ETELÄ-AMERIKAN PUNAVIINEJÄ

Transkriptio

1 ETELÄ-AMERIKAN PUNAVIINEJÄ Markku Sumanen Ei sidonnaisuuksia

2

3 Viini on kaikissa latinalaisissa maissa ruokajuoma. Siksi sitä myös tuotetaan kaikissa maanosan maissa. Maailmanmaineeseen ovat nousseet Chile ja Argentiina. Suomeen on tuotu myös viinejä Brasiliasta ja Uruguaysta. Perussakin tuotetaan laadukkaita viinejä. Etelä-Amerikan viinialueet ovat keskilämpötilaltaan useita asteita Euroopan alueita korkeampia. Vaikka viinit viljelläänkin laaksoissa, ovat tarhat usein aika korkealla merenpinnasta. Lämpimän alueen viineille on ominaista nopea kypsyminen. Viinit ovat usein juotavia jo seuraavana vuonna poiminnasta. Poikkeuksetta uuden maailman viineihin on lisätty maitohappobakteereita malolaktisen käymisen aikaansaamiseksi. Viinit voidaan tammittaa lastuilla jne.

4 Argentiina Chile Hyvin samankaltainen historia viininvalmistuksessa molemmissa maissa viininvalmistuksen alku juontaa 1500-luvulle Espanjan konkistadorien saapumiseen. Kirkolla oli vahva rooli viinikulttuurin leviämisessä Etelä-Amerikassa. Euroopasta saapuneet valloittajat perustivat uudelle mantereelle kirkkoja ja luostareita. Koska viiniä tarvittiin ehtoollisella, köynnöksille piti löytää sopivat kasvupaikat.

5 Argentiina (Tango, jalkapallo ja punaviinit!) Monien satojen vuosien ajan Argentiinan viininvalmistus painottui lähinnä määrään, ei laatuun. Tästä syystä argentiinalaisviinejä pidettiin pääasiassa vientikelvottomina. Viinin suosiossa tapahtui dramaattinen muutos 1970 ja lukujen vaihteessa. Viinin kysyntä romahti 90 litrasta alle kolmeen litraan henkilöä kohti. Kuitenkin 1990-luvulla kiinnostus viinin vientiä kohtaan alkoi kasvaa ja viinien taso rupesi nousemaan. Tällä hetkellä Argentiina on maailman viinintuottajista suurin ja viininviejistä kymmenen kärjessä. Argentiinassa valmistetaan n. kaksi kertaa enemmän viiniä kuin esimerkiksi Chilessä tai Saksassa.

6 Argentiinassa syödään erittäin runsaasti punaista lihaa, joten nykyiset argentiinalaiset viinit ovat kehittyneet hyvin paljon sopimaan erityisesti grillilihan kanssa. Argentiinalaiset punaviinit ovat pääasiassa tuhteja ja voimakkaita, melko tanniinisia ja sävyltään paksuja syvän verenpunaisesta aina lähes mustanpunaiseen. Argentiinan syrjäisestä sijainnista johtuen viinikirva (Phylloxera) ei ole saanut maassa kunnollista jalansijaa.

7 Argentiinan viinilainsäädännön mukaan jos viiniä markkinoidaan yhden lajikkeen viininä, tulee viinissä olla vähintään 80 % mainittua lajiketta. Vuonna 2011 Argentiinassa otettiin viinilainsäädäntöön mukaan asetus termeistä Reserva ja Gran Reserva. Reserva 100 litraa tämän laatuluokan viiniä tulee olla valmistettu vähintään 135 kilosta rypäleitä ja sitä tulee kypsyttää vähintään vuosi. Gran Reserva 100 litraa tämän laatuluokan viiniä tulee olla valmistettu vähintään 140 kilosta rypäleitä ja sitä tulee kypsyttää vähintään kaksi vuotta.

8 Viinialueet 5 keskeistä Pohjoiset alueet pienissa Catamarcan, Jujuyn ja Saltan provinsseissa sijaitsevat maailman korkeimmalle (> 3000 m) istutetut viinitarhat. La Rioja Argentiinan vanhinta viininkasvatusaluetta. Nykyisin tunnettu erityisesti Torrontés- ja Moscatel de Alexandrias -pohjaisista valkoviineistään. San Juan Argentiinan toiseksi merkittävin viinialue ja Mendozaa huomattavasti kuumempi ja kuivempi. San Juanista tulee erityisesti laadukkaita Syrah- ja Bonarda-viinejä. Mendoza ylivoimaisesti Argentiinan merkittävin viinialue; yli kaksi kolmasosaa maan viinintuotannosta. Malbec merkittävin rypälelajike. Rio Negro Amerikan eteläisimmät viinitarhat. Erityisesti keskitytty viileässä hyvin kasvaviin lajikkeisiin, mm. Sauvignon Blanc ja Pinot Noir.

9 Rypäleet Malbec ranskalaisperäinen rypälelajike on Argentiinan viljellyin lajike. Koska Malbecia ei viljellä nykyisin juuri missään muualla kuin Argentiinassa, pidetään tätä rypälettä Argentiinan epävirallisena kansallisrypäleenä. Malbec tuottaa täyteläistä vahvan sinipunaisen väristä intensiivisen hedelmäistä viiniä. Tuoksussa voi havaita mustaherukkaa, minttua, kirsikkaa, luumua, kahvia, suklaata ja nahkaa. Tuoksussa on samankaltaisuutta Cabernet Sauvignonin kanssa. Bonarda (Charbono) ranskalaisperäinen rypälelajike: syvän tummia, kypsän hedelmäisiä, melko tanniinisia punaviinejä. Argentiinan toiseksi viljellyin punainen rypälelajike. Cabernet Sauvignon käytetään erityisesti Malbecin kanssa rypälesekoitteissa. Argentiinalaiset Cabernet Sauvignon -viinit ovat usein hieman kevyemmän hedelmäisiä verrattuna muiden maiden vastaaviin.

10 Chile Chilellä on uuden maailman viinimaaksi melko pitkä historia viinien kanssa espanjalaiset konkistadorit toivat ensimmäiset viiniköynnökset maahan jo 1500-luvulla. Kuitenkin maan viinintuotanto pysyi lapsenkengissään vuosisatoja ja vasta 1800-luvulla chileläiset maanomistajat innostuivat ranskalaisesta viininvalmistuksesta ja tällöin maahan tuotiin runsaasti erilaisia ranskalaisia rypälelajikkeita. Kesti kuitenkin 1980-luvulle ennen kuin chileläisten viinien laatu alkoi parantua merkittävästi luvulle tultaessa Chilestä oli tullut yksi maailman suurimpia viinin viejämaita. Ennen 1980-lukua chileläisten viinien laatu oli kehno johtuen ns. tulvakastelumenetelmästä, jossa viinitarhat kasteltiin laskemalla tarhoille runsaasti vettä tulvimalla, jonka jälkeen veden annettiin imeytyä maaperään. Köynnökset saivat näin todella runsaasti vettä ja tuottivat runsaita satoja, mutta rypäleiden laatu oli tästä samasta syystä johtuen huono. Hedelmällinen maaperä. Ei liioin viinikirvaongelmaa.

11 Chilellä ei ole varsinaisia laatuluokituksia ollenkaan, ja vuonna 1995 voimaan tulleet viininvalmistusta koskevat rajoitteet ovat hieman vapaammat kuin muissa maissa. Jos viinin etiketti kertoo viinin olevan tehty jostain tietystä lajikkeesta, viinistä on oltava vähintään 75 % mainittua. Jos viini on tehty tietyn vuosikerran rypäleistä, viinistä on oltava vähintään 75 % mainitulta vuodelta. Termillä Reserva ei ole merkitystä ja sitä saa käyttää vapaasti etiketissä.

12 Viinialueet merkittävimmät kolme maan keskiosassa Aconcagua (alue, jossa valmistetaan tunnetuimpia Chilen korkealaatuisista viineistä) Aconcagua, Casablanca Valle Central (lämpimän ilmaston alue, josta tulee valtaosa Chilen viineistä) Maipo, Colhagua, Curicó, Maule Zona Sur (hieman viileämpi Eteläinen alue) Bío-Bío, Itata

13 Rypäleet Cabernet Sauvignon, Chilen yleisimmäksi rypäleeksi noussut ranskalaisperäinen lajike, josta tehdään merkittävä osa vientiin menevästä punaviinistä Carménère, Chilen "kansallislajike"; alunperin Ranskasta peräisin oleva rypäle, jota nykyisin kasvatetaan lähes yksinomaan vain Chilessä tuottaa pääasiassa voimakkaita ja mausteisia punaviinejä. Carménère-viinin tuoksu on runsas, paprikainen, yrttinen ja rehevä. Maku on runsas ja täyteläinen, lämmin, hieman mausteinen, pehmeä ja pitkä. Merlot, Ranskasta peräisin oleva lajike, joka tuottaa pehmeitä, ja hedelmäisiä punaviinejä. Pais, espanjalaisten konkistadorien tuoma helppohoitoinen ja runsassatoinen lajike, joka oli ennen 2000-lukua Chilen viljellyin rypäle tuottaa kevyitä ja heikkolaatuisia, ruskeahkoja punaviinejä.

14 Lähteet Hugh Johnson: Suuri Viinikirja, 4. painos, 1995 Karmavuo, Risto & Lihtonen, Juha: Viinin ystävän kirja, s Pieksämäki: Teos, Wikipedia

15 Päivän viinit Argentiina: - La Celia Pioneer Merlot Domaine Bousquet Reserve Organic Malbec BenMarco Expressivo 2013 Malbec, Cabernet Sauvignon, Tannat, Syrah, Petit Verdot, Bonarda Chile: - Mayu Reserva Carménère Escudo Rojo 2011 Cabernet Sauvignon, Carménère, Syrah, Cabernet Franc - Pangea Syrah 2007