jt 43, E Tuotanto päättynyt vuonna 211 Vapo Oy Korpijärvi 66.2 pvk E,8 11,8 E Yhteensä,8 143,8 Liite 3.3

Liite 4.1 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Keskiaapa, pvk2-3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2-3 Kunta: Simo Koordinaatit: 7346453 3399743 Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Kemijoki Tarkkailuluokka: Ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: 143,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk2-3 4.11.14 7,3 19,1 6 12 18 2 5 2,2 1.11.-9.12. 15,2 112 8,9 555 4,5 47,7 9,7 8,5 2 pvk2-3 17.12.14 6,8 6,3 4 6,7 1 1 1 1 1.12.-18.12. 28, 575 41 3731 3 175,26 29 26 3 pvk2-3 13.1.15 7,4 23,2 25 3,1 9, 39 1 19.12.-12.1. 5, 68,6 39 3,2 8,4,2 1,1 2,7 4 pvk2-3 11.2.15 7,3 23,2 2 3,2 9, 37 1 13.1.-2.2. 4, 39,3 266 2,1 5,9,2,7 1,9 5 pvk2-3 1.3.15 7,2 18,8 4 4,3 1 1 5 1 21.2.-7.4. 7,5 188 1,5 77 6,2 23,5 8,1 5,4 6 pvk2-3 8.4.15 6,7 1,2 45 6,9 19 7, 1 7 8 45 44 5,4 8.4.-12.4. 21, 2472 2 5265 43 254,7,26 63 29 17 16 199 7 pvk2-3 2.4.15 6,5 3,1 25 4,3 11 76 6, 13.4.-19.4. 34, 8247 67 147 119 441 1,13 78 616 8 pvk2-3 29.4.15 6,3 3,8 45 7,3 12 2 1 3 48 52 22 2,2 2.4.-29.4. 43,5 15269 123 5459 44 278,46,8 5 18 2 8,4 84 9 pvk2-3 7.5.15 6,4 5,5 9 14 36 1 6 2,8 3.4.-8.5. 46, 17558 142 1192 1 117,3 13 23 1 pvk2-3 2.5.15 6,8 16,4 13 21 38 2 5 3,3 9.5.-2.5. 22, 2777 22 3278 26 481,87 57 76 11 pvk2-3 3.6.15 6,9 15,9 13 22 33 9, 2 1 1 127 1 89 2,6 21.5.-2.6. 18, 1682 14 3531 29 542,81,22 52 28 2,5 22 64 12 pvk2-3 16.6.15 7,2 16,7 14 23 33 1 9 5,6 3.6.-16.6. 21, 19,2 2472 2 274 17 333,48 28 81 13 pvk2-3 2.7.15 7,2 18 14 19 46 29 1 2 559 4, 1 7 3,2 17.6.-1.7. 8,5 8,9 258 2,1 144 11 186,45,28 12 5,5, 17 31 14 pvk2-3 15.7.15 7,5 18,7 6 9,9 3 6 5,4 2.7.-14.7. 7,5 5,6 188 1,5 59 4,1 35,11 2,1 19 15 pvk2-3 28.7.15 7,2 18,9 14 22 36 18 2 2 1 5 29 1 3 5,1 15.7.-7.8. 19, 16,7 1925 16 66 4,9 93,15,8 9,3 6,3 1,2 5,5 22 16 pvk2-3 12.8.15 7,1 17,4 14 24 44 1 9 11 8.8.-12.8. 19,5 17,5 254 17 316 26 53,97 42 243 17 pvk2-3 26.8.15 7,3 19,2 8 9, 39 23 63 21 49 1 2,5 13.8.-25.8. 3,5 3,9 28,2 85,7 5,3,2,1,4,1,,6 1,5 18 pvk2-3 1.9.15 7,2 2,1 11 15 42 1 8 2,3 26.8.-17.9. 7, 6,2 159 1,3 685 5,5 72,2 8,6 11 19 pvk2-3 24.9.15 6,5 12,3 22 51 61 6, 4 7 2 2 82 1 49 18.9.-23.9. 37,5 38, 1536 85 6923 56 2466 2,95,29 227 16 4 48 2369 2 pvk2-3 7.1.15 6,9 17,1 15 24 44 2 5 7, 24.9.-6.1. 2,5 2,6 12,1 3551 29 595 1,9 62 174 21 pvk2-3 19.1.15 7,2 18,7 7 12 2 6, 1 7 69 36 67 2,6 7.1.-31.1. 11,5 549 4,4 1537 12 129,21,6 18 7,4 3,9 7,2 28 TALVI keskiarvo 7,2 18 37 5,9 11 1172 1,2 TALVI Jakson pituudella painotettu ka. 71 5,7 31,1 6,7 6, keskihajonta,2 6,9 16 3,7 3,8 885,5 Nettokuormitus 4,3 1,1 KEVÄT keskiarvo 6,5 7,8 67 11 23 4,5 1572 64 485 33 3,9 KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka. 5439 44 325,7,1 5 22 19 11 169 keskihajonta,2 5,5 43 6,8 13 3,5 635 226 49 156 1,7 Nettokuormitus 31 131 KESÄ keskiarvo 7,2 18 118 18 38 2 1541 849 111 1223 4,7 KESÄ Jakson pituudella painotettu ka. 1249 1 18,3,1 16 9,2 1, 1 39 keskihajonta,2 1,4 32 6, 5,8 8,5 644 575 126 362 2,9 Nettokuormitus,1 11 3 SYKSY keskiarvo 6,9 16 147 29 42 6, 2967 1445 59 835 2 SYKSY Jakson pituudella painotettu ka. 2867 23 585,8 6 39 keskihajonta,4 3,3 75 2 21, 1553 168 325 233 26 Nettokuormitus,4 5 37 VUOSI keskiarvo 7, 15 9 15 29 13 1664 946 324 93 5,8 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 17 14 181,3 21 82 keskihajonta,4 6,1 54 11 15 9,6 973 645 275 47 1 Nettokuormitus g/ha d,1 15 71 Lisätiedot: 7.5.15 Padottaa. 6 cm vettä menee mittapadon yli. Jaksojen 1.11.14-9.6.15 ja 8.1.-31.1.15 virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Omavalvontanäytteet: 22.9.15: ph 6,9, COD Mn 18 mg/l, kok.p 52 µg/l, kok.n 44 µg/l, kiintoaine 14 mg/l 8.1.15: ph 7, COD Mn 25 mg/l, kok.p 27 µg/l, kok.n 22 µg/l, kiintoaine 4,3 mg/l = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitukseen laskettu määritysrajalla. = Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.

Keskiaapa, pvk2-3 Liite 4.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte 15 65.164 135 mg/l 6 5 Kiintoaine 2369 g/ha/d 7 6 12 15 9 75 6 4 3 2 5 4 3 2 45 1 1 3 15 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 7 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 5 Kokonaistyppi g/ha/d 24 6 2,5 45 4 2 5 4 3 2 2, 1,5 1, 35 3 25 2 15 16 12 8 1,5 1 5 4, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.2 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Latva-aapa, pvk Haltija/tuottaja: Simon Turvejaloste Oy Vesien käsittely: pvk/kosteikko Kunta: Simo Koordinaatit: 3433166 7317597 Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: 187,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Eijelk Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk 5.11.14 6,4 7,7 13 3, 1 9 94 56 1 4 2,8 1.11.-8.12. 2,6 2,6 2968 18 1814 11 74,13,3 18 9,1 5,4 14 27 2 pvk 18.12.14 6,5 9,3 14 5, 1 6 66 59 4 1 12 9.12.-23.12. 22, 22,6 3498 22 3363 21 167,25,9 29 12 11 73 215 3 pvk 12.1.15 7, 11 14 4, 1 8 68 78 4 3 5,5 24.12.-11.1. 12,5 12,9 851 5,2 659 4,1 39,5,1 6,3,2 2,7 15 19 4 pvk 9.2.15 6,6 36 28 4, 3 7 5 2 4 32 26 12.1.-8.2. 1, 1,7 1,5, 72,4 14,1, 1,4,,9 12 1 5 pvk 9.3.15 6,8 13 13 3, 1 6 84 69 7 1 8,3 9.2.-8.3. 13, 13, 939 5,8 563 3,5 39,4,1 4,8,3 2,1 21 25 6 pvk 7.4.15 6,7 11 12 4, 1 6 18 78 7 1 9,8 9.3.-13.4. 16,5 15,6 174 11 1316 8,1 77,8,3 11 1,3 5,5 5 69 7 pvk 23.4.15 6,8 12 18 1 5 15 14.4.-22.4. 15,5 15, 1458 9, 3736 23 239,36 3 298 8 pvk 27.4.15 6,8 23 27 5, 2 2 18 1 1 15 2 23.4.-26.4. 1, 9,6 487 3, 118 6,3 125,15,3 12,1 6, 81 18 9 pvk 4.5.15 6,4 16 2 1 2 7,4 27.4.-12.5. 28, 26,9 6393 39 1955 68 933 1,17 7 432 1 pvk 19.5.15 6,4 12 22 1 5 4,6 13.5.-18.5. 22, 21,6 3498 22 3359 21 215,39 27 82 11 pvk 1.6.15 6,7 13 16 3, 1 1 37 12 1 7 2,6 19.5.-31.5. 22, 21,2 3498 22 2972 18 26,25,5 17 5,9 1,9 27 41 12 pvk 15.6.15 6,9 14 16 83 4,8 1.6.-14.6. 32,5 28,6 9279 57 2927 18 218,25 13 75 13 pvk 29.6.15 6,9 21 23 4, 1 3 2 24 5 4 9, 15.6.-28.6. 11, 11,9 618 3,8 3968 24 444,49,8 27,4 5,1 114 19 14 pvk 14.7.15 7, 18 16 88 8,1 29.6.-13.7. 16, 17,2 1578 9,7 2431 15 233,21 11 15 15 pvk 3.7.15 7, 2 17 5, 99 68 12 7 5 7,5 14.7.-29.7. 22,5 24,6 371 23 2822 17 31,26,8 15 1, 1,8 113 113 16 pvk 11.8.15 6,9 26 23 1 5 12 3.7.-1.8. 6,8 8,5 186 1,1 25 15 346,31 2 16 17 pvk 24.8.15 7, 18 13 1 1 4,8 11.8.-9.9. 12, 11,1 769 4,7 969 6, 93,7 5,7 25 18 pvk 7.9.15 7,1 11 14 3, 88 15 99 5 5 4,3 1.9.-17.9. 2,5 19,9 2328 14 1127 6,9 66,8,2 5,3,9,6 33 26 19 pvk 21.9.15 7,1 15 17 1 5 3,6 18.9.-25.9. 25,5 24,5 417 25 4292 26 343,39 34 82 2 pvk 5.1.15 7,1 11 12 3, 1 6 1 78 2 1 2, 26.9.-4.1. 26, 25,3 4217 26 494 25 24,26,7 35 22 1,7 46 44 21 pvk 19.1.15 6,8 8,3 11 1 2 4, 5.1.-31.1. 5,6 6,6 91,6 2647 16 117,16 17 56 TALVI keskiarvo 6,7 15 16 3,8 233 323 967 9333 11 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 1 121 7,4 63,1, 11 3,5 4,2 28 49 keskihajonta,2 11 6,1,8 826 384 78 1139 8,1 Nettokuormitus g/ha d 7,9 43 KEVÄT keskiarvo 6,7 17 22 5, 1633 18 11 15 14 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 25 7344 45 66,8, 5,1 6, 81 346 keskihajonta,2 5,6 4,7 513 6,3 Nettokuormitus g/ha d 3 37 KESÄ keskiarvo 6,9 17 18 3,8 112 152 145 525 6,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 16 2383 15 227,2,1 14 2,1 2,5 79 86 keskihajonta,2 4,9 3,9 1, 259 155 64 2419 2,9 Nettokuormitus g/ha d 7,8 73 SYKSY keskiarvo 7, 11 13 3, 1433 1 78 21 3,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1 3242 2 183,2,1 24 22 1,7 46 58 keskihajonta,2 3,4 3,2 28 1,1 Nettokuormitus g/ha d 15 41 VUOSI keskiarvo 6,8 16 17 3,8 1499 297 63 7767 8,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 13 235 14 178,2, 17 4,9 3,5 52 87 keskihajonta,2 6,8 5,,8 618 366 651 8454 6, Nettokuormitus g/ha d, 11 74 Lisätiedot: 9.2.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 17,3 mg/l 1.9.15 Mittapadon v-aukon kulma muutettu 9-asteiseksi, huomioitu laskennassa 4.5.15 Padottaa Jaksojen 28.4.-4.5. ja 2.1.-31.1. virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitukseen laskettu määritysrajalla.

Latva-aapa, pvk Liite 4.2 l/s km 2 3 Valuma keskiarvo näyte 64.23 27 24 21 18 15 12 9 6 3 mg/l 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Kiintoaine g/ha/d 45 4 35 3 25 2 15 1 5 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 3 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,2 µg/l 4 Kokonaistyppi g/ha/d 8 25 1, 35 7 2,8 3 25 6 5 15,6 2 4 1,4 15 3 1 2 5,2 5 1, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.3 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Latva-aapa, pvk/kosteikko tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Simon Turvejaloste Oy Vesien käsittely: pvk/kosteikko Kunta: Simo Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk yp 5.11.14 6,5 1 17 7, 2 3 1 9 5 2 15 5.11.14 23 24 57 17 6 38 73 81 2 pvk yp 18.12.14 6,6 7,2 16 5, 1 7 8 71 3 4 5,6 18.12.14-29 13 6 18 17-21 -114 3 pvk yp 12.1.15 7,2 8,7 18 12 1 8 78 1 1 6 7 6,8 12.1.15-26 22 67 13 29 36 19 4 pvk yp 9.2.15 7, 7,8 14 8, 1 6 19 81 4 8 5,6 9.2.15-362 -1 5-131 97-196 -567-364 5 pvk yp 9.3.15 6,7 9,3 17 8, 1 6 1 8 6 6 11 9.3.15-4 24 63 16 14-8 25 6 pvk yp 7.4.15 6,6 9,1 16 1 1 6 16 88 5 8 1 7.4.15-21 25 6-13 11-22 2 7 pvk yp 27.4.15 5,8 18 17 5, 1 5 58 3 1 2 6,8 27.4.15-28 -59-47 97-267 -115-194 8 pvk yp 1.6.15 6,8 19 3 12 2 6 71 98 5 4 1.6.15 32 47 75 58 48 88 66 94 9 pvk yp 29.6.15 6,9 13 18 9, 1 8 53 7 5 7 7,6 29.6.15-62 -28 56 28 96 66 5-18 1 pvk yp 3.7.15 7, 18 18 6 2 27 89 5 1 1 3.7.15-11 6 17 51 75 87-47 25 11 pvk yp 7.9.15 7,1 12 22 7, 1 6 21 63 4 9 6,6 7.9.15 8 36 57 45 29 84-12 35 12 pvk yp 5.1.15 7, 19 21 8, 2 9 1 96 49 8,9 5.1.15 42 43 63 45 92 96 78 Keskiarvo TALVI 6,8 8,7 16 8,3 1767 388 867 5417 9, TALVI -69 4 54-15 17-12 -72-19 Keskiarvo KEVÄT 5,8 18 17 5, 15 58 3 12 6,8 KEVÄT -28-59 -47 97-267 -115-194 Keskiarvo KESÄ 7, 16 22 8,5 2 43 8 5175 16 KESÄ -5 2 56 47 65 82 3 64 Keskiarvo SYKSY 7, 19 21 8, 29 1 96 49 8,9 SYKSY 42 43 63 45 92 96 78 Pvk:n alapuoli 1 pvk 5.11.14 6,4 7,7 13 3, 1 9 94 56 1 4 2,8 2 pvk 18.12.14 6,5 9,3 14 5, 1 6 66 59 4 1 12 3 pvk 12.1.15 7, 11 14 4, 1 8 68 78 4 3 5,5 4 pvk 9.2.15 6,6 36 28 4, 3 7 5 2 4 32 26 5 pvk 9.3.15 6,8 13 13 3, 1 6 84 69 7 1 8,3 6 pvk 7.4.15 6,7 11 12 4, 1 6 18 78 7 1 9,8 7 pvk 27.4.15 6,8 23 27 5, 2 2 18 1 1 15 2 8 pvk 1.6.15 6,7 13 16 3, 1 1 37 12 1 7 2,6 9 pvk 29.6.15 6,9 21 23 4, 1 3 2 24 5 4 9, 1 pvk 3.7.15 7, 2 17 5, 99 68 12 7 5 7,5 11 pvk 7.9.15 7,1 11 14 3, 88 15 99 5 5 4,3 12 pvk 5.1.15 7,1 11 12 3, 1 6 1 78 2 1 2, Keskiarvo TALVI 6,7 15 16 3,8 233 323 967 9333 11 Keskiarvo KEVÄT 6,8 23 27 5, 22 18 11 15 2 Keskiarvo KESÄ 6,9 16 18 3,8 168 152 145 525 5,9 Keskiarvo SYKSY 7,1 11 12 3, 16 1 78 21 2, Lisätiedot: 1.6.15 Pvk yp: kiintoaineen hehk.häviö 1,48 mg/l = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

Latva-aapa, pvk/kosteikko tehon tarkkailu Liite 4.3 reduktio % 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 -4 Kiintoaine pitoisuus mg/l 45 4 35 3 25 2 15 1 5 reduktio % 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 35 3 25 2 15 1 5 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12-14 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

Liite 4.4 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Laukkuvuoma, la1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la Kunta: Tornio Koordinaatit: 376834 7348382 Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 7,5 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- S-joht. SO 4 Al Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ms/m mg/l µg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la1 2.5.15 3,2 3,5 13 3 4 32 47 72,4 22,2 9 4 15.5.-25.5. - 2318 38 115,43 112 152 1546 2 la1 17.6.15 3,6 3, 6, 1 4 7 3 16 38,1 147 3 26.5.-16.6. - 117 18 47,9 22 115 251 3 la1 16.7.15 5,6 3,6 12 54 6 16 19 17.6.-15.7. - 643 11 33,11 4,9 55 146 4 la1 13.8.15 6,4 38 21 76 3 7 6,8 41 16.7.-12.8. - 117 1,9 63,3 1,3 6,2 11 5 la1 1.9.15 6,2 6, 3 1 1 8 2 13 3 13.8.-15.9. - 69 1,1 5,8,3 1,1 8, 13 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 5, 11 16 144 1144 2 55 85 266 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 598 1 42,1 16 13 222 keskihajonta 1,5 15 9,3 1144 11617 16 24 88 3946 Nettokuormitus g/ha d, 11 213 SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 2.5.15 Ei mittapatoa Omavalvontanäytteet: 22.9.15: ph 4,6, COD Mn 6,6 mg/l, kok.p 16 µg/l, kok.n 2 µg/l, kiintoaine 1 mg/l, sähkönjohtavuus 26 ms/m 8.1.15: ph 6,4, sähkönjohtavuus 23 ms/m

Laukkuvuoma, la1 Liite 4.4 l/s km 2 Valuma 67.143 12 näyte 1 mg/l 5 4 Kiintoaine g/ha/d 16 14 12 8 3 1 8 6 2 6 4 1 4 2 2 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d,45 µg/l 35 Kokonaistyppi g/ha/d 12 3 25,4,35,3 3 25 1 8 2 15,25,2 2 15 6 1 5,15,1,5 1 5 4 2, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.5 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Leväjänkkä, vs1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: laskeutusallas Kunta: Tornio Koodinaatit: 7344517 373842 Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Leväjänkänoja-Pirttioja-Martimojoki Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 5,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- S-joht. SO 4 Al Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Eijkelkamp Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ms/m mg/l µg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 vs1 2.5.15 3,7 5,3 1 1 4 5 6 15 35 139 7 8 15.5.-22.5. - 1113 25 116,2 31 123 329 2 vs1 17.6.15 6,3 18 41 1 1 5 14 73 23.5.-16.6. - 132 3 461 1,1 28 128 359 3 vs1 16.7.15 5,3 5,2 11 8 1 8 8,6 1 3 17.6.-15.7. - 592 13 61,1 9,3 21 1 4 vs1 12.8.15 3,4 4,1 11 78 4 9 1 36,8 132 5 2 16.7.-11.8. - 29 4,8 17, 3,2 2 41 5 vs1 1.9.15 4,4 5,6 11 1 9 3 4 12 25,8 15 2 2 12.8.-15.9. - 86 2, 1, 3,2 5,8 2 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 4,6 7,6 17 1196 414 12 33 125 3446 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 543 12 121,3 11 45 132 keskihajonta 1,2 5,8 14 468 1539 2,7 5,9 18 2982 Nettokuormitus g/ha d,1 6,1 121 SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 2.5.15 Ei mittapatoa Omavalvontanäytteet: 22.9.15: ph 4,1, COD Mn 12 mg/l, kok.p 33 µg/l, kok.n 99 µg/l, kiintoaine 17 mg/l, sähkönjohtavuus 22 ms/m, sulfaatti 78 mg/l 8.1.15 ph 4,7, sähkönjohtavuus 27 ms/m

Leväjänkkä, vs1 Liite 4.5 l/s km 2 Valuma näyte 12 67.147 mg/l 16 14 Kiintoaine g/ha/d 4 35 1 12 3 8 1 8 25 2 6 6 15 4 4 1 2 2 5 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 45 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,2 µg/l 2 Kokonaistyppi g/ha/d 35 4 35 1, 18 16 3 3,8 14 25 25 2 15,6,4 12 1 8 2 15 1 5,2, 6 4 2 1 5 2.5.15 17.6.15 16.7.15 12.8.15 1.9.15 kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.6 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Lumiaapa, la3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la3 (3444511, 7319942) Kunta: Simo Vesistöalue: Simojoki Purkuvesistö: Varesoja - Simojoki Projekti: 16X19562 Mittapadon valuma-alue: talvi 351,5 ha Tarkkailuluokka: ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: kesä 132,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la3 5.11.14 6,8 15,2 12 12 24 2 3, 1.11.-6.12. 29,8 28,1 5931 2 3493 12 119,24 2 3 2 la3 18.12.14 6,6 8,5 9 8,4 13 1 2,1 7.12.-23.12. 33, 33, 7654 25 6782 22 162,25 19 41 3 la3 13.1.15 7, 2,7 15 7,6 25 1 4 4, 24.12.-12.1. 17,5 17,1 1567 5,2 1646 5,4 36,12 6,6 19 4 la3 1.2.15 6,8 2,4 14 7,7 18 1 1 4,1 13.1.-9.2. 15, 14,6 166 3,5 1163 3,8 25,6 3,6 14 5 la3 12.3.15 6,7 18,3 14 8,7 17 1 3 4, 1.2.-11.3. 16, 14,8 1253 4,1 18 3,3 25,5 3,7 11 6 la3 9.4.15 6,7 12,4 1 7,5 16 7, 1 4 46 55 2 5 5, 12.3.-15.4. 16, 15,6 1253 4,1 1134 3,7 24,5, 4,5 1,5 1,8 8,1 16 7 la3 22.4.15 6,2 3,2 5 6,1 1 83 12 16.4.-24.4. 29,5 29,3 5783 19 7135 23 124,2 17 244 8 la3 29.4.15 6,2 2,6 6 7,5 9, 3, 78 25 33 76 6,8 25.4.-4.5. 96, 92, 11473 364 97799 322 287 2,5,8 217 7 92 211 1892 9 la3 5.5.15 6,4 2,5 7 1 1 87 2,9 5.5.-18.5. 9, 85,3 9412 31 646 213 1838 1,84 16 533 1 la3 19.5.15 6,7 8, 16 17 21 2 4,8 19.5.-24.5. 47, 46,6 18528 161 9151 8 1171 1,45 138 331 11 la3 1.6.15 6,8 13,6 18 19 22 7, 1 7 47 4 2 6 3,7 25.5.-31.5. 27,5 27,1 4852 42 489 43 7,81,3 63 17 15 96 136 12 la3 15.6.15 7,1 15,5 21 16 27 1 3 6,1 1.6.-14.6. 26, 27,1 4217 37 5137 45 619 1,4 5 236 13 la3 29.6.15 7,2 16, 22 2 24 13 1 3 27 33 4 2 3,8 15.6.-28.6. 19, 18,2 1925 17 564 49 844 1,1,5 55 11 14 177 16 14 la3 14.7.15 7,1 21,6 24 14 26 1 1 6,4 29.6.-13.7. 14, 12,5 897 7,8 1163 1 123,23 1 56 15 la3 3.7.15 7,1 18,2 2 17 25 15 1 3 11 51 4 6 3,8 14.7.-29.7. 23, 22,5 314 27 11 8,8 129,19,1 1,8 3,9 35 29 16 la3 11.8.15 7,2 21,1 3 15 28 1 3 5,9 3.7.-1.8. 14, 13,8 897 7,8 1971 17 223,42 19 88 17 la3 24.8.15 7,2 22,3 26 13 27 19 1 3 51 59 7 7,8 11.8.-23.8. 11,5 11,1 549 4,8 749 6,5 73,15,1 7,3,3 3,3 39 44 18 la3 8.9.15 7,1 15,6 18 14 3 1 4 3,3 24.8.-17.9. 2, 2,1 2189 19 1238 11 131,28 13 31 19 la3 21.9.15 6,8 11,9 18 2 3 7, 2 87 43 2 5 11 18.9.-27.9. 28, 29,3 575 44 8187 71 1233 1,85,4 123 54 27 154 678 2 la3 7.1.15 6,8 16,7 16 15 22 1 7 3, 28.9.-6.1. 19, 18,4 1925 17 323 28 365,54 41 73 21 la3 19.1.15 7, 17,8 14 9,8 19 17 1 6 36 69 3 7 4,6 7.1.-31.1. 17,5 17,7 1567 5,2 4322 14 121,23,2 2 4,4 8,5 45 57 TALVI keskiarvo 6,8 16 123 8,7 19 7, 1367 46 55 25 3,7 TALVI Jakson pituudella painotettu ka. 2268 7,5 61,1, 9,3 1,5 1,8 8,1 21 keskihajonta,1 4,8 24 1,7 4,7 35 1, Nettokuormitus 6,1 14 KEVÄT keskiarvo 6,4 4,1 85 1 13 3, 112 25 33 76 6,6 KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka. 51321 177 144 1,6,8 138 7 92 211 784 keskihajonta,2 2,6 51 4,8 5,7 588 3,9 Nettokuormitus 62 631 KESÄ keskiarvo 7,1 18 224 16 26 14 1338 225 458 46 5,1 KESÄ Jakson pituudella painotettu ka. 2436 21 312,5,3 25 6, 8,1 84 88 keskihajonta,1 3,3 41 2,5 2,5 5, 169 188 115 1818 1,7 Nettokuormitus,1 16 7 SYKSY keskiarvo 6,9 15 16 15 24 12 1767 615 56 31 6,2 SYKSY Jakson pituudella painotettu ka. 4977 3 423,7,3 48 18 14 77 21 keskihajonta,1 3,1 2 5,1 5,7 7,1 28 361 184 849 4,2 Nettokuormitus,1 35 175 VUOSI keskiarvo 6,8 14 16 13 21 11 1366 355 479 3483 5,1 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 7889 33 328,5,2 33 12 15 62 145 keskihajonta,3 6,2 66 4,5 6,6 5,8 365 256 129 1863 2,6 Nettokuormitus g/ha d,1 18 117 Lisätiedot: 29.4. ja 5.5.15 Vesi tulvii kaivossa, vedenkorkeutta ei voi määrittää tarkasti. Pumppaus pvk3:lle alkoi 18.5. ja loppui 6.1.

Lumiaapa, la3 l/s km 2 Valuma keskiarvo 55 näyte 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 mg/l 14 12 1 8 6 4 2 Kiintoaine Liite 4.6 g/ha/d 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 21 Kokonaistyppi g/ha/d 25 3 25 2 15 1 5 2,5 2, 1,5 1,,5 18 15 12 9 6 3 2 15 1 5, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.7 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Luola-aapa, pvk1 (Luo3) Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Simo Koodinaatit: 7295917-43698 Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Luolaoja-Sankalammet-Sankaoja-Simojoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Luo3 6.5.15 5,9 27 16 4, 79 68 52 2 3 7,9 2 Luo3 4.6.15 6,3 21 2 7, 57 22 23 2 9 6,3 3 Luo3 3.6.15 6,3 25 28 6, 67 8, 34 4 9 11 4 Luo3 29.7.15 6,6 21 25 7, 67 1 52 3 6 6,1 5 Luo3 9.9.15 6,7 18 21 4, 63 21 4 2 6 5,2 KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6,4 22 22 5,6 666 26 4 326 7,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta,3 3,6 4,6 1,5 8 24 12 136 2,3 Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Näytteet pintavalutuskentän alapuolisesta ojasta

Luola-aapa, pvk1 (Luo3) Liite 4.7 mg/l 12 Kiintoaine 1 8 6 4 2 6.5.15 4.6.15 3.6.15 29.7.15 9.9.15 pitoisuus 215 µg/l 3 Kokonaisfosfori µg/l 8 Kokonaistyppi 25 7 6 2 5 15 4 1 3 2 5 1 6.5.15 4.6.15 3.6.15 29.7.15 9.9.15 6.5.15 4.6.15 3.6.15 29.7.15 9.9.15 pitoisuus 215 pitoisuus 215

Liite 4.8 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Luola-aapa, pvk1yp (jako-oja) Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1yp Kunta: Simo Koodinaatit: 7294618-436973 Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1yp 6.5.15 6,3 13 22 1 3 6,8 2 pvk1yp 4.6.15 6,7 21 45 2 12 3 pvk1yp 3.6.15 6,8 2 48 1 4 1 4 pvk1yp 29.7.15 6,8 21 39 1 9 7,7 5 pvk1yp 9.9.15 6,9 17 45 3 7 11 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6,7 18 4 26 9,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta,2 3,4 1 966 2,2 Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Näytteet jako-ojasta

Luola-aapa, pvk1yp (jako-oja) Liite 4.8 mg/l 14, Kiintoaine 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 6.5.15 4.6.15 3.6.15 29.7.15 9.9.15 pvk1yp Luo3 µg/l 6 Kokonaisfosfori µg/l 4 Kokonaistyppi 5 35 3 4 25 3 2 2 15 1 1 5 6.5.15 4.6.15 3.6.15 29.7.15 9.9.15 6.5.15 4.6.15 3.6.15 29.7.15 9.9.15 pvk1yp Luo3 pvk1yp Luo3

Liite 4.9 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Lyypäkinaapa, pvk1 Haltija/tuottaja: Simon Turvejaloste Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Simo Koordinaatit: Vesistöalue: 73153-343229 Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Lyypäkinoja - Vähä-Tainijoki - Simojoki Tarkkailuluokka: Ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: 234,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Eijelkamp Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 5.11.14 6,7 6,6 9, 2 1 3 39 56 6 1,7 1.11.-5.12. 12,8 12,9 93 4,5 1925 1 54,7,2 11 3,2 4,6 4,9 14 2 pvk1 18.12.14 6,7 5,9 7, 2 85 19 38 78 2,8 6.12.-23.12. 16,8 17,1 1783 8,8 3277 16 82,1,3 12 2,7 5,3 11 39 3 pvk1 12.1.15 7,1 8,3 12 4, 1 3 14 49 1 4 2,2 24.12.-11.1. 12,5 12,6 851 4,2 943 4,7 33,5,2 5,2,6 2, 5,6 9 4 pvk1 9.2.15 6,8 8,6 1 4, 1 1 12 51 1 5 2,4 12.1.-8.2. 12, 12,1 769 3,8 88 4, 3,3,1 3,8,4 1,8 5,2 8 5 pvk1 9.3.15 6,8 8,5 1 3, 1 3 13 65 1 9 2,1 9.2.-8.3. 14, 13,7 113 5,6 99 4,5 33,4,1 5,,5 2,5 7,4 8 6 pvk1 7.4.15 6,8 8,1 8, 3, 1 2 12 62 2 3 3,2 9.3.-15.4. 13, 12,6 939 4,6 915 4,5 32,3,1 4,7,5 2,4 9, 12 7 pvk1 23.4.15 6,6 7,2 7, 88 5, 16.4.-22.4. 3, 29,3 7596 38 5745 28 176,17 22 123 8 pvk1 27.4.15 6,3 8,6 1 3, 1 1 5 28 1 3,9 23.4.-26.4. 35, 35,2 11168 55 9989 49 366,43,13 47 21 12 43 166 9 pvk1 4.5.15 6,5 9,5 8, 1 3,5 27.4.-17.5. 28, 27,9 6393 32 974 48 393,33 41 145 1 pvk1 19.5.15 6,6 1 1 1 7 2,5 18.5.-23.5. 25,5 56 25 4624 23 197,2 34 49 11 pvk1 1.6.15 6,9 1 6, 4, 87 33 18 61 1,2 24.5.-31.5. 23, 391 19 555 27 235,14,9 2 7,8,4 14 28 12 pvk1 15.6.15 7, 9,8 6, 46 1,4 1.6.-14.6. 23,2 3995 2 6319 31 264,16 12 38 13 pvk1 29.6.15 7,1 13 6, 2 54 29 8, 39,8 15.6.-28.6. 19, 2425 12 663 33 366,17,6 15,8,2 11 23 14 pvk1 14.7.15 7,1 13 6, 54 1,3 29.6.-25.7. 15, 1343 6,6 2777 14 154,7 6,4 15 15 pvk1 3.7.15 7,1 14 5, 1, 61 33 21 86 1,2 26.7.-31.7. 2,5 2932 14 4593 23 274,1,2 12,6,4 17 24 16 pvk1 11.8.15 7,1 14 5, 57 2,2 1.8.-1.8. 14,3 14,3 1192 5,9 1733 8,6 13,4 4,2 16 17 pvk1 24.8.15 7,1 13 6, 66 1,8 11.8.-23.8. 12, 12,1 769 3,8 115 5, 56,3 2,9 7,8 18 pvk1 7.9.15 7,1 8,5 5, 2 66 11 83 1 3 1, 24.8.-17.9. 2,5 2,6 2932 14 1571 7,8 57,3,1 4,4,7,6 8,7 6,7 19 pvk1 21.9.15 6,9 9, 6, 2 5 1,9 18.9.-25.9. 25,5 56 25 1244 61 478,32 133 11 2 pvk1 5.1.15 7, 7,8 8, 6, 1 8 8 62 1 1 1,7 26.9.-4.1. 24,5 4578 23 449 2 135,14,1 31 14 11 19 29 21 pvk1 19.1.15 7,1 7, 9, 1 5 1,3 5.1.-31.1. 18,9 2393 12 2788 14 83,11 18 15 TALVI keskiarvo 6,8 7,7 9,3 3, 1175 182 535 1413 2,4 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 5, 1368 6,8 42,1, 6,7 1,3 3, 7, 14 keskihajonta,1 1,1 1,8,9 178 15 98 647,5 Nettokuormitus g/ha d 3,8 8, KEVÄT keskiarvo 6,5 8,4 8,3 3, 993 5 28 1 4,1 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 36 8873 44 343,3,1 38 21 12 43 143 keskihajonta,2 1,2 1,5 11,8 Nettokuormitus g/ha d 19 15 KESÄ keskiarvo 7, 12 6,1 2,3 734 126 33 79 1,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 12 3456 17 17,1, 9,6 1,8,4 11 19 keskihajonta,2 2,1 1,5 1,3 38 141 34 39,6 Nettokuormitus g/ha d 2,3 4,4 SYKSY keskiarvo 7, 7,9 7,7 6, 1933 8 62 11 1,6 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 16 481 24 165,2,1 41 14 11 19 34 keskihajonta,1 1, 1,5 513,3 Nettokuormitus g/ha d 31 13 VUOSI keskiarvo 6,9 9,5 7,6 3, 169 241 353 1145 2,1 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 11 3144 16 126,1, 15 4,7 3,9 13 29 keskihajonta,2 2,5 2, 1,3 51 228 259 565 1,1 Nettokuormitus g/ha d, 7,9 16 Lisätiedot: 4.5.15 Vettä virtaa mittakaivon ohitse 3.7.15 Vettä virtaa runsaasti mittakaivon ohitse. 19.1.15 Vesi virtaa mittakaivon ohitse 14,6 l/s 19.5.215 Lievä padotus, vesi virtaa pvk:lta myös mittapadon ohi n. 2-3 l/s 7.9.15 Vettä virtaa padon ohitse 1.6.15 Vesi virtaa mittakaivon ohitse, n. 4 l/s. 21.9.15 Vesi virtaa mittakaivon ohitse, n. 7 l/s. 15.6.15 Vesi virtaa kaivon ohitse n. 9 l/s. 5.1.15 Padottaa Jaksojen 28.4.-31.7.15 ja 7.9.-31.1.15 virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä koska vettä virtaa mittapadon ohi = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

Lyypäkinaapa, pvk1 Liite 4.9 l/s km 2 1 9 8 Valuma keskiarvo näyte 64.23 mg/l 6, 5, Kiintoaine g/ha/d 18 16 14 7 4, 12 6 5 4 3 2 1 3, 2, 1,, 1 8 6 4 2 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 14 Kokonaisfosfori g/ha/d,5 µg/l 27 Kokonaistyppi g/ha/d 14 12 1,4,4,3 24 21 18 12 1 8,3 15 8 6,2 12 6 4 2,2,1,1 9 6 3 4 2, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.1 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Tornio Koordinaatit: 734553-38525 Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 46 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 2.5.15 4,5 5,7 1 1 5 14 2, 2 pvk1 17.6.15 5,4 4,2 28 1 1 8,3 15,5 3 pvk1 15.7.15 6,1 4,5 12 86 7,6 12,5 4 pvk1 17.8.15 6,5 6,2 13 89 28 11,5 KESÄ keskiarvo 5,6 5,2 16 188 14 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 74,2 16 28 keskihajonta,9 1, 8,3 295 9,5 Nettokuormitus g/ha d 8,4 194 Lisätiedot: Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143)

Ristivuoma, pvk1 Liite 4.1 mg/l 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ph mg/l 3 25 2 15 1 5 Kiintoaine arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 3 Kokonaisfosfori µg/l 16 Kokonaistyppi 25 14 12 2 1 15 8 1 6 4 5 2 pitoisuus 215 pitoisuus 215

Liite 4.11 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Tornio Koordinaatit: 7347883-379761 Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 41,7 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 ohitus 2.5.15 6,2 18 36 3 6 8,1-2 pvk2 17.6.15 6,4 13 14 1 4 2,4 25, 3 pvk2 16.7.15 6,5 17 14 59 5,5 7, 4 pvk2 17.8.15 6,5 17 18 66 5,8 5, KESÄ keskiarvo 6,4 16 21 1563 5,5 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 234,3 22 78 keskihajonta,1 2,2 11 147 2,3 Nettokuormitus g/ha d, 15 64 Lisätiedot: 2.5.15 Pintavalutuskentälle ei vielä pumppausta. Näyte ohijuoksutukselta koordinaateista 7348342-379738. 16.7.15 Pumppaus käynnissä Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143)

Ristivuoma, pvk2 Liite 4.11 mg/l 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ph mg/l 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kiintoaine arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 4 Kokonaisfosfori µg/l 4 Kokonaistyppi 35 35 3 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 pitoisuus 215 pitoisuus 215

Liite 4.12 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk3 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk3 Kunta: Tornio Koordinaatit: 7347486-3879 Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 46,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk3 2.5.15-2 pvk3 17.6.15 6,7 7,9 5, 57,6 11,5 3 pvk3 16.7.15 6,5 19 11 65 3,9 6, 4 pvk3 17.8.15 6,7 2 12 66 1,8 3, KESÄ keskiarvo 6,6 16 9,3 627 2,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 225,1 9, 3 keskihajonta,1 6,7 3,8 49 1,7 Nettokuormitus g/ha d 1,8 16 Lisätiedot: 2.5.15 Pintavalutuskentälle ei vielä pumppausta, ei näytettä. Vedet menevät saman ohijuoksutuksen kautta kuin Pvk2:n vedet koordinaateista 7348342-379738. 16.7.15 Pumppaus käynnissä Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143)

Ristivuoma, pvk3 1 2 3 4 5 6 7 µg/l Kokonaistyppi pitoisuus 215 2 4 6 8 1 12 14 µg/l Kokonaisfosfori pitoisuus 215,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, mg/l Kiintoaine pitoisuus 215,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, mg/l ph arvo 215

Liite 4.13 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk4 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk4 Kunta: Tornio Koordinaatit: 7347591-3823 Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 75,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk4 2.5.15 6,2 4,3 11 1 1 1,8-2 pvk4 17.6.15 6,7 3,8 3, 31,5-3 pvk4 15.7.15 6,8 8,7 6, 35 3,7-4 pvk4 17.8.15 6,9 5, 6, 23 2,1 - KESÄ keskiarvo 6,7 5,5 6,5 498 2, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 78,1 7,2 29 keskihajonta,3 2,2 3,3 45 1,3 Nettokuormitus g/ha d 15 Lisätiedot: 2.5.15 Ei mittapatoa, eikä kokoojaojaa. Näyte yhdestä kentältä tulevasta purosta koordinaateista 7347591-3823. Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143) = pitoisuus alle määritysrajan, laskennassa käytetty määritysrajapitoisuutta

Ristivuoma, pvk4 Liite 4.13 mg/l 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ph mg/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kiintoaine arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 12 Kokonaisfosfori µg/l 12 Kokonaistyppi 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 pitoisuus 215 pitoisuus 215

Liite 4.14 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk5 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk5 Kunta: Tornio Koordinaatit: 7347724-38269 Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 57,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk5 2.5.15 5,3 11 6, 45 1,4 31,5 2 pvk5 17.6.15 5,8 12 6, 36 2,2 26, 3 pvk5 15.7.15 5,8 25 14 65 5,3 8,5 4 pvk5 17.8.15 6,1 39 16 98 11 1,5 KESÄ keskiarvo 5,8 22 11 61 5, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 313,2 8,8 72 keskihajonta,3 13 5,3 275 4,4 Nettokuormitus g/ha d 1,6 57 Lisätiedot: Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143)

Ristivuoma, pvk5 Liite 4.14 mg/l 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kiintoaine mg/l 12 1 8 6 4 2 Kiintoaine arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 18 Kokonaisfosfori µg/l 1 Kokonaistyppi 16 9 14 8 12 7 1 8 6 4 6 5 4 3 2 2 1 pitoisuus 215 pitoisuus 215

Liite 4.15 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk6 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk6 Kunta: Tornio Koordinaatit: 7346938-38223 Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 14,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk6 2.5.15 5,1 16 7, 36 1,6 2 pvk6 17.6.15 5,5 17 6, 31 1,5 3 pvk6 15.7.15 6, 24 1 52 6,1 4 pvk6 17.8.15 6,2 28 11 62 9,3 KESÄ keskiarvo 5,7 21 8,5 453 4,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 36,1 6,5 67 keskihajonta,5 5,7 2,4 143 3,8 Nettokuormitus g/ha d 52 Lisätiedot: 2.5.15 Ei mittapatoa. Näyte kentän eteläreunasta, kentältä tulevasta ojasta, koordinaateista 7346938-38223. Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143)

Ristivuoma, pvk6 Liite 4.15 mg/l 7, 6,5 6, 5,5 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ph mg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kiintoaine arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 12 Kokonaisfosfori µg/l 7 Kokonaistyppi 1 6 8 5 6 4 3 4 2 2 1 pitoisuus 215 pitoisuus 215

Liite 4.16 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Ristivuoma, pvk7 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk7 Kunta: Tornio Koordinaatit: 7346594-38227 Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: erillistarkkailu Mittapadon valuma-alue: 17,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk7 2.5.15 4,5 2,1 5, 16 8,3 2 pvk7 17.6.15 4,1 1,6 4, 73 4,2 3 pvk7 15.7.15 4,6 1,4 4, 19 4,5 4 pvk7 17.8.15 5,5 1,6 5, 26 2,8 KESÄ keskiarvo 4,7 1,7 4,5 695 5, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17 24,1 1 71 keskihajonta,6,3,6 649 2,4 Nettokuormitus g/ha d 2,8 57 Lisätiedot: 2.5.15 Ei mittapatoa, eikä kokoomaojaa. Näyte otettu yhdestä pintavalutuskentältä tulevasta ojasta koordinaateista 7346594-38227. Virtaama arvioitu vesistömallijärjestelmästä (65.143) 2.5.15 Ylimääräinen näyte alapuolisesta ojasta: ph 5,9, COD Mn 15 mg/l, kokp 9 µg/l, kokn 57 µg/l, kiintoaine 2,4 mg/l. 17.6.15 sähkönjohtavuus 34,7 ms/m, sulfaatti 153 mg/l

Ristivuoma, pvk7 Liite 4.16 mg/l 6, ph mg/l 9, Kiintoaine 5,5 5, 4,5 4, 8, 7, 6, 3,5 3, 2,5 2, 5, 4, 3, 1,5 1,,5, 2, 1,, arvo 215 pitoisuus 215 µg/l 6, Kokonaisfosfori µg/l 18 Kokonaistyppi 5, 16 14 4, 12 3, 1 8 2, 6 1, 4 2, pitoisuus 215 pitoisuus 215

Liite 4.17 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Saariaapa, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Simo Koordinaatit: Vesistöalue: 73896-3436365 Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: 64.21 Tarkkailuluokka: Ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: 195,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 5.11.14 6,2 29 12 79 1, 1.11.-5.12. 21, 21,1 2472 15 167 9,5 238,1 6,5 8,2 2 pvk1 18.12.14 6,3 26 9, 56 1,8 6.12.-25.12. 21, 2,9 2472 15 271 16 361,12 7,8 25 3 pvk1 13.1.15 6,5 18 11 58 1 26.12.-12.1. 11, 11,4 491 2,9 59 3,5 54,3 1,8 3, 4 pvk1 9.2.15 6,8 15 11 58 1 13.1.-8.2. 11, 11,1 491 2,9 563 3,3 43,3 1,7 2,9 5 pvk1 12.3.15 6,6 2 1 68 1 9.2.-11.3. 11,5 1,9 549 3,2 529 3,1 54,3 1,8 2,7 6 pvk1 9.4.15 6,7 18 14 64 1,2 12.3.-12.4. 13, 13,2 745 4,4 552 3,3 51,4 1,8 3,4 7 pvk1 23.4.15 5,8 16 1 57 2,8 13.4.-22.4. 48, 43,7 19529 116 4419 26 362,23 13 63 8 pvk1 27.4.15 5,8 23 12 53,7 23.4.-26.4. 42, 36, 13986 83 13388 79 1576,82 36 48 9 pvk1 5.5.15 5,7 24 12 56 1,1 27.4.-4.5. 45, 34,4 16619 98 9357 55 1149,57 27 53 1 pvk1 19.5.15 5,6 26 11 88 1,3 5.5.-21.5. 26, 26,2 4217 25 7616 45 113,43 34 51 11 pvk1 1.6.15 6, 27 11 2 52 16 13 59,6 22.5.-14.6. 24, 25, 3452 2 6281 37 868,35,6 17,51,42 19 19 12 pvk1 16.6.15 6,3 32 13 53 1, 15.6.-18.6. 33, 33,7 7654 45 8817 52 1444,59 24 45 13 pvk1 29.6.15 6,2 32 1 2 51 3, 7, 74,9 19.6.-28.6. 18, 18, 1682 1 273 16 443,14,3 7,1,4,1 1 12 14 pvk1 14.7.15 6,2 33 11 54 1,7 29.6.-13.7. 12, 12, 61 3,6 1172 6,9 198,7 3,2 1 15 pvk1 27.7.15 6,4 37 11 2 66 2 8, 1 2 2,9 14.7.-26.7. 17, 17, 1458 8,6 673 4, 127,4,1 2,3,1,3 4,1 1 16 pvk1 11.8.15 6,3 36 12 63 2,4 27.7.-1.8. 12,5 12,1 676 4, 1321 7,8 243,8 4,3 16 17 pvk1 24.8.15 6,3 36 15 72 2,9 11.8.-4.9. 1,5 1,3 437 2,6 787 4,7 145,6 2,9 12 18 pvk1 7.9.15 6,4 29 14 53,6 5.9.-17.9. 26,5 26,2 4423 26 1767 1 262,13 4,8 5,4 19 pvk1 21.9.15 6,2 47 17 4,7 18.9.-25.9. 28, 26, 575 3 5653 33 136,49 12 2 2 pvk1 7.1.15 6,5 33 1 78,9 26.9.-6.1. 17, 18, 1458 8,6 2935 17 496,15 12 14 21 pvk1 19.1.15 6,5 21 7, 68,6 7.1.-31.1. 16, 16,7 1253 7,4 2511 15 27,9 8,7 7,7 TALVI keskiarvo 6,5 21 11 638 1,2 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 7,2 145 6,2 129,1 3,5 6,8 keskihajonta,2 5,4 1,7 87,3 Nettokuormitus g/ha d,8 1,5 KEVÄT keskiarvo 5,7 22 11 635 1,5 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 69 7746 46 932,4 27 54 keskihajonta,1 4,3 1, 164,9 Nettokuormitus g/ha d 7,7 14 KESÄ keskiarvo 6,3 33 12 2, 58 7, 9,3 843 1,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 12 2536 15 389,2,4 7,1,3,2 13 14 keskihajonta,1 3,5 1,7, 79 7,8 3,2 318 1, Nettokuormitus g/ha d,6,9 SYKSY keskiarvo 6,4 34 11 62,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 12 3188 19 524,2 1 11 keskihajonta,2 13 5,1 197,2 Nettokuormitus g/ha d 1,8 VUOSI keskiarvo 6,3 28 12 613 1,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 16 255 15 347,1 8, 15 keskihajonta,3 8,1 2,2 113,8 Nettokuormitus g/ha d, 1,6 2,5 Lisätiedot: 27.4.15 Vesi pyörteilee voimakkaasti, vedenkorkeutta vaikea mitata tarkasti 16.6.15 Padottaa Jaksojen 31.1.15 (datakatko) ja 1.6.-16.6. (padotus) virtaamat arvioitu Varesaavan virtaamista. = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitukseen laskettu määritysrajalla.

Saariaapa, pvk1 Liite 4.17 l/s km 2 Valuma keskiarvo 12 11 1 näyte 64.21 Varesaapa 9 8 7 6 5 4 3 mg/l 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 Kiintoaine g/ha/d 7 6 5 4 3 2 1 2 1, kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 18 Kokonaisfosfori g/ha/d,9 µg/l 9 Kokonaistyppi g/ha/d 4 16,8 8 35 14 12 1 8 6 4,7,6,5,4,3,2 7 6 5 4 3 2 3 25 2 15 1 2,1 1 5, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.18 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Saariaapa, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Simo Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp 5.11.14 6,7 16 26 1 7 2,3 5.11.14-81 54 54 57 2 pvk1yp 18.12.14 6,8 8, 19 96 1,4 18.12.14-225 53 42-29 3 pvk1yp 13.1.15 7,2 6,4 27 1 1 1,5 13.1.15-181 59 47 33 4 pvk1yp 9.2.15 7, 7,2 29 1 1 5,3 9.2.15-18 62 47 81 5 pvk1yp 12.3.15 6,9 7,1 21 1 3 1,4 12.3.15-182 52 48 29 6 pvk1yp 9.4.15 6,5 6,9 14 1 7 3,3 9.4.15-161 62 64 7 pvk1yp 27.4.15 5,6 27 24 89 8,2 27.4.15 15 5 4 91 8 pvk1yp 1.6.15 6,9 28 38 12 2 3 46 82 1 4 6,5 1.6.15 4 71 83 77 97 98 58 91 9 pvk1yp 29.6.15 7,3 19 31 11 1 2 41 27 2 5 5,1 29.6.15-68 68 82 58 99 74 7 82 1 pvk1yp 27.7.15 7,3 18 42 19 1 3 63 36 5 5 7,8 27.7.15-16 74 89 49 1 98 78 63 11 pvk1yp 7.9.15 6,9 37 33 3 5 1 7.9.15 22 58 85 94 12 pvk1yp 7.1.15 7,3 19 28 1 9 3, 7.1.15-74 64 59 7 Keskiarvo TALVI 6,9 8,6 23 131 2,5 TALVI -144 51 51 54 Keskiarvo KEVÄT 5,6 27 24 89 8,2 KEVÄT 15 5 4 91 Keskiarvo KESÄ 7,1 26 36 14 275 5 42 3133 7,4 KESÄ -23 68 86 73 99 98 73 83 Keskiarvo SYKSY 7,3 19 28 19 3, SYKSY -74 64 59 7 Pvk:n alapuoli 1 pvk1 5.11.14 6,2 29 12 79 1, 2 pvk1 18.12.14 6,3 26 9 56 1,8 3 pvk1 13.1.15 6,5 18 11 58 1 4 pvk1 9.2.15 6,8 15 11 58 1 5 pvk1 12.3.15 6,6 2 1 68 1 6 pvk1 9.4.15 6,7 18 14 64 1,2 7 pvk1 27.4.15 5,8 23 12 53,7 8 pvk1 1.6.15 6, 27 11 2 52 16 13 59,6 9 pvk1 29.6.15 6,2 32 1 2 51 3, 7, 74,9 1 pvk1 27.7.15 6,4 37 11 2 66 2 8, 1 2 2,9 11 pvk1 7.9.15 6,4 29 14 53,6 12 pvk1 7.1.15 6,5 33 1 78,9 Keskiarvo TALVI 6,5 21 11 638 1,2 Keskiarvo KEVÄT 5,8 23 12 53,7 Keskiarvo KESÄ 6,3 31 12 2, 555 7, 9,3 843 1,3 Keskiarvo SYKSY 6,5 33 1 78,9 Lisätiedot: 13.1.15 Yp-näyte ojasta, lähes pohjaan asti jäässä = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

Saariaapa, pvk1 tehon tarkkailu Liite 4.18 reduktio % 1 8 6 4 2-2 -4 Kiintoaine pitoisuus mg/l 12 1 8 6 4 2 reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

Liite 4.19 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Suksiaapa, la1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la1 Kunta: Rovaniemi Koodinaatit: Vesistöalue: 73668-424918 Kemijoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Ternujoki Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 7,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la1 19.5.15 5, 18 21 1 1 6,8 15.5.-25.5. 1992 33 58,6 31 192 2 la1 17.6.15 5,9 27 21 53 5,2 26.5.-16.6. 1491 24 57,4 11 11 3 la1 15.7.15 6, 2 3 1 5,9 17.6.-14.7. 635 1 18,3 9, 53 4 la1 12.8.15 5,5 26 39 1 1 8,5 15.7.-11.8. 424 7, 156,2 6,6 51 5 la1 9.9.15 6, 32 36 8 9,8 12.8.-15.9. 376 6,2 17,2 4,3 52 KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 5,7 25 29 96 7,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 787 13 27,3 9,5 75 keskihajonta,4 5,6 8,3 243 1,9 Nettokuormitus g/ha d,1 3,9 64 SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 19.5.15 Tulvan vuoksi vedenkorkeutta mittapadolla ei voi mitata Omavalvontanäyte 22.9.15: ph 5,5, COD Mn 41 mg/l, kok.p 45 µg/l, kok.n 96 µg/l, kiintoaine 1 mg/l = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Kuormituslaskennan valumat arvioitu vesistömallijärjestelmästä.

Suksiaapa, la1 Liite 4.19 l/s km 2 Valuma 65.133 7 näyte mg/l 1, 9, Kiintoaine g/ha/d 2 18 6 8, 16 5 7, 6, 14 12 4 3 5, 4, 3, 1 8 6 2 1 2, 1,, 4 2 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 4 Kokonaisfosfori g/ha/d,7 µg/l 12 Kokonaistyppi g/ha/d 35, 35 3 25 2 15 1 5,6,5,4,3,2,1 1 8 6 4 2 3, 25, 2, 15, 1, 5,,, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.2 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Teikovuoma, la2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la2 Kunta: Pello Koordinaatit: 369457 7424898 Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 37,1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la2 21.5.15 5,7 41 44 3 8 12 15.5.-22.5. - 11 31 116 1,19 13 324 2 la2 17.6.15 6,4 42 36 2 4 9, 23.5.-16.6. - 553 17 626,54 36 134 3 la2 14.7.15 6,9 33 27 1 2 3,7 17.6.-13.7. - 91 2,8 81,7 2,9 9,1 4 la2 13.8.15 6,8 41 38 1 2 8,8 14.7.-12.8. - 41,5 1,3 46,4 1,3 1 5 la2 9.9.15 7, 34 81 1 19 13.8.-15.9. - 38,8 1,2 36,8 1, 2 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6,6 38 45 192 11 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 217 6,8 236,2 15 58 keskihajonta,5 4,3 21 1188 5,6 Nettokuormitus g/ha d,1 12 52 SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 21.5.15 Ei mittapatoa, vain reikälevy. Vesi menee 3. ylimmästä reiästä. Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta 67.232.

Teikovuoma, la2 Liite 4.2 l/s km 2 Valuma 67.232 1 näyte mg/l 2 Kiintoaine g/ha/d 35 9 8 16 3 25 7 6 5 12 8 2 15 4 1 3 4 5 2 1 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 9 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,2 µg/l 4 Kokonaistyppi g/ha/d 12 8 7 6 5 4 3 1,,8,6,4 35 3 25 2 15 1 8 6 4 2 1,2 1 5 2, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.21 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Teuravuoma, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Kolari Koodinaatit: Vesistöalue: 336691-7477 Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Heinäoja - Iso-Kurkkionoja Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 113,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 4.11.14 7,3 8,1 12 92 1,8 1.11.-2.11. 13, - 745 7,6 228 2,3 16,2 1,8 3,6 2 pvk1 17.12.14 6,8 11 15 8 14 21.11.-16.12. 3,4 3,3 26,3 15,2 1,4,,1 1,8 3 pvk1 13.1.15 6,6 16 16 1 1 34 17.12.-12.1. 1, 1,5 1,2, 12,1 1,7,,1 3,7 4 pvk1 11.2.15 6,5 16 14 1 92 13.1.-1.2. 1,,9 1,2, 2,1,,3,, 1,7 5 pvk1 1.3.15 11.2.-9.3.,,9,, 1,1,,1,,, 6 pvk1 8.4.15 7,4 8, 13 1 4 2 9 3,2 1.3.-19.4. 6, 6, 18 1,1 193 2, 14,2 2,4 4,9 5,4 7 pvk1 2.4.15 7,1 2,8 7, 63 1,1 2.4.-25.4. 16,5 16,3 1353 14 3632 37 9,22 2 35 8 pvk1 28.4.15 7,1 8,7 12 1 1 3,4 26.4.-6.5. 31, 31,8 6546 67 1756 11 824 1,14 14 322 9 pvk1 7.5.15 7, 6,4 32 85 4, 7.5.-2.5. 47, 47,1 18528 189 9226 94 52 2,6 69 325 1 pvk1 21.5.15 7,3 8,1 21 1,7 21.5.-3.5. 22,5 23,8 2938 3 525 53 371,96 46 32 11 pvk1 3.6.15 7,3 9, 7, 2 69 242 9, 28,5 31.5.-4.6. 21,5 21,2 2622 27 357 31 242,19,5 19 6,5,2 7,5 13 12 pvk1 17.6.15 7,6 7,8 5, 36,8 5.6.-16.6. 2, 19,8 2189 22 2635 27 181,12 8,4 19 13 pvk1 1.7.15 7,3 8,8 7, 2 38 13 13 87 3, 17.6.-3.6. 15, 14,5 166 11 1862 19 144,11,3 6,2,2,2 14 49 14 pvk1 14.7.15 7,4 8, 6, 36 1,5 1.7.-13.7. 14, 12,8 897 9,1 1347 14 95,7 4,3 18 15 pvk1 28.7.15 7,5 8,9 5, 1, 39 2 7, 36 1,3 14.7.-27.7. 22, 21,7 2777 28 81 8,3 63,4,1 2,8,, 2,6 9,3 16 pvk1 13.8.15 7,5 8,1 5, 33,7 28.7.-24.8. 17,5 16,6 1567 16 1487 15 16,7 4,3 9 17 pvk1 26.8.15 7,3 1 14 1 3 1,8 25.8.-5.9. 32, 31,1 787 72 432 41 355,5 46 64 18 pvk1 9.9.15 7,5 7,4 4, 57,7 6.9.-17.9. 16,5 16,7 1353 14 1311 13 85,5 6,6 8,1 19 pvk1 24.9.15 7,5 9,2 6, 2 1 5 89 15 36,7 18.9.-23.9. 33, 32,9 7654 78 5325 54 431,28,9 7 42 7, 17 33 2 pvk1 8.1.15 7,2 5,7 3, 2 1 1 5 32 2,5 24.9.-7.1. 2, 19,4 2189 22 3352 34 168,9,6 32 15 9,4 5,9 15 21 pvk1 2.1.15 7,6 4,9 3, 2 93 44 11 16,5 8.1.-31.1. 19,5 2,1 254 21 1842 19 79,5,3 15 7,1 1,8 2,6 8,1 TALVI keskiarvo 6,9 12 14 144 29 29 TALVI Jakson pituudella painotettu ka. 78,8 5,8,,8 4,9 2,9 keskihajonta,4 4, 1,6 227 37 Nettokuormitus,5 2,2 KEVÄT keskiarvo 7,1 6, 17 86 2,8 KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka. 8686 89 544 1,6 72 268 keskihajonta,1 3, 13 235 1,5 Nettokuormitus,1 34 191 KESÄ keskiarvo 7,4 8,5 8,2 1,7 598 86 9,7 53 1,2 KESÄ Jakson pituudella painotettu ka. 2164 22 162,2,3 13 1,1,1 8,3 23 keskihajonta,1,8 5,6,6 343 136 3,1 32,8 Nettokuormitus 3,7 4,2 SYKSY keskiarvo 7,4 6,6 4, 2, 1177 61 193 24,6 SYKSY Jakson pituudella painotettu ka. 2797 29 156,1,5 28 14 4,9 5,6 14 keskihajonta,2 2,3 1,7, 293 244 112 16,1 Nettokuormitus 16 VUOSI keskiarvo 7,2 8,6 1 836 8,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 1823 19 121,2 14 33 keskihajonta,3 3,1 7,2 363 21 Nettokuormitus g/ha d, 6,2 19 Lisätiedot: Virtaamamittaus aloitettu 18.11.214 1.3.15 Niin pieni virtaama, ettei näytettä saa otettua. Jakson 11.2.-9.3. kuormitus laskettu seuraavan näytteenottokerran vedenlaadulla Omavalvontanäyte 22.9.15: ph 7,5, COD Mn 9,4 mg/l, kok.p 8,3 µg/l, kok.n 1 µg/l, kiintoaine <2 mg/l 1.11.-18.11.14 virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

Liite 4.21 Teuravuoma, pvk1 l/s km 2 22 2 18 16 Valuma keskiarvo näyte 67.38 mg/l 1 9 8 7 Kiintoaine g/ha/d 35 3 25 14 12 1 6 5 4 2 15 8 3 1 6 4 2 1 5 2 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 16 Kokonaistyppi g/ha/d 11 3 25 2 15 1 5 2,5 2, 1,5 1,,5 14 12 1 8 6 4 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.22 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Teuravuoma, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Kolari Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp 24.9.15 7,4 12 17 4, 2 8 1 2 94 2 6 8,2 24.9.15 23 65 5 46 26 84 86 91 2 pvk1yp 8.1.15 7,2 5,8 13 8, 1 7 21 1 3 3 2 8,1 8.1.15 2 77 75 35-138 75 94 94 3 pvk1yp 2.1.15 7,3 5,9 11 5, 1 6 3 97 2 3 5,4 2.1.15 17 73 6 42-47 89 93 91 Keskiarvo SYKSY 7,3 7,9 14 5,7 233 57 17 27 7,2 SYKSY 16 71 65 42-7 82 91 92 Pvk:n alapuoli 1 pvk1 24.9.15 7,5 9,2 6, 2 1 5 89 15 36,7 2 pvk1 8.1.15 7,2 5,7 3, 2 1 1 5 32 2,5 3 pvk1 2.1.15 7,6 4,9 3, 2 93 44 11 16,5 Keskiarvo SYKSY 7,4 6,6 4, 2, 1177 61 193 24,6 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

Teuravuoma, pvk1 tehon tarkkailu Liite 4.22 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 1 9, 1 18 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 9 8 7 6 5 4 3 2 1 16 14 12 1 8 6 4 2 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 3 2 5 2 1 5 1 5 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

Liite 4.23 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Teuravuoma, rhk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: rhk1 Kunta: Kolari Koodinaatit: Vesistöalue: 7467214-364896 Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Heinäoja - Iso-Kurkkionoja Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 81,7 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 rhk1 13.8.15 7,1 27 39 2 7 8,3 1.8.-12.8. 7,5 188 2,7 333 4,7 11,2 11 34 2 rhk1 26.8.15 6,7 36 9 3 6 42 13.8.-25.8. 28,5 535 75 27 2,9 91,2 9,1 16 3 rhk1 9.9.15 6,9 26 55 26 2 9 44 1 6 9 2 16 26.8.-17.9. 4,5 53,7 313 4,4 1,2,1 11,2 6,1 35 61 4 rhk1 24.9.15 6,9 29 84 4 8 38 18.9.-23.9. 25, 3823 54 184 26 64 1,9 16 839 5 rhk1 8.1.15 6,7 1 6 61 1 1 21 62 15 22 24.9.-7.1. 4,5 53,7 988 14 121,7,7 13,3 7,5 181 266 6 rhk1 2.1.15 6,8 15 59 1 8 26 8.1.-31.1. 3,5 28,4 456 6,5 84,3 1 145 TALVI keskiarvo TALVI Jakson pituudella painotettu ka. keskihajonta Nettokuormitus KEVÄT keskiarvo KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka. keskihajonta Nettokuormitus KESÄ keskiarvo 6,9 3 61 26 367 44 16 92 22 KESÄ Jakson pituudella painotettu ka. 289 4,1 1,2,1 11,2 6,1 35 67 keskihajonta,2 5,5 26 473 18 Nettokuormitus,1 8,8 63 SYKSY keskiarvo 6,8 18 68 61 2567 21 62 15 29 SYKSY Jakson pituudella painotettu ka. 89 11 171,7,7 24,3 7,5 181 278 keskihajonta,1 9,8 14 1966 8,3 Nettokuormitus,5 19 268 VUOSI keskiarvo VUOSI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: 26.8.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 28 mg/l 8.1.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 6,4 mg/l 24.9.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 21 mg/l 2.1.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 1 mg/l 1.8.-31.1.15 virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

Teuravuoma, rhk1 Liite 4.23 l/s km 2 Valuma keskiarvo 9 8 7 näyte 67.38 mg/l 45, 4, 35, 3, Kiintoaine g/ha/d 9 8 7 6 6 25, 5 5 2, 4 4 15, 3 3 1, 2 2 5, 1 1, kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 1 Kokonaisfosfori g/ha/d 2, µg/l 6 Kokonaistyppi g/ha/d 11 9 8 7 6 5 4 3 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6 5 4 3 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1,4,2 1 2 1, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 4.24 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Teuravuoma, rhk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: rhk Kunta: Kolari Vesistöalue: Tornionjoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Rhk:n yläpuoli 1 rhk1yp 13.8.15 7, 16 37 2 2 12 13.8.15-69 -5-23 31 2 rhk1yp 9.9.15 6,8 14 44 24 3 1 32 1 9 5 8,5 9.9.15-86 -25-8 6 86 16-84 -88 3 rhk1yp 8.1.15 7, 9,9 31 27 3 3 89 2 2 3 7 5,2 8.1.15-1 -94-126 67 98 72-35 -323 Keskiarvo KESÄ 6,9 15 41 24 265 32 19 5 1 KESÄ -77-16 -8-6 86 16-84 -19 Keskiarvo SYKSY 7, 1 31 27 33 89 22 37 5,2 SYKSY -1-94 -126 67 98 72-35 -323 Rhk:n alapuoli 1 rhk1 13.8.15 7,1 27 39 2 7 8,3 2 rhk1 9.9.15 6,9 26 55 26 2 9 44 1 6 9 2 16 3 rhk1 8.1.15 6,7 1 6 61 1 1 21 62 15 22 Keskiarvo KESÄ 7, 27 47 26 28 44 16 92 12 Keskiarvo SYKSY 6,7 1 6 61 11 21 62 15 22 Lisätiedot: 1.6.15 Pvk yp: kiintoaineen hehk.häviö 1,48 mg/l = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

Teuravuoma, rhk1 tehon tarkkailu Liite 4.24 reduktio % 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 Kiintoaine pitoisuus mg/l 25 2 15 1 5 reduktio % 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 7 6 5 4 3 2 1 Reduktio % Rhk:n yläpuoli Rhk:n alapuoli Reduktio % Rhk:n yläpuoli Rhk:n alapuoli reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Reduktio % Rhk:n yläpuoli Rhk:n alapuoli

Liite 4.25 Lapin turvetuotannon tarkkailu v. 215 Kohde: Varesaapa, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Simo/Ranua koordinaatit: 731742-3442275 Vesistöalue: Simojoki Projekti: 16X19562 Purkuvesistö: Varesoja - Simojoki Tarkkailuluokka: Ymp. vuotinen Mittapadon valuma-alue: 77,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk2 3.11.14 7,2 16 26 1 9 2,9 1.11.-5.12. 19,8 18,5 2134 32 855 13 177,29 21 32 2 pvk2 18.12.14 7,3 8,1 14 2 3 1,4 6.12.-21.12. 17, 16,8 1458 22 1944 29 23,35 58 35 3 pvk2 13.1.15 7, 9, 19 1 1 1, 22.12.-12.1. 9,5 8,9 34 5,1 373 5,6 43,9 5,3 4,8 4 pvk2 1.2.15 6,9 8,8 12 9 1 13.1.-9.2. 8, 7, 221 3,3 211 3,2 24,3 2,5 2,7 5 pvk2 11.3.15 7,2 9,6 11 95 1 1.2.-1.3. 11, 11, 491 7,3 355 5,3 44,5 4,4 4,6 6 pvk2 7.4.15 7,2 8,2 11 86 1 11.3.-8.4. 11,5 1,5 549 8,2 434 6,5 46,6 4,8 5,6 7 pvk2 22.4.15 6,3 7,8 8, 6 1,6 9.4.-21.4. 37, 35,7 1188 152 3813 57 384,39 3 79 8 pvk2 27.4.15 6,3 9,1 8, 72,5 22.4.-26.4. 33, 3,8 7654 114 7419 111 872,77 69 48 9 pvk2 4.5.15 6,5 7,2 7, 74,8 27.4.-3.5. 34, 32,6 8247 123 887 121 752,73 77 84 1 pvk2 19.5.15 6,8 19 19 3 2,6 4.5.-24.5. 24,5 24,6 3635 54 6593 99 1618 1,62 256 221 11 pvk2 1.6.15 7, 25 22 7, 1 6 84 7, 1 8 1,6 25.5.-14.6. 21, 22, 2472 37 2897 43 936,82,26 6 31,3 67 6 12 pvk2 16.6.15 7,1 44 33 2 8 11 15.6.-28.6. 33, 31,5 7654 114 393 59 2234 1,68 142 559 13 pvk2 29.6.15 7, 25 17 3, 87 27 17 1 2 1,8 29.6.-9.7. 1,7 1,4 4,6,1 616 9,2 199,14,2 6,9 2,2,1 9,6 14 14 pvk2 14.7.15 7,4 18 11 61 1,1 1.7.-26.7. 9, 7,9 297 4,4 28 4,2 65,4 2,2 4, 15 pvk2 27.7.15 7,4 21 13 3, 7 8 8, 1 3 1,8 27.7.-4.8. 18, 17,5 1682 25 1252 19 34,21,5 11 1,3,1 21 29 16 pvk2 11.8.15 7,4 19 11 67 1,7 5.8.-13.8. 8,5 7,4 258 3,9 695 1,4 171,1 6, 15 17 pvk2 24.8.15 7,3 15 1 71 1,5 14.8.-4.9. 7, 7,6 159 2,4 577 8,6 112,7 5,3 11 18 pvk2 8.9.15 7,3 33 28 2 3 2,3 5.9.-17.9. 19, 21,1 1925 29 1371 2 584,5 41 41 19 pvk2 21.9.15 6,9 37 31 2 9 7,7 18.9.-25.9. 22, 24, 2777 42 524 78 255 2,1 196 521 2 pvk2 7.1.15 7, 25 22 1 8 5,7 26.9.-6.1. 3, 3,1 19,3 264 31 667,59 48 152 21 pvk2 19.1.15 7,3 18 24 1 7 4,2 7.1.-31.1. 6,4 6,4 127 1,9 1611 24 375,5 35 87 TALVI keskiarvo 7,1 1 16 1335 1,4 TALVI Jakson pituudella painotettu ka. 617 9,2 86,1 13 14 keskihajonta,2 3, 6, 611,8 Netto 9,3 5,6 KEVÄT keskiarvo 6,5 11 11 1265 1,4 KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka. 6124 92 157 1, 144 141 keskihajonta,2 5,5 5,7 1158,9 Netto 15 62 KESÄ keskiarvo 7,2 25 18 4,3 1283 397 11 1433 2,9 KESÄ Jakson pituudella painotettu ka. 1513 23 594,5,2 36 17,2 42 9 keskihajonta,2 9,5 8,7 2,3 854 396 5,5 321 3,3 Netto,1 26 71 SYKSY keskiarvo 7,1 27 26 2133 5,9 SYKSY Jakson pituudella painotettu ka. 2384 36 835,8 68 182 keskihajonta,2 9,6 4,7 666 1,8 Netto,2 52 152 VUOSI keskiarvo 7, 18 17 1416 2,6 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 189 27 46,4 44 74 keskihajonta,3 1 8, 828 2,6 Nettokuormitus g/ha d, 32 51 Lisätiedot: 23.4.15 Omavalvontanäyte pumppaamo 2, sulkupato: ph 6,, COD Mn 1 mg/l, kok.p 12 µg/l, kok.n 65 µg/l, kiintoaine 13 mg/l. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

l/s km 2 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 Varesaapa, pvk2 Valuma keskiarvo näyte 64.24 mg/l 12, 1, 8, 6, 4, Kiintoaine Liite 4.25 g/ha/d 6 5 4 3 2 4 3 2 1 2,, 1 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 2,5 µg/l 35 Kokonaistyppi g/ha/d 3 3 2, 3 25 25 2 15 1 1,5 1, 25 2 15 1 2 15 1 5,5 5 5, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 5 Lapin turvetarkkailun 215 vuosipäästöjen laskentaan käytettävät aineistot Ominaiskuormitukset Suo Jakso Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Brutto Netto d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Hirviaapa Kevät 1) 1.5.-17.5. 17 la 46 76 1,4 32 72,6 12 68 Kesä 18.5.-17.9. 123 pvk2 18 341 1, 41 187,7 33 171 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk2 18 396 1, 27 51,7 19 35 Keskiaapa Talvi 1) 1.11.-7.4. 158 pvk2-3 5,7 31,1 6,7 6,, 4,3 1,1 Kevät 1) 8.4.-2.5. 43 pvk2-3 44 325,7 5 169, 31 131 Kesä 21.5.-17.9. 12 pvk2-3 1 18,3 16 39,1 11 3 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk2-3 23 585,8 6 39,4 5 37 Latva-aapa Talvi 2) 1.11.-13.4. 164 pvk 7,4 63,1 11 49, 7,9 43 Kevät 2) 14.4.-12.5. 29 pvk 45 66,8 5 346, 3 37 Kesä 2) 13.5.-17.9. 128 pvk 15 227,2 14 86, 7,8 73 Syksy 2) 18.9.-31.1. 44 pvk 2 183,2 24 58, 15 41 Laukkuvuoma Kesä 3) 15.5.-15.9. 124 la1 1 42,1 16 222, 11 213 Leväjänkkä Kesä 3) 15.5.-15.9. 124 vs1 12 121,3 11 132,1 6,1 121 Lumiaapa Talvi 1.11.-15.4. 166 la3 7,5 61,1 9,3 21, 6,1 14 Kevät 16.4.-21.5. 36 la3 177 144 1,6 138 784, 62 631 Kesä 22.5.-17.9. 119 la3 21 312,5 25 88,1 16 7 Syksy 18.9.-31.1. 44 la3 3 423,7 48 21,1 35 175 Luola-aapa Kesä tarkkailu vesistöpisteestä Lyypäkinaapa Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk1 6,8 42,1 6,7 14, 3,8 8, Kevät 1) 16.4.-17.5. 32 pvk1 44 343,3 38 143, 19 15 Kesä 1) 18.5.-17.9. 123 pvk1 17 17,1 9,6 19, 2,3 4,4 Syksy 1) 18.9.-31.1. 44 pvk1 24 165,2 41 34, 31 13 Poikkimaanaapa Talvi 1.11.-7.4. 158 la/pvk2 2,5 51,1 4,3 13,1 3,2 11 Kevät 8.4.-2.5. 43 la/pvk2 88 117 2,2 86 213,7 48 137 Kesä 21.5.-17.9. 12 pvk2 14 4,7 24 63,5 18 52 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk2 25 619 1,3 44 186,8 34 165 Puutiosuo (PPO) Talvi 1.11.-8.4. 159 pvk2-3 14 153,5 13 28,3 7,3 16 Kevät 9.4.-18.5. 4 pvk2-3 135 1845 1,8 94 342, 36 225 Kesä 19.5.-17.9. 122 pvk2-3 21 441,6 16 59,3 7, 41 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk2-3 38 461 1,4 33 86,7 16 53 Ristivuoma Kesä 4) 15.5.-15.9. 124 pvk1 17 74,2 16 28, 8,4 194 Kesä 4) 15.5.-15.9. 124 pvk2 17 234,3 22 78, 15 64 Kesä 4) 15.5.-15.9. 124 pvk3 17 225,1 9, 3, 1,8 16 Kesä 4) 15.5.-15.9. 124 pvk4 17 78,1 7,2 29,, 15 Kesä 4) 15.5.-15.9. 124 pvk5 17 313,2 8,8 72, 1,6 57 Kesä 4) 15.5.-15.9. 124 pvk6 17 36,1 6,5 67,, 52 Kesä 4) 15.5.-15.9. 124 pvk7 17 24,1 1 71, 2,8 57 Saariaapa Talvi 1.11.-12.4. 163 pvk1 6,2 129,1 3,5 6,8,,8 1,5 Kevät 13.4.-21.5. 39 pvk1 46 932,4 27 54, 7,7 14 Kesä 22.5.-17.9. 119 pvk1 15 389,2 7,1 14,,6,9 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 19 524,2 1 11, 1,8, Suksiaapa Kesä 3) 15.5.-15.9. 124 la1 13 27,3 9,5 75,1 3,9 64 Teikovuoma Kesä 3) 15.5.-15.9. 124 la2 6,8 236,2 15 58,1 12 52 Teuravuoma Talvi 1.11.-19.4. 17 pvk1,8 5,8,,8 2,9,,5 2,2 Kevät 2.4.-2.5. 31 pvk1 89 544 1,6 72 268,1 34 191 Kesä 21.5.-17.9. 12 pvk1 22 162,2 13 23, 3,7 4,2 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 29 156,1 28 14, 16, Teuravuoma Kesä 5) 1.8.-17.9. 48 rhk1 4,1 1,2 11 67,1 8,8 63 Syksy 5) 18.9.-31.1. 44 rhk1 31 171,7 24 278,5 19 268 Varesaapa Talvi 1.11.-8.4. 159 pvk2 9,2 86,1 13 14, 9,3 5,6 Kevät 9.4.-24.5. 46 pvk2 92 157 1, 144 141, 15 62 Kesä 25.5.-17.9. 116 pvk2 23 594,5 36 9,1 26 71 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk2 36 835,8 68 182,2 52 152 1) ei mukana keskiarvossa, koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu 2) ei mukana pvk-keskiarvossa, pvk:n pinta-ala tavallista pienempi valuma-alueesta 3) ei mukana keskiarvossa, jälkihoitovaiheen tarkkailu 4) ei mukana keskiarvossa, suppea tarkkailu ja virtaamat arvioitu 5) virtaama arvioitu, mutta ainoa kasvillisuuskenttäkohde joten mukana ko. menetelmän laskenta-aineistossa

SIMOJOEN VESISTÖALUE Veden laadun tarkkailu Simojoella Tulokset: NabLabs Oy aika LAP näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- väri COD Mn Fe kiinto- kiintoa. kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N Klorofylli-a kok. näköturve syv. tila liuk. joht. aine hh NO 3 -N syv. syv. näyte m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m Vuosittaiset tarkkailupisteet: Simojoki 5 5.5.215 x,2 1,4 11 78 5,9 2, 18 2 1 4 1,2 28 12 51 48 1,4,4 3.6.215 x 1, 15 8, 79 6,4 1,8 15 19 1 2 4,8 2 5, 4 12 24 2,,4 3.7.215 x,4 17 8,4 87 6,7 2,2 12 17 1 5 3,9 2 5, 37 5 15,8,8 8.9.215 x,7 12 8,8 82 6,8 2,5 14 18 1 9 3,9 27 7, 46 5 < 3 1,5,8 Simojoki, Iso-Valaja 37 5.5.215 x,2 1,3 11 77 6, 2, 16 22 1 6 12 3 13 5 5 12,4,4 3.6.215 x,3 15 8,5 84 6,5 1,9 14 18 1 2 3,8 29 6, 38 6 21,6,4 3.7.215 x,3 17 8,4 87 6,8 2,4 13 17 1 6 3,2 19 4, 37 5 12,5,5 8.9.215 x,3 12 9,1 84 6,8 2,7 14 17 2 1 3,7 23 7, 47 1 4,6,6 Simojoki 39 4.5.215 x,2,8 11 79 6, 2,1 17 23 1 6 11 33 18 52 7 13,4,4 3.6.215 x,3 15 8,4 83 6,5 2, 16 2 1 5 4,3 22 5, 42 7 22,5,4 3.7.215 x,3 16 8,3 85 6,8 2,7 13 18 1 8 3,6 26 7, 43 15 18,6,6 8.9.215 x,4 12 9,1 85 7, 3,1 14 17 2 3 3,8 23 6, 51 16 6,8,8 Simojoki, Alaniemi 38 4.5.215 x,2 1,4 9,4 67 6,1 4,7 17 22 1 5 3,8 12 86 1 1 18 41,3,3 3.6.215 x,4 15 8,4 83 6,5 2,1 15 2 1 4 4,8 21 5, 42 8, 37,7,4 3.7.215 x,2 17 8,2 85 6,8 2,9 13 18 1 8 2,6 22 5, 44 18 21,4,4 8.9.215 x,4 12 9,2 85 7, 3,2 14 16 2 6 3,5 21 5, 49 14 6,6,6 Turvetuotantoalueiden lähialueen vesistötarkkailu: Luola-aapa Luolaoja Luo5 6.5.215 x,5 3,8 6,5 49 5,8 1,8 18 16 2 3,6 1 < 2 54 11 72 1, 1, 4.6.215 x,5 11 8,6 79 6, 1,2 22 23 4 7 32 18 55 3 75 48 5 1,,6 3.6.215 x,5 18 7,6 8 6,1 1,4 24 19 3 7 11 3 3 58 7 52 1,,5 29.7.215 x,4 17 7,4 77 6,1 1,5 2 18 3 3 7,2 25 < 2 58 2 44,8,5 9.9.215 x,3 12 8,7 8 6,4 1,6 14 16 2 7 7,2 23 < 2 62 < 2 < 3,6,6 Luolaoja Luo3 6.5.215 x,2 2,4 8,1 59 5,9 2,2 2 27 2 3 7,9 16 4 79 68 52,4,4 4.6.215 x,3 11 5,7 52 6,3 3 22 21 2 9 6,3 2 7 57 22 23,6,6 3.6.215 x,3 15 4,9 48 6,3 3,7 27 25 4 9 11 28 6 67 8 34,6,3 29.7.215 x,4 15 5,5 54 6,6 5,3 2 21 3 6 6,1 25 7 67 1 52,8,5 9.9.215 x,2 9,5 6,8 6 6,7 5,2 15 18 2 6 5,2 21 4 63 21 4,4,4 Ylimmäinen Sankajärvi L5 6.5.215 x,5 1,5 8,6 62 5,6 < 1 35 5 37 1,4 12 3 29 51 83 1, 1, 4.6.215 x 1, 11 8,5 78 6,1 2,1 28 32 3 3 18 46 3 81 31 < 3 1,9,6 3.6.215 x 1, 17 7,6 78 6,2 2,5 28 33 2 6 6,2 26 3 71 4 58 1,2 1,7,4 29.7.215 x,6 16 7,1 73 6,7 3,5 3 34 5 4 3,9 29 5 81 7 4 1, 1,3,5 8.9.215 x,6 12 8,4 78 7,1 4,2 26 25 5 5,4 28 3 74 4 8 5,5 1,3,7 Liite 6

Lompolojoki, alempi alue Lompolojoki, ylempi alue Liite 7 LompolojoenLiite sähkökoekalastuskohteet 9.6. Sähkökoekalastuskohteet 1:2

Lompolojoen sähkökoekalastukset 29.7.215 Liite 8 Lompolojoki, ylempi alue (3358959/7469356), 2 m sillan yläp. 4x15 m=6 m 2, syv.,1-,8 x,6 m, virt.,3-1,4 x,9 m/s. Pohja louhikko-kivikko 99 %, sora 1 %. Hygrohypnum sp. 5 %. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+). Ei pohjasakkaa (). Sammal + puhdasta. Lyhyt, syvä ja kynnysmäinen louhikkokoski, ei kovin edustava kalastuskohde. Vesi ruskeaa. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 lohi 1,67 1,67-3,34 18 taimen 1,67 - - 1,67 75 made 1,67 - - 1,67 22 ahven - 1,67-1,67 8 8,35 123 lohi taimen made ahven 1 kpl, 47 mm, 1 g 1 kpl, 9 mm, 1 g, 1-v. 1 kpl, 155 mm, 45 g, 2-v. 1 kpl, 125 mm, 13 g 1 kpl, 78 mm, 5 g Lompolojoki, alempi alue (3358545/746949), 7 m jokisuulta. 7x3 m=21 m 2, syv.,1-,6 x,4 m, virt.,3-1,5 x,9 m/s. Pohja louhikko-kivikko 99 %, sora 1 %. Fontinalis dal. +, Hygrohypnum sp. 5 %. Rihmamaisia viherleviä vähän (1-2 %). Ei pohjasakkaa (). Sammal puhdasta. Vesi ruskeaa. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 lohi 1, 5,71 3,33 19,4 seipi - -,48,48 kivisimppu,48 - -,48 kirjoeväsimppu,48 - -,48 2,48 lohi seipi kivisimppu kirjoeväsimppu 39 kpl, 36-46 mm, 43 g 1 kpl, 12 mm, 11 g, 1-v. 1 kpl, 272 mm, 182 g 1 kpl, 13 g 1 kpl, 3 g

Liite 9 9. Lompolojoki, ylempi alue 1. Lompolojoki, alempi alue

Javarusjärven Morkkaperänlahden verkkokoekalastukset 31.8.-2.8.215 Liite 1.1 Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6,25 8 1 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 1 Hauki 2, m Ahven 4 56 1 6 1 24 1 53 3 241 1 289 1 43 12 892 3498781/ Särki 1 5 1 77 3 44 2 63 1 39 17 228 74271 Muikku Kiiski Yht. 5 61 11 83 4 248 2 63 2 92 3 241 1 289 1 43 29 112 Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6,25 8 1 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 2 Hauki 2,9 m Ahven 1 155 2 13 3 331 6 616 34992/ Särki 1 9 1 31 1 76 3 116 742893 Muikku Kiiski 1 4 1 4 Yht. 3 168 1 31 3 26 3 331 1 736 Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6,25 8 1 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 3 Hauki 1 442 1 442 2,5 m Ahven 3 2 1 61 4 81 349913/ Särki 1 3 3 22 1 14 1 77 6 116 742984 Muikku Kiiski Yht. 1 3 6 42 1 14 2 138 1 442 11 639 Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6,25 8 1 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 4 Hauki 2,7 m Ahven 1 3 1 11 4 22 2 124 3 357 11 697 349931/ Särki 1 3 1 3 742526 Muikku Kiiski 1 2 3 13 4 15 Yht. 2 5 3 13 1 11 5 232 2 124 3 357 16 742

Liite 1.2 Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6,25 8 1 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 5 Hauki 3,5 m Ahven 3499123/ Särki Tyhjä verkko 742652 Muikku Kiiski Yht. Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6,25 8 1 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 6 Hauki 1 182 1 182 2,8 m Ahven 2 33 2 33 3499188/ Särki 1 1 1 1 74274 Muikku Kiiski Yht. 1 1 2 33 1 182 4 225 Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6,25 8 1 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 7 Hauki 2,3 m Ahven 1 6 3 33 6 159 2 44 4 256 2 178 1 127 19 83 3499456/ Särki 2 64 2 64 742464 Muikku Kiiski 2 4 5 27 7 31 Yht. 3 1 8 6 6 159 4 18 4 256 2 178 1 127 28 898 Alue Laji Verkko # mm Syvyys 5 6,25 8 1 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Yht. GPS kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g 8 Hauki 1,5 m Ahven 5 37 3 11 1 11 3 515 2 639 14 1213 3499643/ Särki 2 64 4 22 1 82 7 348 742389 Muikku 1 4 1 4 Kiiski 2 14 2 7 1 4 5 25 Yht. 8 55 5 18 2 15 2 64 7 717 1 82 2 639 27 159

3 2 1 5 6 4 7 8 Liite 11. Javarusjärven Morkkaperänlahden verkkokoekalastuskohteet 1:1

Javarusjärven kalastustiedustelu v. 215 Liite 12 Arvoisa vastaanottaja Javarusjärvellä tehdään vuotta 215 koskeva kalastustiedustelu, joka liittyy Vapo Oy:n Hietalahdenaavan kalataloudelliseen tarkkailuun. Vastaava tiedustelu on tehty aiemmin v. 212. Tiedustelu on lähetetty Javarusjärven osakaskunnalta kalastuslupia lunastaneille henkilöille. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa 18.1. mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet Javarusjärvellä lainkaan, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p. 13328254 Tiedustelu on talouskohtainen 1. Kalastitteko Javarusjärvellä v. 215? (rastita) ei >> ei tarvitse vastata muihin kohtiin, palauttakaa silti kaavake kyllä >> vastatkaa myös seuraaviin kohtiin 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä

3. Käytössä olleet pyydykset Javarusjärvellä v. 215 Pyydystyyppi Harvat verkot (solmuväli mm) Muikkuverkot Rysät Katiskat Koukut Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Muu, mikä? Kerralla käytössä kpl Pyyntipäivien lukumäärä Kalastuskuukaudet (mitkä?) 4. Saalis Javarusjärveltä v. 215 Taimen kg Kuha kg Kirjolohi kg Made kg Harjus kg Säyne kg Siika kg Lahna kg Muikku kg Särki kg Hauki kg Muu, mikä? kg Ahven kg 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Javarusjärvellä? (rastita) Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Metsäojitusten kuormitus Kalojen makuvirheet Turvetuotannon kuormitus Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Muu, mikä? 6. Lisätietoja, kommentteja (voi jatkaa kääntöpuolelle) Kiitos

Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 196118-8 Puh. 1 3328 Faksi 1 33 2825 www.poyry.fi Päiväys 8.4.216 Sivu 1 (1) Asia Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantosoiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215. Toimitamme ohessa Lapin turvetuotantosoiden tarkkailuraportin vuodelta 215. Oulussa 8.4.216 Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu: Vapo Oy, Oulu (2 kpl) ympäristönsuojeluviranomaiset: Vapo Oy, Jyväskylä Kemijärvi Simon Turvejaloste Oy Kolari Lapin ELY-keskus Pello Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rovaniemi / Ranua Pohjois-Suomen AVI (2 kpl) Simo Suomen ympäristökeskus Tervola Lapin ELY-keskus / kalatalous Tornio Ahma Ympäristö Oy / Oulu Pöyry Finland Oy / Ari Nikula