VALTIOKONTTORI TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2005 I Viraston strategiset linjaukset ja yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2005 2009 Strategiset linjaukset: Valtiokonttorin strategisena tavoitteena on yhteistoimin valtiovarainministeriön kanssa maksimoida valtion kokonaisetu omilla toiminta-alueillaan. Valtiokonttorin tehtävät liittyvät valtiovarainministeriön strategiseen veroeurojen käytön tehostamistavoitteeseen. Strategiset tavoitteet vuoteen 2009 mennessä ilmenevät konkretisoituina seuraavasti: Virastojen hallinnolliset (talous-, henkilöstö- ja tietohallinto) tukipalvelut on organisoitu uudelleen tavoitteena tuottavuuden oleellinen paraneminen valtionhallinnon tasolla. Valtion velan ja antolainauksen hallintamallit on rakennettu sellaiseksi, että ne johtavat taloudellisempaan lopputulokseen ja Valtiokonttori sijoittuu valtion rahoitustoimintojen hoitajana eurooppalaiseen ja kotimaiseen parhaimmistoon. Työssä jaksamiseen, eläkeiän odotteeseen ja riskienhallintakulttuurin kehittymiseen on vaikutettu myönteisesti ja tuottavuutta parantavasti kaikkialla valtion hallinnossa. Työnantajaasiakkuuden hoitomalli on kehitetty kustannustehokkuus säilyttäen vastaamaan sitä tuoteja palvelutasoa, jota kunta- ja yksityisen sektorin työnantaja-asiakkaat saavat lakisääteisen vakuutusturvan hoidossa. Alueellistamista jatketaan valtiovarainministeriön päätöstä noudattaen siten, että Valtiokonttorin vuonna 2005 aloittavassa aluetoimipisteessä työskentelee vuonna 2009 50-100 henkilöä. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Valtiokonttori on vuoteen 2009 mennessä yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa toteuttanut hankkeen, jonka tuloksena virastoilla hallinnonalasta riippumatta on mahdollisuus talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten ja niissä käytettävien yhtenäisten toimintaprosessien sekä tietojärjestelmien käyttöön. Palvelukeskusten asiakkaina on vuonna 2009 2/3 valtion tilivirastoista ja niissä hoidetaan 60 % toimintamenojen maksuliikevolyymistä. Vuoteen 2009 mennessä Valtiokonttori on yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa toteuttanut hankkeen, jonka tuloksena tietohallinnon palvelukeskusmalli on otettu käyttöön valtiontasoisesti. Vuoteen 2009 mennessä velanhallinnan tuloksellisuuden arviointi perustuu edelleen kehitettyyn objektiiviseen mittaukseen ja myös muiden hallinnonalojen myöntämien lainojen hoito on siirretty Valtiokonttorin hoidettaviksi. Aravalainaehdot on uudistettu Valtiokonttorin aktiivisella myötävaikutuksella, jolloin aravalainojen hallinnointi tapahtuu tehokkaammin ja vähäisemmillä riskitasoilla.
Ennaltaehkäisevä riskienhallintatyö on laajennettu koko valtion hallinnossa henkilöstöriskien hallinnasta kokonaisvaltaiseen toiminnan, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisen käsittävään riskienhallintakulttuuriin. Sen tavoitteena on järjestelmällisen riskienhallintatyön merkityksen ymmärtäminen tuottavuuden kehittämisessä. Vuonna 2009 kaikissa valtion virastoissa on riskienhallinnan kehittämisohjelma. Työ tehdään yhteistyössä valtiovarainministeriön yhteydessä toimivan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan kanssa. Eläkkeellesiirtymisiän odote nousee vuoden 2003 59 v 10 kk:sta vuoteen 2009 mennessä 61 v 6 kk:een (valtion palveluksessa olevien täysitehoiset eläkkeet ilman sotilaseläkejärjestelmään kuuluvia). 2(8) II Viraston toiminnan vaikuttavuus vuodelle 2005 Varmistetaan että eri hallinnonalat hyödyntävät hallinnollisten tukipalvelujen kehittämisessä yhtenäisiä toimintamalleja, prosesseja ja tietojärjestelmäratkaisuja. Pilottihallinnonaloja varten on järjestetty palvelukeskusten henkilöstökysymysten tukipalvelu ja siihen liittyvä resurssikeskus. Vuonna 2005 kaikissa valtion virastoissa on työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Eläkeellesiirtymisiän odote on vuoden 2005 päättyessä 60 v 3 kk (valtion palveluksessa olevien täysitehoiset eläkkeet ilman sotilaseläkejärjestelmään kuuluvia) III Viraston toiminnalliset tulostavoitteet sekä tuottavuuden parantamistoimenpiteet vuodelle 2005 Substanssitoimintojen toiminnalliset tavoitteet: Tilivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoon osallistutaan valmistelemalla ensimmäinen uusimuotoinen valtion tilinpäätös vuodelta 2004 ja tilinpäätösohjeistus vuodelta 2005 tehtäviä virastojen tilinpäätöksiä varten sekä jatkamalla tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kehittämistä yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. TAHTI-hankkeen mukainen tietojärjestelmä toteutetaan siten, että sen käyttöönotto voidaan aloittaa vuoden 2006 alusta lukien. NETRAan sisällytetään valtion ohjaukseen tarvittava keskeinen ohjausinformaatio siten, että se on käytettävissä vuoden 2006 alusta lukien. Osallistutaan valtiovarainministeriön ohjauksessa valtiontasoisen tietohallinnon palvelukeskuksen suunnitteluun niin, että sitä koskeva ehdotus on valmis vuoden 2005 loppuun mennessä. Vertailusalkkuun perustuva tulosmittaus ja velanhallintamalli otetaan käyttöön ohjeistuksen mukaan ja sitä noudatetaan vuoden 2005 seurannassa. Vertailusalkkuun suhteutettua toiminnan tuloksellisuutta raportoidaan kuukausittain valtiovarainministeriölle. Kartoitetaan Suomen valtion mahdollisuuksia lisätä kustannustehokkaasti vähittäismarkkinoilta otettavaa varainhankintaa Suomesta ja kansainvälisiltä markkinoilta. Kartoituksessa tulee selvittää nykyisen varainhankintamallin (tuotto-obligaatio) käytettävyyttä ja siihen mahdollisesti liittyviä ongelmia. Lisäksi kartoituksessa tulee selvittää markkinoilla vallitse-
vaa kysyntätilannetta, sijoittajapohjaa, kilpailutilannetta ja muiden EU-valtioiden menettelytapoja vähittäisvarainhankinnassa. Kartoituksessa tulisi mahdollisuuksien mukaan myös pohtia myös uusien tuotteiden ja jakelukanavien käyttömahdollisuuksia. Kartoitustyön tuloksista tulee raportoida valtiovarainministeriölle kesäkuun loppuun mennessä. MMM:n hallinnonalan lainojen siirtoa Valtiokonttoriin valmistellaan, jotta vuoden 2007 alusta lukien lainat ovat Rahoituksen hallinnoitavina ja ne voidaan hoitaa käyttäen Valtiokonttorin Laiho-järjestelmää. Vuoden 2005 aikana suunnitellaan ja toteutetaan tietojärjestelmämuutoksia, tietojen konversiota, uutta toimintamallia sekä sen toimeenpanemiseen liittyviä tehtäviä. Selvitetään yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa aravalainaehtojen kehittämistä valtiontaloudellisesti neutraalilla tavalla siten, että lainahallinta yksinkertaistuu. Selvityksessä tarkastellaan myös kyseisten aravalainojen korvaamista korkotukilainoilla. VEL:n piiriin kuuluvan henkilöstön työeläketurva hoidetaan vuoden 2005 alusta toteutuvan uudistuksen mukaisesti. Eläkemaksujen aiheuttamisperiaatteen mukaisten laskuperusteiden käyttöä laajennetaan siten, että vuonna 2005 niiden mukaisen maksun piirissä olevien organisaatioiden määrä lisääntyy nykyisestä 600:sta noin 1000:een. Työnantaja-asiakkuutta johdetaan vuoden 2005 alkupuoliskolta lukien uuden asiakashallintamallin mukaan. Hoitokuluosuuden sisällyttäminen eläkemaksuun vuodesta 2006 lukien ratkaistaan TTS -prosessissa yhteistyössä ministeriön ja Valtiokonttorin kesken. Tapaturma- ja liikennevahinkokorvauksissa täyskustannusvastaavuuden toteuttamista varten kehitetään kilpailutusjärjestelmä ja se saatetaan voimaan vuoden 2005 alkupuolella. Testataan Valtiokonttorin kriisivalmiutta ja -suunnitelmaa osallistumalla laajaan yhteiseen harjoitukseen. 1. Tuotokset ja laadunhallinta 1.1 Suoritteet 3(8) Suoritteen nimi Suoritekappaleet 2004 2003 ennuste 2005 Paperittoman kirjanpidon käyttäjävirastot 33 70 90 Netran avatut sivut /pv 800 1 500 1 300 Maksuliikennevaltuutukset, kpl 700 300 300 Hoidettujen antolainojen kantalkm 36 823 32 000 29 000 Omistusasuntolainatakaukset lkm 137 159 155 000 180 000 Korkotukilainojen kantalkm 30 551 26 000 25 000 Eläkepäätösten määrä ml. VILMA-laskennat 34 511 36 000 36 000 Eläkkeiden kirjalliset ennakkotiedusteluvastaukset 22 896 27 000 28 000 Maksettujen eläkkeiden kantalkm 297 288 299 000 301 000 Vahingonkorvauspäätösten määrä (tapaturma-, rikos-, liikenne- ja hirvivahingot) 35 210 34 000 35 200 Sotainvalidi- ja veteraaniasioiden päätösten määrä (kaikki päätöslajit) 159 255 148 400 137 700 Elinkorkojen ja huoltoeläkkeiden maksukanta lkm 36 022 33 900 31 200 1.3 Palvelukyky ja laatu:
4(8) Asiakastyytyväisyyttä mitataan kattavasti vuosittain kaikilla Valtiokonttorin oleellisilla toiminta-alueilla ja mittausten tuloksia hyödynnetään viraston johtamisessa. Asiakastyytyväisyyden toimialakohtaisten tutkimusten painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvot ovat seuraavat: Toimiala 2003 tot 2004 tot 2005 tav. Hallinnon ohjaus 8,3 8,2 8,3 Rahoitus 8,4 8,4 8,4 Vakuutus 8,4 8,3 8,5 Tärkeimmät käsittelyajat: 2002 2003 2004 2005 tot. tot. arvio tavoite Veteraanipalvelut - Elinkoron oikaisujen käsittelyaika kk 2,7 2,5 2,3 2 Vahingonkorvauspalvelut - Tapaturmakorvausten käs.aika 80 %:ssa päätöksistä pv 14 9 14 14 - Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 8,4 7,7 8* 7,5 Eläkepalvelut - Eläkkeiden käsittelyaika kk 2 2 2 2 - Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa 95 %:ssa tapauksista palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana. 95 % 98 % 95 % 95 % Rahoitukseen liittyvät tunnusluvut kuvaavat ensisijaisesti rahoitusriskejä ja ne raportoidaan VM:lle erikseen sovitun ohjausmallin mukaisesti. * korvausmäärärahan puute ja lisäbudjetin viipyminen pidentävät käsittelyaikaa 2. Toiminnallinen tehokkuus 2.1 Taloudellisuus ja tuottavuus Valtiokonttorin perustoiminta hoidetaan laadukkaasti, mutta entistä taloudellisemmin. Vakuutustoiminnassa kustannustehokkuutta ja asiakaspalvelun laatua nostetaan yhteistyöllä muiden työeläketoimijoiden kanssa ja panostamalla tietotekniikan ja toiminnallisten prosessien kehittämiseen. Täyskustannusvastaavuus toteutetaan tapaturma- ja liikennevahinkojen korvaustoiminnassa siten, että vahingonkärsineiden saaman hoidon kustannukset ovat kilpailukykyiset hoidon laadun siitä kärsimättä. Valtiokonttorin tuottavuusohjelma: Rahoitustoimialan antolainaustoiminnassa työn tuottavuus paranee Valtiokonttorissa nyt hoidettavana olevien lainojen osalta vuosien 2004-2006 kuluessa 15 % vuoteen 2003 verrattuna. Tuottavuus nousee vuonna 2005 5 %. Vakuutustoimialalla työn tuottavuus paranee vuosien 2004-2006 kuluessa 8 % vuoteen 2003 verrattuna lukuun ottamatta Eläkepalvelut sekä Riski- ja vakuutuspalvelut
palvelulinjoja. Vuosittainen työn tuottavuuden nousu on seuraava: vuonna 2004 2 %, vuonna 2005 3 % ja vuonna 2006 3 %. Talous- ja henkilöstöhallintotehtävissä työn tuottavuus paranee vuosien 2004-2006 kuluessa 30 % tarkasteltuna koko Valtiokonttorin tasoisesti. Tuottavuuden nousun edellytyksenä on siirtyminen palvelukeskusmalliin. 2.2 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa 2.2.1 IT-ratkaisut Valtiokonttori toteuttaa tietohallinnossaan valtiotasoisia strategisia IT- linjauksia ja hyödyntää IT- toiminnassaan yhteisten IT- palveluiden yksikön palveluita sitä mukaa kuin palveluita on saatavilla. VEL 2005- ohjelman toteuttamista jatketaan yhteistyössä muun työeläkesektorin kanssa. Tietojärjestelmien uudistamisen on arvioitu maksavan vuosina 2004-2008 n. 21 Milj.. Ohjelman toteuttamiseksi vastaamaan lainsäädännöllisiä ja yleisesti hyväksyttyjä asiakaspalvelullisia tarpeita Valtiokonttori liittyy kaikkiin sellaisiin työeläkesektorin yhteisiin IT- investointihankkeisiin, joissa kehitetään yhteisiä ja välttämättömiä toimintoja. Näitä ovat erityisesti yhteinen ansaintarekisteri (AREK Oy), yhteinen eläkkeen laskentajärjestelmä (YHEL- LA) ja sähköiset palvelut (työelake.fi). Näiden välttämättömien toimintojen tuottaminen itse lisäisi arvion mukaan VEL 2005 -ohjelman kustannusten kokonaismäärän yli 30 Milj. :n. Valtiokonttori raportoi ministeriölle yhteistyöhön osallistumisen kustannukset ja aikaansaannokset osavuosiraportoinnin yhteydessä. Vuoden 2005 aikana on tavoitteena toteuttaa tapaturmakorvausjärjestelmän uusiminen siten, että järjestelmä ostetaan kilpailuttamismenettelyllä ns. ASP-palveluna alan toimijalta. Arvion mukaan investointikustannukset jäävät noin puoleen verrattuna oman järjestelmän teettämiseen. Vuoden 2005 aikana kehitetään tietohallintotoiminnan vertailtavuutta muihin organisaatioihin ottamalla käyttöön IT-johtamista tukeva mittaristo sekä osallistumalla IT-Governance audit -moniasiakasprojektiin toteuttamalla koearviointeja Valtiokonttorissa projektista saatujen välineitten avulla. Otetaan käyttöön kaikissa hankkeissa uudistettu projektinhallintamenetelmä ja ohjeisto. Aloitetaan projektinhallintatyövälineen erillisen suunnitelman mukaisesti vuoden 2005 aikana, ensin pilottihankkeissa. Perustietotekniikan kustannukset ovat vuonna 2005 3 400 /käyttäjä (tunnusluku sisältää perustietotekniikan laite- ja ohjelmistokustannukset, verkko ja tietoliikennekustannukset, oman henkilöstön palkkakustannukset sekä perustietotekniikkaan liittyvien ulkoisten asiantuntijapalveluiden kustannukset). 2.2.2 Talous- ja henkilöstötoimen tukipalvelujen järjestäminen Valtiokonttori perustaa viraston sisään hallinnonalaa ja myös muiden hallinnonalojen virastoja palvelevan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen vuoden 2006 alusta lukien. Toiminnan pilotointi aloitetaan vuoden 2005 alusta Valtiokonttorin ja sen nykyisten asiakkaiden taloushallintopalveluita hoitamalla. Vuonna 2006 asiakkaina on tarkoitus olla useita virastoja omalta ja mahdollisesti myös muilta hallinnonaloilta. Tällöin palveluvalikoimaan kuuluvat myös henkilöstöhallinnon peruspalvelut. 5(8)
6(8) Valtiokonttorin toimialoilta kootaan talous- ja henkilöstöhallinnon peruspalvelut mahdollisimman täydellisesti palvelukeskuksessa tuotettaviksi. 2.2.3 Toimitilojen kehittäminen Valtiokonttorin tavoitteena on päästä Sörnäisten rantatien toimitalossaan samanlaiseen tilankäytön tehokkuutta ja tiedonkulkua parantavaan toimitilaratkaisuun kuin mikä vuoden 2004 aikana on saavutettu osalle Valtiokonttorin toimintoja Ympyrätalossa. Tavoitteen toteuttamiseksi aloitetaan vuoden 2005 aikana peruskorjaus valmistuneen suunnitelman mukaisesti, jolloin paluu väistötiloista voisi tapahtua vuoden 2007 kesään mennessä. Aluetoimipiste aloittaa toimintansa Hämeenlinnassa 31.3.2005 ja laajenee asteittain suunnittelukauden loppuun mennessä. Pyrkimyksenä on saada Valtiokonttorin päätearkistot siirretyiksi Hämeenlinnaan suunnitteilla olevan valtioneuvoston kanslian ja Hämeen maakunta-arkiston uuden arkistotilan yhteyteen ja asiassa tavoitellaan ratkaisua vuonna 2005. 2.2.4 Hankintatoimen kehittäminen Valtiokonttori soveltaa toiminnassaan hallinnonalan hankintastrategiaa ja osallistuu hallinnonalan hankintatoimen kehittämiseen. Valtiokonttorin tavoitteena on siirtyä vuoden 2005 aikana Hanselin kilpailuttamaan atk- ja toimistotarvikkeiden täyttöpalveluun. Parhaillaan Valtiokonttori kilpailuttaa yhteistyössä Hanselin kanssa toimitilapalveluitaan (virastomestarija puhelunvälityspalvelut), joka voi johtaa palvelutuotannon ulkoistamiseen. Valtiokonttori toimii hankinnoissa ja kilpailutuksissa yhteistyössä Hanselin kanssa silloin kun Valtiokonttori huolehtii valtiotasoisista kilpailutuksista ja omissa hankinnoissaan niissä tilanteissa, joissa Hanselilla on kilpailukykyistä tarjontaa. 3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Valtiokonttori toteuttaa vuosien 2005 ja 2006 aikana kaikkiin tulos- ja kehityskeskusteluja käyviin esimiehiin ja osaan asiantuntijoita kohdistuvan johtamisen kehittämishankkeen. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan yhteisiä pelisääntöjä ja menettelytapoja henkilöstöjohtamiselle sekä parantaa johtamista myös strategisen suunnittelun, IT-johtamisen sekä asiakkuuden johtamisen alueilla. Ohjelmaan sisältyy myös koko henkilöstöä koskeva osuus. Valmennusohjelman onnistumista mitataan työtyytyväisyysbarometrissa johtamiselle annettavilla arvioilla, 360 - mittauksella sekä tulos- ja kehityskeskustelujen säännöllisesti toteutettavilla arvioinneilla. Valtiokonttori ottaa käyttöön vuoden 2005 aikana uuden palkkausjärjestelmän. Valtiokonttori seuraa sisäisesti kunkin toimialan ja yksikön oman tilanteen kannalta oleellisia henkilöstöä koskevia tavoitteita ja niistä raportoidaan Valtiokonttorin johtoryhmälle kahdesti vuodessa; 2/3- vuositilanteessa sisäisen tilan analyysillä ja vuosiraportoinnin yhteydessä henkilöstökertomuksella, joka raportoidaan myös ministeriölle.
7(8) IV Resurssit Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus Maksullinen toiminta Enn. Tavoite Vert. 2004 2005 2005/2004 Tulot t 3.770 4.720 25 % Kustannukset t Erillismenot 1.142 1.404 23 % KÄYTTÖJÄÄMÄ 2.628 3.316 26 % Osuus yhteiskustannuksista 1.510 1.658 10 % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1.118 1.658 48 % Kustannukset yhteensä t 2.652 3.062 15 % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 30 % 35 % Investoinnit t 0 0 0 % Investoinnit % tuloista 0 % 0 % Resurssit Investointien ja poistojen Investointi- Investoinnit suhde vuonna 2005 suunnitelma suunn. muk. poistoista t % Korvausinvestoinnit 1.142 18 % Kehittämisinvestoinnit 4.711 76 % Investoinnit yhteensä 5.853 95 % Investointien suunnitelmapoistot ovat vuonna 2005 yhteensä 6,2 milj., näistä 93 % on tietojärjestelmäinvestoinneista aiheutuvia poistoja. Toimintamenot 1000 2001 2002 2003 2004 2005 tot. tot. tot. enn. suunn. Mom. 28.05.21 talousarvio 37 054 33 562 37 469 41 514 41 218 Nettoutettavat tulot 8 436 3 727 3 764 4 720 Menot tot./suunn. 37 458 42 863 43 405 45 517 46 195 Säästö -404-865 -2 209-239 -257 Siirretty seuraavalle vuodelle 6 889 6 024 3 815 3 576 3 319
8(8) Ministeriön hallinnoimien määrärahojen käyttö Valtiokonttorin toteutettavana oleviin investointeihin 1000 2005 2006 2007 2008 2009 Mom. 28.80.20 Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet, Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 3 v), vuoden 2004 III lisätalousarvio 2 milj. 880 1 120 0 0 0 Kieku -hanke konsultointi, Hallinnon ohjaus -toimiala 785 950 0 0 0 Hallinnonalan palvelukeskus 95 170 0 0 0 Mom 28.80.27 Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 0 0 4 500 4 500 4 500 Kieku -hanke valtiotasoinen tietojärjestelmäinvestointi, Hallinnon ohjaus 4 500 4 500 4 500 Mom 28.01.21 Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 634 949 544 105 0 Tahti -hankkeen investointi, Hallinnon ohjaus -toimiala 634 949 544 105 0 Valtiokonttorin oma rahoitus 860 820 750 750 750 Kieku -hanke, henkilöstömenot, Hallinnon ohjaus -toimiala 850 800 750 750 750 Hallinnonalan palvelukeskus 10 20 0 0 0 V Sopimuksen voimassaolo ja seuranta Sopimus on voimassa vuoden 2005 loppuun. Tulossopimuksen toteutumista seurataan Valtiokonttorin ohjausryhmässä. Helsingissä päivänä tammikuuta 2005 Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Antti Kalliomäki Valtiovarainministeri Jukka Wuolijoki Pääjohtaja Juhani Turunen Alivaltiosihteeri Maritta Fromholtz Finanssijohtaja