Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2013
Tilinpäätös 2013 Kansikuva: Kasurilan asuinalueesta Yaran kaivoksiin Valokuva: Konserni- ja maankäyttöpalvelut, 2014
Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa... 3 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 3 1.1.2 Kunnan hallinto... 6 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 10 1.1.4 Kunnallistalouden kehitys... 10 1.1.5 Oman alueen kehitys... 11 1.1.6 Kunnan henkilöstö... 16 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 16 1.1.8 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 17 1.1.9 Ympäristötekijät... 17 1.2 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta 1.1. 31.12.2013... 17 1.3 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä... 20 1.4 Kokonaistalouden tarkastelu... 20 1.4.1 Tuloslaskelma 2013... 20 1.4.2 Rahoituslaskelma 2013... 25 1.4.3 Tase 2013... 29 1.5 Kokonaistulot ja -menot... 32 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 33 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 33 1.6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 33 1.6.3 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta... 36 1.6.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 39 1.7 Tilikauden 2013 tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 43 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 44 2.1 Käyttötalouden toteutuminen... 44 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT... 45 Vaalit... 45 Hallinto- ja viestintäpalvelut... 45 Elinkeinopalvelut... 46 Henkilöstöpalvelut... 48 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut... 50 Kaavoitus... 51 Joukkoliikenne... 54 TALOUS- JA TUKIPALVELUT... 56 Tilintarkastus... 56 Talouspalvelut... 57 Muut tukipalvelut... 59 Tietotekniikkapalvelut... 60 Pelastustoimi... 62 Ruoka- ja puhtauspalvelut... 63 Maaseutuhallinto... 69 Ympäristöterveyspalvelut... 72 SIVISTYSPALVELUT... 76 Opetuspalvelut... 76 Varhaiskasvatuspalvelut... 79 Kansalaisopisto... 81 Kirjasto... 83 Liikuntapalvelut... 84 Kulttuuripalvelut... 86 Nuorisotoimi... 88 1 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013
TEKNISET PALVELUT... 90 Tekninen hallinto ja varikkopalvelut... 90 Kuntatekniikka... 91 Toimitilojen ylläpito... 93 Vesihuoltolaitos... 96 Rakennusvalvonta... 98 Ympäristönsuojelu... 99 Yksityistieasiat... 102 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 103 Yhteiset palvelut... 103 Sosiaali- ja perhepalvelut... 106 Hoiva- ja vanhuspalvelut... 118 Terveyspalvelut... 122 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 133 2.3 Investointiosan toteutuminen... 137 2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 146 2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 149 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 152 3.1 Siilinjärven kunnan tilinpäätöslaskelmat... 152 3.2 Siilinjärven kunnan konsernien tilinpäätöslaskelmat... 156 4 LIITETIEDOT... 160 4.1 Tilinpäätöksen laatimista kokevat liitetiedot... 160 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 160 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 161 4.1.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 162 4.1.4 Taseen liitetiedot, vastaavaa... 164 4.1.5 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 169 4.1.6 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 171 4.1.7 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 173 4.1.8 Ympäristövastuut... 174 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 175 5.1 Laskennallisesti eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset... 175 5.1.1 Toimitilojen ylläpito, taseyksikkö... 175 5.1.2 Vesihuoltolaitos, taseyksikkö... 178 6 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 181 6.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 181 7 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 182 7.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä... 182 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013 2
1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan toimintaympäristön muutos Valtakunnan taloustilanne jatkui mollivoittoisena vuonna 2013. Talous supistui toisena peräkkäisenä vuotena, kun tilastokeskus arvioi vuoden 2013 BKT:n vuosimuutoksen olevan -1,2 %. Valtakunnallisesti työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 %, kun se vuonna 2012 oli 7,7 %. Kuntatalouden tiukkuuteen vaikuttivat valtionosuusleikkaukset, kuntien tehtävien kasvu ja palvelujen kysynnän lisäys. Kuntien toimintakatteet heikkenivät 2,7 % vuonna 2013. Toisaalta kuntien verotulot kasvoivat peräti 6,8 % edellisestä vuodesta. Tähän vaikuttivat tilitysaikataulun muutos, kuntaryhmän jakoosuuden oikaisu sekä kuntien tekemät tuloveroprosenttien korotukset. Valtionosuudet olivat vuonna 2013 noin 8,3 miljardia euroa, jossa kasvua oli 2,9 %. Pohjois-Savossakin jatkui keskustelu kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden (Sote) uudistamisesta. Kuopio käynnisti kuntaliitosselvitykset Juankosken ja Tuusniemen kanssa. Siilinjärvi linjasi kuntaliitoselvityksen alueeksi kaikki Kuopion alueen kunnat. Kuopio haluaisi tehdä kuntaliitosselvitykset jokaisen kanssa kahdestaan. Soten uudistaminen on vielä pahasti kesken. Siilinjärvi on linjannut, että haluamme pitää perustason järjestämisvastuun itsellämme. Kunnan kehitys Vuoden 2013 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 21 568 henkeä, jossa kasvua oli 137 henkeä (edellisvuonna 120 henkeä). Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 39,6 vuotta, kun koko maan keski-ikä on 41,8 vuotta. Vuoden 2013 lopussa 0 14-vuotiaiden osuus oli kunnassa 20,5 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 15,3 %. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus oli 16,3 % kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 21,5 prosenttia. Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 27 % sekä palvelualoilla 68 %. Työpaikkojen kasvu oli Siilinjärvellä noin +120. Siilinjärven keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 7,8 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 12,1 % ja koko maassa 11,3 %. Vuonna 2013 valmistui 101 uutta asuntoa, joista 71 oli omakotiasuntoa ja 30 rivitaloasuntoa. Kerrostaloasuntoja ei valmistunut pitkästä aikaa lainkaan. Kunnan toiminta Siilinjärven kunnan organisaatio uusittiin vuoden 2013 alusta alkaen. Suurin muutos tapahtui sosiaali- ja terveydenhuollon alueella jossa Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus lopetti toimintansa 31.12.2012. Kunta järjestää ko. palvelut itse, päättävänä toimielimenä toimii sosiaali- ja terveyslautakunta. Koululautakunta ja vapaa-aikalautakunta yhdistyivät yhdeksi sivistyslautakunnaksi. Samassa yhteydessä varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveyspalveluista opetus- ja vapaa-aikapalveluihin, joka puolestaan muutti nimensä sivistyspalveluiksi. Rakennuslautakunta ja ympäristönsuojelulautakunta yhdistyivät yhdeksi viranomaislautakunnaksi. Tielautakunta siirtyi teknisen lautakunnan jaostoksi. 3 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013
Palvelualueiden välisiä tulosaluesiirtoja tehtiin niin, että ruokapalvelut siirtyivät opetus- ja vapaaaikapalveluista talous- ja tukipalveluihin, siivouspalvelut siirtyivät teknisistä palveluista talous- ja tukipalveluihin ja laitoshuolto siirtyi sosiaali- ja terveyspalveluista talous- ja tukipalveluihin. Samalla näistä kolmesta edellä mainitusta palvelusta muodostettiin oma yhtenäinen tulosalueensa. Lisäksi konserni- ja maankäyttöpalveluista siirtyi toimistopalvelut talous- ja tukipalveluihin sekä työllistämistoiminta siirtyi talous- ja tukipalveluista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnan toiminnassa oli hyvää sekä kehitettävää. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin. Kuntastrategian mukaan meillä on hyvät palvelut, väestön kasvu jatkuu edelleen ja erityisesti elinkeinopolitiikka eteni vuonna 2013 erittäin positiiviseen suuntaan. Henkilöstön työhyvinvointiin panostettiin ja vakinaisen henkilöstön sairastavuus keskimäärin (kpv/hlö/v) väheni 16,7 14,6. Kunnan talous Suurin haaste Siilinjärvellä on kunnan talous. Viime vuonna etsimme talouden vakauttamista yhdessä poliittisen johdon kanssa. Keinovalikoimaan valikoitui tulopohjan vahvistaminen tuloveron korotuksen ja maksujen korotuksilla sekä kulujen alentamiseen asetettiin tavoitteeksi 1 % henkilöstökulujen vähentäminen seuraavien vuosien aikana. Jo nyt maaliskuussa 2014 on nähtävissä, että henkilöstökulujen kasvun taittaminen ei onnistu valituilla keinoilla. Verotuloja kertyi 77,983 milj. euroa, ja ne kasvoivat 6,638 milj. euroa (9,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan tuloveron kasvu oli 5,125 milj. euroa (7,7 %), kiinteistöveron 0,193 milj. euroa (6,0 %), ja yhteisöveron 1,320 milj. euroa (67,1 %). Valtionosuuksien määrä kasvoi 0,755 milj. euroa. Vuonna 2013 kunnan toimintakatteen määrä oli noin -103,948 milj. euroa. Toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 5,876 milj. euroa (6,0 %). Toimintakatteen heikkenemiseen vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kulut, jotka kasvoivat edellisestä vuodesta 3,686 milj. euroa eli 16,5 %. Sosiaali- ja terveyspalveluiden muu kasvu oli 2,749 milj. euroa. Palvelualuekohtainen vertailukelpoinen toimintakatteen muutos: Toimintakate Muutos % 1 000 Konserni- ja maankäyttöpalvelut 2 011-324 -13,9 Talous- ja tukipalvelut 7 773-113 -1,4 Sivistyspalvelut 19 305 19 0,1 Tekniset palvelut 3 894-177 -4,4 Sosiaali- ja terveyspalvelut 70 931 6 436 10,0 Siilinjärven suurin haaste taloudessa on toimintakatteen heikkeneminen, -6,0 %. Valtakunnallisesti toimintakate heikkeni kunnissa keskimäärin -2,7 %. Kunnan henkilöstö kasvoi vuonna 2013 +29, josta vakinaisten määrä kasvoi +19 ja määräaikaisten +10. Toimintakatteen heikkeneminen tulee saada alle kolmeen prosenttiin. Tilikauden vuosikate oli alijäämäinen -0,349 milj. euroa, vuonna 2012 alijäämäinen -1,924 milj. euroa ja vuonna 2011 ylijäämää kertyi vuosikatteeseen 5,658 milj. euroa. Koska vuosikate oli negatiivinen, sillä ei voitu kattaa osaakaan poistoista, jotka olivat yhteensä 4,998 milj. euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen -5,347 milj. euroa. Vuonna 2012 vastaavasti -6,798 milj. euroa ja vuonna 2011 positiivinen 0,817 milj. euroa. SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013 4
Vuoden 2013 tulos muodostui 4,898 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2012 tulos oli 5,768 milj. euroa alijäämäinen ja vuonna 2011 tulos oli 0,499 milj. euroa ylijäämäinen. Tämä tarkoittaa, että taseeseen kertynyt ylijäämä on enää 99 000. Siis kunnan taseen ylijäämät on nyt syöty ja seuraava tavoite on saada talous kuntoon, jotta emme mene talouden kriisikunnaksi. Investointimenot olivat tilikaudella noin 10,002 milj. euroa ja nettoinvestointien määräksi jäi noin 7,873 milj. euroa. Kolmen vuoden keskiarvoksi muodostuu noin 8,9 milj. euroa. Tilinpäätösvuoden lopussa lainaa oli yhteensä 53,711 milj. euroa. Vuoden 2012 lopussa lainakanta oli yhteensä 43,270 milj. euroa ja vuonna 2011 yhteensä 42,148 milj. euroa. Pitkäaikaista uutta lainaa otettiin vuoden 2013 aikana 17,000 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 6,559 milj. euroa. Kunnan lainat olivat tilinpäätösvuoden lopussa 2 490 euroa asukasta kohden. Vuonna 2012 asukaskohtainen lainamäärä oli 2 020 euroa ja 1 979 euroa vuonna 2011. Ennakkotiedon mukaan koko maassa lainat olivat viime vuonna 2 553 euroa asukasta kohden, 2 262 euroa vuonna 2012 ja 2 038 euroa vuonna 2011. Mitä nyt tehdään Siilinjärven aikaisempien vuosien ylijäämät on nyt melkein syöty tai oikeammin kulutettu pois. Nyt viimeistään kaikkien kunnan päättäjien, työntekijöiden ja kuntalaisten on ymmärrettävä tämä tilanne. Valtio on vähentänyt kuntien tulopohjaa merkittävästi valtio-osuuksien radikaalilla pienentämisellä. Lisäksi kuntien tehtävät kasvavat jatkuvasti ja palvelujen kysyntä lisääntyy joka vuosi. Erikoissairaanhoidon käyttö ja kulut kasvavat todella huimaa vauhtia. Meidän kasvustrategia vaatii merkittäviä investointeja. Näitä selittäviä muuttujia löytyy paljon ja mielellään menemme niiden taakse. Kuitenkin Siilinjärven kunnan on itse huolehdittava taloudestaan niin, että raha riittää kaikkien kunnan talousvastuiden hoitamiseen. Olen usean vuoden pyrkinyt positiivisella lähestymistavalla saamaan koko organisaation ymmärtämään talouden reunaehdot. Olen kannustanut kaikkia löytämään sekä ratkaisemaan oman vastuualueen toiminnan tehostamisen niin, että saisimme talouden kuntoon keskittymällä niihin pieniin säästökohteisiin ympäri organisaatiota. Emme ole tällä toimintatavalla onnistuneet, talous ei ole korjaantunut. Tässä kohtaa joudumme muuttamaan toimintatapoja. Suurin tavoite on saada toimintakatteen kasvu alle kolmen prosentin ja henkilöstön määrän kasvun tulee pysähtyä tai ainakin määräaikaisten vähentäminen pitää toteutua. Tarvitsemme pysyviä ratkaisuja talouteen. Linjaamme asiaa yhdessä kunnanhallituksen ja johtoryhmän kanssa maaliskuun 2014 lopussa. Lomautukset eivät ole ratkaisu asiaan vaan tarvitaan oikeasti pysyviä muutoksia. Taloutemme tilanne on vakava. Tavoite on, että vakautamme yhdessä kunnan talouden. Nyt pidetään rukkaset käsissä ja keskitytään töihin. Toivotan työn iloa kaikille vuonna 2014! Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 5 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013
1.1.2 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 9 kertaa ja kokouksissaan se käsitteli yhteensä 81 asiaa. Kunnanvaltuuston paikkajakauma: Keskustan valtuustoryhmä 17 Sosialidemokraattien valtuustoryhmä 8 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 7 Kokoomuksen valtuustoryhmä 6 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 3 Vihreiden valtuustoryhmä 1 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Yhteensä 43 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Väätäinen Tuula (sd.) I varapuheenjohtaja Kotimäki Jukka (ps.) II varapuheenjohtaja Nykänen Erkko (kesk.) Kunnanvaltuustoon kokoonpano kokonaisuudessaan: Berg Pauli (vas.) Hartikainen Ilmari (kesk.) Hassinen Raija (vas.) Hiltunen Päivi (sd.) Hirvonen Heidi (kesk.) Jetsu Jouni (sd.) Jääskeläinen Heikki (vihr.) Kaitokari Jarkko (kok.) Karvonen Anne (kesk.) Katainen Lauri (sd.) Kerkola Riitta (kok.) Kiiski Pekka (kd.) Kolehmainen Jani (ps.) Kolehmainen Jari (kesk.) Konttinen Heikki (kesk.) Korhonen Tarja (sd.) Kotimäki Jukka (ps.) Kotimäki Kyllikki (ps.) Kuivalainen Ville (ps.) Laitinen Hannu (kesk.) Lappalainen Kari (kesk.) Lehtoranta Taina (sd.) Markkanen Sallamaarit (kesk.) Mikkonen Marjaana (ps.) Niemitz Pirjo (sd.) Nykänen Erkko (kesk.) Ojala Kari (kok.) Oksman Merja (kok.) Pitkänen Marjaana (kesk.) Rautiainen Merja (kesk.) Rekola Jukka (ps.) Rissanen Päivi (kesk.) Rojo Petri (kesk.) Ruuskanen Tapani (kesk.) Snellman Tuomo (kok.) Suhonen Raija (vas.) Tuhkanen Pertti (kok.) Uljonen Henri (ps.) Venejärvi Irene (sd.) Väänänen Pekka (kesk.) Väätäinen Liisa (kesk.) Väätäinen Tuula (sd.) Ylikärppä Kauko (kesk.) SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013 6
Kunnanhallitus Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 25 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 318 asiaa. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen paikkajakauma Keskusta 4 Perussuomalaiset 2 SDP 2 Kokoomus 1 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Hartikainen Ilmari (kesk.) I varapuheenjohtaja Ojala Kari (kok.) II varapuheenjohtaja Jetsu Jouni (sd.) Kunnanhallituksen kokoonpano kokonaisuudessaan: Varsinainen jäsen Hartikainen Ilmari (kesk.) Jetsu Jouni (sd.) Kolehmainen Jari (kesk.) Korhonen Tarja (sd.) Mikkonen Marjaana (ps.) Ojala Kari (kok.) Pitkänen Marjaana (kesk.) Rautiainen Merja (kesk.) Rekola Jukka (ps.) Henkilökohtainen varajäsen Lappalainen Kari (kesk.) Katainen Lauri (sd.) Ruuskanen Tapani (kesk.) Niemitz Pirjo (sd.) Suhonen Maria (ps.) Kaitokari Jarkko (kok.) Väätäinen Liisa (kesk.) Karvonen Anne (kesk.) Kuivalainen Ville (ps.) Kunnanjohtaja Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun toiminnan yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä sekä omistajapolitiikasta. Kunnanjohtajan tehtäväalueita ovat lisäksi kunnan edunvalvonta sekä maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö. Kunnanjohtaja vastaa myös kunnan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutuotannon operatiivisesta johtamisesta ja niihin liittyvien asioiden valmistelusta. Kunnanjohtajana toimi Vesa Lötjönen. Kunnan henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja esitetään erillisessä ns. henkilöstökertomuksessa. 7 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013
Kuntalain 75 :n tarkoittamat tilivelvolliset viranhaltijat 1.1.2013 alkaen Konserni- ja maankäyttöpalvelut Kunnanjohtaja Kaavoituspäällikkö Maankäyttöinsinööri Kiinteistöteknikko Yritysasiamies Henkilöstöpäällikkö Hallintosihteeri Sivistyspalvelut Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimen talouspäällikkö Varhaiskasvatusjohtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastotoimenjohtaja Nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Liikuntatoimenjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveysjohtaja Johtava lääkäri Sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Hoito- ja vanhustyön johtaja Talous- ja tukipalvelut Talousjohtaja Talouspäällikkö Tietojärjestelmäpäällikkö Maaseutujohtaja Ympäristöterveysjohtaja Vastaava eläinlääkäri Ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Työpäällikkö Rakennustarkastaja Ympäristönsuojelupäällikkö SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013 8
Siilinjärven kuntaorganisaatio 9 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013
Kunnan organisaatio uusittiin vuoden 2013 alusta alkaen. Suurin muutos tapahtui sosiaali- ja terveydenhuollon alueella jossa Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus lopetti toimintansa 31.12.2012. Kunta järjestää ko. palvelut itse, päättävänä toimielimenä toimii sosiaali- ja terveyslautakunta. Koululautakunta ja vapaa-aikalautakunta yhdistyivät yhdeksi 7-jäseniseksi sivistyslautakunnaksi. Samassa yhteydessä varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveyspalveluista opetus- ja vapaa-aikapalveluihin, joka puolestaan muutti nimensä sivistyspalveluiksi. Rakennuslautakunta ja ympäristönsuojelulautakunta yhdistyivät yhdeksi 7-jäseniseksi viranomaislautakunnaksi. Tielautakunta siirtyi teknisen lautakunnan jaostoksi. Palvelualueiden välisiä tulosaluesiirtoja tehtiin niin, että ruokapalvelut siirtyivät opetus- ja vapaaaikapalveluista talous- ja tukipalveluihin, siivouspalvelut siirtyivät teknisistä palveluista talous- ja tukipalveluihin ja laitoshuolto siirtyi sosiaali- ja terveyspalveluista talous- ja tukipalveluihin. Samalla näistä kolmesta edellä mainitusta palvelusta muodostettiin oma yhtenäinen tulosalueensa. Lisäksi konserni- ja maankäyttöpalveluista siirtyi toimistopalvelut talous- ja tukipalveluihin sekä työllistämistoiminta siirtyi talous- ja tukipalveluista sosiaali- ja terveyspalveluihin. 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous kasvoi vielä vuonna 2011 reippaasti, mutta supistui vuonna 2012 jolloin BKT:n vuosimuutos oli -0,8 %. Talous supistui toisena peräkkäisenä vuotena, kun tilastokeskus arvioi vuoden 2013 vuosimuutoksen olevan -1,4 %. Viennin volyymi kasvoi noin 0,3 %, tuonti väheni 1,8 %, yksityinen kulutus väheni 0,8 % ja julkinen kulutus kasvoi 0,8 %. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,8 %, mutta julkiset kasvoivat 6,8 %. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta 0,8 prosentin kasvua. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Kotimaisesta kysynnästä ei odoteta talouskasvun vauhdittajaa, koska kotitalousten näkymät ovat varsin pessimistiset. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys jatkoi kasvuaan. Vuoden 2013 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 %, kun se vuonna 2012 oli 7,7 %. Ensi vuodelle ennustetaan edelleen työttömyyden heikkenemistä 8,4 prosenttiin. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli keskimäärin 1,5 %, kun se vielä vuonna 2012 oli 2,8 %. Inflaation ennustetaan pysyvän myös ensi vuonna vuoden 2013 tasolla. 1.1.4 Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien vuoden 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 1,79 miljardista eurosta 2,67 miljardiin euroon. Kasvua on peräti noin 49 %. Kasvun taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä sekä tilitysaikataulun muutoksista johtuva kasvu. Valtionosuusleikkaukset, kuntien tehtävien kasvu ja palvelujen kysynnän lisäys ovat pakottaneet kunnat sopeuttamaan talouttaan määrätietoisesti mm. toimintaansa tehostamalla, joka näkyy henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi 119 kuntaa nosti tulovero- ja kiinteistöveroprosenttejaan. Vuosikatteet putosivat vuonna 2012 noin 30 %. Vuosikate asukasta kohti vuonna 2013 oli ennakkotietojen mukaan 371 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 248 euroa. Vuosikate kattoi kuntien ja kuntayhtymien poistot ja noin 56 % poistonalaisista investoinneista. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 36 kappaletta, kun vastaavasti edellisenä vuonna niitä oli peräti 73. Kuntien toimintakatteet heikkenivät 2,7 % vuonna 2013. Kuluryhmäkohtaisia tietoja julkaistaan myöhemmin kevään aikana. SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013 10
Kuntien verotulot kasvoivat peräti 6,8 % edellisestä vuodesta. Tähän vaikuttivat jo edellä mainittu tilitysaikataulun muutos, kuntaryhmän jako-osuuden oikaisu sekä kuntien tekemät tuloveroprosenttien korotukset. Valtionosuudet olivat vuonna 2013 noin 8,3 miljardia euroa, jossa kasvua oli 2,9 %. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakannan kasvu oli kuntien sopeutustoimista huolimatta merkittävää. Lainakanta kasvoi noin 1,6 miljardia euroa eli noin 13 %. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2 553 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 2 262 euroa. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli 100 000 asukkaan kunnissa ja toisaalta myös alle 2 000 asukkaan kunnissa. 1.1.5 Oman alueen kehitys Vuonna 2013 Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli +1261 henkeä, kun se vuonna 2012 oli +1309 henkeä. Pohjois-Savon väestö lisääntyi nyt kolmatta vuotta peräkkäin, ollen +186 henkilöä (+103 henkilöä). Vuonna 2013 Pohjois-Savon kunnista asukasluvun kasvua tapahtui eniten Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Siilinjärven asukasluvun kasvu oli +137 henkilöä koostuen lähes yksinomaan luonnollisesta väestönkasvusta. Kuopion kasvu oli +1178, lisäksi kasvoivat Iisalmi +34 ja Tuusniemi +8. Pohjois-Savon kunnista vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä oli luonnollista väkiluvun kasvua. Kuntien välistä muuttovoittoa oli Kuopion lisäksi vain kahdessa Pohjois-Savon kunnassa. Alue ja väestö Kunnan pinta-ala on noin 508 km 2, josta vesi-aluetta on 107 km 2. Vuonna 2012 väestöstä 46,6 prosenttia asui kirkonkylässä, 25,0 prosenttia Toivala Vuorelassa ja 28,4 prosenttia muilla kunnan osa-alueilla. Kunnan taajama-aste on 81,0 %. Vuoden 2013 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 21 568 henkeä, jossa kasvua oli 137 henkeä (edellisvuonna 120 henkeä). Vuoden 2013 talousarvion kasvuennuste 161 asukasta alittui 24:llä. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2013 syntyvyys oli Siilinjärvellä 269 lasta ja kuolleisuus 153 henkilöä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui siten 116 henkilöä, mikä on keskimääräistä edellisten vuosien tasoa. Sekä tulo- että lähtömuutto olivat vuonna 2013 keskitasoa pienempää, vuoden 2013 muuttovoitto oli sama kuin viime vuonna, eli vaatimattomat 21 henkilöä (sisältää maahanmuuton). Asuntoja valmistuu edelleen vilkkaaseen tahtiin, mutta asumisväljyyden kasvu aiheuttaa sen, että väestömäärän lisääntyminen vaatii yhä enemmän asuntoja vuodessa. Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 39,6 vuotta, kun koko maan keskiikä on 41,8 vuotta. Vuoden 2013 lopussa 0 14-vuotiaiden osuus oli kunnassa 20,5 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 15,3 %. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus oli 16,3 % kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 21,5 prosenttia. Väestön ikäryhmien osuudet kokonaisväestöstä 2000 2013 2000 2009 2010 2011 2012 *2013 0 14-vuotiaat, % 22,6 20,8 20,6 20,6 20,6 20,5 15 64-vuotiaat, % 67,6 65,4 65,1 64,4 63,8 63,2 Yli 64-vuotiaat, % 9,8 13,8 14,3 15,0 15,6 16,3 Väestö yhteensä 19 742 20 964 21 010 21 311 21 431 21 568 * tilastokeskuksen ennakkotieto 11 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013
ikäryhmä Elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 27 % sekä palvelualoilla 68 %. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli Tilastokeskuksen kriteereillä 6 771 työpaikkaa. Vuosina 2012 ja 2013 ei koettu elinkeino-elämässä merkittäviä takaiskuja, vaan työpaikkojen kasvuksi arvioidaan reilut 100 työpaikkaa/vuosi. Uusia työpaikkoja syntyy tasaisesti eri aloille. Vuonna 2013 Siilinjärven keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 7,8 %, kun se Pohjois- Savossa oli keskimäärin 12,1 % ja koko maassa 11,3 %. Työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 804 henkilöä, jossa nousua 66 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 16 henkilöllä ollen keskimäärin 166. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vähentyi ollen keskimäärin 106 henkilöä. Rakennustoiminta Vuonna 2013 valmistui 101 uutta asuntoa, mikä on 44 asuntoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valmistuneista asunnoista 71 oli omakotiasuntoa ja 30 rivitaloasuntoa. Kerrostaloasuntoja ei valmistunut pitkästä aikaa lainkaan. Ikäryhmien osuudet (%) Siilinjärvellä ja koko maassa 31.12.2013 75-70 - 74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 MIEHET NAISET -15-10 -5 0 5 10 15 Koko maa/ miehet % Koko maa/naiset Lähde: Tilastokeskus Siilinjärvi/ miehet Siilinjärvi/naiset SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013 12
Siilinjärven väkiluku 1998 2013 22 000 21 500 21 000 20 500 20 000 19 500 19 000 18 500 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* Asukasluku 19 595 19 584 19 742 19 760 19 885 20 119 20 234 20 271 20 609 20 750 20 769 20 964 21 010 21 311 21 431 21 568 *ennakkotieto Väestönmuutokset 2000 2013 350 300 338 301 250 234 200 150 158 125 115 141 195 120 137 100 50 18 37 19 46 0-50 -100-150 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* Synt.enemm. 110 163 110 106 135 125 136 138 123 137 78 146 88 116 Muuttoliike & korjaus 48-145 15 128-20 -88 202 3-104 58-32 155 32 21 Väestönlisäys yht. 158 18 125 234 115 37 338 141 19 195 46 301 120 137 *ennakkotieto 13 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013
Työttömyysaste (keskimäärin/kk) 2000 2013 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Siilinjärvi 12,7 12,1 10,7 9,6 10,3 9,8 8,5 7,1 6,5 8,6 7,9 7,3 7,3 7,8 Pohjois-Savo 16,0 15,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,6 10,1 9,7 12,6 11,4 10,4 10,7 12,1 Koko maa 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,8 9,5 8,2 7,6 11,3 10,0 9,1 9,4 11,3 Työttömät ryhmittäin (keskimäärin/kk) 2000 2013 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yhteensä 1198 1148 1024 921 981 955 830 686 641 854 802 735 738 804 Miehet 596 590 539 482 514 493 419 347 328 511 476 415 419 461 Naiset 602 558 486 439 467 462 411 339 313 343 326 320 319 343 Alle 25 v 186 170 153 127 147 135 99 76 76 132 106 104 109 106 Yli vuoden 219 220 180 147 157 161 148 101 76 87 121 131 150 166 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013 14
Työllinen työvoima ja työpaikat 2007 2013 10 000 9 000 8 000 7 000 9 292 9 273 9 104 9 283 9 453 9 522* 9 500** 6 412 6 550 6 445 6 750 6 771 6 874** 6 976** 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Alueella asuva työll. työvoima Työpaikat *ennakkotieto, **arvio Valmistuneet asunnot 2003 2013 200 196 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 155 145 145 136 129 137 106 113 99 101 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kerrostalot 20 16 39 39 0 64 23 32 104 51 0 Rivitalot 24 28 20 25 29 22 26 18 13 24 30 Omakotitalot 55 62 77 91 100 59 64 87 79 70 71 15 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013
1.1.6 Kunnan henkilöstö Siilinjärven kunnan henkilöstömäärä 31.12.2013 oli 1 446 henkilöä, joista vakinaisia 1 135 henkilöä, mikä on 78,4 % koko henkilöstöstä. Koko vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,6 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 68 vuoden välillä. Koko kunnan henkilökunnasta voi eläkkeelle siirtyä vuoteen 2017 mennessä 80 henkilöä. Vuonna 2013 jäi eläkkeelle 39 henkilöä vakinaisesta henkilöstöstä. Kunnan palkatun henkilöstön määrä 31.12.2013 Vakinaiset Määräaikaiset Määräaikaisista työllistettyjä Yhteensä Yhteensä, ilman työllistettyjä Konserni- ja maankäyttöpalvelut 24 5 1 29 28 Talous- ja tukipalvelut 161 37 198 198 Sivistyspalvelut 535 153 7 688 681 Tekniset palvelut 67 5 72 72 Sosiaali- ja terveyspalvelut 348 111 1 459 458 Yhteensä 1 135 311 9 1 446 1 437 Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulut olivat noin 57,749 milj. euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 44,556 milj. euroa. Henkilöstöpalvelut on laatinut erillisen henkilöstökertomuksen, joka tuodaan omana asiakirjana kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kuntaan on pääsääntöisesti saatu rekrytoitua osaamiseltaan tehtävän vaatimukset täyttävää henkilöstöä. Käytössä olevat tietojärjestelmät, joiden merkitys palvelutoiminnan tukitoimintona on kasvava, ovat ajanmukaiset ja niiden ylläpito on toiminnan näkökulmasta tarkasteltuna riittävällä tavalla ja osaavasti järjestetty. Ulkoisista toimijoista, joiden toimintaan ja kustannuskehitykseen kunnalla on vain vähäinen vaikutusmahdollisuus, on viime vuosina aiheutunut merkittävää rahoituspainetta, joka on heikentänyt kunnan mahdollisuutta oman palvelutuotannon kehittämiseen. Kuluneena tilikautena kunnan oma palvelutoiminta on ollut kulukehitykseltään perusturvatoimialaa lukuun ottamatta maltillinen ja toimintakatteen kehityksen kannalta aleneva, kun taas mm. erikoissairaanhoidon ja alueellisen pelastustoimen menot ovat kasvaneet merkittävästi. Tilanteen näin jatkuessa kunnan talouden vakauttamisen edellytykset heikkenevät oleellisesti. Kunnan lainakanta on kasvanut merkittävästi. Lainojen korko on pääsääntöisesti vaihtuvakorkoinen (euribor 3 tai 6 kk). Vaihtuvakorkoiset lainat on korkosuojattu siten, että 1 2 vuoden periodilla koko lainakannasta on korkosuojattu tai sidottu pitkään korkoon keskimäärin noin 60 %. Korkoriski ei ole merkittävä kunnan talouden hallinnan näkökulmasta tarkasteltuna. Kuten Suomen kunnat yleensä niin myös Siilinjärvi on luottokelpoisuudeltaan hyvä, eikä rahoituksen saatavuus ole ollut ongelma. Kuntasektorin velkamäärän kasvunopeus on sinällään huolestuttava ja sillä saattaa jatkuessaan olla vaikutusta ainakin rahan hintaan, mutta pahimmillaan myös saatavuuteen. Lainamäärän kasvun hallintaan saaminen edellyttää sekä kulurakenteen leikkaamista että investointien rajoittamista, jotka molemmat vaikuttavat palvelutoiminnan edellytyksiin ja saattavat heikentää kunnan kasvustrategian tavoitteiden toteutumista. Likviditeetin hallintaan kunta käyttää tarvittaessa kuntatodistuksia (juoksuaika 1 vko 1kk), joiden saatavuus on ollut hyvä ja hinta alhainen. Niin luotto- kuin myös likviditeettiriski ovat alhaisia. SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013 16
Kunta on vakuuttanut käyttöomaisuutensa kohtuullisilla omavastuu osuuksilla. Kunnalla on myös toiminnan keskeytysvakuutus. Lisäksi kunta on vakuuttanut vapaaehtoisella vakuutuksella järjestämiinsä toimintoihin osallistuvat kuntalaiset ja muut ulkopuoliset. Valmistelussa oleva kuntarakennelaki vaikuttaa kunnan tulevaisuuden toimintaedellytyksiin ja luo epävarmuutta kunnan organisaatioon ja henkilöstöön. 1.1.8 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan toimintaan olennaisesti vaikuttava muutos oli 31.12.2012 päättyneen Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen toiminnan päättyminen ja sen jälkeen kunnan omana toimintana jatkaneen ja organisoituneen sosiaali- ja terveyspalveluiden muodostuminen. Ne menot, jotka aiemmin aiheutuivat Maaningan kunnan ja Nilsiän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, jäivät pois. Kustannusnousu vuodesta 2012 vuoteen 2013 näihin Siilinjärven kunnan omiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oli 6,436 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon, siltä osin kuin valtuusto ei niitä vuoden aikana ole hyväksynyt talousarviomuutoksina, on käsitelty kunnanhallituksessa 17.2.2014 ja tulevat valtuustoon tiedoksi 31.3.2014. Kaiken kaikkiaan poikkeamien vaikutus vahvistettuun talousarvioon nähden on -0,298 milj. euroa toimintakatetta heikentävä. 1.1.9 Ympäristötekijät Kunnan taloudellisen tuloksen kannalta olennaiset ympäristöasiat liittyvät vesihuoltoinvestointeihin. Uuden siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen välille Kuuslahti-Pajulahti-Jynkänniemi aloitettiin. Hanke valmistuu vuoden 2014 aikana. Veden toimitusvarmuuden turvaamiseksi on välille Varpaniemi-Harjamäki suunniteltu uuden runkovesijohdon rakentamista. Suunnittelu on jäädytetty kunnes Maaninka on tehnyt kuntaliitoksen Kuopion kanssa. Vesihuoltolaitoksen investoinnit olivat yhteensä 1,3 milj. euroa (edellinen vuosi 1,8 milj.). Lisäksi talouden kannalta on merkittävä myös Esco hanke, joka tähtää kiinteistöjen energiakulutuksen pienentämiseen. Tarvittavat energiansäästöinvestoinnit on tehty vuoden aikana. 1.2 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta 1.1. 31.12.2013 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueiden sisäisen valvonnan vuosiraportteihin perustuen toimintaa on toteutettu ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti. Kuntaan ei ole kohdistunut tai kohdistumassa vaateita, jotka johtuisivat esimerkiksi lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Muotovirheen vuoksi (nähtävillä pito) on tehty itseoikaisu yhteen teknisen lautakunnan päätökseen. Yksittäisistä viranhaltijapäätöksistä asiaperusteilla tehdyt päätöksen sisältöön tyytymättömyyttä osoittavat valitukset ovat olleet vähäisiä. Yksilöasioissa on joitakin oikaisuvaatimuksia tehty ja vireillä. Näihin ei kohdistu taloudellisia korvausvaatimuksia. Edellä mainittujen lisäksi on vireillä kaksi vahinkotapausta, joihin kohdistuu mahdollisesti merkittäviäkin taloudellisia korvausvaatimuksia. Toinen vahingoista on käräjäoikeuden käsittelyssä ja toisesta kunnanhallitus on tehnyt korvausvaateen. Riskien hallinta Kunnassa on jatkettu edellisvuonna aloitettua riskienhallintatyötä ja tehty se loppuun vuonna 2013. Sisäisen valvonnan ja riskienhallintapolitiikan valmistelu tehtiin vuonna 2013 ja politiikka vahvistettiin kunnanvaltuustossa vuoden 2014 alussa. 17 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013
Henkilöriskit liittyvät henkilöstön keski-iän nousuun sekä ammattihenkilöstön työpanoksen saatavuuteen ja korvattavuuteen mahdollisten työpaikan vaihdosten tai pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Kaikille työntekijöille ei korvaavaa henkilöä ole saatavissa; eräissä tapauksissa esiintyy vaarallisen työyhdistelmän riski. Kunnan henkilöstöhallinnon toiminta on vakiintunut edellisvuosien kehitystyön tuloksena ja työhyvinvointiin on panostettu, mikä vaikuttanee pitkällä aikavälillä myönteisesti henkilöstön jaksamiseen. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset ovat ajantasaiset sekä kattavat ja omavastuiden tasot on määritelty. Vakuutukset on käyty läpi ja tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset tehty kunnan ja vakuutusyhtiön yhteisessä vuosittaisessa vakuutuspalaverissa. Vuoden lopussa on aloitettu vakuutusten kilpailuttamisen valmistelu. Kunta on palvelutoiminnassa tapahtuneista vahingoista suorittanut joitakin korvauksia. Korvausten määrä on edellisen vuoden tasolla. Palvelutoiminnan laajuus huomioon ottaen vahinkojen määrä on ollut erittäin vähäinen. Kunnan vahinkorahastosta maksettujen korvausten yhteismäärä on ollut noin 32 000. Vahingot eivät ole johtuneet tehtävien hoidon huonosta järjestämisestä tai laiminlyönneistä. Toiminnallisesti tai talouden näkökulmasta tarkasteltuna merkitykseltään vakavia riskejä ei ole realisoitunut. Riskikartoitus on pääosin saatettu loppuun. Jatkotyössä huolehditaan, että kartoitus palvelee sisäisen tarkastuksen ja valvonnan näkökulmaa ja tarkoitusperiä. Vahinkotapauksien perusteella on toiminnan jatkuvuutta varmistavia varajärjestelmiä edelleen kehitetty. Omaisuuden ja palveluiden hankinnan, luovutuksen sekä hoidon valvonta Kunnassa on vahvistettu noudatettavaksi seudullinen hankintaohje ja sitä yksilöivä kuntakohtainen liite. Hankintavaltuudet on määritelty hankintaohjein ja palvelualueiden lautakunta- ja viranhaltijatasoisin delegointipäätöksin. Hankintatoimi on järjestetty laajana maakunnallisena kokonaisuutena IS-Hankinta Oy:n kautta. Kunnan omat hankinnat on hoidettu hankintaa koskevien säädösten mukaisesti eivätkä kunnan hankintapäätökset ole olleet kilpailuviraston käsiteltävänä. Yhteishankinnassa kilpailutettujen tuotteiden ostotoiminnan ja sähköisen hankintamenettelyn käytännöt ovat vakiintuneet. Hankintatoimeen liittyvää ohjeistusta ja yhteistyömenettelyjä IS-Hankinnan kanssa palveluhankintojen osalta on tarpeen edelleen kehittää. Ohjeita noudatetaan ja käyttöomaisuusluettelot ovat pääosin ajan tasalla. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Asiaa on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksen toimintakertomuksen palvelualueita koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukustannukset ovat edelleen huomattavasti alkuperäiseen talousarvioon nähden kasvaneet. Alkuperäiseen talousarvioon nähden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ylittyivät 3,27 M, josta erikoissairaanhoito oli 2,3 M. Taloussuunnitelmassa tavoitteet oli eritelty valtuusto- ja lautakuntatasoisiksi, joista jälkimmäiset olivat valtuustoon nähden vain informatiivisia. Tämä on selkeyttänyt tavoiteasetantaa ja tavoitteiden seurantaa. Toiminnan tuloksellisuuden arviointia on edistetty toimintolaskentaa kehittämällä. Toimintolaskennan perusteita on kuluneena vuonna käyty ympäristöterveydenhuollossa läpi. SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2013 18