Itävallan ja Etelä-Tirolin valkoviinejä Markku Sumanen 29.3.2017
Itävalta viinimaana Itävalta on yksi maailman vanhimpia viinimaita rypäleenkasvatuksesta Itävallassa on löytynyt todisteita jopa 4000 vuoden takaa. Viiniä on viljelty Tonavan ja sen sivujokien varrella. Itävallan viininvalmistus on pääasiassa keskittynyt maan itärajalle, neljään pääalueeseen: pohjoinen Niederösterreich (32.100 ha), itäinen Burgenland (16.000 ha), eteläinen Steirmark Styria (3.650 ha) sekä Niederösterreichin sisältä löytyvä piskuinen Wien (700 ha). Maaperä on hyvin vaihteleva. Ilmasto on mannermainen, talvipakkasia.
Vielä 1900-luvun alussa Itävalta oli maailman 3. suurin viinivalmistajamaa. Nykyisin Itävalta ei ole kovinkaan merkittävä viinimaa, viinintuotannon ollessa vain n. 5 % maailman johtavien viinimaiden tuotannon määrästä.
Vuonna 1985 Itävallan viinintuotannossa koettiin pakkasnesteskandaali, kun muutamat valmistajat lisäsivät dietyleeniglykolia huonon vuosikerran seurauksena valmistuneisiin heikkolaatuisiin viineihin. Tavoitteena oli luoda laadukkaampien viinien tapaan täyteläisempiä ja makeampia viinejä. Näitä viinejä myytiin etenkin Saksaan. Viinit jäivät kiinni saksalaisten laadunvalvonnassa. Seurauksena Itävallan viinien maine ja kysyntä romahtivat, ja useat maat asettivat tuontikiellon itävaltalaisille viineille.
Skandaalin seurauksena Itävallassa ryhdyttiin panostamaan ennenkuulumattoman paljon viinien laatuun. Makeiden, erityisesti Saksassa suosittujen valkoviinien valmistus väheni, kun ryhdyttiin valmistamaan enemmän maailmanlaajuisesti suosittuja kuivia valkoviinejä. Maan viinilainsäädäntöä tiukennettiin huomattavasti. 80-90-lukujen vaihteessa Itävallan viinivienti lähti hienoiseen kasvuun ja vasta vuonna 2001 maan viinivienti oli saavuttanut vuoden 1985 tason Itävallalla kesti 15 vuotta selvitä maata ravistelleesta skandaalista.
Viinityylit Itävalta oli ennen tunnettu korkeintaan keskitasoisista makeista viineistään, joista suuri osa myytiin Saksaan tusinaviineiksi. Nykyisin Itävalta valmistaa helppojen kulutusviinien ohella maailman arvostettuimpiin valkoviineihin lukeutuvia mausteisia, hapokkaita ja hyvin kypsytystä kestäviä valkoviinejä, sekä kevyitä ja elegantteja punaviinejä että pitkäikäisiä punaviinejä, tyylikkäitä kuohuviinejä, sekä erityisesti erittäin tyylikkäitä ja korkealle arvostettuja, jalohomeisia jälkiruokaviinejä.
Rypäleet Itävallan ylivoimaisesti suosituin rypälelajike on vaalea Grüner Veltliner ( kolmannes maan viinituotannosta). Toinen kolmannes tulee punaisista viinilajikkeista, pääasiassa Blaufränkischista, Pinot Noirista ja Zweigeltista. Müller-Thurgau, josta valmistetut viinit ovat yleensä makean hedelmäisiä, vähähappoisia ja tarkoitettu nuorena juotaviksi. Welschriesling muinainen, todennäköisesti Balkanilta peräisin oleva lajike, josta valmistetaan kuohuviinejä ja jalohomeisia jälkiruokaviinejä. Parhaat viinit yleensä tehdään Rieslingistä. Huom! Chardonnay kulkee nimellä Morillon.
Grüner Veltliner Grüner Veltliner, lyhennettynä GV, on lajikkeen vakiintunut nimi. Muita mahdollisia nimiä ovat Weissgipfler, Mouhardrebe, Zleni Veltinac ja Veltlini. Säilyvyys ei ole Riesling-viinien veroista, mutta valkoviiniksi kuitenkin pitkä. Rypäleiden myöhäinen kypsyminen estää pohjoisemmassa viljelyn. Viinin ominaisuudet perustuvat Itävallan kasvuoloihin ja makumieltymyksiin. Rypäle on aromaattinen ja persoonallinen. Grüner Veltlinerille tyypillisiä aromeja ovat sitruuna, greippi, trooppiset hedelmät, mineraalisuus, yrtit ja valkopippuri. Myös vihreiden papujen tai parsan aromeja voi viineistä löytää. Grüner Veltliner viinit ovat hyvin monipuolisia ruokaviinejä.
Laatuluokitukset (perustuu rypäleiden kypsyysasteeseen) Tafelwein (pöytäviini) viini voi tulla useammalta alueelta. Landwein (maaviini) viinin on tultava tietyltä alueelta (region), alkoholipitoisuus korkeintaan 11,5 %. Qualitätswein (laatuviini) viinin on tultava tietystä viinialueesta (district), alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9 %. Sokeria voidaan lisätä (chaptalisointi) tämän saavuttamiseksi. Kabinett laatuviini, jota ei saa chaptalisoida. Jäännössokeria saa olla korkeintaan 9 grammaa / litra ja alkoholipitoisuus korkeintaan 12,7 %. Prädikatswein (arvoviini) viinityyli, johon ei saa lisätä valmistuksessa mitään ja viinin saa päästää myyntiin aikaisintaan sadonkorjuuta seuraavan toukokuun alussa. Prädikatsweineilla on aina oma alaluokkansa.
Wachaun viinialue Itävallassa
Etelä-Tiroli (saks. Südtirol, ital. Alto Adige) Etelä-Tirolin maakunta oli aikaisemmin osa Itävalta- Unkaria, jossa se kuului samaan hallintoalueeseen nykyään Itävaltaan kuuluvan Tirolin osan kanssa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue liitettiin Italiaan. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Italian antauduttua alue kuului vähän aikaa natsi-saksalle. Sodan jälkeen asukkaat pyysivät palauttamista Itävallan osaksi, mutta liittoutuneet hylkäsivät tämän. Alue sai kuitenkin pitkällisen vastarinnan seurauksena oman itsehallinnon. Yli 60 % väestöstä on saksankielisiä.
Viininviljely on saanut vaikutteita Saksasta ja Itävallasta. Viinitarhat sijaitsevat Adigo-joen laaksossa joen varrella ja vuorten rinteillä. Maaperä on dolomiitti- ja kalkkikiveä sekä veden tuomaa soraa ja hiekkaa. Ilmastotyyppi on mantereisen ja välimerellisen välimuoto. Vuoden keskilämpötila on 17 astetta. Enemmistö viineistä on valkoviinejä. Rypälelajikkeista tärkeimmät ovat Müller-Thurgau, Chardonnay, Sylvaner, Riesling ja Gewürztraminer. Punaviinejä tehdään mm. Pinot Nerosta, Merlotista, Cabernet Sauvignonista ja Cabernet Francista.
Päivän viinit Itävalta: - Sepp Moser Grüner Veltliner Gebling 2014 - Rabl Grüner Veltliner Käferberg 2014 - Loimer Terrassen Grüner Veltliner Reserve 2012 - Jamek Jochinger Berg Riesling Federspiel 2015 Etelä-Tiroli: - Mezzacorona Gewürztraminer 2016 - Pinot Grigio St. Magdalena 2015
KIITOS!