KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMI- NEN TONTILLE. KAAVA NRO 8428. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 21. päivänä tammikuuta 2013 päivättyä ja 3.3.2014 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8428. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8428 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee kaupungin keskustassa, Kyttälän kaupunginosassa tonteilla 174-3 ja 4. Pinta-alaltaan noin 0,8 ha suunnittelualue rajautuu itäpuolella rautatiealueeseen ja ratapihaan, eteläpuolella Posteljooninpuistoon, länsipuolella Rautatienkatuun ja pohjoispuolella Rongankatuun. Kaava-alue muodostaa kaupunkimaisesti rakennetun korttelikokonaisuuden. Korttelialueella sijaitsee vuonna 1972 valmistunut arkkitehti Veikko Malmion suunnittelema Tampereen Postitalo. Rakennuskokonaisuus kattaa koko korttelin: kaksikerroksinen osa Rautatienkadun puolella, 9-kerroksinen osa Posteljooninpuiston puolella, 7-kerroksinen osa Rongankadun puolella ja viimeisimpänä lisäyksenä vuonna 2012 valmistunut 8-kerroksinen hotellilaajennus korttelin itäreunassa. Suunnittelualueen ympäristössä on keskustamaisesti rakennettuja asuin- ja liikekortteleita sekä Tampereen rautatieasema ja Tampereen klassillinen koulu. Kaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuintilojen rakentaminen Rautatienkadun varteen nykyisen kaksikerroksisen rakennusosan päälle. Samalla mahdollistetaan korttelin koillis- ja itäreunan liike- ja toimistotilojen täydennysrakentaminen. Rautatienkadun katutilasta pyritään muodostamaan nykyistä miellyttävämpi, ja tähän uudisosalla ja alimpiin kerroksiin toteutettavilla liiketiloilla on suuri merkitys. Tontille toteutettavat uudet autopaikat on tarkoitus sijoittaa nykyisiin maanalaisiin pysäköintitiloihin. Tontin koillisnurkasta on tarkoitus liittää pieni osa rata-alueeseen. Lisäksi on tarkasteltu Rongankatuun liitettävän osan käyttömahdollisuuksia ja liikennejärjestelyjä korttelin pohjoispuolisen ajoluiskan purkamisen jälkeen. Kaavaprosessin vaiheet Tontin maanomistaja on tehnyt 28.9.2011 kirjatun aloitteen asemakaavan muutoksesta asuinrakennuksen rakentamiseksi tontille. Kaavahanke tuli vireille 23.2.2012, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 23.2. 15.3.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kolme kommenttia. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi, että hankkeen lähtöaineistot ovat kulttuuriympäristön osalta riittäviä. Postitalon uudistaminen ja laajentaminen on mahdollista, edellyttäen että rakennuksen ominaispiirteet huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja kaavamääräyksissä. Ympäristönsuojelu totesi, että mahdollisia tärinän vaikutuksia on syytä arvioida ja tarpeen tullen selvittää. Liikennevirasto totesi, että kaavoituksessa on noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista ja huomioitava tärinään ja runkomelutasoon liittyvät suositukset.
Saatujen kommenttien myötä laadittiin erilliset selvitykset tärinästä ja ympäristömelusta. Asemakaavahankkeen tontinkäyttösuunnitelmia esiteltiin kaupunkikuvatoimikunnassa 8.3.2012, jonka jälkeen suunnitelman massoittelua tarkennettiin. Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 24.1. 14.2.2013 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Luonnoksesta jätettiin määräaikana kahdeksan lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Ympäristönsuojelu totesi, että kaavaan tulee lisätä merkintä majoituskäyttöön sallitusta rakennuksen osasta, ja kaavan melumääräyksiä tulee täydentää Rautatienkadun ja Rongankadun varren parvekkeiden ja terassien osalta. Rakennusvalvonta esitti korttelialueen käyttötarkoitusmerkinnän C (keskustatoimintojen korttelialue) tarkentamista. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi, että Postitalon eteläosan säilyttäminen ja kunnostaminen on positiivinen asia. Sen sijaan matalien osien päälle suoraan vanhaa seinälinjaa jatkava täydennysrakentaminen ei huomioi parhaalla mahdollisella tavalla rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä. Ratkaisu on kuitenkin kulttuuriympäristöarvojen osalta mahdollinen. Tampereen Sähköverkko Oy totesi, että mikäli kortteli jaetaan tonteiksi ja niillä on eri omistajat, tulee jokaisella tontilla pääsääntöisesti olla oma sähköliittymä. Tampereen aluepelastuslaitos totesi, että kaavassa tulee huomioida rata-alueen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvä onnettomuusriski. Elisa Oyj totesi, että se tulee laskuttamaan mahdolliset verkkoonsa kohdistuvat siirrot niiden tarvitsijalta. Tampereen Vesi totesi, että maanalaisten pysäköintitilojen ajoyhteyksien kohdalla on jakeluvesijohto, ja putkien mahdollisesta siirrosta sovitaan Tampereen Veden kanssa. Yleisten alueiden suunnittelulla ei ollut huomauttamista kaavasta. Asunto Oy Tampereen Jeremiaksen mielipiteessä kiinnitettiin huomiota lisärakentamisen volyymiin, kaupunkikuvaan ja viihtyisyyteen, melutason ohjearvoihin ja liikennejärjestelyihin sekä esitetään ajorampin merkitsemistä purettavaksi. Toisessa mielipiteessä täydennyssuunnitelmia pidettiin hyvinä, mutta esitettiin lounaisnurkan sisennyksen rakentamista umpeen. Luonnosvaiheen jälkeen on keskusteltu VR:n ja Liikenneviraston kanssa tontin itäpuolella sijaitsevasta VR:n junien autolastaustoiminnasta ja sen siirtämisestä. Lastauksen sijaintivaihtoehtoja on selvitetty 2010 valmistuneessa henkilöratapihan yleissuunnitelmassa, jossa parhaaksi vaihtoehdoksi esitetään sijaintia ratapihan länsipuolella Sorinkadun läheisyydessä. VR ja Liikennevirasto toteavat, että autojuna-asema voidaan siirtää pysyvään uuteen paikkaan, kun Kansi- ja Keskusareena -hanke on toteutettu. Autolastaustoiminnan säilyttämisen edellytykset on turvattava myös siihen saakka. Alue, jolla ajoramppi sijaitsee, merkitään kaavassa katualueeksi. Katualueen tarkempia järjestelyjä ei ratkaista asemakaavassa. Tampereen kaupungin kiinteistötoimen ja maanomistajan välillä tulee tehtäväksi maankäyttösopimus, jossa määritellään mm. tontin osan luovuttamiseen sekä rampin purkuvastuuseen liittyviä seikkoja. Saadun palautteen ja jatkosuunnittelun pohjalta tarkistettiin kaavan pääkäyttötarkoitusta, rakennusaloja, rakennusoikeutta sekä meluun ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä määräyksiä. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan 15.4.2014 asemakaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville 17.4. 19.5.2014. Ehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot Liikennevirastolta, VR-Yhtymä Oy:ltä ja Pirkanmaan Elykeskukselta. Ehdotuksesta saatiin kaksi lausuntoa eikä yhtään muistutusta. Liikennevirasto toteaa, että nykyinen ajoyhteys kaava-alueen itäpuoliselle henkilöratapihan autojunien lastauslaiturille tulee säilyttää pohjoisen ajoneuvorampin kautta katualueena. Ajoyhteys ja siihen liittyvä pihan käyttöoikeus on
säilytettävä nykyisellään niin kauan kuin autojunalastaustoiminnot säilyvät nykyisellä paikallaan. Kaavamuutos ei saa estää tai haitata autojunalastauslaiturin käyttöä. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. VR-Yhtymä Oy toteaa, että kaava-alueen itäpuolella sijaitsee VR:n kannalta keskeinen autojunien lastaustoiminta. Ajoyhteys autojunien lastauslaiturille pitää säilyttää Rongankadun ajorampin kautta ja se tulee merkitä katualueeksi. Toimintaan liittyvän pihan käyttöoikeus pitää myös säilyttää. Autojunalastaus on säilytettävä nykyisessä paikassa eikä asemakaavamuutos saa estää eikä haitata toimintaa. Tampereen Kansi- ja Keskusareena -hankkeen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia siirtää toiminta toiseen paikkaan ratapihalla, mutta väliaikaisjärjestelyjä ei ole mahdollista tehdä. Huoltoliikenne rautatieasemarakennuksen Posteljooninpuiston puoleiseen siipeen pitää säilyttää edelleen, koska myös asemaravintolan huoltoliikenne hoidetaan sitä kautta. Nykyisen ajorampin alue merkitään kaavassa pääosin katualueeksi. Tämä mahdollistaa alueen hyödyntämisen osana Rongankadun katutilaa rampin poistuttua. Rampin olemassa olon ajan liikennejärjestelyt toteutetaan nykyisellä tavalla. Rampin purkaminen edellyttää kaavamuutosalueen ulkopuolisen henkilöratapihan autojunalastauksen siirtämistä. Nykyinen lastaustoiminta tapahtuu kaavan mukaisesti rautatiealueella, eikä sen siirtäminen vaadi asemakaavan muutosta. Tällä asemakaavalla ei voida muuttaa kaavan ulkopuolista lastaustoimintaa tai osoittaa väliaikaisia ajoyhteysjärjestelyjä. Postitalon eteläpuolelta voidaan edelleen järjestää huoltoyhteys rautatieasemarakennukseen. Lausunnot eivät aiheuttaneet muutoksia kaavakarttaan. Asemakaavan keskeinen sisältö Korttelin maankäytön pääperiaatteet säilyvät ennallaan, mutta pääkäyttötarkoitus muuttuu liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) keskustatoimintojen korttelialueeksi (C). Käyttötarkoitusta täydennetään sallimalla asuinrakentaminen Rautatienkadun varressa. Korttelialueen rajoja tarkistetaan muuttamalla korttelialuetta Rongankadun katualueeksi ja liittämällä Rongankadun alikulun rakenteita sisältävä korttelin koillisnurkka osaksi rautatiealuetta. Rakennusoikeutta lisätään kaavan hakijan tavoitteen mukaisesti mahdollistamaan korttelialueen kehittäminen monipuoliseksi keskustakortteliksi. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä 30 250 k-m 2, joka vastaa keskimääräistä tonttitehokkuutta e=4.05. Rakennusoikeus kasvaa yhteensä 8 250 k-m 2. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen pinta-ala on 0,7460 ha ja koko kaava-alueen pinta-ala on 0,8079 ha. Asemakaava-alueelle on mahdollista toteuttaa asuntojen kokojakaumasta riippuen noin 60 80 asuntoa. Uusien asukkaiden määrä on vastaavasti noin 140 180. Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Tähän asemakaavaan tullaan tekemään maankäyttösopimus. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin XI kaupunginosan (Kyttälä) korttelia 174. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin XI kaupunginosan (Kyttälä) kortteli 174 sekä katu- ja rautatiealuetta.
Tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin XI kaupunginosan (Kyttälä) korttelin 174 tontti 5. Kaavan tilaaja: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen (maankäytön suunnittelu), kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä Kaavan laatija: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, projektipäällikköinä ja pääsuunnittelijoina arkkitehdit Mikko Siitonen ja Sanna Karppinen Diaarinumero: TRE:7834/10.02.01/2011, pvm 28.9.2011 Vireille tulo: 23.2.2012. 1.2 Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee kaupungin keskustassa, Kyttälän kaupunginosassa tonteilla 174-3 ja 4. Pinta-alaltaan noin 0,8 ha suunnittelualue rajautuu itäpuolella rautatiealueeseen ja ratapihaan, eteläpuolella Posteljooninpuistoon, länsipuolella Rautatienkatuun ja pohjoispuolella Rongankatuun. Kaava-alue muodostaa kaupunkimaisesti rakennetun korttelikokonaisuuden. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kyttälä XI-174-3 ja 4, Rautatienkatu 21, asuinrakennuksen rakentaminen tontille. Kaava nro 8428. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 23.2.2012 2. Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava, 21.1.2013, tark. 3.3.2014 3. Havainnepiirros, A-Insinöörit Suunnittelu Oy 21.1.2013, tark. 3.3.2014 4. Asemakaavan seurantalomake 5. KOY Rautatienkatu 21, asemakaavan liikenneselvitys. WSP Finland Oy 31.10.2012. 6. Postitalo, Tampere, kaava nro 8428. Ilmanlaatuselvitys nykytilanne ja v. 2030 liikenne-ennuste. Enwin Oy 28.5.2012. 7. Rautatienkatu 21, Tampere, kaava nro 8428. Meluselvitys. Ramboll Finland Oy 28.8.2012. 8. Rautatienkatu 21, Tampere, kaava nro 8428. Tärinäselvitys. Ramboll Finland Oy 11.5.2012. 9. Tampereen Postitalo rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi. Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut 17.12.2007. Päivitetty A-Insinöörit Suunnittelu Oy 21.8.2012. 10. Rautatienkatu 21, asemakaava nro 8428. Varjotarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 21.3.2013. 11. Havainneaineistoa, Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy 21.1.2013 12. Ote Tampereen kaupunkikuvatoimikunnan kokouksen pöytäkirjasta 8.3.2012 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Henkilöratapihan muutos, yleissuunnitelma. Liikennevirasto 18.6.2010
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Korttelialueella sijaitsee vuonna 1972 valmistunut arkkitehti Veikko Malmion suunnittelema Tampereen Postitalo. Rakennuskokonaisuus kattaa koko korttelin: kaksikerroksinen osa Rautatienkadun puolella, 9-kerroksinen osa Posteljooninpuiston puolella, 7-kerroksinen osa Rongankadun puolella ja viimeisimpänä lisäyksenä vuonna 2012 valmistunut 8-kerroksinen hotellilaajennus korttelin itäreunassa. Suunnittelualueen ympäristössä on keskustamaisesti rakennettuja asuin- ja liikekortteleita sekä Tampereen rautatieasema ja Tampereen klassillinen koulu. Viistokuva vuodelta 2012. Suunnittelualue rajattu punaisella. 2012 BLOM. Kopiointi kielletty. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue lähiympäristöineen on ollut rakennettuna ja käytössä pitkään eikä sillä siten sijaitse kasvillisuudeltaan luonnontilaisia osia. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee pieni lehtipuuvaltainen Posteljooninpuisto. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kyttälän alue liitettiin Tampereen kaupunkiin 1877 ja se asemakaavoitettiin vuonna 1886. Tätä ennen alue oli toiminut Tammerkosken rantojen tehtaiden matalista puutaloista koostuvana sokkeloisena työläisesikaupunkina. Ennen Kyttälän liittämistä sille oli valmisteltu vanhan kaupungin mukaista ruutuasemakaavaa. Tampereeseen liittämisen jälkeen Kyttälä purettiin ja rakennettiin uudelleen. Tämän vuoksi Kyttälän pohjoisosan rakennuskanta on peräisin 1900-luvun alusta ja sitä myöhemmiltä ajoilta. Asemakaava ei kuitenkaan toteutunut täysin sellaisenaan, vaan kansallisromantiikan vaikutteiden tultua Suomeen Rongankadun pohjoispuoliset osat jätettiin epäsymmetrisiksi noudattamaan silloisia olemassa olevia katuja. Rongankadun eteläpuoli mukaan lukien kaava-alue toteutettiin ruutuasemakaavan mukaisesti.
Suunnittelualueen ympäristö on keskustamaisesti rakennettuja asuin- ja liikekortteleita. Länsipuolella Rautatienkadun toisella puolen on 7-kerroksisia asuin- ja liikekortteleita. Pohjoispuolella sijaitsee Rongankatu sekä 1970- ja 1990-luvuilla rakennetut 7- kerroksiset asuinkorttelit, joiden katutasossa on liiketiloja. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee rautatien ratapiha-aluetta, joka jakaa kaupunkia voimakkaasti etelä-pohjoissuuntaisesti. Suunnittelualueen pohjoispuolelle Rongankadulle on avattu rautatien alittava uusi kevyen liikenteen alikulkuyhteys, joka toimii yhtenä keskustan kevyen liikenteen pääreiteistä. Kaupunkikuva Tontti sijaitsee kaupunkikuvallisesti tärkeällä ja näkyvällä paikalla kaupungin rautatieaseman pääsisäänkäynnin lähellä. Korttelin kaupunkikuvallisesti hallitsevin osa on 9-kerroksinen eteläjulkisivu. Suunnittelualue rajautuu Posteljooninpuistoon ja Tampereen rautatieasemaan, jotka ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Tampereen rautatieasema ja veturitallit, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009). Tampereen rautatieaseman ja veturitallien rajaus. Kohde on yksi maamme valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Suunnittelualue on merkitty karttaan punaisella. Karttaote www.rky.fi. Rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1972 valmistunut arkkitehti Veikko Malmion suunnittelema rakennuskokonaisuus, Tampereen Postitalo. Kerrosmäärältään vaihtelevaan korttelikokonaisuutta on myöhempinä vuosina täydennetty useaan otteeseen viimeisimpänä lisäyksenä vuonna 2012 valmistunut hotellilaajennus korttelin itäreunaan. Samassa yhteydessä on rautatiealueen lastauslaiturille johtava tontin eteläreunan ajoramppi purettu.
Korttelin julkisivu etelään. Vuoden 2012 hotellilaajennus kuvassa väritettynä. Kuva Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy. Asuminen Suunnittelualueena oleva rakennuskokonaisuus ei tällä hetkellä ole asuinkäytössä, mutta naapurustossa asuntoja on runsaasti. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Tampereen keskustan monipuolinen palvelu- ja työpaikkatarjonta. Kaavamuutosalueen rakennuskokonaisuudessa sijaitsee liike-, toimisto- ja ravintolatiloja sekä päivittäistavarakauppa. Kaupungin palveluverkon kartta (Hyvinvointipalvelut - Palveluverkon kehittämissuunnitelma, Tampereen kaupunki 2009). Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu mustalla ympyrällä. Virkistys Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on keskustan monipuoliset virkistysmahdollisuudet. Lisäksi tontilta on pääsy kattavalle kevyen liikenteen reitistölle. Tekniset verkostot Suurin osa johdoista ja kaapeleista sijaitsee suunnittelualuetta ympäröivien katualueiden alla. Tontti on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Liikenne Rautatienkatu ja Rongankatu rajaavat suunnittelualuetta sen länsi- ja pohjoispuolilta. Tonttiliittymät suunnittelualueelle on järjestetty molemmilta kaduilta. Itäpuolella sijaitsee vilkkaasti liikennöity rautatie ja aseman ratapiha. Suunnit-
telualueen itäsivulla on autojunien lastauslaituri. Ajoyhteydet laiturille kulkevat postitalon pohjoispuolisen ajoluiskan kautta. Korttelikokonaisuuden pysäköintitiloja on kolmessa kerroksessa: rakennuksen kellarikerroksessa, katutason pysäköintihallissa sekä ratapihan tasolla. Pysäköinti- ja huoltoliikenne tapahtuu Rautatienkadulta sekä Rongankadulta. Suunnittelualuetta ympäröivät hyvät kävely- ja pyöräilyreitistöt. Suunnittelualue sijaitsee myös erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Vuoden 2011 ja 2012 aikana on asemakaava-alueen kohdalla parannettu sekä Rongankadun että Rautatienkadun kevyen liikenteen katujärjestelyjä. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen merkittävimmät ympäristöhäiriöt muodostuvat ympäröivien liikennealueiden (katu- ja rautatiealue) aiheuttamasta liikennemelusta, tärinästä ja ilmansaasteista. Suunnittelualue sijaitsee ratapihan vieressä, joten radalla on runsaasti vaihteita ja muita epäjatkuvuuskohtia kiskoissa. Lisäksi ratapihalla liikennöi päivittäin yksi dieselveturi matkustajajunien ns. vaihtotöissä. Tavarajunaliikenteen osalta henkilöratapihan ohi kulkee päivittäin viisi junaa vuorokaudessa. Kaavamuutoksen yhteydessä laadittiin selvitykset alueen ilmanlaadusta, melusta ja tärinästä. 3.1.4 Maanomistus Tontin nro 174-3 omistaa Kiinteistö Oy Tampereen Uusi Rautatienkatu 21 ja tontin nro 174-4 omistaa Kiinteistö Oy Tampereen Rautatienkatu 23. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut oikeusvaikutteisen Pirkanmaan maakuntakaavan 29.3.2007. Siinä suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi merkityn alueen (akv 173, Tammerkosken teollisuusmaisema sis. Hämeenkadun) sekä maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi merkityn alueen (akm 167, Jussinkylä, X, XI), joka sisältää myös valtakunnallisesti arvokkaan Tampereen Tuomiokirkon (akv162). Suunnittelualueen itäpuolelle on osoitettu päärata. Merkinnällä osoitetaan henkilö- tai tavaraliikenteen kannalta merkittävät pääradat. Ympäröivässä maankäytössä on otettava huomioon junaliikenteen mahdollinen melu- ja tärinävaikutus.
Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu valkoisella ympyrällä. 3.2.1.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, asuntopoliittinen ohjelma ja ilmastostrategia hyväksyttiin seutuhallituksen kokouksessa 24.3.2010 jäsenkuntien käsittelyyn lähetettäväksi. Oikeusvaikutukseton rakennesuunnitelma osoittaa kaupunkiseudun ne alueet, joilla kaupunkirakennetta halutaan voimakkaasti kehittää. Oikeusvaikutuksettomassa Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:ssa Kyttälän alue määritellään osana Tampereen keskusta-aluetta valtakunnanosakeskukseksi. Keskusta-alueelle esitetään kerrostaloasumista sekä keskustahakuisia palveluita ja työpaikkoja. Alueen asukasmäärän lisäykseksi vuoteen 2019 mennessä esitetään 4 000 uutta asukasta ja vuosille 2020-2030 6 000 uutta asukasta. Uusia työpaikkoja esitetään 15 000. Rakennesuunnitelmakartassa Kyttälä on osoitettu merkinnällä kävelykeskusta/ kävelykeskustaksi kehitettävä alue. Alueelle sijoitetaan monipuolisesti keskustahakuisia julkisia ja kaupallisia palveluja, työpaikkoja sekä asumista ja kehitetään kevyen liikenteen käyttöedellytyksiä. Rakennesuunnitelmakartassa rautatiealueelle on lisäksi osoitettu lähijunaverkko ja rautatieasemalle lähijunan seisake/ asema. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu valkoisella ympyrällä.
3.2.1.3 Yleiskaava Keskustan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.1.1995. Siinä suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle työpaikkatoiminnalle. Kaupunginvaltuuston 18.1.2006 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa keskustan liikenneosayleiskaavassa suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolille Rautatienkadulle ja Rongankadulle on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarpeet. Ote keskustan osayleiskaavasta sekä liikenneosayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu mustalla katkoviivaympyrällä. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt yleiskaavoitusohjelman 2012 2014 mukaisesti. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 1.4.2014 asettaa kaksi yleiskaavaluonnosta nähtäville 3.4. 28.5.2014. Kaavamuutosalue on molemmissa maankäytön luonnosvaihtoehdoissa merkitty keskustatoimintojen alueeksi, joka kuuluu asemanseudun, Tullin alueen ja radan varren muodostamaan ydinkeskustan laajentumisalueeseen. Kortteli on myös korkeaan rakentamiseen soveltuvaa aluetta. Osayleiskaavan liikennevaihtoehdoissa Rautatienkatu kuuluu keskustan kehään, jossa kulkee myös keskustan pyöräilyn pääreitti. Rongankatu on seudullinen pyöräilyn pääreitti sekä virkistysverkkoon liittyvä jalankulun reitti. Postitalon pohjoispuolella on keskitettyä pyöräpysäköintiä. Ote keskustan osayleiskaavan maankäyttöluonnoksesta (VE1) sekä liikenneluonnoksesta (VE1). Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä ympyrällä.
3.2.1.5 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 18.6.2008 vahvistettu asemakaava nro 8168. Siinä suunnittelualue on Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Rakennusoikeus korttelialueella on 22 000 k-m 2. Kaavassa ei ole määrätty suurinta sallittua kerroslukua, vaan rakennusaloille on osoitettu julkisivujen enimmäiskorkeus (28.0 30.0 m). Ajoyhteydet rautatiealueelle on osoitettu ajorasitteina kaavan etelä- ja pohjoisreunoilla. Tontin ajoneuvoliikenteelle on osoitettu ohjeellisia suuntia (saapuminen Rongankadulta ja poistuminen Rautatienkadulle). Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 3.2.1.6 Tonttijako Tonteilla on voimassa 22.9.2011 hyväksytty tonttijako nro 8494. 3.2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna 2014. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa liike- ja toimistorakentamisen tehostaminen ja asuinrakennuksen rakentaminen nykyisen kaksikerroksisen liiketilan päälle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2.1 Aloite Tontin yksityinen maanomistaja Fennia on tehnyt 28.9.2011 kirjatun aloitteen asemakaavan muutoksesta asuinrakennuksen rakentamiseksi tontille. Lisäksi suunnitteilla on rakentaa olemassa oleviin tiloihin toimisto- ja liiketilaa.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Alueen asukkaat Yhteisöt ja alueella toimivat yritykset, joiden toimialaan kaava vaikuttaa Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavan tilaaja) viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos Kaupungin yhtiöt ja liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi, joukkoliikenne VR-yhtymä, Liikennevirasto Esteettömyysasiamies Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan maakuntamuseo Elinkeinotoiminta: TREDEA OY/ Kaupunkikehitysryhmä Pirkanmaan ELY-keskus Muut tahot ilmoituksensa mukaan 4.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 23.2.2012, jolloin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 23.2. 15.3.2012 palvelupiste Frenckellissä sekä kaupungin internet-sivuilla mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kolme kommenttia. Annetuissa kommenteissa ja mielipiteissä kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkoihin (tiivistelmä ja kursiivilla asemakaavamuutoksen laatijan vastine): Kommentit 1. Pirkanmaan maakuntamuseo: - Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että hankkeen lähtöaineistot ovat kulttuuriympäristön osalta riittäviä. Lisäksi maakuntamuseo toteaa, että postitalon uudistaminen ja laajentaminen on mahdollista, edellyttäen että rakennuksen ominaispiirteet huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja kaavamääräyksissä. - Kaavaluonnos tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. - Merkitään tiedoksi. Asemakaavamääräykset edellyttävät, että uudisrakennuksen sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan kiinnitetään erityistä huomiota. - Kaavaluonnos lähetetään maakuntamuseoon lausunnolle.
2. Ympäristönsuojelu: - Mahdollisia tärinän vaikutuksia on syytä arvioida ja tarpeen tullen selvittää. - Tärinästä on laadittu erillinen selvitys. 3. Liikennevirasto: - Kaavoituksessa on noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992). - Rakennuksissa tulee alittaa tärinän osalta VTT:n laatiman ohjeen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (vw,95 0,30 mm/s) ja runkomelun osalta VTT:n laatiman esiselvityksen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi (VTT tiedotteita 2468) suositus runkomelutason raja-arvosta (Lprm) 30/35 db. - Tärinästä ja ympäristömelusta on laadittu erilliset selvitykset. - Kaavan määräyksillä otetaan huomioon ympäröivä liikennemelu. Tärinäselvityksen mukaan suunnitelluissa tiloissa ei ylitetä värähtelyluokan C raja-arvoa. Asemakaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen jatkettiin asemakaavan muutoksen laatimista asemakaavaluonnokseksi. Annettujen kommenttien myötä laadittiin erilliset selvitykset tärinästä ja ympäristömelusta. Asemakaavahankkeen tontinkäyttösuunnitelmia esiteltiin kaupunkikuvatoimikunnassa 8.3.2012. Annettujen kommenttien perusteella suunnitelman massoittelua tarkennettiin. Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 24.1. 14.2.2013 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Luonnoksesta jätettiin määräaikana kahdeksan lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkoihin (tiivistelmä ja kursiivilla asemakaavamuutoksen laatijan vastine): Lausunnot 1. Tampereen kaupungin yleisten alueiden suunnittelu - Ei huomauttamista. 2. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu - Asumisen lisäksi myös majoituskäyttöön tarkoitetut rakennuksen osat tulee merkitä kaavakartalle. Majoitustiloja koskevat asumiseen rinnastettavat melun ohjearvot, joiden alittumisesta on varmistuttava majoitustilojen sijaintia määritettäessä. - Asumista ei tule sijoittaa radan varteen, joten kaavassa asuntoja on sallittu vain Rautatienkadun puolelle (as-11). Koska kortteliin on kuitenkin jo aiemmin rakennettu majoitustiloja radan puolelle, niiden merkitsemistä kaavakarttaan nykyiselle paikalleen ei pidetty tarkoituksenmukaisena. - Kaavan melumääräyksiä tulee täydentää Rautatienkadun ja Rongankadun varren parvekkeiden ja terassien osalta.
- Kaava edellyttää, että parvekkeet on rakennettava lasitettuina ja ainakin osittain sisäänvedettyinä asuntojen melusuojauksen vuoksi ja että jokaiseen asuntoon on liitettävä lasitettu parveke tai melulta suojattu ulko-oleskelutila (jyht-1). Kaavaan lisätään määräys rakennuslupa-asiakirjoihin liitettävästä meluntorjuntasuunnitelmasta (me-12). 3. Tampereen kaupungin rakennusvalvonta - Korttelialueen käyttötarkoitusmerkintää C (keskustatoimintojen korttelialue) tulee tarkentaa esimerkiksi ohjaamalla asumiseen sallittua osuutta rakennusoikeudesta. - Käyttötarkoitusmerkintää on tarkennettu ehdotusvaiheessa. 4. Pirkanmaan maakuntamuseo - Postitalon eteläosan säilyttäminen ja kunnostaminen on positiivinen asia. Sen sijaan matalien osien päälle suoraan vanhaa seinälinjaa jatkava täydennysrakentaminen ei huomioi parhaalla mahdollisella tavalla rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä. Ratkaisu on kuitenkin kulttuuriympäristöarvojen osalta mahdollinen. Mikäli hanke etenee kaavaluonnoksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, kaavaehdotusta ei ole välttämätöntä lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. - Hanke on edennyt kaavaehdotusvaiheessa kulttuuriympäristövaikutusten osalta kaavaluonnoksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 5. Tampereen Sähköverkko Oy - Mikäli kortteli jaetaan tonteiksi ja niillä on eri omistajat, tulee jokaisella tontilla pääsääntöisesti olla oma sähköliittymä. - Merkitään tiedoksi. 6. Tampereen aluepelastuslaitos - Kaavassa tulee huomioida rata-alueen varallisten aineiden kuljetuksiin liittyvä onnettomuusriski. - Kaavaan on lisätty vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamaa riskiä koskeva yleismääräys. 7. Elisa Oyj - Elisa Oyj tulee laskuttamaan mahdolliset verkkoonsa kohdistuvat siirrot niiden tarvitsijalta. - Merkitään tiedoksi. 8. Tampereen Vesi - Maanalaisten pysäköintitilojen ajoyhteyksien kohdalla on jakeluvesijohto. Putkien mahdollisesta siirrosta sovitaan Tampereen Veden kanssa ja niistä aiheutuva kustannus tulee kaavamuutoksen edunsaajalle. - Merkitään tiedoksi.
Mielipiteet 1. Asunto Oy Tampereen Jeremias - Postitalon merkittävä lisärakentaminen hävittää rakennuksen ominaispiirteet, aiheuttaa varjostushaittoja, kaventaa näkemäalueita ja Rautatienkadun katutilaa sekä heikentää näkymiä mm. Tuomiokirkon suuntaan. Lisäksi lisärakentaminen heikentää asuinympäristön viihtyisyyttä ja laatua, eikä tuo alueelle lisäarvoa. Ratkaisu ei kohenna Rongankadun katualuetta eikä paranna kaupunkikuvaa. - Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan Postitalon lisärakentaminen heikentää rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta on mahdollinen. - Lisärakentamisen aiheuttamaa varjostusta on tutkittu kaavan liitteenä olevassa varjotarkastelussa, jonka mukaan uudet rakennuksen osat varjostavat lähikiinteistöjä Rautatienkadun puolella lähinnä aamupäivällä ja Rongankadun puolella lähinnä syksyllä iltapäivällä. Leveän Rongankadun puolella varjostusvaikutus naapurikiinteistöihin jää vähäiseksi. Voimassa olevan asemakaavan nro 8168 sallimaan rakentamiseen verrattuna varjostustilanne ei juuri muutu. - Lisärakentaminen kaventaa Rautatienkadun katutilaa kolmannesta kerroksesta ylöspäin. Korttelin pohjois- ja eteläpuolella Rautatienkadun katutila kuitenkin laajenee jälleen. Huomioiden alueen sijainti aivan kaupungin ydinkeskustassa korkein rakennuksin reunustetut katutilat ovat luontevia. Lisärakentaminen heikentää Tuomiokirkon näkymistä vain Postitalon eteläosasta katsottuna, kadulla kulkijan näkymiin sillä ei ole vaikutusta. - Rongankadun puoleinen ajoramppi tulisi merkitä kaavaan purettavaksi rakennuksen täydennysrakentamisen yhteydessä. Esitetyt liikenneratkaisut ovat sekavat ja vaaralliset. - Alue, jolla ajoramppi sijaitsee, on kaavassa merkitty katualueeksi, jonka alla on maanalaista tilaa. Tämä mahdollistaa alueen hyödyntämisen osana Rongankadun katutilaa, mutta katualueen tarkempia järjestelyjä ei ratkaista asemakaavassa. Tampereen kaupungin kiinteistötoimen ja maanomistajan välillä tulee tehtäväksi maankäyttösopimus, jossa määritellään mm. tontin osan luovuttamiseen sekä rampin purkuvastuuseen liittyviä seikkoja. - Kaavaselostuksessa mainittu valtioneuvoston periaatepäätös melun ohjearvoista (993/1992) on vanhentunut. Uudet melutasot on määritelty Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 31.5.2006. - Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 31.5.2006 on määritelty muilta kuin ohjearvojen osalta melusuojauksen periaatteita. Melusuojauksen vuoden 1992 ohjearvot ovat edelleen voimassa. 2. Lähiympäristön asukas - Lisärakentamissuunnitelmat ovat onnistuneita. Lounaisnurkan sisennys tulisi rakentaa umpeen. - Lounaisnurkan sisennys on tarpeen Postitalon kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeimmän ja säilytettävän eteläjulkisivun erottamiseksi uudesta länsijulkisivusta.
Saadun palautteen ja jatkosuunnittelun pohjalta tarkistettiin kaavan pääkäyttötarkoitusta, rakennusaloja, rakennusoikeutta sekä meluun ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä määräyksiä. Asemakaavaehdotus Yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan 15.4.2014 asemakaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville 17.4. 19.5.2014. Ehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot Liikennevirastolta, VR-Yhtymä Oy:ltä ja Pirkanmaan Elykeskukselta. Ehdotuksesta saatiin kaksi lausuntoa eikä yhtään muistutusta. Lausunnot 1. Liikennevirasto - Nykyinen ajoyhteys kaava-alueen itäpuoliselle henkilöratapihan autojunien lastauslaiturille tulee säilyttää pohjoisen ajoneuvorampin kautta katualueena. Ajoyhteys ja siihen liittyvä pihan käyttöoikeus on säilytettävä nykyisellään niin kauan kuin autojunalastaustoiminnot säilyvät nykyisellä paikallaan. Kaavamuutos ei saa estää tai haitata autojunalastauslaiturin käyttöä. - Ei muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. 2. VR-Yhtymä Oy - Kaava-alueen itäpuolella sijaitsee VR-Yhtymän kannalta keskeinen autojunien lastaustoiminta. Ajoyhteys autojunien lastauslaiturille pitää säilyttää Rongankadun ajorampin kautta ja se tulee merkitä katualueeksi. Toimintaan liittyvän pihan käyttöoikeus pitää myös säilyttää. - Autojunalastaus on säilytettävä nykyisessä paikassa eikä asemakaavamuutos saa estää eikä haitata toimintaa. Asia pitää kirjata kaavan sisältöön. - Tampereen Kansi- ja Keskusareena -hankkeen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia siirtää toiminta toiseen paikkaan ratapihalla, mutta väliaikaisjärjestelyjä ei ole mahdollista tehdä. - Huoltoliikenne rautatieasemarakennuksen Posteljooninpuiston puoleiseen siipeen pitää säilyttää edelleen, koska myös asemaravintolan huoltoliikenne hoidetaan sitä kautta. Nykyisen ajorampin alue merkitään kaavassa pääosin katualueeksi. Tämä mahdollistaa alueen hyödyntämisen osana Rongankadun katutilaa rampin poistuttua. Rampin olemassa olon ajan liikennejärjestelyt toteutetaan nykyisellä tavalla. Rampin purkaminen edellyttää kaavamuutosalueen ulkopuolisen henkilöratapihan autojunalastauksen siirtämistä. Nykyinen lastaustoiminta tapahtuu kaavan mukaisesti rautatiealueella, eikä sen siirtäminen vaadi asemakaavan muutosta. Tällä asemakaavalla ei voida muuttaa kaavan ulkopuolista lastaustoimintaa tai osoittaa väliaikaisia ajoyhteysjärjestelyjä. Postitalon eteläpuolelta voidaan edelleen järjestää huoltoyhteys rautatieasemarakennukseen. Lausunnot eivät aiheuttaneet muutoksia kaavakarttaan.
4.3.4 Viranomaisyhteistyö Tontin itäpuolella sijaitsevasta autolastaustoiminnasta ja sen siirtämisestä on keskusteltu VR:n ja Liikenneviraston kanssa. Lastauksen sijaintivaihtoehtoja selvitettiin 2010 valmistuneessa henkilöratapihan yleissuunnitelmassa, jossa parhaana vaihtoehtona pidetään sijaintia ratapihan länsipuolella Sorinkadun läheisyydessä. Tämän toteutus on kytköksissä Kannen toteutukseen. Autolastaustoiminnan säilyttämisen edellytykset on VR:n ja Liikenneviraston mukaan turvattava myös siihen saakka. Toiminnalle ei tähänastisten selvitysten mukaan ole osoittaa korvaavaa paikkaa sellaisella etäisyydellä asemasta, ettei se heikentäisi matkustajien palvelutasoa ja lisäisi toiminnan kustannuksia. Matkustajien kulku autolastauspaikalta junaan ei voi olla useita satoja metrejä. Junien aikataulut asettavat myös ehtoja niille toimenpiteille, mitä Tampereella voidaan ja ehditään tehdä. Viinikan kuormausalueella ei ole tilaa autolastaustoiminnalle ja toiminnan siirto vaatisi isoja investointeja olosuhteiden rakentamiseen, kuten kuormausrampit, kulkujärjestelyt sekä asiakkaiden ja henkilöstön tilat. Väliaikaista ajoyhteyttä ei voida järjestää myöskään Postikadun tai Posteljooninpuiston kautta. Väliaikaisen yhteyden luominen Posteljooninpuistosta olisi rakenteellisesti liian raju ratkaisu korkeuserojen takia, joten yhteyden järjestäminen ei olisi mahdollista puistoa kokonaan turmelematta. VR Yhtymä tekee ympäristölupausten mukaan kaikki tarvittavat toimenpiteet toiminnan ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Tampereen asemalla on yhdessä viereisen asuinkiinteistön kanssa sovittu erilaisia toimenpiteitä ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Autolastausraiteella käytetään sähköveturia (dieselveturin sijasta) vaihtotöihin aina kun on mahdollista melun ja pakokaasupäästöjen pienentämiseksi. Dieselveturin kulkua aseman raiteiston pohjoispäässä on rajoitettu ja säädelty melun ja pakokaasupäästöjen pienentämiseksi. Veturikaluston melutasoa ja pakokaasupäästöjä on vähennetty teknisin toimin. Matkustajien kulku autolastauspaikalta junaan on opastettu suorinta tietä asemalle, jolloin he eivät kulje viereisen asuinkiinteistön kautta. Autolastausaikataulut on tiivistetty pienelle ajalle autoliikenteen minimoimiseksi. Klo 22 ja 06 välisenä aikana ei autolastauspaikalla ole toimintaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuintilojen rakentaminen Rautatienkadun varteen kaksikerroksisen rakennusosan päälle. Samalla mahdollistetaan korttelin koillis- ja itäreunan liike- ja toimistotilojen täydennysrakentaminen. Rautatienkadun katutilasta pyritään muodostamaan nykyistä miellyttävämpi, ja tähän uudisosalla ja alimpiin kerroksiin toteutettavilla liiketiloilla on suuri merkitys. Tontille toteutettavat uudet autopaikat on tarkoitus sijoittaa nykyisiin maanalaisiin pysäköintitiloihin. Tontin koillisnurkasta on tarkoitus liittää pieni osa rata-alueeseen. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupungin keskustassa ja rakennetussa ympäristössä, sekä kiinnitetään huomiota suunnitteluratkaisun kaupunkikuvalliseen luonteeseen sekä Postitalon korttelikokonaisuuteen. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualueella ei sijaitse arvokkaita luonnonympäristöjä eikä rakennustaiteellisesti merkittäviä tai muita suojeltavia kulttuuriperintökohteita. Korttelialue on kuitenkin kaupunkikuvan kannalta tärkeä. Rautatieaseman läheisyys koros-
taa laadukkaan täydennysrakentamisen merkitystä. Sijainti ydinkeskustassa tukee asuinrakentamista ja korttelikokonaisuuden toimintojen monipuolistamista. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavaprosessin aikana on tarkistettu suunnittelualueen ja sen vaikutusalueen kaupunkikuvallista tavoitteen asettelua. Lisäksi on keskusteltu mahdollisuudesta liittää tontinosia osaksi katu- ja rata-aluetta. Erityisesti on tarkasteltu Rongankadun osaksi liitettävän osan käyttömahdollisuuksia ja liikennejärjestelyjä korttelialueen pohjoisen ajoluiskan purkamisen jälkeen. Kaupunkikuvatoimikunnassa käydyn keskustelun pohjalta on korttelialueen rakentamisen määrää ja massoittelua kehitetty korttelialueen pohjois- ja itäreunoissa edelleen. Luonnoksia Rongankatuun liitettävän tontin osan liikennejärjestelyistä, Tampereen kaupunki 12.9.2012.
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Korttelin maankäytön pääperiaatteet säilyvät ennallaan, mutta pääkäyttötarkoitus muuttuu liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) keskustatoimintojen korttelialueeksi (C). Käyttötarkoitusta täydennetään sallimalla asuinrakentaminen Rautatienkadun varressa. Korttelialueen rajoja tarkistetaan muuttamalla korttelialuetta Rongankadun katualueeksi ja liittämällä Rongankadun alikulun rakenteita sisältävä korttelin koillisnurkka osaksi rautatiealuetta. Rakennusoikeutta lisätään kaavan hakijan tavoitteen mukaisesti mahdollistamaan korttelialueen kehittäminen monipuoliseksi keskustakortteliksi. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 0,8079 ha. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen pinta-ala on 0,7460 ha ja rakennusoikeus on 30 250 k-m 2, mikä vastaa keskimääräistä tonttitehokkuutta e=4.05. Rakennusoikeus kasvaa yhteensä 8 250 k-m 2. Asemakaava-alueelle on mahdollista toteuttaa asuntojen kokojakaumasta riippuen n. 60 80 asuntoa. Uusien asukkaiden määrä on vastaavasti n. 140 180. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen, katukuvaan ja ympäröiviin kaupunkikuvaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaavalla ohjataan rakennusten sovittamista ja yhtenäistä yleisilmettä ympäröivän rakennuskannan kanssa. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet C-4 Keskustatoimintojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike-, toimisto-, tuotanto- ja palvelutiloja lukuun ottamatta asumiseen rinnastettavia ja ympäristöhäiriöille herkkiä toimintoja kuten päiväkodit, palvelutalot tai asuntolat. Tontin autopaikkoja saadaan osoittaa enintään 300 m päässä olevasta pysäköintilaitoksesta. Asuntoja saa rakentaa vain sille varatulle rakennusalalle. Tonttien 174/4-5 pääkäyttötarkoitus osoitetaan merkinnällä C-4. Näillä tonteilla rakennusoikeutta on yhteensä 30 250 k-m 2. Kerrosluku vaihtelee korttelialueella yhden (I) ja kymmenen (X) välillä. Korttelialueella ei tonttien välisille rajoille tarvitse rakentaa rajaseinää. Tontilla 5 on osoitettu tontin länsireunaan rakennusala, jolle saa sijoittaa asuntoja. Sama rakennusala saa ulottua viereisen kortteli-, katu- tai muun alueen yläpuolelle. Ulokerakentamisen perustukset ja liittyminen maantasoon on sijoitettava ylittämättä alueen rajaa. Rakentaminen ei saa haitata viereisen alueen käyttöä, kuten kulkuyhteyksien ja pelastusteiden järjestämistä tai katupuuston, valaistuksen sekä ilmajohtojen sijoittamista. Nuolella on osoitettu rakennusalan sivut, joilla rakennuksen ylimmän kerroksen tulee olla sisäänvedetty muusta julkisivupinnasta vähintään 2 metrin verran. Katutason kerroksen julkisivu tulee toteuttaa kaupunkikuvaa elävöittäviä toimintoja hyödyntäen. Katutason julkisivussa voidaan käyttää muista kerroksista poikkeavaa materiaalia tai väritystä. Ratkaisu on sovitettava arkkitehtuuriltaan korkeatasoisesti kaupunkikuvaan ja kaupunginosakokonaisuuteen.
Korttelialueen reunoilla olevien rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään rakennusalalla osoitetun dba-luvun mukainen. Tontin 5 länsireunan rakennusalalla julkisivu on rakennettava yhtenäisenä ja parvekkeet lasitettuina ja ainakin osittain sisäänvedettyinä asuntojen melusuojauksen vuoksi. Jokaiseen asuntoon on liitettävä lasitettu parveke tai melulta suojattu ulko-oleskelutila. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa parannettava. Rakennusluvan yhteydessä on osoitettava riittävä riskienhallinta ratapihalla tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetusten osalta. Rakennusten suunnittelussa on huolehdittava siitä, että ympäristön ilman epäpuhtauksien siirtyminen sisätiloihin on estetty. Asuinrakennusten oleskelupiha tulee toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Korttelialueen puistoon rajautuva piha-alue tulee toteuttaa korkeatasoisena alueena, ottaen huomioon kevyen liikenteen sekä huoltoliikenteen tarpeet. Korttelille on 200 kerrosalaneliömetriä kohden rakennettava yksi autopaikka, 40 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohden 1 polkupyöräpaikka ja 200 liike- tai toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohden 1 polkupyöräpaikka. Rautatiealueelle tapahtuva yleinen liikenne sallitaan korttelin osissa, joihin on merkitty ajoyhteys. 5.3.2 Muut alueet Rautatiealue Olemassa olevia Rongankadun alikulun rakenteita sisältävä alue korttelin koillisnurkasta liitetään osaksi rautatiealuetta Liikenneviraston esityksen mukaan. Katualue Mahdollinen korttelialueen pohjoisen ajoluiskan purkaminen mahdollistaa korttelialueen osan liittämisen osaksi Rongankatua. Kaavalla ei synny uusia katuja. 5.4 Kaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavoitettava alue sijoittuu olemassa olevien kaupunkirakenteiden, infrarakenteiden ja joukkoliikennekäytävien yhteyteen. Asemakaavamuutoksen tavoitteiden mukainen rakentaminen tehostaa nykyistä kaupunkirakennetta ja on siten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Korttelialueelle osoitettava asuminen monipuolistaa ja elävöittää kortteli- ja lähialuetta. Maakuntakaavan tavoitteet Asemakaavamuutos noudattaa maakuntakaavan tavoitteita. Asemakaavan tavoitteiden mukainen rakentaminen on maakuntakaavan mukaista alueidenkäyttöä. Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Lisäksi suunnittelualue kuuluu Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalueeseen. Asemakaavalla tuetaan maakuntakaavan mukaisen ydinalueen tavoitteita osoittamalla alueelle lisää asukkaita. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteiden mukainen rakentaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen on Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma
2030:n mukaista toimintaa, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja tehostetaan maankäytön ja liikenteen muodostamaa yhdyskuntarakennetta. Rakennesuunnitelmakartassa Tampereen keskusta-alueelle esitetään kerrostaloasumista sekä keskustahakuisia palveluita ja työpaikkoja sekä kevyen liikenteen käyttöedellytyksien parantamista. Asemakaavan mukainen korttelin täydentäminen ja toimintojen monipuolistaminen tukevat keskusta-aluetta. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ja voimassa olevaan keskustan osayleiskaavaan Koska voimassa oleva keskustan osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, on hanketta tarkasteltava myös yleiskaavallisesti. Osayleiskaavalla ei ole suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia eikä siihen voida oikeudellisesti tehokkaasti vedota asemakaavoituksessa tai muussa päätöksenteossa. Osayleiskaavan laadinnan tarkoituksena on kuitenkin ollut, että se toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa osayleiskaavan alueella. Yleiskaavallinen tarkastelu suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa kaavan 8428 suunnitelman osalta (MRL 39, 2. momentti kohdat 1-9 ja 4. momentti). MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Asemakaavalla täydennetään toimivaa, taloudellista ja ekologisesti kestävää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan tavoitteiden mukainen rakentaminen on yleiskaavan kokonaisrakenteen tarkoittamaa alueidenkäyttöä. Asemakaavalla osoitettavat asumis- ja liiketoiminnat nivoutuvat olevaan kaupunkirakenteeseen sekä Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämislinjauksiin. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen tulee toteutuessaan täydentämään jo ennestään tiiviisti rakennettua korttelialuetta ja tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Korttelialueelle sijoittuva asuminen tulee olemaan sijainnillisesti, liikenteellisesti ja toiminnallisesti luonteva osa nykyistä kaupunkirakennetta. Alue hyödyntää jo olemassa olevaa palveluverkostoa ja kunnallistekniikkaa, joten se tehostaa ja tiivistää yhdyskuntarakennetta. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevalla asuinalueella ja kuuluu kehittyvään Tampereen keskusta-alueeseen. Asumisen tarpeet on otettu huomioon ja palveluiden saavutettavuus on hyvä. Kaava-alue sijaitsee aivan Tampereen keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä Hämeenkadulla kulkee useita bussilinjoja. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Rongankatu on yksi keskusta-alueen kevyen liikenteen pääreiteistä. Tampereen keskustan ja muiden alueiden palveluiden saavutettavuus on hyvä. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Suunnitellut kulkuyhteydet tontille selkiyttävät liittymistä ympäröivään katuverkkoon osoittamalla suurimman osan tontin ajoneuvoliikenteestä Rongan-
kadulle. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestettävissä olevaa infrastruktuuria hyödyntäen ja osana laajempaa kokonaisuutta. Alue hyödyntää jo olemassa olevia kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen reittejä ja parantaa liikennöitävien linjojen toimintaedellytyksiä. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Asemakaava mahdollistaa eri väestöryhmien sijoittumisen alueelle ja näin ollen luo eri väestöryhmille tasapuoliset edellytykset hyödyntää kaupunginosan toimintoja ja palveluja. Alueelle ei osoiteta ympäristön turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavia toimintoja. Asukaspohjan vahvistamisen mahdollistama paikallisten palveluiden kehittäminen vähentää liikkumistarvetta muille alueille. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaavamuutos toteuttaa Tampereen keskusta-alueen tavoitteita osoittamalla uusia asukkaita ja tehostamalla maankäyttöä alueiden palveluiden ja toimitilojen välittömässä läheisyydessä. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen Kaava-alueelle suunnitellut asunnot ja niiden ulko-oleskelualueet suojataan Rautatienkadun liikennemelulta parvekkeiden lasituksilla sekä sijoittamalla asukkaiden ulko-oleskelualueet kattopihoille. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaava-alueen olemassa oleva rakennuskokonaisuus on kuvattu kaavan selostuksessa ja kaavan liitteenä olevassa rakennushistoriallisessa katsauksessa. Kaavamuutoksen liiteaineistona on havainnollistettu uuden rakentamisen sijoittumista suhteessa olemassa olevaan rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan. Kaavamuutoksen mukainen täydennysrakentaminen muuttaa Rautatienkadun varren yleisilmettä tiiviimmäksi ja peittää kaukonäkymät korttelialueen sisäpihan puoleisiin julkisivuihin. MRL 39.2 kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Alueella ei ole eikä sinne tule julkisia viheralueita. Kaava-alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet kaupungin ulkoilualueille ja -reiteille. Muuta Asemakaavan muutoksen hakijana on kiinteistön omistaja. Kaavaratkaisun ei katsota aiheuttavan alueen ja lähiympäristön maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kortteli 174 on jo nykyisellään osa tehokkaasti rakennettua Tampereen ydinkeskustaa. Kaavamuutoksen myötä korttelialue tiivistyy edelleen. Näkyvin muutos nykytilaan nähden kohdistuu korttelialueen länsi- ja luoteissivuille,
joissa nykyisen kaksikerroksisen osan päälle rakennetaan 6 7-kerroksinen asuinrakennus. Samalla kaksikerroksisen osan julkisivuun ja sisätiloihin tehdään muutoksia uusia liike- ja toimistotiloja varten. Asuinrakennus muuttaa oleellisesti myös Rautatienkadun katukuvaa urbaanimmaksi. Tontilla nykyään voimassa oleva asemakaava nro 8168 sallii matalan osan korottamisen kadun varressa 28 metriä korkeaksi. Kaavan ulkopuolisten suunnitelmien myötä voi henkilöratapihan autojunien lastauslaituri tulevaisuudessa siirtyä pois korttelialueen itäreunalta. Tämä mahdollistaa pohjoisen ajoluiskan purkamisen ja korttelialueen itäreunan huoltopihan täydennysrakentamisen. Koillisnurkan tehokkaampi rakentaminen edellyttää nykyisen varastorakennuksen purkamista. Ajoluiskan purkaminen vapauttaa Rongankadulle uutta tilaa, mikä voidaan hyödyntää parantamalla kevyen liikenteen järjestelyjä. Kaavamuutos mahdollistaa Postitalon korttelin länsi- ja pohjoisreunojen matalien osien korottamisen uusilla rakennusosilla. Lisärakentaminen korostaa entisestään vaikutelmaa tehokkaasti rakennetusta umpikorttelista. Tehtävät muutokset ottavat huomioon Postitalon merkityksen korttelikokonaisuutena sekä sen sijainnin keskeisellä paikalla Tampereen ydinkeskustassa. Lisärakentamisen arkkitehtuuri sovitetaan olemassa olevaan rakennuskokonaisuuteen, kuitenkin niin, että alkuperäinen kokonaisuus on lisärakentamisen jälkeenkin erotettavissa korttelikokonaisuudessa. Yllä: Nykytilanne. Alla: Sinisellä kaavamuutoksen mukainen täydennys. Katkoviivalla voimassa olevan kaavan nro 8168 sallimat julkisivujen enimmäiskorkeudet. Itä länsi-suuntaiset leikkauskaaviot havainnollistavat Rautatienkadun varren rakennusmassaa. Asuminen Kaavamuutos tuo alueelle uusia asukkaita. Korttelialueelle on mahdollista toteuttaa asuntojen kokojakaumasta riippuen noin 70 100 asuntoa. Uusien asukkaiden määrä on vastaavasti noin 160 200. Kaavamuutoksen taustalla olevan hankkeen suunniteltu asuminen on tyypiltään pääosin vapaarahoitteista asumista. Työpaikat ja palvelut Korttelialueelle toteutettavilla liike- ja toimistorakentamisen täydentämisellä lisätään työpaikkoja. Maantasokerrokseen toteutettavan liikekeskuksen myötä korttelialueen luonne muuttuu palvelutarjonnan monipuolistuessa. Maantasokerroksen liiketilojen määrän kasvaessa lisääntyy todennäköisesti myös korttelissa asioivien asiakkaiden määrä. Asuinrakennuksen uusien asukkaiden myötä muun korttelialueen ja lähialueen palveluiden ja liiketilojen käyttäjämäärä kasvaa.