VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2010 Valtiokonttori on osa valtiovarainhallintoa. Hallinnonalana turvaamme tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia rakentamalla hyvinvoivaa ja taloudellisesti vahvaa yhteiskuntaa. Työnantajana haluamme toimia suunnannäyttäjänä muille. Toimimme näköalapaikalla Valtiokonsernissa ja tarjoamme vastuullisia ja kehittyviä tehtäviä erilaisille osaajille. Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat sopineet vuotta 2010 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan kytkeytymisestä valtiovarainhallinnon yhteisiin tavoitteisiin seuraavasti: I Viraston pitkän tähtäimen strategiset linjaukset Valtiokonttori on valtiovarainministeriön tärkein kumppani konserniohjauksen toteuttamisessa. Se huolehtii siitä, että valtiokonsernilla on käytettävissään johtamisessa tarvittava talous- ja henkilöstöinformaatio sekä siitä, että valtiokonsernille ja valtion organisaatioille on tarjolla hallinnollisten tehtävien hoidossa tarvittavat laadukkaat palvelut ja tietojärjestelmät. Valtiokonttori vastaa valtion rahoituksen saatavuudesta ja maksuvalmiudesta. Valtiokonttori osallistuu myös valtion varallisuuden ja velkojen kokonaisvaltaisen tasetarkastelun kehittämistyöhön. Valtiokonttori on myös valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja tarjoaa lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille. Valtion vahingonkorvauskeskuksessa hoidetaan myös säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Valtiokonttori tukee omalla toiminnallaan Valtiovarainministeriön hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita. Keskeisimmät tavoitteet Valtiokonttorin toiminnan kannalta ovat valtionhallinnon konsernitason palveluiden tehokas ohjaaminen ja taloudellinen järjestäminen. Valtiokonttorin tavoitteet tukevat lisäksi Valtiovarainministeriön hallinnonalan tavoitteita koko valtionhallinnossa tuottavuusohjelman, IT-strategian toimeenpanon sekä valtiokonsernin tukitoimintojen järjestämisen ja kehittämisen osalta. VIP rakentaa omaa toimintaansa siten, että suunnittelukauden loppupuolella VIP on kokonaisuudessaan toiminnaltaan ja palvelutarjonnaltaan yhtenäinen valtion sisäinen ITpalveluiden tuottaja. VIP toimii integraattorina valtiokonsernin asiakkaiden ja toisaalta ulkoisten toimittajien välissä. VIP ei pääsääntöisesti tuota IT-palveluita itse. VIP on lunastanut paikkansa valtiokonsernin asettamien raamien ja asiakkaiden sille asettamien odotusten osalta valtionhallinnon ja valtioneuvoston yhteisissä IT-palveluissa. II Viraston kytkeytyminen koko hallinnonalan vaikuttavuustavoitteisiin vuonna 2010 Todetaan viraston toiminnan kytkeytyminen koko hallinnonalan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin. Huomioidaan esim. mahdolliset toimintaympäristön muutokset edellisvuoteen verrattuna ja niiden vaikutukset tulevan vuoden toimintaan. Valtiokonttori tukee omalla toiminnallaan Valtiovarainministeriön hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita. Keskeisimmät tavoitteet Valtiokonttorin toiminnan kannalta ovat valtionhallinnon konsernitason palveluiden tehokas ohjaaminen ja taloudellinen järjestäminen sekä valtion budjettitalouden rahoitustarpeen tyydyttäminen minimoiden velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä määritellyn riskitason puitteissa. Valtiokonttorin tavoitteet tukevat lisäksi Valtiovarainministeriön hallinnonalan tavoitteita koko valtionhallin- VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO PUH. (09) 16001

2 nossa tuottavuusohjelman, IT-strategian toimeenpanon sekä valtiokonsernin tukitoimintojen järjestämisen ja kehittämisen osalta (palvelukeskukset). 2 Vaikuttavuus Mittayks./ asteikko Toteuma Tavoite Tavoite Rahoitustoimiala Velanhallinnan tulos >0 >0 >0 Vakuutustoimiala Eläköitymisiän odote (v toteuma) v kk 61v 3kk 62v 0kk 62v 3kk Työkykyodote (v toteuma) % Eläkkeiden hoitokulu pidetään muita eläkelaitoksia alempana % 0,42 0,5 0,51 1) Vuonna 2010 talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen tietojärjestelmä on valmis käyttöönotettavaksi. Tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2010: jatketaan Kieku-tietojärjestelmähanketta toteuttamalla hankkeen vuodelle 2010 suunnitellut tehtävät. Tehtävien toteutuksella luodaan valmiuksia pilottikäyttöönottojen toteuttamiselle vuonna 2010 sekä hankkeen jatkoetenemiselle. Tehtävät toteutetaan pysyen hankkeen aikataulussa ja budjetissa. tuotetaan ministeriöitä ja virastoja varten ns. käyttöönottostrategia vuosille ja valmistellaan tarvittavat asiakirjat valtiovarainministeriölle hankkeen toisen vaiheen rahoituksen järjestämiseksi. huolehditaan tietojärjestelmän käyttöönottoa edeltävästä virastojen valmistelutyöstä 2) Valtion velan salkunhallinta tuottaa toimeksiantajan päättämää vertailusalkkua paremman taloudellisen tuloksen annettujen riskilimiittien puitteissa. 3) Toteutetaan valtion eläketurvan toimeenpanoon liittyvien tehtävien siirto henkilöasiakkaiden palvelutuotannon osalta Kuntien eläkevakuutukseen siten, että tehtävät ja niitä hoitava henkilöstö siirtyvät ) Valtiokonttori edistää henkilöstön uudelleen sijoittumista koko valtion budjettitaloudessa kehittäen hankeseurantaa ja virkasiirtojen määrää Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön ja henkilöstökoordinaattoriverkosten avulla yhteistyössä VM:n kanssa. III Viraston toiminnalliset tulostavoitteet sekä tuottavuuden parantamistoimenpiteet vuonna 2010 Sovitaan tavoitteista vuodelle 2010 tulosalueittain, strategia-alueittain tai vastaavasti ryhmiteltynä, esitetään keskeiset tunnusluvut sekä niitä tukevat laadulliset tavoitemäärittelyt. 1. Toiminnallinen tuloksellisuus 5) Varmistetaan lainarahoituksen kustannustehokkuus, saatavuus ja valtion maksuvalmius kaikissa suhdannetilanteissa. VM huolehtii siitä, että tieto valtion rahoitustarpeista välitetään riittävän ajoissa rahoitustoimialalle. 6) Varmistetaan valtionvelan hallintaan tarvittavien korkeatasoisten resurssien riittävyys sekä ennakoidaan Suomen valtion velanottoon mahdollisesti vaikuttavat hinnoittelupaineet. 7) Hoidetaan pankkien varainhankinnan valtiontakausten myöntäminen, avustetaan mahdollisesti viennin rahoitukseen liittyvissä tehtävissä sekä hoidetaan määräyksestä muut suhdannetilanteesta mahdollisesti aiheutuvat rahoitustehtävät.

3 3 8) Aravalainojen riskienhallinnan kehitystyön tuloksena saatetaan toimivaksi ja käyttöön vuoden 2010 aikana luottoriskiä ennakoiva malli sekä Lainojen vakuusarvojen malli. Työssä hyödynnetään sähköisellä tiedonkeruujärjestelmällä SARTilla kerättyjä tietoja. Toimenpiteet tukevat erityisesti aravarahoitukseen liittyvää riskienhallintaa ja toimenpiteitä valtiolle aiheutuvien luottotappioiden minimoimiseksi. 9) Valtioneuvoston IT-palvelujen kehittämistä toteutetaan asiakkaiden kanssa sovitun/sovittujen toteutussuunnitelman/-suunnitelmien mukaisesti. 10) Valtion IT-palveluissa VIP osallistuu ValtIT-strategian mukaisesti valtiovarainministeriön käynnistämiin esitutkimuksiin ja ottaa vastuun kehityshankkeiden määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta ja tuotannosta. 1.1 Taloudellisuus ja tuottavuus Kustannukset suoritteittain/suoriteryhmittäin/toiminnoittain tai tehtävittäin, perustoimintaa tukevat tuottavuustavoitteet ja toimenpiteet (ml. keskeiset IT-ratkaisut), maksullinen palvelutoiminta, yhteisrahoitteinen toiminta. 11) Valtion työeläketurva hoidetaan niin, että sen hoitokustannukset prosentuaalisena osana VaEL-palkkasummasta ovat edelleen alemmat kuin muissa työeläkelaitoksissa. 12) Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat Maksullinen toiminta Valtiokonttori Tot. Tavoite Suun. Hoitokulu Tulot Kustannukset Erillismenot Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Kustannukset yhteensä Tulot % kustannuksista 96,6 % 101,2 % 99,6 % Maksullinen toiminta Valtiokonttori Toteuma Tavoite Suun. Muu maksullinen Tulot Kustannukset Erillismenot Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Kustannukset yhteensä Tulot % kustannuksista 81,9 % 91,8 % 99,3 %

4 4 Maksullinen toiminta VIP Toteuma Suunn. Suun. Tulot Kustannukset - - Erillismenot Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Kustannukset yhteensä Tulot % kustannuksista % Maksullinen toiminta VNHTY Toteuma Suunn. Suun. Tulot Kustannukset Erillismenot Käyttöjäämä Osuus yhteiskustannuksista YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Kustannukset yhteensä Tulot % kustannuksista 100 % 100 % 100 %

5 5 13) Suoritteiden kustannukset Suoritteiden kustannukset Tot. Suunn. Suunn. Keskuskirjanpidon hoito Valtion maksuliikenteen hallinnointi Valtion velan hallinnointi Asuntolainojen hallinnointi Korkotukilainojen hallinnointi Eläkepäätökset Eläkeneuvonta Maksetut eläkkeet Vahingonkorvauspäätökset Sotainvalidi-ja veteraanipäätökset %-osuus VK:n kokonaiskustannuksista % 49 % 42 % 1.2. Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa IT-ratkaisut (mikäli ei ole todettu jo edellä) talous- ja henkilöstötoimen tukipalvelujen järjestäminen toimitilojen kehittäminen hankintatoimen kehittäminen 14) Otetaan käyttöön virastossa valtion yhteisiä IT-palveluita VIP:n järjestämänä: vuoden 2010 aikana luodaan edellytykset sille, että VK voi ottaa käyttöönsä valtion yhteiset perustietotekniikkapalvelut ja viestintäjärjestelmäpalvelut vuonna 2011 ja valtion yhteisen tietoliikenneratkaisun sekä Virtu-palvelun vuonna ) Käynnistetään yhteistyö Hausin kanssa tavoitteena siirtää soveltuvat valtion virastoihin ja laitoksiin kohdistuvat koulutustilaisuudet Hausin toteutettavaksi. 16) Otetaan vuoden 2010 aikana käyttöön uudelleenkilpailutetut käyttöpalvelut koko Valtiokonttorin toiminnassa ja parannetaan siten käyttöpalvelutoiminnan kustannustehokkuutta. 17) Valtiokonttori pyrkii henkilöstöpalvelut-yksikön tehokkaan toiminnan avulla lisäämään vuonna 2010 sekä hallinnonalojen sisäisten että hallinnonalarajat ylittävien virkasiirtojen lukumäärää verrattuna vuoden 2009 tilanteeseen. Valtiokonttori luo ja vakiinnuttaa mittarit, joilla seurataan hallinnonalojen sisäisten ja hallinnonalarajat ylittävien virkasiirtojen lukumäärää. Vuoden 2009 hallinnonalarajat ylittävien virkasiirtojen lukumäärästä vähennetään tätä vertailua tehtäessä valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamiseen liittyvät virkasiirrot. 18) Parannetaan Valtiokonttorin vastuulla olevien hankkeiden tuloksellisuutta kehittämällä hankkeiden johtamista, suunnittelua ja seurantaa Valtiokonttorin sisäisen hanketoimiston avulla. Hanketoimistolla on myös yhteys VM:n hankearviointitoimintaan. 19) Käynnistetään yhteistyö Palkeet-palvelukeskuksen kanssa onnistuneesti eri osaalueilla sekä otetaan pilottina yhteistyössä Palkeiden kanssa Kieku-tietojärjestelmä Valtiokonttori-kirjanpitoyksikön käyttöön siten, etteivät prosessien laatu ja tuottavuus heikkene. 20) Toteutetaan valtion matkustusstrategian tavoitteita lisäämällä videoneuvottelujen ja verkkokokousten käyttöä ja vakiinnuttamalla vuonna 2009 aloitettu uuden matkahallintajärjestelmän käyttö.

6 6 21) Parannetaan toimistotyön tuottavuutta vakiinnuttamalla käyttöön videoneuvottelu-, etäkokous- sekä pikaviestintävälineet sekä päivittämällä välineet valtion yhteisen ratkaisun mukaisiksi, kun ne ovat saatavilla Konsernitasoiset palvelut 22) Kieku-tietojärjestelmähanketta tukevat talous- ja henkilöstöhallinnon referenssiryhmät käsittelevät viivytyksettä kaikki Kieku-tietojärjestelmähankkeelta tulevat säädösja ohjeistusmuutostarpeisiin sekä toimintatapojen yhtenäistämiseen liittyvät kysymykset. Referenssiryhmien työssä noudatetaan tietojärjestelmähankkeen yhteydessä kehitettävää talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistyö- ja hallintomallia. 23) Valtiokonttori laatii toimintasuunnitelman matkustusstrategian toimeenpanosta ja tukee omilla toimenpiteillään valtion matkustusstrategian toimeenpanoa, matkahallinnon toimintaprosessien yhtenäistämistä ja uuden kilpailutetun matkahallintajärjestelmän käyttöönottoa. 24) Tuetaan sähköisten talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen käyttöönottoa. Vuoden 2010 loppuun mennessä: sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyyden aste on 76 % valtiolle tulevat ostolaskut ovat kaikki verkkolaskuja, valtiolta lähtevistä myyntilaskuista 10 % on verkkolaskuja, sähköisen laskutuksen valmius on 95 %:lla valtion laskutusvolyymistä, otetaan käyttöön laskujen kierrätysjärjestelmän (Rondo) uusi versio varmistetaan SEPA-toiminnallisuuksien käyttöönoton eteneminen siten, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikilla valtion kirjanpitoyksiköillä on SEPA-valmius. 25) Otetaan käyttöön tietojärjestelmäpalveluiden tuki- ja ylläpitomalli sekä siihen kilpailutettu tapahtumahallintajärjestelmä (Tiketti) virastojen ja palvelukeskusten (VIP, Palkeet) väliseen yhteydenpitoon. 26) Valtiokonttori on rahoitustoiminnan osaamiskeskuksena aktiivisesti mukana konsernipalveluiden kehittämistyössä. 27) Tuetaan valtionhallinnon työelämän kehittämistä, henkilöstöriskien hallintatyötä ja työurien kestävää jatkamista Kaiku-palveluilla. 28) Valtion keskitetty vahingonkorvaustoiminta. Käynnistetään valtion keskitetty vahingonkorvaustoiminta asteittain vuoden 2011 alusta lukien sen mukaan kuin VM:n työryhmän työ edellyttää. 29) Tuetaan henkilöstöhallinnon sähköisten toimintatapojen käytön laajentamista valtionhallinnossa VM:n tarkemman ohjauksen mukaisesti (esimerkiksi rekrytointiprosessi ja verkkopalkka). 30) Tuetaan virastojen tuottavuustoimia tavoitteena vähentää mahdollisten irtisanomisten, rekrytointien sekä työn jakaantumisen kustannuksia. 2. Tuotokset ja laadunhallinta 2.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet (ml. maksullisen palvelutoiminnan kannattavuuden tarkastelu). Viraston keskeisille suoritteille sekä mahdollisille julkishyödykkeille asetettavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet.

7 7 31) Vakuutustoimialan keskeiset käsittelyajat Käsittelyajat Toteuma Tot. 2/3 Tavoite Veteraanipalvelut - Elinkoron oikaisujen käsittelyaika 1,8 1,9 2 Vahingonkorvauspalvelut - Tapaturmakorvausten käs.aika 80 %:ssa päätöksistä pv Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 8,3 9,4 10 Eläkepalvelut - Eläkkeiden käsittelyaika kk 1,8 1,8 2,1 - Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana % 96, ) Keskeisten loppusuoritteiden kappalemäärät vuosina Keskeiset loppusuoritteet Toteuma 2/3 Tot. Tavoite Sähköisten ostolaskujen osuus % Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste % Hoidettujen antolainojen kantaluku lkm Omistusasuntolainatakaukset lkm Korkotukilainat lkm Eläkepäätökset (kaikki eläkelajit) kpl Henkilöasiakkaiden ennakkoinfo * Eläkkeiden saajien kantaluku lkm Vahingonkorvauspäätökset (tapaturma-, rikos-,liikenne- ja hirvivahingot) lkm Sotainvalidi- ja veteraaniasioiden päätökset kpl Elinkorkojen ja huoltoeläkkeiden maksukanta lkm *sis. TyEL-otepalautteet 2.2 Palvelukyky ja laatu Asiakaskyselyjen tai vastaavien pohjalta asetettavat tavoitteet viraston palvelukyvylle ja toiminnan laadulle. Laatupalkintokriteeristön tai vastaavan pohjalta asetettavat tavoitteet. 33) Asiakastyytyväisyyden toimialakohtaisten tutkimusten painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvot ovat seuraavat: Asiakastyytyväisyyden painottamattomien Mittayks./ yleisarvosanojen keskiarvot asteikko Toteuma Toteuma Tavoite Hallinnon ohjaus/virastot asteikko ,8 7,7 8,0 Rahoitus/antolainaus asteikko ,5-8,0 Vakuutus, henkilöasiakkaat asteikko ,6 8,5 8,0 Vakuutus, työnantaja-asiakkaat asteikko ,1 8,0 8,0 Valtion IT-palvelukeskus asteikko ,5 8,0 3. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 34) Hallinnonalan strategiaperustan linjausten mukaisesti panostamme haasteissa onnistuaksemme erityisesti osaamisen johtamiseen, johtamisen vahvistamiseen, hyvän

8 8 esimiestyön varmistamiseen sekä työn tekemisen uusien muotojen ja toimintatapojen käyttöönottoon. Henkisten voimavarojen Mittayks./ hallinta ja kehittäminen asteikko Toteuma Toteuma Tavoite Johtaminen asteikko 1-5 3,4 3,3 3,4 Työtyytyväisyys asteikko 1-5 3,4 3,3 3,4 Kehittyminen pv/htv 6,6 5,5* 7,0 Sairauspoissaolot pv/htv 13,1 11,8* 10,0 Lyhyet sairauspoissaolot pv/htv 3,7 3,6* 3,5 Lähtövaihtuvuus % 5,9 2,4* 5,0 *toteuma Osaamisen johtaminen Hallinnonalan yhteinen tavoite on varmistaa kunkin viraston toimialan kannalta riittävä ja oikein kohdennettu osaaminen. Tähän kirjataan, miten virasto edistää tavoitteen saavuttamista vuonna ) Osaamisen hallinnan suunnittelu aloitetaan valmistautumalla Kiekun kautta tulevan osaamisen hallintaan liittyvän työkalun käyttöön vuonna Osaamisen hallintajärjestelmän käyttöönotto edellyttää mittavaa taustatyötä, jolla kartoitetaan koko viraston ja sen toimialojen pätevyyksien sisältö ja rakenne. 36) Edistetään sisäistä liikkuvuutta SILI-toimintamallilla tavoitteena henkilötyövuosisäästöt sekä osaamisen lisääminen ja siirtyminen toimialojen ja yksiköiden välillä. Tämä toteutetaan priorisoimalla Valtiokonttorin tehtäviä ja siirtämällä rekrytoinnin painopiste avautuvien tehtävien osalta Valtiokonttorin sisälle. 37) Verkko-oppimisalustaa pilotoidaan mahdollisuutena siirtää osa asiakas- ja henkilöstökoulutusta tapahtuvaksi verkko-oppimisympäristössä Johtajuus Hallinnonalan yhteinen tavoite on varmistaa, että johtaminen virastoissa on henkilöstöä viraston tehtäviin sekä niissä kehittymiseen sitouttavaa. Henkilöstön motivaation kannalta on tärkeää, että johtaminen on myös riittävän valtuuttavaa. Lähiesimiestyön tulee olla ammattitaitoista. Tähän kirjataan, miten virasto edistää tavoitteiden saavuttamista vuonna ) Valtiokonttorilla on vuoden 2010 syksyllä käytössään esimiesten tehtävänkuvaus, jossa on huomioitu mm. Kiekun aiheuttamat muutokset esimiestyön sisältöön ja jokaiselle esimiehelle laadittu henkilökohtainen oppimissuunnitelma vahvistamista vaativien valmiuksien hankkimiseen. Perusanalyysejä tehdään sekä TYTY-baron että 360 asteen arvioinnin kautta. Oppimisessa hyödynnetään sähköistä oppimisalustaa. 39) Tavoitellaan henkilöstön osallistumisen vaikuttavuuden lisääntymistä omaa työtään ja omaa työyhteisöään koskevaan päätöksentekoon ja kehittämiseen jo luotujen osallistumisjärjestelmien kautta.

9 Uudistuminen Hallinnonalan yhteinen tavoite on ottaa käyttöön työn tekemisen uusia muotoja ja toimintatapoja. Tähän pyritään tuottavuustavoitteet ja työhyvinvointi yhteen sovittaen, huomioimalla asiakkaiden tarpeet, tekemällä onnistuneita rekrytointeja (sisäiset, ulkoiset), verkostoitumalla ja solmimalla kumppanuuksia sekä kohdentamalla tehtävät mm. osaamisen ja työkuormituksen kannalta mahdollisimman oikein. Tähän kirjataan, miten virasto edistää tavoitteiden saavuttamista vuonna ) Valtiokonttori huomioi asiakkaiden tarpeita sekä varautuu tulevaan kilpailuun ammattitaitoisesta työvoimasta viestimällä Valtiokonttorista kokonaisuutena entistä paremmin eri asiakas- ja sidosryhmille räätälöityjen uutiskirjeiden, lehtien ja muiden julkaisujen avulla sekä yhtenäistämällä Valtiokonttorin eri palveluiden graafista ilmettä. 41) Valtiokonttori kehittää omia johtamis- ja toimintamallejaan siten, että asiakkuusnäkökulma tulee entistä voimakkaammin otetuksi huomioon, ja että toimialojen välinen koordinaatio ja synergioiden hyödyntäminen toimii saumattomasti. 42) Yhteisöllisyyden, luovuuden ja avoimuuden edistäminen jatkuu osana normaalia työtä ja johtamisjärjestelmää. 43) Henkilöstöä kannustetaan kehittymään ja kehittämään osaamistaan paitsi henkilöstökoulutuksen keinoin myös hyödyntämällä Valtiokonttoriin luotuja omaehtoisen oppimisen ja erikoiskoulutusten tukemisen järjestelmää. Etätyön hyödyntämiseen kannustetaan silloin, kun se työn tekemisen kannalta on mahdollista ja järkevää. 44) Kehitetään Valtiokonttorin riskienhallintaa riskienhallintapolitiikan mukaisesti kehittämällä riskienhallinnan prosessia, erityisesti riskiraportointia sekä ottamalla käyttöön valtionhallinnon tietoturvatasomäärittelyt ja testaamalla kriisivalmiutta valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien osalta. 4. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen viraston toiminnassa ja toimialalla Hallitusohjelman linjausten mukaisesti sukupuolinäkökulma tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tämä edellyttää toimenpiteiden ja päätösten vaikutusten arviointia naisten ja miesten kannalta. Tasa-arvolaki ja hallituksen tasa-arvo-ohjelma velvoittavat viranomaisia suunnittelemaan omaa toimintaansa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Tähän kirjataan, millä tavoin sukupuolinäkökulma otetaan huomioon viraston toiminnassa. 45) Sukupuolinäkökulma on esillä viraston päivittäisessä toiminnassa kuten nimityksissä ja työryhmien asettamisessa. Henkilöstökertomuksen tasa-arvo-osiossa raportoidaan sukupuolisen tasa-arvon toteutumisesta vuosittain. 5. Kestävän kehityksen edistäminen Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Tähän kirjataan, miten virasto pyrkii minimoimaan toimintansa ympäristövaikutuksia ja huomioi toiminnassaan kestävän kehityksen elementtejä (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys). 46) Toteutetaan Valtiokonttorin ympäristöohjelman tavoitteita ja suosituksia mm. materiaali- ja palveluhankintojen suunnittelussa ja käyttöönotossa niin, että WWF myöntää vuoden 2010 aikana Valtiokonttorille Green Office -diplomin ja -merkin.

10 10 IV Resurssit Todetaan talousarvion mukaiset tulostavoitteiden saavuttamisen mahdollistavat määrärahat siirtyvän erän kehitys henkilöstömäärän kehitys keskeisten investointien taloudellinen tarkastelu Tarkempi määrärahatarkastelu esitetään liitteessä. 47) Menot ja henkilötyövuodet Toimintamenot ja palkallinen henkilötyö Toteuma Arviotot. Tavoite Palkat Muut kulutusmenot Toimitilamenot Investoinnit Menot yhteensä Palkallinen henkilötyö yhteensä 526,7 537,97 513,46 Perustoiminta 517,3 503,74 498,1 Toiminnan kasvu 9,4 34,23 15,4 Toimintamenot ja palkallinen henkilötyö VIP Toteuma Arviotot. Tavoite Palkat Muut kulutusmenot Toimitilamenot Investoinnit Menot yhteensä Palkallinen henkilötyö yhteensä Toimintamenot ja palkallinen henkilötyö VNTHY Toteuma Arviotot. Tavoite Palkat Muut kulutusmenot Toimitilamenot Investoinnit Menot yhteensä Palkallinen henkilötyö yhteensä

11 11 48) Rahoitusasema Valtiokonttorin toimintamenot Tot Arviotot. Suunn. Mom Nettoutettavat tulot Menot Säästö ko.vuotena/vuotena Siirto seuraavalle vuodelle VIP toimintamenot Toteuma Arviotot. Suunn. Mom Nettoutettavat tulot Menot Säästö ko.vuotena/vuotena Siirto seuraavalle vuodelle VNTHY toimintamenot Toteuma Arviotot. Suunn. Mom Nettoutettavat tulot Menot Säästö ko.vuotena/vuotena Siirto seuraavalle vuodelle ) Keskeisistä investoinneista laaditaan investointilaskelma ja johdon päättämistä hankkeista raportoidaan säännöllisesti Valtiokonttorin johtoryhmälle. V Sopimuksen voimassaolo ja seuranta Sopimus on voimassa vuoden 2010 loppuun. Sopimuksen toteutumista seurataan ministeriön ja viraston välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään kolmannesvuosittain tilanteesta kesäkuun alussa ja tilanteesta lokakuussa ja tilanteesta maaliskuussa. Helsingissä Helsingissä Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Jyrki Katainen Valtiovarainministeri Timo Laitinen Pääjohtaja Juhani Turunen Alivaltiosihteeri Maritta Fromholtz Finanssijohtaja

12 12 LIITTEET 1. Ministeriön kannanotto edellisen vuoden toimintakertomuksen johdosta 2. Tulossopimusvuoden talousarviotavoitteet (TAE + sektorin tavoitteet ja resurssit) 3. Tarvittavat tilastotiedot (vuodet: ) 4. Viraston henkilöstö- ja määrärahalaskelma (vuodet: ) Selitys vuosille: 2=historiatiedot 1=kuluvan vuoden arviotiedot 1=seuraavan vuoden tavoitteet/arviot 3=kehyskauden arviotiedot (3 ensimmäistä vuotta)

13 13 LIITE 1 Ministeriön kannanotto edellisen vuoden toimintakertomuksen johdosta Valtiokonttori Tuloksellisuus ja tulostavoitteiden toteuttaminen Kertomusvuonna Valtiokonttorissa oli meneillään useita valtiotasoisia hallinnollisia kehittämishankkeita. Kehittämistoiminnan keskeisimpänä kohteena oli valtionhallinnon konsernimainen kehittäminen ja tukitehtävien tuottavuuden edistäminen. Tulostavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuus Valtiokonttorin toimialat (hallinnonohjaus, rahoitus ja vakuutus) saavuttivat pääosin niille asetetut vaikuttavuustavoitteet. Toiminnallinen tuloksellisuus (hallinnonohjaus toimiala) Valtiokonttorin rahoitustoimialalle on tulossopimuksessa asetettu tavoitteeksi huolehtia siitä, että valtion varainhankinta on kustannustehokasta ja luotettavaa sekä siitä, että valtion maksuvalmius on turvattu. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu velanhallinnan hoitaminen annettujen riskilimiittien puitteissa paremmalla taloudellisella tuloksella kuin valtiovarainministeriön päättämä vertailusalkku edellyttää. Molemmat tulostavoitteet on saavutettu sopimuksen edellyttämällä tavalla. Talous- ja henkilöstöhallinnon yhteisen tietojärjestelmän hankinta eteni tavoitellusti. Sähköisten talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen käyttöönotossa tulostavoitteita ei saavutettu sillä levinneisyysaste jäi 62 prosenttiin (tavoite 72 %). Sähköinen henkilöstön rekrytointijärjestelmän, Helin, käyttöönottotavoitteen toteutumista auttoi merkittävästi valtioneuvoston päätös Helin pakollisesta käyttöönottamisesta valtion virastoissa ja laitoksissa vuoden 2008 aikana. Matkahallinnan ja sähköisen palkanlaskelman osalta kehitys ei ole edennyt tavoitellusti. Tilaustenhallinnan hanke on ollut merkittävästi myöhässä. Myös tietojärjestelmäpalveluiden tuki- ja ylläpitomallin toteutus on edennyt saavutettiin jo vuoden 2007 aikana, mikä oli hyvä tulos. Myös Netra tulostietojärjestelmän osalta tulostavoite saavutettiin. Valtiokonttorin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus saavutti toiminnan kannattavuustavoitteen. Hallinnon ohjaus toimialalla ja palvelukeskuksessa jäätiin asiakastyytyväisyystavoitteista. Talousarvion ja sitä koskevien keskeisten sääntöjen noudattaminen Valtiontalouden tarkastusvirasto on vuoden 2008 tilinpäätöksen tarkastuksessa todennut että kolmella Valtiokonttorin momentilla on menetelty talousarviolain 7 :n 3 momentin vastaisesti yhdessä tapauksessa jatkamalla momentin käyttöaikaa ja kahdessa tapauksessa ylittämällä momentin määräraha lain vastaisesti. Momentin osalta syyksi on todettu lähinnä seurannan tietojärjestelmän rekisteröintiprosessi ja siihen perustuvan seurantakäytännön puutteet. Valtiokonttori on antanut määrärahan ylityksiä koskevista syistä kirjallisen selvityksen VTV:lle. Momentin osalta on Valtiokonttorin muistiossa todettu ylityssyyksi se, että lakkautuspalkalla olevien henkilöiden eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt siitä, mitä budjettia laadittaessa arvioitiin. Määrärahan ylitystarve on huomattu syyskuussa. Asia olisi vielä silloin voitu sisällyttää vuoden 2008 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen, joka annettiin eduskunnalle

14 Valtiokonttori on valtion kirjanpidon ja kirjanpitokäytännön asiantuntijaviranomainen. Valtiokonttorista annetun lain 2 :n 1 momentin mukaan Valtiokonttori hoitaa valtion keskuskirjanpitoa. Valtion talousarviosta annetun asetuksen useiden pykälien (mm. 41b ja 62 2 mom.) mukaan Valtiokonttori antaa määräyksiä ja ohjeita valtion kirjanpidosta, maksuliikkeestä ja tilinpäätöksen laadinnasta. Tämän vuoksi on erityisen moitittavaa, että Valtiokonttorin vastuulla olevat siirtomäärärahat on ylitetty. Budjettiosasto korostaa sitä, että Valtiokonttorin johto on vastuussa talousarvion noudattamisesta ja määrärahojen käytön seurannan järjestämisestä. Vastuu menon hyväksymisestä ja menon maksamiseen käytettävissä olevien määrärahojen riittävyydestä on kaikissa tapauksissa virastolla. Sitä ei voi missään oloissa siirtää esim. palvelukeskukselle. Vain määrärahojen riittävyyden tekninen seuranta on mahdollista ostaa niin sovittaessa palvelukeskukselta. Valtiokonttorin toimenpiteet Valtiokonttorin tulee tehostaa määrärahojen käytön seurantaa ja antaa ministeriölle mennessä selvitys toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt toimintaprosessiensa ja järjestelmiensä muuttamiseksi. Ministeriön toimenpiteet Valtiovarainministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä varmistua siitä, että Valtiokonttorissa tehdään riittävät toimenpiteet sen estämiseksi, että vuoden 2008 tilintarkastuksessa havaitut talousarviolain vastaiset menettelyt vältetään. Lisäksi työryhmän tulee käsitellä maksullisen toiminnan, yhteisrahoitteisen toiminnan ja valtion sisäisten, maksullisten palvelujen hinnoittelun ja kustannuslaskennan perusteiden huomioonottamista suhteessa menoperusteiseen budjetointiin siten, että virastolle myönnettävä toimintamenomomentin sisältö tulee läpinäkyväksi. 14

15 15 LIITE 2 Tulossopimusvuoden talousarviotavoitteet 20. Palvelut valtioyhteisölle Selvitysosa: Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja. Valtiokonttori on valtion yhteisiä palveluja tuottava virasto. Valtiokonttorin Rahoitustoimiala vastaa valtion velan- ja likviditeetinhallinnasta sekä hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Toimiala hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutus -toimiala on valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja hoitaa valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma-, kuntoutus- ja vahinkovakuutukset sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa sekä menetelmien ja ostopalvelujen käyttöä. Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön tehtävänä on tukea virastoja muutostilanteiden hallinnassa. Valtiokonttorin yhteydessä toimiva Valtion IT-palvelukeskus vastaa valtion ITstrategian mukaisten, valtiovarainministeriön toimeksi antamien valtion yhteisten ITpalvelujen määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta sekä palvelukeskukseen keskitettävien muiden IT-tehtävien ja -palvelujen tuotannosta. Valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäpalvelut kootaan ITpalvelukeskukseen. Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö toimii osana ITpalvelukeskusta. Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2010: Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Hallinnon toiminnan ja prosessien taloudellisuus ja Palvelutuotantoa valtioyhteisölle kehitetään tarkoituksenmukaisen työnjaon näkökulmasta ja hyö- tuottavuus paranee niitä koskevan halutun laatutason säilyttäen. dynnetään modernia viestintäteknologiaa. Toimintaprosesseja uudistetaan ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja -toimivuutta lisätään tavoit- päällekkäisyyksiä karsitaan ja niiden ohjausta ke- Hallinnon yhteisiä prosesseja yhtenäistetään, teena skaalaetujen ja synergioiden saavuttaminen hitetään. Sähköistä asiointia lisätään. Tietojärjestelmiä uudistetaan tietoturvanäkökohdat huomioi- ja henkilöstön osaamisen tehokkaampi hyödyntäminenden. Parannetaan työelämän laatua sekä suunnataan virastojen ja laitosten resursseja yhä enemmän niiden omaan ydintoimintaan. Hallinnon tukipalvelujen tuottamisen taloudellisuus ja tuottavuus palvelukeskuksissa paranee ja asiakastyytyväisyys pysyy hyvällä tasolla. Uudistetaan toimintakulttuureja ja -prosesseja kehittämällä työhyvinvointia, johtamista ja esimiestyötä. Hallinnon sisäisten palvelujen tuottajaorganisaatioiden toiminta perustuu laajenevasti asiakasohjaukseen sisäisen laskutuksen muodossa, jolloin palvelujen hinnan, laadun ja toimitusvarmuuden tulee olla vertailukelpoisia markkinoilta ostettaviin vastaaviin palveluihin. Asiakkuuksien hoitoa ja asiakasohjautuvuutta edistetään. Tavoitteena on, että kaikki virastot ja laitokset ovat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaana vuo-

16 16 Valtion talouden ja toiminnan ohjauksen toimivuuden ja laadun varmistaminen ja kehittäminen, tilivelvollisuuden ja siihen kuuluvan tulosvastuun varmistaminen. den 2010 loppuun mennessä. Valtion ITpalvelukeskuksen asiakkuudet laajenevat siten, että toiminnalla on jo havaittavia vaikutuksia päällekkäisen työn vähenemiseen IT-palvelujen tuotannossa. Toiminnan ja talouden ohjaus- ja raportointityökalujen käytön tehostaminen. Tulosohjauksen arvioinnin toteuttaminen.

17 17 LIITE 3 Viraston henkilöstö- ja määrärahalaskelma (vuodet: ) VALTIOKONTTORI YHTEENSÄ Mom Toteuma Arviotot. TA TTS TTS TTS TTS (1 000 ) Tulot Menot yhteensä Palkat Kulutusmenot Kevan osuus hoitokulusta Toimitilamenot Investoinnit Nettomenot Kehys Siirto edelliseltä vuodelta Säästö/tappio ko. vuotena Siirto seuraavalle vuodelle HTV:t Perustoiminta 505,29 498,13 389,50 380,22 376,03 375,03 Toiminnan kasvu 34,95 15,36 10,5 10,5 10,5 10,5 HTV:t yhteensä 540,24 513,49 400,00 390,72 386,53 385,53 HTV-kehys ,93 488,93 471,93 471,93