Kestävä kehitys Tekniikan korkeakoulutus ihmisen ja ympäristön hyväksi www.tek.fi/kestavayhteiskunta Materaalin koonnut: Tutkija Annina Takala, Tampereen teknillinen yliopisto Tutkija Nani Pajunen, Aalto- yliopisto Koulutus- ja työvoimapoli>ikan yksikkö, Tekniikan akateemiset TEK
Miksi kestävää kehitystä? 2
Väl1ämä1ömyys Ihmiskuntaan kohdistuvat kestävän kehityksen haasteet ovat massiiviset. Keskeistä on, miten ihmisten ja ympäristön hyvinvoin> pystytään sovicamaan yhteen niin globaalis> kuin paikallises>.
Vastuu Tekniikan akateemiset työskentelevät usein tutkimus- ja kehitystehtävissä, suunnicelussa ja johdossa. Jos kestävän kehityksen haasteisiin halutaan vastata, on heillä keskeinen rooli kehicää kestävämpää tekniikkaa ja muucaa rakenteita kestävämmäksi. Jos kaikista kestävän kehityksen haasteista halutaan selvitä, on teknologian, tuon tärkeimmän ihmistä ja luontoa yhdistävän siteen, suuntaa muute8ava. Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987 Luotan insinööriin, joka on hieno otus. Teknologia on avain. Uudet paremmat keksinnöt ohjaavat meidät säästämään. MaM Apunen, EVA:n johtaja, 28.2.2014
Mahdollisuus Kestävä kehitys ei ole vain pakko tai vastuukysymys, vaan siihen liicyy suuria mahdollisuuksia. Esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut ovat yksi keskeinen liiketoimintamahdollisuus. Kestävä kehitys on myös mahdollisuus nostaa ammamkunnan roolia ja vaikucavuuca yhteiskunnassa. Kestävä kehitys on toimintamme ydin. Meille se tarkoi8aa sitä, e8ä autamme asiakkaitamme hyödyntämään luonnonvaroja kestävimmällä mahdollisella tavalla ja pyrimme yhdessä heidän kanssaan löytämään kestävimmät teknologiaratkaisut. Minna Aila, Outotecin markkinoin>-, vies>ntä- ja yritysvastuujohtaja
No mitä se kestävä kehitys si1en on? 6
Tahdonilmaus: ympäristö & kehitys Kestävä kehitys on kansainvälinen poliimnen tahdonilmaus, jonka päämääränä on ihmisten oikeudenmukainen hyvinvoin> ja tästä aiheutuvien ekologisten vaikutusten minimoin>. "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydy8ää nykyhetken tarpeet viemä8ä tulevilta sukupolvilta mahdollisuu8a tyydy8ää omat tarpeensa. Se sisältää kaksi avainkäsite8ä käsi8een tarpeet, etenkin maailman köyhien perustarpeet, jotka on asete8ava ehdo8omalle etusijalle, sekä ajatuksen rajoituksista, joita nykyteknologia ja nykyiset yhteiskuntajärjestelmät ase8avat luonnon kyvylle tyydy8ää nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeet" Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987
Dynaaminen & kompleksinen Luonnon ja ihmisen järjestelmät ovat monimutkaisia. Niille on ominaista muutos ja epävarmuus. Mikä on tällä hetkellä paikallises> tarkasteltuna kestävää, ei välcämäcä ole sitä pitkällä aikavälillä tai sillä voi jo nyt olla epätoivocuja vaikutuksia muualla maailmassa. Merkitykset muucuvat, kun maailma muucuu, kun meidän -etomme, taitomme ja asenteemme muucuvat. Ekologinen järjestelmä muodostaa pohjan, jolle ihmisen järjestelmät on mahdollista rakentaa. Pitkällä aikavälillä luonnon kantokyky ja luonnonvarojen riicävyys ovat hyvinvoinnin reunaehtoja. Sosiaaliset ja kulcuuriset järjestelmät, kuten lainsäädäntö, hallinto ja normit mahdollistavat taloudellisen järjestelmän olemassaolon. Kaikkien osa- alueiden kestävyys on tärkeää, muca ympäristön kestävyys on elinehto.
Oppimisprosessi Kestävä kehitys tulisikin ymmärtää >etyn päämäärän sijaan oppimisprosessiksi monimutkaiseksi ja jatkuvas> itsensä uusintavaksi prosessiksi, joka saa muotonsa vallitsevasta kul2uurista, arvoista ja asenteista. Kestävä kehitys edellycää dialogia arvoista; dialogia siitä mitä pidämme tärkeänä, hyvänä ja tavoiteltavana yhteiskunnassa.
Mitä se kestävän kehityksen osaaminen si1en oikein on? 10
Tietoa ja eebstä keskustelua Kestävän kehityksen osaamisen voidaan nähdä muodostuvan -edollisesta ja ee7sestä osasta. Tarkoitus ei ole, ecä opiskelijoille syötetään >ecyjä arvoja tai asenteita, vaan se, ecä opiskelijat oppivat tunnistamaan ja huomioimaan erilaisia näkökulmia, arvoja ja toimintatapoja. Tekniikka ei ole arvovapaata, vaan tekniikan kehicymiseen vaikucaa moninaiset yhteiskunnalliset ja poliimset intressit. Tekniikan e>ikka antaa näkökulmaa tarkastella kestävän kehityksen arvoihin liicyviä kysymyksiä.
Sisältöä Tiedolliset ja sisällölliset kestävän kehityksen osaamistarpeet muodostuvat pitkäl> oppialakohtaises>. Kaikilta vaaditaan kuitenkin perusymmärrys kestävän kehityksen haasteista ja niiden monimutkaisista syy- ja seuraussuhteista. Nämä liicyvät usein materiaali- ja energiavirtoihin. Olennaista on, miten voidaan kehicää vanhoja toimintatapoja, menetelmiä ja tuoceita mahdollisimman ekotehokkaiksi sekä minkälaisia uusia ekotehokkaita ratkaisuja tai jopa immateriaalisia ratkaisuja voidaan kehicää.
Suuret kokonaisuudet Kokonaiskuvan muodostuminen, suurten linjojen ja kokonaisuuksien hahmottaminen systeemi- ja elinkaariajattelu yhteiskunnallinen konteksti tieteidenvälisyys ja monialaisuus kommunikaatio-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot jaettu asiantuntijuus oma rooli oman osaamisen mahdollisuudet ja rajoitukset muiden osaamisen arvostaminen
KriiBnen aja1elu, luovuus, yri1äjyys Valmius ja taito kriittiseen ajatteluun ja kyseenalaistamiseen tieteellinen tieto ongelmanmäärittely ja kyky perustella ratkaisuja vahvan ongelmanratkaisutaidon rinnalle divergentti ajattelu Luovuus, innovatiivisuus ja yrittäjyys tarvitaan aivan uudenlaisia ratkaisuja ja ajattelua, jos kestävän kehityksen haasteet aiotaan ratkaista
Opiskelu maailman parhaaksi 16
Kestävä koulutus The volume of education... continues to increase, yet so do pollution, exhaustion of resources, and the dangers of ecological catastrophes. If still more education is to save us, it would have to be education of a different kind: an education that takes us into the depth of things. E.F. Schumacher Kestävä koulutus ei siis tarkoita, ecä jo nykyisellään täyteen opetussuunnitelmaan pitäisi lisätä runsaas> uuca sisältöä. Kestävän kehityksen osaamistarpeet ovat pitkäl> enemmän ajacelutapoihin ja arvoihin liicyviä, joita on mahdollista ocaa huomioon nykyistä sisältöä opetecaessa.
Kestävä koulutus ja koulutuksen laatu Kestävä kehitys voidaankin nähdä muutosvoimaksi, joka korostaa opetuksen ja oppimisen laatua. VaadiCavaa muutosta luonneh>i luovuus, refleksiivisyys ja osallistaminen. Koulutusta tulee tarkastella systeeminäkökulmasta huomioiden koulutuksen eetos, opetussuunnitelma, pedagogiikka, tutkimus, oppiminen, johtaminen, resurssienhallinta, fyysiset rakenteet ja sidosryhmäsuhteet. Oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä pitäisi kehicää niin, ecä ne tukevat yksilön arvojen ja ajacelun kehicymistä. Ak>voiva, osallistava ja keskusteleva opetus edellycää turvallista ja kannustavaa oppimisilmapiiriä.
Opiskelijat muutosagen1eina Koulutuksen kokonaisvaltainen muutos on hidasta. Opiskelijat voivat edistää muutosta vaa>malla koulutukseltaan enemmän. Opiskelijat voivat opintojaksoilla ja yksicäisillä luennoilla haastaa opecajaa miemmään, miten opiskeltava aihe liicyy kestävään kehitykseen. Kestävään kehitykseen kuuluu olennaises> vastuullisuus. Opiskelijoiden pitää myös oppia ocamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja olemaan ak>ivisia.
Miten kestävää kehitystä sitten voi oppia ja opettaa? Mitä minä voin tehdä? Mistä löydän lisätietoa? 20
Kestävä yhteiskunta - sivusto www.tek.fi/kestavayhteiskunta Sivuston tavoiceena on edistää kestävän kehityksen osaamista tekniikan yliopistokoulutuksessa. Sivustolla on käytännönläheises> tuotu esille mitä kestävän kehityksen osaamisella tarkoitetaan ja miten sitä voi opecaa. Sivustolta löytyy myös hyviä esimerkkejä tekniikan yliopistojen kampuksilta ja elinkeinoelämästä siitä, 21 miten maailman pelastamisesta on tehty kannacavaa liiketoimintaa.
Tekniikan korkeakoulutus ihmisten ja ympäristön hyväksi www.tek.fi/keke_julkaisu Tekniikan korkeakoulutus ihmisten ja ympäristön hyväksi käsicelee kestävän kehityksen haasteita tekniikan korkeakoulutuksessa. Tutkimuksessa on tehty laaja kirjallisuusselvitys ja haastateltu 66 asiantun>jaa kaikista tekniikan korkeakoulutuksen keskeisistä sidosryhmistä. Tutkimus on osa Tekniikan akateemiset TEKin koordinoimaa tekniikan korkeakoulutuksen strategiaprojek>a. Julkaisussa esitetään tutkimustyön lisäksi tekniikan yhteistyöryhmän tutkimuksen pohjalta muodostama joukko toimenpide- ehdotuksia kestävän kehityksen huomioimiseksi tekniikan korkeakoulutuksessa.
Tekniikan yhteistyöryhmän toimenpide- ehdotukset ja niiden taustat (2009)
Tekniikalla on keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnonvarojen hupeneminen edelly8ävät uu8a ja innovaeivista teknologiaa, jonka keskiössä ovat energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut. Ympäristöliiketoiminnan merkitys kasvaa enesestään. Myös teknisten järjestelmien kuten toimivan infrastruktuurin merkitys ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa on tunnuste8ava. Jatkossa tarvitaan enestäkin korkealaatuisempaa tekniikan korkeakoulutusta ja tutkimusta. 1. Korkeakoulujen on selvitecävä, miten niiden opetus ja tutkimus tällä hetkellä edistävät kestävää kehitystä ja pyricävä jatkuvas> parantamaan toimintaansa. Korkeakoulujen on tuotava paremmin esiin korkeakoulujen sisällä opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun, miten tekniikan korkeakoulutus ja tutkimus edistävät kestävää kehitystä. 2. Opiskelijalle on muodostucava opintojen myötä selkeä kuva oman tekniikan alansa merkityksestä kestävän kehityksen edistämisessä. Valmistuneella on oltava tarvicavat >edot ja taidot sekä asenne käycää omaa erikoisosaamistaan kestävän kehityksen edistämiseen.
3. Diplomi- insinöörien ja insinööri(amk) valmistujais>laisuuden todistusten jaon yhteyteen on kehitecävä tekniikan e>ikan vala, vastaavas> kuin on lääkärin vala. Esimerkiksi seuraavas>: Tekniikan ammamlaisena olen vastuussa alan kehicämisestä ja soveltamisesta myös tuleville sukupolville. Otan kaikissa tehtävissäni huomioon kestävän kehityksen vaa>mukset. Otan vastaan vain tehtäviä, joiden tavoiceet tunnen ja voin ne hyväksyä. Olen amma>ssani lahjomaton ja rehellinen. Pyrin jatkuvas> parantamaan ammamtaitoani ja vahvistamaan henkistä kasvuani. 4. Teknologisen osaamisen merkitys yhteiskunnassa on oltava osa yleissivistystä. Perusopetukseen on sisällytecävä teknologiakasvatusta.
Kestävä kehitys on osa kaikkien osaamista sen lisäksi, e8ä tarvitaan kestävän kehityksen kysymyksiin erikoistuneita asiantunejoita. Kestävä kehitys on huomioitava kokonaisvaltaisese ja läpäiseväse kaikissa koulutusohjelmissa. Ope8ajien kestävän kehityksen osaamista on paranne8ava. 5. Yliopistojen ja ammamkorkeakoulujen rahoitusjärjestelmissä on huomioitava kestävä kehitys ja on kehitecävä micareita osoicamaan kestävän kehityksen periaaceiden toteutumista. Nämä micarit on nostecava näkyväs> osaksi koulutuksen laatumicareita. Yliopistojen ja ammamkorkeakoulujen tulosohjauksessa on lisäcävä voimakkaas> laadullisia micareita. Tekniikan yhteistyöryhmän aiemmin laa>man strategiaehdotuksen mukaises> noin 40 % rahoituksesta tulee pohjautua koulutuksen ja tutkimuksen laatuun. 6. Opetusministeriön kanssa käytävissä sopimusneuvoceluissa on seuracava, miten kestävä kehitys näkyy korkeakoulujen strategioissa ja miten korkeakoulut ovat kehicyneet sovicujen kestävän kehityksen micareiden perusteella. 7. Tekniikan korkeakoulutuksessa on selvitecävä alakohtaises> olennaisimmat kestävän kehityksen kysymykset ja huomioitava nämä opintosisältöjen ja osaamistavoiceiden määricelyssä. Erityises> ammamkorkeakouluissa on otecava huomioon alueelliset kestävän kehityksen kysymykset.
8. Yliopistojen ja ammamkorkeakoulujen opecajien on tunnecava niin kestävän kehityksen yleiset periaaceet kuin kestävän kehityksen haasteiden merkitys oman erikoisalan kannalta. Korkeakoulujen on tuecava opetushenkilökunnan osaamisen kehicämistä kestävän kehityksen näkökulman omaksumiseen. 9. Kunkin korkeakoulun strategian on ohjacava kestävän kehityksen toimintakulcuuriin. Toiminnassa on huomioitava kestävän kehityksen kysymykset laajas> (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen, ajallinen ja maan>eteellinen ulocuvuus). Korkeakoulujen on omalla toiminnallaan näytecävä esimerkkiä sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille ja nostecava esiin hyviä käytänteitä kestävän kehityksen periaaceiden edistämiseksi. 10. Kestävään kehitykseen liicyvä >eto ja ymmärrys lisääntyvät ja syventyvät jatkuvas>. Tekniikan korkeakoulutuksessa on luotava edellytykset elinikäiseen oppimiseen ja oman osaamisen kehicämiseen myös kestävän kehityksen näkökulmasta. 11. Kestävä työura tarkoicaa sitä, ecä asiantun>joiden osaamisen kehicäminen on jatkuvaa riippumaca taloudellisista suhdanteista. Työehtosopimuksiin on kirjacava selkeämmin, miten asiantun>joiden osaamista kehitetään.
Tekniikka on kiinteä osa yhteiskuntaa. Yhteiskunnalliset rakenteet ja yksilöiden valinnat vaiku8avat merki8äväse kestävän kehityksen haasteisiin ja niiden ratkaisemiseen. Tekniikan korkeakoulutuksessa pitää o8aa huomioon tekniikan yhteiskunnallinen kontekse enestä paremmin. 12. Taloudellisen ja lainsäädännöllisen ohjauksen on ohjacava parhaan käytecävissä olevan tekniikan käycöönocoon (BAT) ja sen jatkuvaan kehicämiseen. 13. BKT:n rinnalle on otecava laajas> käycöön ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin micareita. 14. Yliopistojen ja ammamkorkeakoulujen on erityises> tekniikan alalla kannustecava henkilökuntaa ja opiskelijoita ak>iviseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. 15. Kestävä kehitys ja yhteiskunnalliset kysymykset on nostecava esiin kaikessa opetuksessa tekniikan alan ydinosaamiseen kytkecynä. Kaikille opiskelijoille on ainakin alkuvaiheessa oltava lisäksi erillinen opintojakso, jossa käsitellään kestävän kehityksen, tekniikan ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen sekä tekniikan e>ikkaan liicyviä kysymyksiä. Esimerkiksi kestävän kehityksen opintojakson ydinosaamista on kestävän kehityksen peruskäsiceiden sisältöjen, sen eri ulocuvuuksien ja merkicävimpien haasteiden syy- ja seuraussuhteiden käsicely sekä tekniikan rajojen ja mahdollisuuksien tarkastelu kestävän kehityksen edistämisessä.
Kestävän kehityksen haasteet vaaevat moniammaellista osaamista. Tarvitaan sekä moni- ja poikkieeteellistä osaamista e8ä sitä tukevaa tutkimusta. Jokaisen opiskelijan on saatava valmiudet hahmo8aa rii8ävän laajoja kokonaisuuksia. 16. Tutkimuksen budjemrahoituksessa, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksessa sekä korkeakoulujen sisäisessä rahanjaossa on kannustecava ilmiöpohjaiseen moni- ja poikki>eteelliseen tutkimukseen. 17. Opiskelijoiden valmiuca moni- ja poikki>eteelliseen työskentelyyn on kehitecävä panostamalla koulutuksessa vuorovaikutustaitojen ja jaetun asiantun>juuden kehicymiseen. 18. SysteemiajaCelun kehicäminen opinnoissa on välcämätöntä, joca opiskelija pystyy hahmocamaan ilmiöpohjaisia poikki>eteellisiä näkökulmia, elinkaariajacelua ja yleensä kestävän kehityksen laajoja kytköksiä kaikkeen inhimilliseen toimintaan.
Kestävä kehitys edelly8ää kriijsen aja8elun taitoa ja valmiu8a, luovuu8a, täysin uudenlaisia kysymyksenase8eluja sekä arvoihin ja vastuullisuuteen lii8yvien kysymysten käsi8elyä. Lisäksi kestävää kehitystä edistävät teknologiset ratkaisut on osa8ava tuo8eistaa. On väl8ämätöntä kehi8ää oppimisympäristöjä sekä opetusmenetelmiä niin, e8ä ne tukevat yksilön arvojen ja aja8elun kehi8ymistä. AkEvoiva ja keskusteleva opetus edelly8ää turvallista ja kannustavaa oppimisilmapiiriä. 19. Tekniikan korkeakoulutuksessa on välcämätöntä lisätä opetusresursseja ja vähentää aloituspaikkoja tekniikan yhteistyöryhmän esityksen mukaises>. OpeCaja/opiskelija - suhdeca on parannecava siten, ecä opiskelijoita on opecajaa kohden 10. 20. OpeCajan roolia on kehitecävä enemmän myös oppimisprosessin ohjaajaksi. Tämä edellycää opecajien pedagogisen osaamisen kehicämistä. Yliopistojen opetustehtävissä toimivien kelpoisuusvaa>muksiin tulee saada vähintään 30 ECTS- pisteen laajuinen pedagoginen koulutus. Pidemmän tähtäimen tavoiceena on 60 ECTS- pisteen laajuinen pedagoginen koulutus. KorkeakouluopeCajien pedagogisessa koulutuksessa on myös huomioitava erityises> arvoihin ja vastuullisuuteen liicyvien kysymysten käsicely opetuksessa.
Kestävä kehitys on monimuotoinen kysymys, joka saa merkityksensä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Osaavia tekniikan korkeakoulute8uja tarvitaan, jo8a ihmisten ja ympäristön hyvinvoine ja kansallinen huoltovarmuus voidaan turvata. Tekniikan korkeakoulutuksen sidosryhmien yhteistyötä tämän viesen edistämisessä on jatke8ava ja kehite8ävä edelleen. Tarvitaan foorumi, jossa voidaan vaihtaa kokemuksia ja jakaa parhaita käytänteitä kestävän kehityksen edistämisestä tekniikan korkeakoulutuksessa sekä sidosryhmien vaikutusvaltaisten edustajien puheenvuoroja korostamaan, e8ä kestävä kehitys on vakavase ote8ava asia. 21. Tekniikan korkeakoulutuksen kestävän kehityksen kansallinen foorumi on järjestecävä säännöllises>. Tämän lisäksi on järjestecävä sekä monialaisia ecä alakohtaisia, paikallisia ja alueellisia >laisuuksia, joissa käsitellään spesifejä kestävän kehityksen kysymyksiä. 22. On selvitecävä mahdollisuudet kannus>njärjestelmän luomiseksi, jossa julkistetaan KKA:n arvioinnin perusteella kolme parhaiten kestävän kehityksen periaaceita edistänycä yliopistoa ja ammamkorkeakoulua ja palkinnoksi on annecava paitsi maineca myös rahaa opetuksen ja tutkimuksen kehicämiseen. 23. Tekniikan korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän tyyppistä sidosryhmädialogia on kehitecävä edelleen niin kansainvälisellä, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla.