VALTIOKONTTORI. Valtiokonttorin Tilinpäätös 2004
|
|
- Aili Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin Tilinpäätös 2004
2 1 1 TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja visio Organisaatiorakenne Ohjausmalli Ympäristömuutokset Valtiokonttorin vuoden 2004 tärkeimmät tapahtumat Hallinnon ohjaus Rahoitus Vakuutus Yhteiset toiminnot Toimintalinjat vuosille Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (suunta) Asiakkuus Työn organisointi (prosessit) Edellytykset 8 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (suunta) Tulossopimuksessa sovitut asiat Asiakkuus Tulossopimuksessa sovitut asiat Asiakastyytyväisyystulokset Työn organisointi Tulossopimuksessa sovitut asiat Prosessit Yhteistyöprosessit Edellytykset Tulossopimuksessa sovitut asiat Osaaminen ja henkilöstö Infrastruktuuri Talous Tulossopimuksessa sovitut asiat Menojen jakautuminen 33 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Tuotto- ja kululaskelma ja Tase ja Talousarvion toteumalaskelma 59 4 SISÄINEN VALVONTA ALLEKIRJOITUS TILINTARKASTAJAN MERKINTÄ LIITE 1 Valtiokonttorin organisaatiokaavio LIITE 2 Valtiokonttorin ohjausmalli LIITE 3 Suoritekohtaisten työaikojen ja kustannusten laskentaperusteet LIITE 4 Kustannusvastaavuuslaskelma LIITE 5 Valtion kirjanpitolautakunnan toimintakertomus
3 2 1 Toimintakatsaus 1.1 Toiminta-ajatus ja visio Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat hallinnolliset tukipalvelut sekä ohjaa virastojen ja laitosten tukiprosesseja ja tukee niiden kehittymistä. Valtiokonttori on myös valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja tarjoaa lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Vuonna 2008 Valtiokonttori on alueellisesti hajautunut ja kansainvälisesti suuntautunut hallintopalveluverkoston ylläpitäjä ja kehittäjä. Se tuottaa verkostonsa avulla asiakkailleen niiden tarvetta vastaavan sekä laatu/kustannus -suhteessa kilpailijoitaan paremman ja kansainvälisessä laatuvertailussa kärkiryhmään kuuluvan hallintopalvelukokonaisuuden. Valtiokonttori on ydintoimialoillaan laajaan kehittämisyhteistyöhön sitoutunut avoin organisaatio, joka tarjoaa henkilöstölleen ja yhteistyöverkostolleen halutun kumppanuuden. Valtiokonttori osaa yhdistää valtion kokonaisedun, asiakasmyönteisen työkäytännön sekä toimintansa ja henkilöstönsä jatkuvan kehittymisen. 1.2 Organisaatiorakenne Valtiokonttorissa pääjohtajalla on yleistoimivalta ratkaista Valtiokonttorissa käsiteltävät asiat. Johtoryhmä avustaa pääjohtajaa Valtiokonttorin strategisessa suunnittelussa, johtamisessa ja valvonnassa sekä toiminnan kehittämisessä. Valtiokonttorin johtoryhmän muodostavat pääjohtaja, toimialojen johtajat, Talous- ja hallintoyksikön johtaja, Tietohallinto ja toimitilapalvelut -yksikön johtaja sekä henkilöstön edustaja, joka valittiin johtoryhmään ensimmäisen kerran vuonna Valtiokonttoria koskevassa asetuksessa on säädös, jonka mukaan Valtiokonttorissa on viraston strategista suunnittelua tukeva neuvottelukunta. Neuvottelukunta asetettiin vuonna Neuvottelukuntaan kuuluu pääjohtaja ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joista yksi on Valtiokonttorin henkilöstön keskuudestaan valitsema. Valtiovarainministeriö nimeää Valtiokonttorin esityksestä neuvottelukunnan muut jäsenet määräajaksi, kuitenkin enintään neljäksi vuodeksi. Jäsenet edustavat Valtiokonttorin sidosryhmiä ja asiakkaita. Neuvottelukunnalla ei ole päätösvaltaa Valtiokonttorin asioihin. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Vakuutustoimialan neuvottelukunta asetettiin kertomusvuoden maaliskuussa ja Hallinnon ohjaus toimialan neuvottelukunta heinäkuussa. Molemmat kokoontuivat kaksi kertaa. Vuonna 2002 valtiovarainministeriö asetti Valtiokonttorin ohjausryhmän tukemaan ministeriön johtoa Valtiokonttorin tulosohjauksessa. Ohjausryhmällä ei ole muodollista päätösvaltaa. Ohjausryhmä kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Valtiokonttorin toimintaorganisaation muodostivat kertomusvuonna pääjohtajan alaisuudessa toimivat Rahoitus, Hallinnon ohjaus ja Vakuutus -toimialat sekä Sisäinen tarkastus ja Yhteiset toiminnot, joista viimeksi mainittu muodostuu esikuntayksiköinä toimivista sisäisistä palveluyksiköistä: Talous- ja hallintoyksikkö, Tietohallinto ja toimitilapalvelut -yksikkö sekä Lakiasiat ja turvallisuus -yksikkö, jotka kaikki raportoivat pääjohtajalle. Vuoden aikana organisointia muutettiin siten, että keskitettynä toiminut tietohallintoorganisaatio hajautettiin toimintoja välittömästi palvelevilta osiltaan toimialoille. Keskitettyyn tietohallintoon jäivät yhteiseen infrastruktuuriin ja kehittämiseen liittyvät tehtävät. Organisaation kaaviokuva on liitteenä 1. Valtiokonttorin toimialoille on määritelty seuraavat perustehtävät: Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa ja menetelmien käyttöä, ohjaamalla ostopalvelujen käyttöä sekä tuottamalla maksullisia palve-
4 luja. Toimiala tarjoaa lisäksi valtiovarainministeriölle mahdollisuuden organisoida muitakin hallinnollisia tukipalveluja osaksi Valtiokonttorin palvelukokonaisuutta. Rahoitustoimiala tarjoaa kysyntää vastaavat rahoitusvarallisuuden ja valtion velan hallintapalvelut ensisijaisesti valtion budjettitalousyksiköille sekä mahdollisuuksien ja resurssien puitteissa myös muille organisaatioille. Rahoitus hallinnoi valtion velkaa, kassaa ja rahoitusvarallisuutta. Rahoituksen varainhallinta vastaa velanhoidosta ja kassanhallinnasta sekä näihin liittyvästä johdannaistoiminnasta. Antolainaustoiminto hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Rahoitus hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutustoimiala hoitaa yksinoikeudella, mutta silti asiakaslähtöisesti ja taloudelliselta kannalta kilpailukykyisesti valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma- ja vahinkovakuutukset samoin kuin sotilasvammakorvaukset ja rikosvahinkokorvaukset. Lisäksi se tukee aktiivisesti asiakkaiden henkilöstöön ja omaisuuden käyttöön liittyvää riskienhallintaa. Toimiala tarjoaa maksullisena erilaisten korvausten hoitopalveluita muille hallinnonaloille. Vakuutuksen Vahingonkorvauspalvelut myöntää ja maksaa sotilasvammalain mukaisia korvauksia sodassa vammautuneille tai sairastuneille sekä heidän puolisoilleen, leskille ja muille omaisille, hoitaa valtion puolesta tapaturma- ja liikennevakuutuslainsäädäntöön perustuvia korvauksia, rikosvahinkojen korvauksia sekä muita lainsäädäntöön perustuvia korvauksia ja etuuksia. Eläkepalvelut toimii valtion eläkelaitoksena ja Riski- ja vakuutuspalvelut tukee valtion virastoja ja laitoksia työhyvinvoinnin edistämisessä. 1.3 Ohjausmalli Valtiovarainministeriö ohjaa Valtiokonttoria tulosohjauksen menetelmin. Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö tekevät vuosittain tulossopimuksen. Tulostavoitteiden toteuttamista varten Valtiokonttori saa nettobudjetoidun toimintamenomäärärahan. Tulossopimuksen toteutumista raportoidaan ministeriölle kolmannesvuosittain. Vastaavasti Valtiokonttori laatii toimialojensa ja yksiköidensä kanssa vuosittain tulossopimuksen, jonka toteutumista raportoidaan kolmannesvuosittain Valtiokonttorin johtoryhmälle. Valtiokonttori otti vuonna 2002 käyttöön uuden sisäisen ohjausmallin. Sen keskeisenä tavoitteena oli siirtää ohjausta konsernitasolta toimiala- ja yksikkötasolle. Konsernitasolla ohjataan vain asioita, joilla on strategista merkitystä. Vuosittain tuloskeskusteluissa päätetään, mitkä asiat kullakin toimialalla/yksiköllä ovat konsernin näkökulmasta strategisesti merkittäviä. Ohjauskohteet muodostuvat eri toimialoilla ja yksiköillä erilaisiksi toiminnan luonteesta ja kehitysasteesta riippuen. Toimialat ja yksiköt huolehtivat itse toimiala-/yksikkötasolla ohjattavien asioiden tavoitteiden asettamisesta ja seurannasta. Valtiokonttorin ohjausmalli perustuu Balanced Score Cardiin ja eurooppalaisen EFQMmittariston mukaiseen toiminnan ja tulosten laadun arviointiin. Ohjausmalli jakautuu neljään ohjausalueeseen: suunta -alueella tarkastellaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä strategisten tavoitteiden toteutumiseen liittyviä asioita, asiakkuus -alueella asiakaslähtöiseen toiminnan kehittämiseen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen liittyviä asioita, työn organisointi -alueella prosessien toimivuuteen sekä projektien hallintaan ja toimittajayhteistyöhön liittyviä asioita, sekä edellytykset -alueella taloudellisia ja henkisiä resursseja, johtamista sekä yhteisökuvaa. Ohjausmallin kaaviokuva on liitteenä Ympäristömuutokset Kertomusvuoden aikana korot pysyttelivät historiallisesti katsoen alhaisilla tasoilla. Pitkät kymmenenvuotiset korot vaihtelivat välillä 3,50 % - 4,20 %. Euroopan keskuspankkiin kohdistuneet koronnosto-odotukset siirtyivät vuoden mittaan yhä eteenpäin ja lopulta vuonna 2004 ei nähty lainkaan ohjauskoron muutoksia. EKP:n ohjauskorko oli koko vuoden tasolla 2 %. Odotukset globaalin talouden kasvusta säilyivät maltillisena ja samalla inflaatio-odotukset 3
5 pysyivät matalina. Korkoinstrumenttien kysynnän kannalta tämä merkitsi positiivista ympäristöä. Vuoden muita pääuutisia oli euron voimakas vahvistuminen verrattuna Yhdysvaltain dollariin. EUR/USD-vaihtosuhde saavutti vuoden aikana historiansa korkeimman arvon 1,35 ja päätyi vuodenvaihteessa tasolle 1,34. Suomen viitelainojen suhteellinen hintakehitys verrattuna muihin Emu-maihin pysyi erittäin vakaana. Suomen korkoero Saksaan on edelleen säilynyt hyvin pienenä. Vuoden 2004 lopussa tämä korkoero oli 0-4 korkopistettä maturiteetista riippuen. Yleisesti kaikkien euroalueen maiden viitelainojen väliset korkoerot ovat kaventuneet hyvin pieniksi. Taustalla on vaikuttanut markkinatilanne, jossa kaikki ns. credit spreadit ovat ennätyksellisen alhaisilla tasoilla. Suomen valtionvelan sijoittajapohja on viime vuosina nopeasti kansainvälistynyt, valtion 61 mrd. euron velasta on tällä hetkellä yli 80 % ulkomaisten sijoittajien hallussa. Ulkomaalaisomistuksen osuus valtionvelasta on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Kansainväliset sijoittajat edustavat mm. sijoitusrahastoja, eläke- ja henkivakuutusyhtiöitä ja keskuspankkeja. Suurin osa Suomen viitelainojen omistajista tulee Emu-alueelta, Suomen ohella muun muassa Saksasta ja Ranskasta. Viime vuosina myös aasialaisten sijoittajien osuus on ollut kasvussa. Sosiaalinen asuntorahoitus on viime vuosina ollut suuressa murroksessa, kun alentuneet markkinakorot ovat lisänneet vapaan rahoituksen kilpailukykyä ja samalla aravaehtoisen rahoituksen tarve on vähentynyt. Aravavuokratalojen omistajat ovat viime vuosien aikana huomattavassa määrin konvertoineet aravalainojaan pankkilainoiksi. Vuonna 2004 konvertointien määrä on ollut muutamien edellisvuosien huippumääriin nähden laskusuunnassa. Konvertointien hidastumisen syynä voitaneen pitää aravalainojen korkojen alentamista. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin lisää taloudellisten vaikeuksien riskiä vuokrataloilla, jotka sijaitsevat alueilla, joissa väestö vähenee voimakkaasti. Vallitseva kehitys on otettava huomioon aravalainoituksen riskienhallinnan kehittämisessä. Odotettavissa oleva voimakas eläköityminen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja siitä seuraava kilpailu työvoimasta sekä samanaikainen taloudellisten voimavarojen niukkuus asettavat edelleen suuria odotuksia valtion kaikkien toimintojen tuottavuuden ja laadun merkittävälle parantamiselle. Valtiokonttoriin kohdistuvat erityisesti hallinnon tukipalvelujen kehittämisen ja tuottavuuden parantamisen odotukset. Valtion toimintojen alueellistamistavoitteet asettavat paineita tehdä tukipalvelujen uudelleenjärjestämisratkaisuja. Valtion tietohallinnon ohjaamisen ja johtamisen kehittäminen kohti konsernimaisempaa toimintatapaa vaikuttaa myös tukipalvelujen järjestämiseen. Toisaalta siksi, että se tukee konsernimaista otetta myös muissa tukipalveluissa toisaalta siksi, että tietohallinto on keskeinen väline muiden tukipalvelujen kehittämisessä. Viimeisen laitoksen periaate (VILMA) toteutettiin vuoden 2004 alusta koko suomalaisessa työeläkejärjestelmässä. Toimintatapaa varten kaikki työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus ovat muuttaneet tietojärjestelmänsä VILMA -kelpoisiksi. Tämä oli huomattavan suuri hanke, joka sitoo työeläkejärjestelmän osapuolet tiiviimpään yhteistoimintaan. Vuoden 2004 alusta tuli voimaan kuntoutuslainsäädännön muutos, jolla kuntoutuksesta tehtiin työntekijälle tietyillä reunaehdoilla toteutuva oikeus aiemman mahdollisuuden sijaan. Vuoden 2005 työeläkeuudistukseen tähtäävä valtion eläkelainsäädännön uudistus toteutettiin kertomusvuoden aikana kahdessa osassa. Siviilihenkilöstöä koskeva uusi lainsäädäntö valmistui Eduskunnan kevätistuntokaudella ja sotilaseläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntöuudistus syysistuntokaudella. Vuoden 2005 alusta voimaantulleen uudistuksen tavoitteena on tukea ikääntyneiden työssä jaksamista, nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää ja muuttaa eläkkeiden laskentaperusteita siten, että eläke määräytyy tulevaisuudessa koko työuran ansioiden perusteella. Kertomusvuonna voimaan tulleen uuden kielilain asettamat vaatimukset otettiin huomioon mm. siten, että kaikki Valtiokonttorin määräykset, pääosa ohjeista sekä keskeisin tiedotusmateriaali käännettiin ruotsiksi. Kaikissa Valtiokonttorin asioissa palvelua pystytään anta- 4
6 maan myös ruotsinkielellä. Kielikoulutusta järjestetään Valtiokonttorissa jatkuvasti, mutta kertomusvuonna erityisesti ruotsinkielen osalta kartoitettiin kielilain voimaantulon johdosta syntyneet koulutustarpeet ja toteutettiin näitä tarpeita vastaavaa koulutusta. Tietoturvallisuutta parannettiin edelleen tietoturvapolitiikan mukaisesti ohjeistamalla ja järjestämällä koko Valtiokonttorin henkilökunnalle tietoturvakoulutusta sekä toteuttamalla teknisiä ratkaisuja, joilla rajataan riskiä joutua haitallisille Internet- sivustoille. 1.5 Valtiokonttorin vuoden 2004 tärkeimmät tapahtumat Hallinnon ohjaus Hallinnon ohjaus -toimiala käynnisti laaja-alaisen, verkostoitumista hyödyntävän ja monivuotisen valtion tukipalveluja koskevan kehittämisohjelman vuodesta 2004 alkaen. Kehittämisohjelma otti käyttöönsä nimen Kieku-ohjelma. Kehittämisohjelma yhdistää toiminnassaan valtiotasoisen tuotekehityksen ja hallinnonalojen palvelukeskushankkeiden tukemisen siten, että valtion talous- ja henkilöstöhallinto voisi verkostomaisesti toimien kohottaa tuottavuutta ja palvelukykyä. Hallinnon ohjaus -toimiala oli kertomusvuonna merkittävällä panoksella mukana valtion tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen toimeenpanotyössä osallistumalla sekä ohjaus- että valmisteluryhmiin. Valtion tilinpäätöskertomus laaditaan jo vuodelta 2004 uudessa muodossa ja tilivirastojen tilinpäätökset uudistuvat tilivuodesta 2005 lähtien. Valtion raportointijärjestelmiä kehitettiin. Kertomusvuonna Netra-hankkeessa tehtiin virastojen tuloksellisuutta koskevan raportointiosion toteutustyötä ja päivitettiin Netra-sivuston teknistä toteutusta ja ulkoasua. Valtion työnantajatoiminnan henkilöstötietojärjestelmän (Tahti) hankintapäätös saatiin tehtyä kertomusvuoden lopulla ja toteutusvaiheeseen voidaan siirtyä vuoden 2005 alussa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon hoidossa tarvittavien tietojärjestelmien osalta toteutettiin yhteishankintoja hyödyntävää strategiaa. Paperittoman taloushallinnon levittämistä virastoihin jatkettiin ja vuoden lopussa paperitonta taloushallintoa hyödynsi 65 tilivirastoa. Paperittomaan taloushallintoon siirtymiseen liittyen edistettiin sähköisen laskujen saatavuutta ja kilpailutettiin ostolaskujen skannauspalvelu. Matkanhallinnan kehittämiseksi toteutettiin järjestelmäpalvelun hankinta ja palvelu otettiin käyttöön pilottiorganisaatioissa vuoden 2004 lopussa. Matkahallintaan liittyy myös kertomusvuonna valmisteltu valtion maksuaikakorttien kilpailuttaminen. Palkka- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien uudistamiseksi oli käynnissä useita yhteishankintaprojekteja. Sähköisen palkkalaskelman, verkkopalkan käyttöönottoa valmisteltiin Rahoitus Vuonna 2004 Suomen valtio laski liikkeeseen 5 mrd. euron vuonna 2015 erääntyvän viitelainan ja sen lisäksi 1,5 mrd. dollarimääräisen vuonna 2009 erääntyvän lainan. Dollarilainan liikkeeseenlaskun tavoitteena oli edelleen laajentaa Suomen valtionvelan sijoittajapohjaa. Dollarilainalla valtio tarjosi sijoitusmahdollisuuden niille sijoittajille, jotka eivät valuutasta johtuen normaalisti osallistu Suomen euromääräisiin liikkeeseenlaskuihin. Suurin kysyntä obligaatiolle tuli Aasiasta ja keskuspankeilta. Obligaatio hinnoiteltiin liikkeeseenlaskussa 27 korkopistettä alle USD Liborin ja oli näin ollen euromääräiseen velkaan verrattuna valtiolle edullista varainhankintaa. Kertomusvuonna Suomen valtio otti käyttöön mahdollisuuden myös itse toimia kaupankävijänä elektronisella MTS Finland interbank -markkinapaikalla. Näin valtio voi tietyin rajoituksin laskea liikkeeseen ja ostaa takaisin olemassa olevia viitelainoja. Vuoden 2004 aikana Valtiokonttori ainoastaan testasi menetelmän toimivuuden ja toteutti 10 milj. euron liikkeeseenlaskun ja takaisinostokaupan. Valtion valuuttamääräisen velan osuus oli vuoden 2004 lopussa ennätysmäisen pieni, 0,1 % eli 43 milj. euroa. Kymmenen vuotta aiemmin, vuoden 1994 lopussa, valtion valuuttamääräi-
7 sen velan osuus oli vielä 57 % koko velasta. Valtion velan valuuttariski on vuoden 2004 aikana poistunut sekä erääntymisten että aktiivisten velanhallintaoperaatioiden seurauksena. Valuuttamääräisen velan poistuminen eliminoi valtion riskin valuuttakurssien heilahteluiden suhteen. Vuoden 2004 aikana Valtiokonttori valmisteli vertailusalkkuun perustuvaa velanhallinnan toimintamallia, joka otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Valtiovarainministeriön päättämä vertailusalkku määrittää velan rakenteen strategisen riskiaseman. Valtiokonttori voi poiketa tästä riskiasemasta hyväksytyn liikkumavaran puitteissa. Todellisen velan ja määritetyn vertailusalkun velan kustannusero katsotaan Valtiokonttorin tulokseksi. Aiempaan käytäntöön verrattuna vertailusalkun käyttö mahdollistaa tarkemman korkoriskin hallinnan sekä Valtiokonttorin velanhallinnan tuloksellisuuden numeerisen mittauksen. Ympäristöministeriön työryhmä, jonka tehtävänä oli kehittää Valtion asuntorahaston myöntämien aravalainojen riskienhallintaa, sai työnsä päätökseen kesällä Työryhmässä oli myös Valtiokonttorin edustus. Työssä keskityttiin riskien analysointiin ja niitä koskevan tiedon laadun parantamiseen. Työryhmän tärkeimpiä ehdotuksia olivat uuden raportointijärjestelmän kehittäminen ja riskienhallinnan yhteistyöryhmän perustaminen. Lisäksi esitettiin useiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistämistä. Syyskuussa asetettiin Valtion Asuntorahaston, Ympäristöministeriön ja Valtiokonttorin pysyvä riskityöryhmä, jonka tavoitteena on kehittää ja koordinoida Valtiokonttorin ja ARA:n välistä riskienhallinnan yhteistyötä sosiaalisessa asuntorahoituksessa Vakuutus Eläkelakiuudistuksen toimeenpano on ollut kertomusvuonna Valtiokonttorin suurin ja kallein yksittäinen tehtävä. Sen toteuttamiseksi perustettiin vuosille viiteen erilliseen hankkeeseen jaettu VEL-2005-ohjelma, jonka tietohallinnolliset investoinnit maksavat yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Valtiokonttori ryhtyi uudistuksen toimeenpanoa varten muiden työeläketoimijoiden kanssa yhteistoimintaan muun muassa YHELLA-konsortiossa ja osakkaaksi työeläkelaitosten yhdessä omistamassa Arek OYJ:öön. Näillä strategisilla kumppanuuksilla on tarkoitus varmistaa eläketurvan toimeenpanon tulevaisuus lukien. Tapaturma-asioissa otettiin käyttöön uusi, lähivuosina kaikissa EU-maissa käyttöön otettava Eurostat tilastoluokitus. Tavoitteena on saada tarkempaa tietoa työpaikkatapaturmiin johtaneista syistä ja olosuhteista. Tietoa hyödynnetään tapaturmien torjunnassa. Tapaturmayksikössä varauduttiin voimaan tulleeseen täyskustannusvastaavuusjärjestelmään, jonka mukaan myös julkisen sektorin antamasta sairaanhoidosta korvataan jatkossa täydet kustannukset tapaturmavakuutuslain nojalla korvattavissa vahingoissa. Muutos vaikutti myös 2005 tapaturmavakuutusmaksuihin. Kaiku- hanketta laajennettiin asteittain kattamaan kaikki tilivirastoille annettavat riskienhallinnalliset palvelut ja samalla Kaiku-työ vakiinnutettiin kiinteäksi osaksi Vakuutuksen työnantajapalveluita. Samalla tehtiin merkittävää kehittämistyötä työnantajapalveluiden palvelumallien uudistamiseksi vastaamaan yksityisen sektorin vakuutuslaitosten omille asiakkailleen antamia palveluita. Valtiokonttorin edustaja osallistui oikeusministeriön perustamaan rikosvahinkolain uudistamista pohtineeseen työryhmään. Työryhmän tehtävänä oli uudistaa rikosvahinkolakia siten, että rikoksen uhrin asema parannettaisiin valtion maksamien korvausten osalta. Työryhmä sai työnsä päätökseen sille annetun määräajan kuluessa marraskuun 2004 loppuun mennessä. Sotainvalidien keski-ikä on jo yli 84 vuotta ja tämän vuoksi korvauskäytäntöä kehitettiin edelleen vastaamaan paremmin heidän muuttuviin palvelutarpeisiinsa. Tavoitteena on tukea heidän omatoimista selviytymistään omassa kodissaan riittävien tukipalvelujen turvin. Vuoden 2004 aikana jatkettiin Vakuutus-toimialan organisaation kehittämistä. Kertomusvuoden aikana yhdistettiin Vahingonkorvauspalvelut ja Veteraanipalvelut -linjat toisiinsa uudeksi 6
8 7 Vahingonkorvauspalvelut -linjaksi tavoitteena taata sotainvalidien ja sotaveteraanien korvaustoimintaan liittyvän osaamisen turvaaminen pitkällä aikavälillä Yhteiset toiminnot Valtiokonttorin sisäisen taloushallinnon osalta vietiin kertomusvuonna läpi tuottavuuden parantamishanke, jonka toimenpiteet toteutettiin syksyn 2004 aikana. Taloushallintopalveluihin käytetty työaika väheni koko virastossa 11,3 prosentilla tehtävien määrän ja laatutason pysyessä entisellään. Tavoitteena ollut 15 % ylittyi vuositasolla laskettuna. Kertomusvuonna Valtiokonttorin talous- ja hallintoyksikössä aloitettiin valtion taloushallinnon tuottavuuden parantamistoimintoihin liittyvä valtiovarainministeriön hallinnonalan palvelukeskuksen rakentamistyö yhteistyössä hallinnonalan muiden virastojen kanssa. Työ jatkuu toimeenpanosuunnittelulla vuonna Valtiokonttorin uutta palkkausjärjestelmää varten arvioitiin kaikkien Valtiokonttorin tehtävien vaativuus sekä toteutettiin koko henkilöstöä koskevat suoriutumisarviointikeskustelut. Järjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen on määrä olla sovittuna mennessä. Kertomusvuonna toteutettiin tavoite, jonka mukaan kukin toimiala sijaitsee vain yhdessä kiinteistössä eikä toimialojen välinen etäisyys muodostu toimintaa haittaavaksi. Rahoitus ja Hallinnon ohjaus toimialat sekä osa Yhteisistä toiminnoista sijoittui Ympyrätaloon nykyaikaisiin avotiloihin. Vakuutus -toimiala sekä pääosa Yhteisistä toiminnoista sijoittuivat Sörnäisten rantatielle, jonka peruskorjausta suunniteltiin kertomusvuoden kuluessa. Kertomusvuoden loppupuolella kilpailutettiin ulkoistamistarkoituksessa yhteensä yhdeksää henkilötyövuotta koskevat Valtiokonttorin virastomestari- ja puhelinvälityspalvelut. Varsinainen tehtävien siirto tapahtui vasta vuoden 2005 puolella. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin Valtiokonttorin yleinen tietohallintostrategia, joka hyväksyttiin kesäkuussa. Strategian mukaisesti toteutettiin muutos tietohallintotehtävien organisoinnissa. Tässä yhteydessä aiemmin resursseiltaan keskitetysti toiminut tietohallinto järjestettiin siten, että kullekin toimialalle perustettiin oma tietohallintoyksikkönsä ja Valtiokonttoritasolle jäi koko Valtiokonttoria palveleva tietohallinto. Tässä yhteydessä toimialoille siirtyi 24 henkilöä ja keskitettyyn tietohallintoon jäi 25 henkilöä. 1.6 Toimintalinjat vuosille Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat sopineet Valtiokonttorin strategisista linjauksista TTS -kaudelle Seuraavassa tiivistelmä keskeisistä toimintalinjoista: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (suunta) Rahoitustoimialalla valtion rahoitustarpeen ja maksuvalmiuden tyydyttämisestä huolehditaan minimoimalla nettovelan kustannukset hyväksyttävällä riskitasolla. Riskienhallinnan laatu nostetaan nykyistä paremmalle tasolle. Valtion lainasaatavista ja vastuista aiheutuvat luottotappiot pyritään minimoimaan valtion kokonaisetu huomioon ottaen. Hallinnon ohjaus -toimiala suunnittelee yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa laajapohjaisen ja riittävästi resursoidun talous- ja henkilöstöhallinnon koordinaatio-, infrastruktuuri-, elinvoimaisuus-, koulutus- ja uudelleenarviointiohjelman. Hankkeen tavoitteita edistämään tarvitaan tukihankkeita, joita voivat olla esimerkiksi Netran jatkokehitys, lainsäädäntö- ja tietohallintohankkeet sekä valtiovarainministeriön asettamat kehittämistyöryhmät. Vakuutustoimialalla huolehditaan siitä, että valtiontalouden piiriin kuuluvat henkilöstöön liittyvät riskit tulevat hoidetuksi laadukkaasti, valtiolle edullisella tavalla ja niin, että niistä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat aiheuttamis- ja kohtuullisuusperiaatetta noudattaen valtion virastojen ja laitosten kustannuksiksi. Henkilöriskin hallintaa varten kehitetään menettelyt ja toimintatavat. Tavoitteena on riskiosan pienentäminen eläkemenossa, mikä saavutetaan sillä että yhä useampi jatkaa vähintään
9 eläkeikään asti. Tätä tuetaan eläkemaksun uudelleen määrittelyllä ja kohdentamisella virastoille sekä eläkelainsäädännön muutoksella. Sotilasvammalakiin perustuvia palveluja kehitetään vastaamaan ikääntyvien asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Jatketaan valmisteluja sotilasvammalain muuttamiseksi siten, että ensikertaisten elinkorkohakemusten tekemiselle asetetaan lopullinen määräaika ja sairaanhoitokulujen sekä sairausapulisähakemusten hakemus- ja korvausmenettelyjä yksinkertaistetaan. Jatketaan selvitystä sairas- ja veljeskotien nykyisestä asiakasrakenteesta, verkottumisesta paikalliseen/alueelliseen kunnalliseen sosiaali- ja terveystoimeen tai muuhun organisaatioon ja tulevista omistajavaihdoksista Asiakkuus Asiakasyhteistyön tavoitteena on palvelujen jatkuva parantaminen sekä laadun ja läpinäkyvyyden edistäminen. Vuorovaikutteinen sähköinen asiointi otetaan käyttöön. Palveluhenkisyys on mitatusti hyvä ja henkilöstöllä on valmiudet vaikeisiinkin asiakaspalvelutilanteisiin. Valtiokonttorin aikaansaannosten yhteiskunnallisista vaikutuksista ja palvelujen yksikkökustannuksista muihin vastaaviin palvelujentuottajiin verrattuna on säännöllisesti käytettävissä tutkittua vertailutietoa suunnittelukauden loppuun mennessä Työn organisointi (prosessit) Valtiokonttorin yksiköillä ja ulkopuolisilla sidosryhmillä on käytettävissään oikeaan aikaan ja oikeana tarvitsemansa Valtiokonttorissa tuotettu informaatio. Prosessien suorituskykyä mitataan käsittelyajoilla, oikea-aikaisuudella, tuottavuuden, taloudellisuuden ja kustannusvastaavuuden tunnusluvuilla sekä eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön mittareilla, ja se on sovittujen tavoitteiden mukaista. Rahoitustoimialalla luodaan ja ylläpidetään kansainvälistä markkinaosapuolten yhteistoimintaverkostoa varainhankinnan turvaamiseksi, markkinatuntemuksen ylläpitämiseksi, toimintatapojen jatkuvaksi kehittämiseksi sekä tuloksellisuutta kuvaavien vertailutietojen saamiseksi. Vakuutustoimialalla varataan resursseja palvelussuhderekisteritietojen täydentämiseen ja tarkistamiseen VILMAn toimeenpanon varmistamiseksi ja eläkehakemuskäsittelyn työprosessit muutetaan vastaamaan muuttuvia käytäntöjä. Toimialan palvelulinjojen organisointia kehitetään tehtäväpohjaisesta organisaatiosta prosessiorganisaation suuntaan tavoitteena mahdollisimman suurten synergiahyötyjen saavuttaminen. Eläketurvan hoidossa palvelut pidetään laadullisesti nykyisellä tasollaan ja hallintokustannuksiltaan pienempinä kuin yksityisen sektorin vastaavat palvelut. Vahingonkorvausten korvaustoiminta hoidetaan siten, että se on valtiolle kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Vakuutustoimintojen hoitokulujen määrää seurataan tavoitteena säilyttää taloudellinen kilpailukyky palvelutasoon suhteutettuna verrattuna vakuutusyhtiöiden tapaturma- ja liikennevakuutusmaksujen liikekuluosuuksiin Edellytykset Osaaminen ja henkilöstö Valtiokonttori huolehtii kilpailukyvystään työnantajana niin, että sillä on muuttuvissa tarpeissaan käytettävissään motivoitunut, määrällisesti ja laadullisesti oikea henkilöstö, joka on sitoutunut Valtiokonttorin tavoitteisiin. Suunnittelukauden aikana varmistetaan, että työkykyä ylläpitävä toiminta ja henkilöstöriskien vähentäminen ovat oleellinen osa Valtiokonttorin toimintaa. Sotilasvamma- ja veteraaniasioissa toiminnan supistumisesta aiheutuva resurssitarpeen aleneminen hoidetaan mahdollisuuksien mukaan ilman tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvia irtisanomisia. Johtaminen Suunnittelukauden aikana vakiinnutetaan uusi organisaatio- ja johtamismalli, jossa sisäinen johtoryhmä muodostaa keskeisen osan päätöksentekoa, asiakkaista ja sidosryhmistä koostuvat Valtiokonttorin sekä toimialojen neuvottelukunnat toimivat keskustelufoorumina tulevai- 8
10 suutta koskevissa kysymyksissä ja ministeriön johdon alaisuudessa toimiva ohjausryhmä tukee Valtiokonttorin tulosohjausta. Strategiset tavoitteet jalkautetaan keskeisten prosessien tavoitteiksi, joiden määrittämiseen ja toteuttamistapojen suunnitteluun henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa. Infrastruktuuri Tietotekniikka tukee Valtiokonttorin palvelutoimintaa sekä luo osaltaan edellytyksiä palvelutoiminnan kehittämiseen. Tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin tulee olla yhtenäinen ja mahdollistaa kustannustehokas ja tarpeita vastaava tietojärjestelmäkehitys. Valtiokonttorissa on käytössä ainoastaan sellaisia tietoteknisiä ratkaisuja, jotka ovat yleisiä sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa ja perustuvat olemassa oleviin teollisuusstandardeihin. Toimittajasidonnaisia ratkaisuja vältetään. Valtiokonttorin yhteisissä ratkaisuissa painopiste on hallinnollisten tietojärjestelmien kehittämisessä, extranet-ratkaisujen toteuttamisessa sekä asiakkaille kriittisten, vuorovaikutteisten sähköisten palvelujen kehittämisessä siinä määrin kuin resursseja on käytettävissä. Rahoitustoimialalla otetaan käyttöön uusi Treasury -järjestelmä, rahoitusriskien hallintajärjestelmä sekä antolainojen hallinnoinnin uudistettu järjestelmä. Hallinnon ohjaus -toimialalla uudistetaan valtion keskuskirjanpidon tietojärjestelmä, valtion henkilörekisterit, tarjotaan asteittain valtion tilivirastojen käyttöön paperittoman kirjanpidon järjestelmä ja mahdollisesti myös talous- ja henkilöstöhallinnon perustietojärjestelmät sekä tuotetaan sähköistä taloushallinnon raportointia julkisessa tietoverkossa (Netra). Vakuutustoimialan järjestelmäkehitys painottuu eläketietojärjestelmän kehittämiseen, mm. VILMA -ratkaisun toteuttamiseen. Sotilasvammakorvausjärjestelmä uudistetaan teknisesti siten, että sen käyttöä voidaan tarvittaessa jatkaa vuoteen 2010 asti, ja vahingonkorvausjärjestelmän uudistus aloitetaan. Valtiokonttorin toiminnan, henkilöstön ja tietojen turvallisuuden hoidolle vahvistetaan periaatteet. Valtiokonttorille pyritään löytämään toimitilaratkaisu, jonka tavoitteena on, että kukin toimiala sijaitsee vain yhdessä kiinteistössä eikä toimialojen välinen etäisyys muodostu toimintaa haittaavaksi. Talous Niissä toiminnoissa, joissa tuotetaan palveluja, joiden lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, tavoitteena on kustannusvastaava palvelujen maksullisuus. Suunnittelukauden alussa selvitetään mahdollisuudet sisällyttää kaikki eläketurvan hoidosta aiheutuvat kustannukset osaksi eläkemaksua siten, että eläketurvan hoito voisi muuttua maksulliseksi työnantajille vuoden 2005 alusta lukien. Yhteisökuva Asiakkaat, henkilöstö ja muut sidosryhmät tuntevat Valtiokonttorin palvelut sekä Valtiokonttorin monipuolisena, nykyaikaisena ja kehitysmyönteisenä rahoitus- ja vakuutuslaitoksena, talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijaorganisaationa ja työnantajana. 9 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (suunta) Tulossopimuksessa sovitut asiat Hallinnon ohjaus -toimialalla käynnistettiin strateginen kehittämisohjelma yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa valtion tukipalveluiden tuotteistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Tavoitteeksi asetettiin, että kertomusvuoden aikana tuli aloittaa taloushallinnon
11 prosessien yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen prosessijohtamisen menettelyjä hyödyntäen, taloushallinnon palvelukeskuksen rakentaminen sekä yhtenäisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin määrittely ja hankinta. Hanke on käynnistetty valtiovarainministeriön kanssa eri vaiheissa neuvotellen ja erityisesti palvelukeskusten osalta on työskennelty kiinteässä yhteistyössä valtiovarainministeriön asettaman palvelukeskusten perustamista koordinoivan ohjausryhmän kanssa. Hankkeen tarvitsema resurssointi toteutettiin merkittävin osin ulkopuolisin rekrytoinnein ja hankkeen organisoituminen saatettiin loppuun joulun alla. Strategisessa ohjausryhmässä on monipuolinen edustus mm. valtiovarainministeriöstä ja niiltä hallinnonaloilta, joissa on tarkoitus perustaa palvelukeskus vuoden 2006 aikana. Hankkeen alkuvaiheissa esiintyi jossain määrin käynnistysvaiheen liikkeellelähtökitkaa ja uusien resurssien sisäänajoa, mutta loppuvuodesta projektinhallintamenetelmän määrämuotoinen käyttöönotto, prosessikehitys ja muu yhteistyö perustettavien palvelukeskusten kanssa sekä jo käynnissä olleiden yhteisten tietojärjestelmähankkeiden yhteensovittaminen on edistynyt hyvin. Valtiokonttori osallistui aktiivisesti tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoon liittyvien työryhmien työskentelyyn. Valtiokonttorissa on toteutettu uusimuotoisen valtion tilinpäätöksen edellyttämät muutokset valtion tilinpäätösraportointiin sekä muutettu tietojen toimittaminen keskuskirjanpitoon määräystä, jotta tilivirastoilta saadaan tarvittavat tiedot uudistuvan valtion tilinpäätöksen laatimiseksi. Valtiokonttori antoi määräyksen valtuuskirjanpidosta Uusi taloussääntömääräys on annettu. Valtiokonttorissa uudistettiin tuloksellisuutta käsittelevä ohjeistus erityisesti valtion tuloksellisuuden perusrakennetta tukevaksi ja tuottavuuden kehittymisen osoittamiseksi. TAE- ja TTS/TAE-määräykseen uudistettiin tuloksellisuutta koskevat osiot yhdessä Valtiovarainministeriön kanssa. Toimintakertomusohje uudistettiin ja toimitettiin virastoille. Toimintakertomusohjeen sisällöstä informoitiin kirjanpitäjien forumissa ja Hausin toimintakertomusseminaarissa. Rahoitus -toimialalla valtion budjettitalouden riskienhallinnan ja tulosmittauksen kehittämistyötä jatkettiin siten, että vertailusalkkuun perustuva toimintamalli saatiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Toimialalla osallistuttiin YM:n asettaman valtion asuntorahoitukseen liittyvien riskien hallintaa kehittävän työryhmän toimintaan aktiivisesti ja Valtiokonttori sai näkyviin ehdotuksensa työryhmän loppuraportissa mm. raportoinnin ja yhteistyön kehittämistä koskevissa kohdissa. Määräaikaisen riskityöryhmän ehdotusten mukaisesti on perustettu ARA:n ja VK:n riskienhallinnallinen pysyvä yhteistyöryhmä, joka piti marraskuussa 2004 ensimmäisen kokouksensa. Samoin erillisen sosiaalisen asuntotuotannon riskiraportin laadinta on aloitettu. Vakuutus toimialalla työhyvinvoinnin kehittämisohjelmien kattavuus valtion virastoissa oli tavoitteen mukainen. Kehittämisohjelmien sisältö ja ohjausvaikutus virastojen toimintaan ei ole riittävällä tasolla. Kehittäjäkoulutuksessa oli v henkilöä, joista 80 % valmistui kertomusvuoden puolella. Rahoitusta on myönnetty 111 hankkeeseen, joista 68 kpl toteutui kertomusvuonna. Kaiku-hankkeita rahoitettiin 997,6 t :lla vuonna Kaiku-ohjelmaan käytettiin yhteensä 1 347,5 t :a vuonna Kaiku-kehittäjille perustettu Kaiku-klubi on aloittanut toimintansa suunnitellusti. Tavoitteena on, että yhä useampi valtion työntekijä jaksaa tehdä työtä vanhuuseläkeikään asti. Eläkkeellesiirtymisiän tavoiteodotteen nousua 59,3 :sta (vuosi 2003) 59,8 :aan (vuosi 2004) ei saavutettu. Valtiokonttorissa laskettiin vuoden 2004 aikana eläkkeelle-siirtymisiän odotteen tunnusluvut vuodelta Eläkkeellesiirtymisiän odotteen käsitettä tehtiin vuoden 2004 aikana tutuksi eri tavoin. Tuloksia esiteltiin KAIKU-päivillä ja KAIKU-virastokäynneillä sekä materiaalia lähetettiin ETK:n tutkijoille. Eläkkeellesiirtymisiän odote vuonna 2003 ei kehittynyt tavoitteen suuntaisesti, vaan koko VEL:n piirissä on vuoden 2003 aikana etäännytty 3 kuukautta tavoitteesta. Valtion töissä (sotilaseläkejärjestelmä poislukien) etääntyminen oli vähäisempää, mutta kuitenkin 1,5 kuukauden luokkaa. 10
12 Luvut vuodelta 2004 on laskettavissa vasta vuoden 2005 puolella, laskenta on ajoitettu valmistuvaksi juhannukseen 2005 mennessä. Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle koko VEL-piirissä (täysitehoiset) on ollut seuraava: v v 6 kk v v 7 kk v v 4 kk Valtion töissä eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle (pl.- sotilaseläkeoikeutetut) on vastaavasti ollut seuraava (täysitehoiset): v v 11 kk v v 11,6 kk v v 10 kk Vuoden 2005 alusta toteutettiin voimaantulevat eläkelainsäädännön muutokset yhteistyössä valtiovarainministeriön sekä työeläkejärjestelmän muiden osapuolten kanssa. Valtion eläkejärjestelmää koskeva VEL-2005-uudistus tuli voimaan Valtiokonttorilla oli merkittävä rooli lainsäädännön valmistelussa. IT-teknologian puolella perustettiin VEL-2005-ohjelma, joka sisältää yhteensä viisi hanketta. Ensimmäinen hanke (VEL-05) päättyi Sen tulosten avulla voidaan jo käsitellä vanhuuseläkehakemukset ja tehdä eläkepäätökset sekä hoitaa vanhuuseläkkeiden maksatus vuoden 2005 alusta lukien. Toinen hanke (VEL-06) ja kolmas hanke (Ansaintarekisteri) ovat käynnissä ja etenevät suunnitellusti. Ohjelman neljäs hanke (VPK-hanke) on juuri perustettu ja viides hanke (VEL-08) perustetaan v Tietoteknisessä valmistelussa Valtiokonttori on tehnyt yhteistyötä työeläkejärjestelmän muiden osapuolten kanssa. Valtio on mm. mennyt mukaan AREK Oyj:öön ja YHELLA -konsortioon. Valtion eläkemaksun laskuperusteiden muutokset, joissa on otettu huomioon VEL uudistus, valmistuivat aikataulun mukaan. Laskuperusteet on hyväksytty noudatettavaksi Valtiokonttorissa Virastojen ja laitosten sekä muiden VEL -työnantajien ennakkoeläkemaksut vuodelle 2005 laskettiin vahvistettujen laskuperusteiden mukaisesti. Tulossopimuksessa asetettiin tavoitteita toimialojen asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen keskiarvoille. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin kaikissa Valtiokonttorin tärkeimmissä ulkoisissa ja sisäisissä palveluissa. Tavoitteeksi asetetut yleisarvosanojen arvot saavutettiin Rahoitustoimialalla sekä pääosassa Vakuutus ja Hallinnon ohjauksen palveluita. Tyytyväisyys sisäisiin palveluihin parani, mutta jäi vielä tavoitteesta. 11 Asiakastyytyväisyystutkimusten Tavoite Toteuma yleisarvosanojen keskiarvo * Hallinon ohjaus 8,3 8,17 Rahoitus: - antolainaustoiminta 8,3 8,4 Vakuutus: - eläkepalvelut 8,5 8,64 - vahingonkorvauspalvelut 8,4 8,3 - riskienhallinta- ja vakuutuspalvelut 8,5 8 * Painottamattomia keskiarvoja toimialalla tehdyistä tutkimuksista. Yleisarvosana arvioidaan kouluarvosanoilla Vakuutustoimialalla eläkepalvelujen kaikkien eläkelajien keskimääräinen käsittelyaika oli 2 kuukauden tavoitetta lyhyempi. Käsittelyaika oli 1,6 kuukautta.
13 Asiakkuus Tulossopimuksessa sovitut asiat Kertomusvuonna voimaan tulleen uuden kielilain asettamat vaatimukset on otettu huomioon muun muassa siten, että kaikki Valtiokonttorin määräykset, pääosa ohjeista sekä keskeisin tiedotusmateriaali on käännetty ruotsiksi. Kaikissa Valtiokonttorin asioissa palvelua pystytään antamaan myös ruotsinkielellä. Kielikoulutusta järjestetään Valtiokonttorissa jatkuvasti, mutta kuluvana vuonna erityisesti ruotsinkielen osalta kartoitettiin kielilain voimaantulon johdosta syntyneet koulutustarpeet. Tasotestaukset tehtiin ennen kesälomia ja koulutus aloitettiin syksyllä, koulutuksessa oli noin 35 henkilöä. Rahoitustoimialalla TEKES-sopimusta valmisteltiin vuoden 2004 aikana. Asia viivästyi syksyllä pääosin TEKESiistä johtuen. VK laati sopimusluonnoksen joulukuussa 2004, joka on annettu TEKESiin kommentoitavaksi. Tavoitteena on sopimuksen allekirjoitus maaliskuun loppuun mennessä. Ympäristöministeriön ja Asuntorahaston olemassa olevat sopimukset päivitetään vuoden 2005 alussa. Vakuutustoimialalla Valtiokonttorin ja Oikeusministeriön kesken solmittiin yhteistyösopimus koskien rikosvahinkoasioita ja syyttömästi vangittujen korvausasioita. Sopimuksen allekirjoittaminen siirtyi aikataulullisista syistä vuodelle 2005 (allekirjoitettu ). Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä suunnitellaan ja seurataan asiakastyytyväisyyden kehittymistä palvelukohtaisilla asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Kohderyhminä ovat myös toimeksiantaja- ja työnantaja-asiakkaat. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin kaikissa Valtiokonttorin tärkeimmissä ulkoisissa ja sisäisissä palveluissa. Tavoitteeksi asetetut yleisarvosanojen arvot saavutettiin Rahoitus- ja Vakuutustoimialoilla sekä pääosassa Hallinnon ohjauksen palveluita. Tyytyväisyys Valtiokonttorin sisäisiin palveluihin parani, mutta jäi vielä tavoitteesta. Yleisarvosanoista valtiokonttoritasolle laskettu keskiarvo on 8,32. Käsittelyajat Vertailu toteuma toteuma tavoite toteuma tav. Veteraanipalvelut - Elinkoron oikaisujen käsittelyaika kk 2,7 2,5 2,3 2,7 - Vahingonkorvauspalvelut - Tapaturmakorvausten käs.aika 80 %:ssa päätöksistä pv Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 8,4 7,7 6,5 7,8 - Eläkepalvelut - Eläkkeiden käsittelyaika kk 2,1 1,8 2,0 1,6 + - Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa 95 %:ssa tapauksista palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana. 95 % 98 % 95 % 98 % + V tilinpäätöksessä oli v tapaturmakorvausten käsittelyajan toteuma 9 johtuen poikkeuksellisesta laskentatavasta. Luku (15) on oikaistu vastaamaan käytössä olevaa laskentatapaa. Viidestä käsittelyaikatavoitteesta saavutettiin kolme. Elinkoron oikaisujen käsittelyaikatavoitetta 2,3 kk ei saavutettu. Käsittelyaika kuitenkin lähti paranemaan kertomusvuoden viimeisellä kolmanneksella. Käsittelyajan pidentyminen aiheutuu pääosin siitä, että oikaisuhakemuksiin joudutaan pyytämään useissa tapauksissa lääkärinlausuntoja. Rikosvahinkojen suunniteltua pidempi käsittelyaika aiheutuu lähinnä korvauskäsittelijöiden vaihtumisesta vuoden 2004 aikana. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa olennaisesti myös määrärahan alimitoitus. Käsittelyaika kuitenkin lyhentyi syksyn aikana. Liikennevahinkojen käsittelyaika on kehittynyt tavoitteen suuntaisesti.
14 Asiakastyytyväisyystulokset 10,00 9,50 9,00 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 8,27 8,43 8,32 8,11 8,14 7, keskiarvo Lin. (keskiarvo) Valtiokonttorissa toteutettiin kertomusvuonna 23 asiakastyytyväisyystutkimusta. Näistä 6 koski Hallinnon Ohjaus toimialan tehtäviä, 6 Rahoitustoimialan tehtäviä, 10 Vakuutustoimialan tehtäviä ja Yhteisten toimintojen kaikkia palveluita tutkittiin yhdessä muille valtiokonttorilaisille suunnatussa tutkimuksessa, jossa kysymyksiä oli kaikista palveluryhmistä. Tutkimusten kouluarvosanoilla 4-10 mitattu yleisarvosanojen keskiarvo oli kertomusvuonna 8,32, kun se edellisvuonna oli 8,43. Tulosten laskua oli kaikilla toimialoilla, mutta huomionarvoista on, että vain neljässä ulkoisille asiakkaille toteutetussa mittauksessa yleisarvosanat olivat alle kahdeksan, mitä on pidettävä hyvänä tuloksena. 2.3 Työn organisointi Tulossopimuksessa sovitut asiat Viimeisen laitoksen periaate VILMA otettiin käyttöön kertomusvuonna ja järjestelmä toimii hyvin. Eläkehakemusten käsittelyaikatavoite (2 kk) alitettiin ja eläkemaksun alkamisaikatavoite lähes saavutettiin. Prosessien toimivuutta ja tehokkuutta seurataan Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä. Kertomusvuonna prosesseja kuvaavia mittareita seurattiin johdon tietojärjestelmässä. Mittareiden tavoite- ja toteumatietoja raportoidaan myös kolmannesvuosittain johtoryhmässä käsiteltävillä raporteilla. Tuottavuutta ja taloudellisuutta seurataan johdon tietojärjestelmän avulla tavoitteena palvelutason kehittäminen. Rahoitustoimialalla seurataan antolainaustoiminnan työn tuottavuutta. Tuottavuus parani 3,2 % edellisvuoteen verrattuna, mutta tavoitetta (5 %) ei saavutettu. Vakuutustoimialalla tuottavuustavoite on asetettu Vahingonkorvauspalvelut -linjalle. Tuottavuus heikkeni kertomusvuonna. Sen sijaan sotaveteraaniasioiden tuottavuus erikseen tarkasteltuna parani 1,25 %, suurimman painoarvon invalidikorvauksissa jopa 5,4 %. Tapaturmien ja rikosvahinkokorvausten tuottavuus heikkeni 8 %, suurimman painoarvon omaavissa maksullisissa tapaturmakorvauksissa 5,7 % ja rikosvahingoissa 4,4 % Prosessit Hallinnon ohjaus
15 14 Suoritteet Vertailu toteuma toteuma toteuma 2004/2003 Hallinnon ohjaus Suoritteet - Paperittoman kirjanpidon käyttäjävirastot, kpl % - Netran avatut sivut /pv % - Maksuliikennevaltuutukset, kpl % Netra-järjestelmä otettiin käyttöön 2003 alussa. Uusi maksuliikesopimus otettiin käyttöön 2002 lopussa, jonka vuoksi vertailukelpoisia lukuja ei ole vuodelta Maksuliikennevaltuutuksien lasku johtuu siitä, että tilijärjestelmä on vakiintunut vuoden 2004 puolella. Hallinnon ohjauksen palkallinen henkilötyö kasvoi 8,8 htv ja kokonaistyöaika 9 htv vuodesta Palkallisen henkilötyön ja kokonaistyöajan kasvuun vaikutti Kieku-ohjelman käynnistyminen, toimialan henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana 20 henkilöllä. Siihen sisältyy neljän henkilön siirto Yhteisten toimintojen tietohallinnosta Hallinnon ohjaus toimialalle. Hallinnon ohjauksen työpanos suoritteittain 2004 Yhteensä 43,7 htv * Tietojärjestelmäpalvelut 10,0 htv Muut suoritteet 2,6 htv Talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotanto 12,5 htv Talous- ja henkilöstöhallinon ohjaus ja kehittäminen 18,7 htv * Työaika sisältää välittömän ja välillisen työajan, ei palkallista poissaoloa. Ennen kertomusvuoden alkua suoritteet muutettiin vastaamaan toimialan uudistettuja prosesseja, mistä johtuen vertailua edelliseen vuoteen ei ole suoraan tehtävissä. Toiminnan muuttumisen johdosta kuitenkin talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaukseen ja kehittämiseen sekä tietojärjestelmätehtäviin käytettiin aiempaa enemmän aikaa.
16 15 Hallinnon ohjauksen kustannukset suoritteittain 2004 Yhteensä t Tietojärjestelmäpalvelut t Muut suoritteet 305 t Talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotanto t Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaus ja kehittäminen t Hallinnon ohjauksen kustannukset nousivat 32 % edellisestä vuodesta. Toimialalle rekrytoitiin kertomusvuonna henkilöstöä Kieku-hankkeeseen, joka selittää palkkaus- ja kulutusmenojen kasvua. Menoihin vaikutti myös Yhteisten toimintojen tietohallinnosta toimialalle siirtyneiden kustannukset. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien yhtenäistämiseen sekä valtion henkilörekisterien uudistamiseen käytettiin Valtiokonttorin toimintamenojen lisäksi valtiovarainministeriön hallinnoimia määrärahoja yhteensä 500 tuhatta euroa. Kustannusten nousu kohdistuu asiakassuhteisiin ja viestintään, talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaukseen ja kehittämiseen sekä tietojärjestelmäpalveluihin. Suoritekohtaisten työaikojen ja kustannusten laskentaperiaatteet on esitetty liitteessä 3. Rahoitus Suoritteet Vertailu kpl toteuma toteuma toteuma 2004/2003 Rahoitus Suoritteet - Hoidettujen antolainojen kantalkm % - Omistusasuntolainatakaukset lkm % - Korkotukilainojen kantalkm % Suoritteiden kehitys perustuu asuntopoliittiseen linjaukseen, jossa valtion asumisen rahoitustuki pyritään toteuttamaan korkotukimuodossa tai takauksina myönnettyjen suorien lainojen sijasta. Antolainojen lukumäärän väheneminen johtuu pääasiassa henkilökohtaisten aravalainojen kannan vähenemisestä, kun uusia ei ole myönnetty vuoden 1996 jälkeen. Tämän lisäksi ennenaikaiset takaisinmaksut ovat vähentäneet antolainojen kantaa. Vaikka korkotukilainakanta on lyhentynyt enemmän kuin uusia on myönnetty, on uuden korkotukirahoituksen suhteellinen osuus kuitenkin kasvanut verrattuna suoriin aravalainoihin. Rahoituksen palkallinen henkilötyö väheni 3,4 htv ja kokonaistyöaika 4 htv vuodesta Rahoitukseen siirtyi lokakuun alusta 7 henkilöä Yhteisten toimintojen tietohallinnosta, joten niiden lisäysvaikutus, 1,8 htv:tta, huomioon otettuna edelliseen vuoteen vertailukelpoinen työaika vähentyi Rahoituksen toiminnoissa vastaavasti enemmän.
17 16 Rahoituksen työpanos suoritteittain 2004 Yhteensä 87,8 htv * Korkotuet ja valtiontakaukset 3,1 htv Sijoitustoiminta 7,4 htv Yritys- ja muut lainat 9,1 htv Arvopaperistaminen 2,0 htv Perintöasiat 2,6 htv Maksuvapautusasiat 1,7 htv Muut suoritteet 1,5 htv Asuntolainoitus 31,1 htv Valtionvelka 29,3 htv * Työaika sisältää välittömän ja välillisen työajan, ei palkallista poissaoloa. Eniten työaikaa käytettiin asuntolainoitukseen ja valtionvelkaan. Suurin muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli asuntolainoituksessa, jonka kokonaistyöaika laski 2,9 htv. Asuntolainoitukseen kohdistui välitöntä työaikaa 1,8 htv vähemmän, minkä johdosta myös sen saama osuus välillisestä työajasta väheni. Yritys- ja muiden lainojen kokonaistyöaika väheni 1,4 htv. Rahoituksen kustannukset suoritteittain 2004 Yhteensä t Korkotuet ja valtiontakaukset 448 t Sijoitustoiminta t Perintöasiat 247 t Arvopaperistaminen 315 t Maksuvapautusasiat 164 t Muut suoritteet 144 t Asuntolainoitus t Yritys- ja muut lainat t Valtionvelka t Rahoituksen kustannukset nousivat vajaat 2 % vuodesta Toimitilamenoja, pääoma- ja hallinnollisia kustannuksia lukuun ottamatta muissa kustannuserissä oli kuitenkin vähennystä. Edellisten vuosien suuret investoinnit vaikuttivat edelleen pääomakustannuksiin. Palkkausmenojen 1,5 % lasku johtui henkilötyövuosien vähentämisestä.
18 Valtaosa kustannusten noususta kohdistuu sijoitustoimintaan, jonka kustannukset nousivat 13 % vuodesta Siihen kohdistui enemmän työaikaa, välittömiä sekä välillisiä kustannuksia. Valtiokonttorin toimintamenojen lisäksi käytettiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimia määrärahoja Laiho-lainanhoitojärjestelmän kehittämiseen yhteensä 46 tuhatta euroa. Rahoituksessa seurataan antolainauksen työn tuottavuutta. Tuottavuus parani 3,2 % vuodesta 2003, mutta tavoitetta (5 %) ei saavutettu. Korkotukien ja valtiontakausten kappalemäärä kasvoi, asuntolainoituksen, yritys- ja muiden lainojen väheni, käytetty kokonaistyöaika väheni kaikkien osalta hieman. Kokonaistavoite vuosille on 15 %. 17
19 18 Vakuutus Kysyntä ja suoritteet Vertailu kpl toteuma toteuma toteuma 2004/2003 Eläkepalvelut Kysyntä (hakemukset) - eläkehakemukset % - ennakkotiedustelut % Suoritteet (päätökset) - eläkepäätökset % - ennakkotiedusteluvastaukset % - henkilökohtainen eläkeneuvonta % - maksettu eläke % Riski- ja vakuutuspalvelut - VEL-kuntoutuspäätökset % - työkyvyn arviointi % Vahingonkorvauspalvelut Kysyntä (hakemukset) - tapaturmat % - rikosvahingot % - liikennevahingot % Suoritteet (päätökset) - tapaturmat % - rikosvahingot % - liikennevahingot % Veteraanipalvelut Kysyntä (hakemukset) - invalidikorvaukset % - sairaanhoito % - kuntoutus ja laitoshuolto % Suoritteet (päätökset) - invalidikorvaukset % - sairaanhoito % - kuntoutus ja laitoshuolto % lukien tuli voimaan ns. viimeisen laitoksen periaate VILMA. Valtiokonttori ei enää anna päätöstä niistä eläkkeistä, joissa hakijalla on valtion palveluksen jälkeen yksityistä tai muuta julkista palvelua. Tämä selittää eron vuoden 2004 eläkehakemusten ja eläkepäätösten määrissä verrattuna edellisiin vuosiin. Eläkkeiden ennakkopalvelujen kysyntä voimistui odotetusti historialliseksi kuvatun 2005-työeläkeuudistuksen voimaantulon lähetessä. Kysynnän painopiste oli sähköisessä palvelussa, erityisesti henkilökohtaisten asiakaskontaktien määrä kasvoi selvästi vuoteen 2003 verrattuna. Kirjallisten tiedustelujen määrä sen sijaan väheni hieman. Uusista laskentasäännöistä ja tietojärjestelmien kehittämisestä johtuen eläkkeiden ennakkolaskelmia tarjottiin tietoisesti lähimpänä eläketapahtumaa oleville. Riski- ja vakuutuspalvelujen suoritemäärät laskivat jonkin verran. Valtiokonttorissa tehtävää työkyvyn arviointia vaativia työkyvyttömyyseläkkeitä on haettu edellisvuotta vähemmän. Määrä on ollut laskeva kolmen viime vuoden aikana. Päätöksiä on annettu samassa suhteessa hakemusten määrään nähden. Kuntoutushakemusten määrä ei ole ennusteista huolimatta lisääntynyt. Vuoden 2004 alussa voimaantullut lainsäädäntö on selkeyttänyt tilastointia. Kuntoutushakemuksiksi on kirjattu
20 vain selvästi hakemukseen perustuvat (K-hakemus ja mini K-hakemus) aloitteet. Työkyvyn arviointiin liittyvä kuntoutusselvittely ei enää näy tilastoissa erillisenä kuntoutusaloitteena. Tapaturmien hakemusmäärät hieman ylittivät ennusteen ja annettujen päätösten tavoiteluvut alittivat. Rikosvahinkojen hakemusmääräennuste ylittyi selvästi ja päätösmääräkin jonkin verran. Liikennevahinkojen hakemusmäärä ja annetut päätökset toteutuivat lähes ennusteen mukaisesti. Veteraanipalveluissa hakemusten ja päätösten määrät vähenivät asiakasmäärän laskiessa. Vakuutuksen palkallinen henkilötyö kasvoi edellisestä vuodesta 5,0 htv. Henkilötyövuosien kasvuun vaikutti 3,25 htv:lla 13 henkilön siirto Yhteisten toimintojen tietohallinnosta Vakuutustoimialalle. Kokonaistyöaika kasvoi enemmän kuin palkalliset henkilötyövuodet, 9,9 htv. Erityisesti Eläkepalvelut -linjalla tehtiin poikkeuksellisen paljon ylimääräistä työtä uuden tietojärjestelmän suunnittelun ja käyttöönoton vuoksi. 19 Ammatillinen kuntoutus 6,2 htv Muut korvaukset 8,2 htv Työkyvyn arviointi 8,5 htv Kaiku-hanke 12,7 htv Vakuutuksen työpanos suoritteittain 2004 Yhteensä 266,9 htv * Muut suoritteet 26,4 htv Eläkepäätökset 68,9 htv Eläkeneuvonta 10,2 htv Rikosvahingot 15,6 htv Ennakkotiedustelut 17,0 htv Eläkkeiden maksu 14,6 htv Sotilasvammaasioiden kuntoutus 18,2 htv Tapaturmakorvaukset 27,8 htv Sotilasvammakorvaukset 32,7htv * Työaika sisältää välittömän ja välillisen työajan, ei palkallista poissaoloa. Eniten työaikaa käytettiin eläkepäätöksiin, seuraavaksi suurimpia suoritelajeja ovat sotilasvammakorvaukset ja tapaturmakorvaukset. Yli viidentoista henkilötyövuoden suoritekokonaisuuksia ovat sotilasvamma-asioiden kuntoutus, ennakkotiedustelut sekä rikosvahingot. Eläkepäätöksiin käytetty kokonaistyöaika nousi 5,4 htv vuodesta 2003 ja Veteraanipalveluissa kaikkien suoritteiden kokonaistyöaika väheni. Veteraanipalvelujen suoritteissa työaika on suhteessa suoritemäärän kehittymiseen. Eläkepäätöksiin käytetty välitön työaika väheni edellisvuodesta, mutta sen kokonaistyöaikaa nosti VEL ohjelma, joka valtaosin kohdistuu eläkepäätöksiin. Kaiku-hankkeeseen ja ammatilliseen kuntoutukseen, maksullisiin tapaturmakorvauksiin sekä ennakkotiedusteluihin käytetty työaika nousi myös vuodesta 2003.
Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat sopineet Valtiokonttorin tulostavoitteista vuodelle 2003 seuraavaa:
VALTIOKONTTORI TALOUSARVION TOIMEENPANOPÄÄTÖS Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat sopineet Valtiokonttorin tulostavoitteista vuodelle 2003 seuraavaa: Vuonna 2003 Valtiokonttorin tulostavoitteet
Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat sopineet Valtiokonttorin tulostavoitteista vuodelle 2004 seuraavaa:
VALTIOKONTTORI TALOUSARVION TOIMEENPANOPÄÄTÖS Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat sopineet Valtiokonttorin tulostavoitteista vuodelle 2004 seuraavaa: Vuonna 2004 Valtiokonttorin tulostavoitteet
Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007
Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,
Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen
Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan
TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2005
VALTIOKONTTORI TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2005 I Viraston strategiset linjaukset ja yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2005 2009 Strategiset linjaukset: Valtiokonttorin strategisena
Valtion velanhallinnasta
Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö
Talousarvioesitys Valtiokonttori
05. Valtiokonttori S e l v i t y s o s a : Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö
Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon
TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA
TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)
Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen
Valtion velanhallinnasta
Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika 21.11.2016 klo 10.30 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto
Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta
TAHE-palvelukeskus lyhyesti. Maaliskuu 2017
TAHEpalvelukeskus lyhyesti Maaliskuu 2017 TAHEvalmistelun eteneminen sisältö Valmistelun eteneminen Palvelu ja ohjausmalli Konsortioohjaus Palvelutarjoama TAHEtarina ja valmistelut 2 TAHEvalmistelu 2016
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen 29.5.2013 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallinnonalan VATU-ohjelma 1.Hallinnonalan VATU-hankkeiden toteuttaminen (LVMn
Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008
Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön
Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?
Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon
HE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi
HE 126/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtiokonttorista annettua lakia ehdotetaan Esitys liittyy valtion
KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002
KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien
Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja
Valtion velanhallinnasta
Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.45 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö
Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus
Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi
Tulosohjausverkoston tapaaminen
Oikeusministeriön pilotti Kohti strategisempaa ja selkeämpää tulosohjausta ministeriössä ja hallinnonalalla Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Pilotin tavoitteet Keskeisenä tavoitteena löytää keinoja
HE 137/2006 vp. 1. Nykytila
HE 137/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalideille,
Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009
Ympäristöministeriön raportteja 5 2009 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2009 Ympäristöministeriön
Tuottavuuskehityksen tilanne. Mikko Kangaspunta Kieku-käyttäjäfoorumi
Tuottavuuskehityksen tilanne Mikko Kangaspunta Kieku-käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Taustaa kirjanpitoyksiköiden tuottavuuden tarkastelulle Tuottavuus = suoritteiden määrä jaettuna työpanoksen määrällä 2 Voimavarojen
KONSERNIESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Konserniesikunnan toimintaohje 1.5.1 1 (5) KONSERNIESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Kaupunginjohtaja 20 8 2009 Voimaan 20.8.2009 1 Toiminta-ajatus Konserniesikunta tukee ja edistää kaupungin strategista johtamista,
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka
Valtiokonttori 1 (6) Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka Aika klo 11.30 Paikka Eduskunta, Valtiovarainvaliokunta 1 Yleistä 2 Valtionvelan kehitys Valtiokonttori vastaa valtion
Kieku-hankkeen loppusuora häämöttää miltä näyttää tuottavuuskehitys
Kieku-hankkeen loppusuora häämöttää miltä näyttää tuottavuuskehitys Valtio Expo Lasse Skog, Valtiokonttori Pirjo Pöyhiä, Palkeet Taustaa Tavoitteet Kieku-hankkeelle Toiminnan tehostamisen keinovalikoima
Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS
VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09
Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi
Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi Kati Korpi 23.9.2011 23.9.2011 Sisäasiainministeriön hallinnonala Virastoja Sisäasiainministeriö Ministeriön tulosohjaamia virastoja
JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
Tietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka
Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta
Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla
Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL
VALTION TALOUSHALLINNON PROSESSIEN KEHITTÄMINEN
VALTION TALOUSHALLINNON PROSESSIEN KEHITTÄMINEN HTV- ja tuottavuuskyselyn tuloksista ja kehittämistoimenpiteistä Maileena Tervaportti, apulaisjohtaja Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö Taloushallinnon
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön
Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö
Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Taloushallinnon kevätseminaari 3. 4.6.2015 Laskentapäällikkö Kati Korpi Taloushallinnon volyymitiedot (vuosi 2014) Volyymitieto Lukumäärä Ostolaskuja 3
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/ SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/02 10.6.2002 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön
Valtion tulosohjaus uudistuu
Valtion tulosohjaus uudistuu Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna Olli Ahonen Palvelupäällikkö Valtiokonttori / Hallinnon ohjaus Agenda Valtion tulosohjauksen kehittämishanke Tulossopimuksen laadinta
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö
Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos
Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
Arvioinnin tarkoitus. Arvioinnin periaatteet. Arvioinnin tavoitteet ja painopiste
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA 2018 Taustaa Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelmasta säädetään kuntalain 121.4 :ssä. Tarkastuslautakunnan toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta ja vastuullisuutta,
VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja
VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT
JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki
Digitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen Marjut Siintola
Digitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen 5.6.2018 Marjut Siintola 1 Tausta Hallitus päätti puolivälin tarkistuksessa hyväksytyn hallituksen toimintasuunnitelman vuosille 2017-2019
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali
Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi
Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
VALTION RAPORTOINNIN SUUNTAVIIVOJA Tiedolla johtaminen ja valtion raportointijärjestelmät. Olli Ahonen, palvelupäällikkö Valtiokonttori
VALTION RAPORTOINNIN SUUNTAVIIVOJA Tiedolla johtaminen ja valtion raportointijärjestelmät Olli Ahonen, palvelupäällikkö Valtiokonttori Tiedolla johtamisen edellytyksiä Tietotarve - Aitoon tietotarpeeseen
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen
Valtiovarainministeriön määräys
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus
HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus htv Henkilöstöhallinnon htv-määrä on vähentynyt 24-211 yhteensä noin 22 % 35 Valtionhallinnon skaalattu htv yhteensä (heha) 3 2947 25 2426 235 2 15 1 5 24
Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan
Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan 1.1.2020 Mistä on kyse? 2 3 Työnjako kunta-maakunta-valtio Maakunta- ja sote - uudistuksen myötä Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla,
KH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni
KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla
Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL
Taloushallinnon uusi rooli
Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä
Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki
ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk
Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma
Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi
Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi HJF 25.9.2015 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi 25.9.2015 2 Hallitusohjelmasta ei ole olemassa vain yhtä totuutta.
LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja
LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.
Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto
Toimintaedellytysten turvaaja uusi Valtion lupa ja valvontavirasto 1 Ydinviestit Valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä kootaan uudenlaiseen, monialaiseen virastoon. Viraston toimialat ovat varhaiskasvatus,
YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN
YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden
Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.
Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien
Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014
HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
Rahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan, analytiikan, tekoälyn tai muiden nousevien teknologioiden avulla
1 (5) Kirje VM/1609/02.02.03.09/2018 6.9.2018 Ministeriöiden tietohallinto- ja taloushallintojohdolle jaettavaksi edelleen virastoille ja laitoksille Rahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan,
Valtiokonttori Määräys Kirjanpidon tilit Liikekirjanpidon tilit
Valtiokonttori Määräys 1 (6) 2.3.2015 Dnro VK/180/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)
VUOSIKATSAUS
VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi
ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön
Valtiokonttori Määräys Kirjanpidon tilit Liikekirjanpidon tilit
Valtiokonttori Määräys 1 (5) 5.5.2015 Dnro VK/391/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)