Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja ylipistn ja tiedekunnan timinnasta. Knkreettisemmin pinnt ja piskelua kskevat suunnitelmat hahmttuvat ensimmäisten piskeluviikkjen aikana ja työ jatkuu läpi kk piskeluajan. Opintjen suunnittelun tueksi n tarjlla sekä henkilökunnan apua että erilaisia työkaluja. Opiskelijan n kuitenkin itse hulehdittava siitä, että kaikki pääaineen petussuunnitelman ja tutkintrakenteen edellyttämät pinnt tulevat suritetuksi. Uusien piskelijiden rientituminen ylipist-piskeluun Ylipist-piskeluun liittyvät lennaisesti tiede ja tutkimus, sivistys sekä yhteiskunnallinen vurvaikutus. Opiskelun tavitteena n antaa piskelijalle valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapihin, valmiudet tutkimustiedn ja -menetelmien sveltamiseen sekä valmiudet timia työelämässä man alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Muita ylipistpetukseen ja -ppimiseen liitettyjä taitja vat kriittinen ajattelu, tiedn hankinta, hallinta ja arviinti, analyysien ja synteesien tekeminen, uuden tiedn tuttaminen, ryhmätyötaidt sekä valmiudet kansainvälistymiseen. Edellä mainitut tavitteet sisältyvät ppiaineiden petussuunnitelmiin, jtka knkretisituvat petuksen järjestämisessä sekä petuksessa ja hjauksessa. Opetussisällöt perustuvat tutkittuun tietn ts. petus n tiedelähtöistä. Tutkimusprsessin hallintaa kknaisuudessaan harjitellaan pinnäytteiden avulla. Ylipist-piskelijalta vaadittavia taitja vat mm. kyky lgiseen ajatteluun, järjestelmällisen tiednhankinnan taidt ja valmius uusien tietkknaisuuksien tuttamiseen ja esittämiseen. Muista ttaa vastuu masta ppimisestasi ja sen laadullisuudesta, arvii maa ppimistasi, keskustele ja kmmuniki, ajattele kriittisesti, arvii ja svella. Oppiaineet ja pettava henkilökunta tukevat ppimista mnipulisilla petusmenetelmillä, jtka yhdistettynä piskelijilta saatuun palautteeseen edistävät reflektiivisyyttä ja itsearviintia ja näin llen myös ppimista. Päävastuu ppimisesta n kuitenkin piskelijalla itsellään. Uudet piskelijat alittavat pintnsa pintjakslla Jhdatus ylipist-piskeluun (OPIS0006, 2 p). Jaks n sa HTK-tutkinnn rientivia pintja. Ylipist, tiedekunta sekä ylippilaskunta järjestävät uusille piskelijille rientaatipäiviä, jihin piskelijiden edellytetään sallistuvan aktiivisesti. Päivien tarkituksena n taata pintjen sujuva käynnistyminen sekä integrituminen maan tiedekuntaan ja piskelijayhteisöön. Tällöin tutustutaan maan tieteenalaan, petus- ja piskelukäytäntöihin, ylipist-piskeluun, pintneuvntapalveluihin sekä piskeluympäristöön. Jaksn sisältyy pienryhmähjausta, jka tteutetaan tuutriryhmissä. Jkaisella piskelijalla n aiemmin alittanut hallinttieteiden piskelija tuutrina. Ohjauksen tarkituksena n tutustuttaa uusi piskelija ylipistn, piskelijajärjestöihin, man alansa piskeluun ja piskelijihin sekä pastaa pintssiaalisissa kysymyksissä. Tuurri neuv myös mm. pintjaksille ilmittautumisessa sekä tutustuttaa erilaisiin sähköisiin piskelijapalveluihin. Tuutritiminta keskittyy pintjen alkuun. 1
Lukuvusi 2010 11 Osana pintjaksa piskelijan tulee laatia piskelupäiväkirja ensimmäisen lukuvuden aikana. Ohjeita piskelupäiväkirjan laadintaan Opiskelupäiväkirja n man ppimisen arviinnin ja kehittämisen väline. Sen tarkituksena n auttaa mudstamaan henkilökhtainen näkökulma pittuihin asiihin. Pyri keskittymään ppimiseen ja kiinnstaviin asiihin. Päiväkirjan avulla vit kuvata kkemusmaailmaasi ja tunnistaa ppimisen vahvuuksia ja heikkuksia. Sen tarkituksena n timia arviinnin tukena ja ideiden tallentajana sekä edistää reflektintia siitä, mitä ja miten let ppinut. Mitä piskelupäiväkirja vi sisältää: Mitä asiita arvstat ylipist-pinnissa ja -tutkinnssa? Miksi let lähtenyt piskelemaan juuri tätä tieteenalaa? Omat piskelutaidt ja -tttumukset: tapasi piskella? Mitä let tai et le ppinut, mitä vielä pitäisi piskella ja ppia? Mitä vat ppimisen esteet malla khdallasi? Oman ajankäytön suunnittelu, seuranta ja hallinta? Omien tavitteiden, tteutusten, palautteiden ja uusien tavitteiden kirjaaminen. Missä asiassa tarvitsen vielä tukea ja hjausta, mistä asiasta haluaisin vielä lisätieta? Askarruttavia kysymyksiä, ideita, ajatuksia, palautetta ja kmmentteja? Pitkän tähtäimen piskelutavitteet ja -suunnitelmat? Summa summarum: vapaamutinen päiväkirja ppimisesta sekä yhteenveta tärkeistä ppimiskkemuksista ensimmäisen lukuvuden aikana. Opiskelupäiväkirjan kirjittaminen n hyvä tapa kehittää valmiuksia myös tekstin tuttajana. Sinällään päiväkirjan mut ei le leellinen tekijä, vaan leellisin n sisältö. Opiskelupäiväkirja n henkilökhtainen tuts, jten päiväkirja n hyvä sillin kun sillä n llut merkitystä kirjittajalle. Opiskelupäiväkirjan susiteltava laajuus n nin 5 10 sivua. Syksyllä 2010 alittavien piskelijiden tulee palauttaa piskelupäiväkirja pintpäällikölle viimeistään 27.5.2011. Henkilökhtainen pintsuunnitelma (HOPS) Tutkintrakenne ja -vaatimukset hjaavat keskeisesti piskelua. Jkainen piskelija surittaa pintja kuitenkin malla tavallaan. Henkilökhtainen pintsuunnitelma eli HOPS vidaan nähdä henkilökhtaisena svitelmana tutkintvaatimuksista. Opintsuunnitelmassa piskelijan kannattaa ttaa humin mat henkilökhtaiset lähtökhdat ja tavitteet. Tavitteena n, että piskelija phtii mia tulevaisuudennäkymiään, mitä pinniltaan dttaa, minkälaisista aihepiireistä tai asiakknaisuuksista n kiinnstunut ja mihin mahdllisesti haluaa erikistua. HOPS n pintjen suunnittelun väline, jnka tavitteena n auttaa piskelijaa hahmttamaan pintjen kknaisuus sisällöllisesti, aikataulullisesti ja suritustaviltaan. HOPSilla jäsennetään pintja ja tehdään pintihin liittyviä valintja näkyviksi. Sen avulla pystyy tekemään tarkituksenmukaisempia valintja ja välttämään pintjen päällekkäisyyksiä. HOPSin laatiminen, pintjen surittaminen ja valintjen tekeminen vat piskelijan vastuulla. Valintja tehdessä kannattaa muistaa, ettei le lemassa yhtä ainaa ikeaa ratkaisua, vaan että tavitteet vi saavuttaa mnella tavalla. HOPS n tarkituksenmukaista tehdä sillä 2
Lukuvusi 2010 11 tarkkuudella kuin kykenee. HOPS n justava; se ei sid myöhempiä ratkaisuja ja sitä vi täydentää ja muuttaa. Suunnitelman tulisi sisältää sisällöllisen phdinnan lisäksi karkea arvi siitä, miten aik pintnsa ajittaa ja missä ajassa tutkint n tarkitus surittaa. HOPSissa vi myös miettiä, missä vaiheessa mahdllinen piskelijavaiht lisi pintjen kannalta tarkituksenmukaista. Opiskelija saa tukea pintjen suunnitteluun kk pintjen ajan ppiaineiden pettajilta (pintjen sisällölliset kysymykset) sekä pintpäälliköltä (tutkinnn rakenne). Pääaineiden HOPS-vastaavat, HOPS-lmakkeet sekä lisätietja löytyvät sitteesta: www.uwasa.fi/hallinttieteet/piskelu/hps/. Opiskelija vi käyttää sivustlla levaa HOPSlmaketta suunnittelun apuna ja sitä vi mukata tarpeen mukaan. Hyväksymismenettely etenee siten, että piskelija esittelee suunnitelmansa ensin pääaineen HOPS-vastaavalle, jnka kanssa keskustellaan pääainepinnista ja niiden surittamisesta. Tämän jälkeen suunnitelma timitetaan pintpäällikölle, jlla n vastuu tutkinnn rakenteesta. Opintpäällikkö vastaa myös surituksen rekisteröinnistä. HOPSin laadinta sisältyy HTK-tutkinnn rientiviin pintihin (OPIS0017, 1 p). Mikäli piskelija n hyväksytty suraan HTM-tutkintn, tulee hänen laatia HOPS sana maisteripintja (OPIS0018, 1 p). Opintjen hjaus ja neuvnta Seuraavassa esitellään pintjen hjauksen keskeiset timijat Vaasan ylipistssa sekä pintja kskevat säännökset ja määräykset. Filsfinen tiedekunta / Hallinttieteet Oman tiedekunnan suus ylipistn hjaus- ja neuvntajärjestelmässä n keskeinen. Tiedekuntataslla valmistellaan ja hyväksytään pääaineiden petussuunnitelmien lisäksi tutkintrakenteet sekä petusta ja piskelua kskevat määräykset ja hjeet. Hallinttieteiden piskelijiden hjaus- ja neuvntapalveluista vastaa pintpäällikkö Marja Vettenranta. Opintpäällikön tehtäviin kuuluvat mm. pintneuvnta ja pintjen suunnittelu ml. HOPSit, pintjen hyväksilukemiset ja krvaavuudet, sivuainevalinnat, uusien piskelijiden perehdyttäminen sekä valmistumiseen liittyvät asiat; pintjen tarkistaminen, tdistuspyynnöt sekä tutkinttdistukset. Yhteystiedt: puh. (06) 324 8404, mrv@uwasa.fi. Oppiainekhtaisesta hjauksesta vastaavat ppiaineiden pettajat, jtka antavat vastaantillaan ppiaineensa sisällöllistä hjausta ja neuvntaa. Tiedt pettajien vastaanttajista sekä yhteystiedt vat tiedekunnan www-sivuilla: www.uwasa.fi/hallinttieteet/piskelu/neuvnta/. HOPS-neuvntaa antavat pääaineiden HOPS-vastaavat sekä pintpäällikkö. Kats lisätietja HOPSista sitteesta: www.uwasa.fi/hallinttieteet/piskelu/hps/. Kielipalvelut Kielipalvelut-yksikkö vastaa tutkintn sisältyvistä äidinkielen, tisen ktimaisen kielen sekä 3
Lukuvusi 2010 11 vieraiden kielten petuksesta. Kielipalvelut järjestävät myös kielipintihin liittyvät tastestit ja krvaavat kielikkeet. Kielipintjen petusryhmiin n ilmittauduttava WebOdissa ennen petuksen alkua. Syyslukukauden jaksille ilmittaudutaan el-syyskuun vaihteessa ja kevätlukukauden jaksille marras-julukuun vaihteessa. Kats lisätietja Kielipalvelujen pint-ppaasta sekä sitteesta: www.uwasa.fi/kielipalvelut/. Yhteiset piskelija- ja hakijapalvelut Lutsi-rakennuksessa sijaitsevat piskelija- ja hakijapalvelut tarjavat kaikille piskelijille yleistä pintneuvntaa, kansliapalvelut ja pinttukineuvntaa: Kansliapalvelut: piskelutdistukset, tenttijärjestelyt, erilaiset hakemukset, virallisen pintsuritustteen tilaus. Opinttukeen liittyvät asiat hidetaan Vaasan ylipistssa keskitetysti. Yhteystiedt: www.uwasa.fi/piskelu/palvelut/pinttuki/. Yleinen pintneuvnta ml. piskelijavalinnat. Harjitteluun ja urahjaukseen liittyvät asiat. Kehittämispäällikkö vastaa piskelijiden ikeusturvasta. Lisätietja piskelijapalveluista: www.uwasa.fi/piskelu/palvelut/yhteystiedt/yhteiset/ Kansainväliset asiat -yksikkö Kansainväliset asiat -yksikkö neuv kaikissa kansainväliseen piskeluun ja harjitteluun liittyvissä kysymyksissä. Jkaisella Vaasan ylipistn piskelijalla n mahdllisuus surittaa sa tutkinnstaan ulkmailla. Kv. yksikön yhteystiedt, piskelumahdllisuuksista eri maissa sekä linkkejä ulkmaisiin vaihtylipistihin löytyy sitteesta: www.uwasa.fi/kv-asiat. Opint-ppaat sekä muu pintmateriaali Yleisppaassa n yleisinfa piskelusta Vaasan ylipistssa, pintjen suunnittelusta, hjauksesta ja neuvnnasta sekä pintjen tuki- ja pintssiaalisista palveluista. Yleispas ja kaikki muut ylipistn julkaisemat pint-ppaat löytyvät sitteesta: www.uwasa.fi/piskelu/ppaat/ Hallinttieteellisten töiden laadintahjeita tulee nudattaa erilaisissa kirjallisissa töissä (esim. luentpäiväkirjat, harjitteluraprtit, seminaarit ja tutkielmat). Laadintahjeet vat saatavilla sitteesta: www.uwasa.fi/hallinttieteet/piskelu/laadintahjeet/. WebOdi ja Wmpat Vaasan ylipist n siirtynyt laajasti sähköisten piskelijapalveluiden käyttöön. Jkaisen piskelijan n tettava käyttöön ylipistn käyttäjätunnukset, jtta sähköisten piskelijapalveluiden hyödyntäminen lisi mahdllista. Tunnukset saa tuutreilta uusien piskelijiden rientaatipäivien yhteydessä tai ylipistn atk-keskuksesta. WebOdin avulla piskelija vi myös seurata mia pintsurituksiaan, tehdä lukukausiilmittautumisen sekä muuttaa henkilö- ja yhteystietjaan. WebOdin kautta ilmittaudutaan 4
Lukuvusi 2010 11 myös pintjaksille ja tentteihin. WebOdi löytyy sitteesta https://saaga.uwasa.fi/di/. Ylipistn käyttäjätunnukset timivat WebOdin käyttäjätunnuksena ja salasanana. WebOdin kautta vi tilata sähköpstiin epävirallisen pintsuritustteen. Virallisen, ylipistn leimalla varustetun pintsuritustteen vi tilata piskelijakansliasta. Kaikkien tiedekuntien sekä kielipintjen petusaikataulut vat www-phjaisessa lukujärjestyssvelluksessa Wmpatissa sitteessa: https://wmpat.uwasa.fi/. Wmpattiin ei tarvita erillisiä käyttäjätunnuksia. Hallinttieteiden petus- ja tenttiaikataulujen laadinnasta sekä tenttien rekisteröinneistä vastaa pintasiainsihteeri Ilse Haakana. Yhteystiedt: (06) 324 8400, ih@uwasa.fi. Ylipistn verkksivut Vaasan ylipistn verkksivuilla n kattavasti ajankhtaisia piskeluun liittyviä tiedtuksia: www.uwasa.fi/. Hallinttieteiden www-sivut vat sitteessa: www.uwasa.fi/hallinttieteet/. Ylipistprtaali timii piskelijiden ja ylipistn henkilökunnan yhteisenä intranetsivustna. Prtaalista löytyvät sekä ylippilaskunnan että ylipistn uutiset ja tapahtumat. Ajankhtaisten asiiden lisäksi prtaali sisältää myös yleistä pintihin liittyvää tieta sekä linkit piskelijan tärkeimpiin sähköisiin työkaluihin. Prtaali löytyy sitteesta: https://prt.uwasa.fi. Prtaaliin kirjautumiseen tarvitaan ylipistn käyttäjätunnukset. Muut palvelut Vaasan ylipistn ylippilaskunta: Ylippilaskunta timii piskelijiden aktiivisena edunvalvjana kulutus- ja ssiaalipliittisissa asiissa sekä niihin liittyvissä kansainvälisissä asiissa. Yhteystiedt ja lisätietja: www.vyy.fi. Ylippilaiden terveydenhitsäätiö YTHS. Ylippilaskunnan jäsenmaksuun sisältyy terveydenhitmaksu, jka ikeuttaa YTHS:n palvelujen käyttöön. YTHS tarjaa piskelijille ennalta ehkäisevää terveydenhita, sairaanhita, mielenterveyspalveluita sekä hammashita. Lisätietja: www.yths.fi. Tiethallint (atk-keskus): Tiethallinnn tehtävänä n kehittää ja tarjta ylipistn petuksen, piskelun, tutkimuksen ja hallinnn käyttöön tietjenkäsittelypalveluja, kehittää ja ylläpitää ylipistn tietliikenneverkka ja valva laitteistjen sekä hjelmistjen käyttöä. Tiethallint julkaisee mm. Opiskelijan atk-aapisen. Opiskeluun liittyvissä tietknengelmissa vi ttaa yhteyttä atk-päivystykseen eli Helpdeskiin. Yhteystiedt ja lisätietja: www.uwasa.fi/atkk/. Tiedekirjast Tritnia: Tritnia n vaasalaisten krkeakulujen yhteinen tiedekirjast. Yhteystiedt ja lisätietja: www.tritnia.fi. EduTech-ppimiskeskuspalvelut (ent. Oppimiskeskus): Tiedekirjast Tritnian yhteydessä sijaitseva EduTech n tiet- ja viestintätekniikan petuskäytön kehittämiskeskus. Yhteystiedt ja lisätietja: www.tritnia.fi/?d=29&l=1. 5
Lukuvusi 2010 11 Esteetön piskelu Esteettömyydellä tarkitetaan fyysisen, psyykkisen ja ssiaalisen ympäristön tteuttaminen siten, että jkainen vi minaisuuksistaan riippumatta timia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys kskettaa ylipistssa kaikkia piskelijita ja kk henkilöstöä. Lisätietja: www.uwasa.fi/piskelu/esteetn/. Esteettömän piskelun yhteyshenkilö Vaasan ylipistssa n pintasiain suunnittelija Sannakaisa Hlmlund (sayk@uwasa.fi) Lutsin piskelijapalveluissa. Sähköpstin käyttö pintneuvnnassa Sähköpsti n usein helpin tapa kysellä asiista, mutta sen käytössä tulee käyttää harkintaa. Usein käynti pettajan tai pintneuvnnasta vastaavan henkilön luna n npeampi tapa selvittää asiita. Ethän kysele sähköpstitse asiita, jtka vit helpsti selvittää pintppaasta tai ylipistn verkksivuilta. Lähettäessäsi pettajille tai muulle henkilökunnalle sähköpstia, tsiki viestisi selvästi. Kun kysyt pintihin tai tentteihin liittyviä asiita, kerr riittävän tarkasti, kuka let, ja mihin ja millin käytyyn kurssiin tai tenttiin liittyviä tietja let kysymässä. Mnet pettajat ja muuhun henkilökuntaan kuuluvat vastaavat sähköpsteihin vain tiettyinä aikina (verrannllinen vastaanttaikihin), näin llen vastaus tulee muutamien päivien viiveellä. Säännökset ja määräykset Ylipistlaki 558/2009 (www.finlex.fi) Valtineuvstn asetus ylipistjen tutkinnista 794/2004 (www.finlex.fi) Opetusministeriön asetus ylipistjen maisterihjelmista 1665/2009 (www.finlex.fi) Asetus krkeakulututkintjen järjestelmästä 464/1998 (www.finlex.fi) Vaasan ylipistn tutkintsääntö (www.uwasa.fi/piskelu/tykalut/) Perustutkintjen surittamista kskevat määräykset (www.uwasa.fi/hallinttieteet/piskelu/) Eettiset susitukset (www.uwasa.fi/piskelu/tykalut/) Vaasan ylipistn kriisihje (www.uwasa.fi/piskelu/tykalut/) Lisätietja Lisätietja saa yleisppaasta, piskelu-sivustlta (www.uwasa.fi/piskelu/), hallinttieteiden piskelusivuilta (www.uwasa.fi/hallinttieteet/piskelu/) sekä pintpäälliköltä. 6