Talousarvioesitys Valtiokonttori

Transkriptio

1 05. Valtiokonttori S e l v i t y s o s a : Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat hallinnolliset tukipalvelut sekä ohjaa virastojen ja laitosten tukiprosesseja ja tukee niiden kehittymistä. Valtiokonttori edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja järjestää lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Valtiokonttori muodostuu kolmesta toimialasta sekä Valtiokonttorin palvelukeskuksesta: 1. VAIKUTTAVUUS Valtiokonttorin strategisena tavoitteena on tuottaa valtionhallinnolle kustannustehokkaasti talous- ja henkilöstöhallinnollisia palveluja, rahoitus- ja korvauspalveluja sekä lakisääteisiä vakuutuspalveluja, minkä saavuttamiseksi Valtiokonttorin kaikki perustoiminta hoidetaan laadukkaasti, mutta entistä taloudellisemmin. Valtiokonttori seuraa sisäisesti ja raportoi valtiovarainministeriölle sekä tilinpäätöksessään toimintansa tuloksellisuutta eurooppalaiseen laatupalkintomalliin (EFQM) sekä tasapainotettuun tuloskorttiin (BSC) pohjautuvan ohjausmallin lukuisilla mittareilla. Hallinnon ohjaus -toimialan keskeisenä tavoitteena on viedä läpi kehittämishanke (KIEKU), jonka lopputuloksena virastojen hallinnolliset tukipalvelut on uudelleen organisoitu tuottavuuden oleelliseksi paranemiseksi valtionhallinnon tasolla. Vuoteen 2008 mennessä virastoilla on mahdollisuus talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten ja niissä käytettävien yhtenäisten toimintaprosessien sekä vuonna 2009 yhtenäisten talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien käyttöön. Rahoitustoimialalla kehitetään riskienhallintaa ja rahoitustoimintojen tuloksellisuusmittausta sekä sopimusperusteista yhteistoimintaa toimeksiantajavirastojen kanssa ja antolainauksen hallintamallit rakennetaan sellaisiksi että ne johtavat taloudellisesti parempaan lopputulokseen. Velanhallinta kyetään hoitamaan paremmalla tuloksella kuin toimeksiantajan päättämä vertailusalkku edellyttää ja antolainojen hallinnointi tapahtuu tehokkaammin ja vähäisemmillä riskitasoilla kuin vuonna Vakuutustoimialalla kehitetään ja tuetaan valtiotyönantajien kokonaisvaltaista riskienhallintatyötä kehittämällä työnantaja-asiakkaiden käyttöön riskienhallinta-analyysimenetelmiä ja kouluttamalla johtoa riskienhallinta-asioissa. Tuottavuushankkeiden onnistumista tuetaan Kaiku-työhyvinvointiohjelmalla, joka tukee johtamisen ja esimiestyön kehittämistä muutosjohtamistilanteessa. Toimialalla toteutetaan eläkelakien muutokset oikeassa ajassa ja kustannustehokkaasti sekä sopeutetaan hallitusti sotilasvamma- ja veteraaniasioiden hoito alenevaan kysyntään. Vuonna 2009 kaikissa valtion virastoissa on riskienhallinnan kehittämisohjelma. Eläkeiän odote on 62 vuotta vuonna 2010 ja työkykyodote pysyy nykyisellä tasolla (0,85). 2. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Hallinnon ohjaus -toimialalla palvelukeskusmallin toteuttaminen sekä luotettava, oikea-aikainen ja helposti hyödynnettävä tietotuotanto. Vuoden 2007 lopussa palvelukeskuksissa hoidetaan 40 % talous- ja henkilöstöhallinnon perusprosesseista mitattuna asiakasvirastojen henkilöstömäärällä. Netran tuloksellisuustiedon kattavuus on 80 % vuonna Rahoitustoimialalla valtion lainanoton korkoeron pysyminen pienenä suhteessa muihin eurooppalaisiin valtioihin ja sijoittajakunnan pysyttäminen nykyisessä laajuudessaan sekä antolainojen luottotappioiden minimointi. Pysytään velanotossa euromaiden parhaimmistossa. Antolainojen luottotappioiden kustannukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Vakuutustoimialalla työnantajien palvelutaso vastaa lakisääteisessä vakuuttamisessa yksityisen sektorin vastaavaa palvelutasoa ja kustannustehokkuutta nostetaan yhteistyöllä muiden työeläketoimijoiden kanssa sekä panostamalla tietotekniikan ja toiminnallisten sekä asiakkuuden hallintaprosessien kehittämiseen. Valtion työeläkejärjestelmässä toimeenpanon yksikkökustannukset ovat alhaisemmat kuin muulla työeläkesektorilla. Valtiokonttorin palvelukeskus tarjoaa kilpailukykyisiä ja laadukkaita palveluita sekä toimii kannattavasti. Palveluista saatavilla tuloilla pystytään kattamaan palvelutoiminnasta aiheutuvat kustannukset Toiminnallinen tehokkuus Suoritteen nimi Kustannukset (1 000 euroa) Keskuskirjanpidon hoito Valtion maksuliikenteen hallinnointi Valtion velan hallinnointi Asuntolainojen hallinnointi Korkotukilainojen hallinnointi Eläkepäätökset Eläkkeiden ennakkotiedusteluvastaukset Maksetut eläkkeet Vahingonkorvauspäätökset Sotainvalidi- ja veteraanipäätökset %-osuus Valtiokonttorin kokonaiskustannuksista 67 % 67 % 61 % Valtiokonttorin perustoiminta hoidetaan entistä taloudellisemmin hyödyntäen sähköisiä palveluprosesseja. Sähköisiä palveluprosesseja kehittämällä voidaan vähentää käytettävien henkilötyövuosien määrää. Tavoitteena on Valtiokonttorin perustoiminnassa vuonna 2007 kymmenen henkilötyövuoden vähentäminen verrattuna vuoden 2006 ennakoituun toteumaan. Valtiokonttori parantaa tuottavuuttaan vuoden 2007 aikana muun muassa sotainvalidien ja veteraanien kuntoutukseen hakeutumisen prosessia kehittämällä ja yksinkertaistamalla, vanhuuseläkehakemusten sähköistämisellä siten, että hakemus on mahdollista toimittaa Valtiokonttoriin sähköisenä ja se siirtyy suoraan tietokantaan, viestintätoimintoja ja sopimusten hallintaa keskittämällä sekä kirjaamo- ja arkistotointa kehittämällä. Palvelukeskuksen tuottavuus paranee vuoden 2007 aikana 14 %. Yksikkökustannukset alenevat suurimmassa osassa palveluprosesseja. Työajanseuranta tehdään asiakkaittain ja palveluprosesseittain. Pidemmän tähtäimen tuottavuuden parantamiseksi Valtiokonttori toteuttaa toimitilauudistuksen vuosina , jossa tilatehokkuuden suunnitellaan paranevan merkittävästi, sekä yhtenäistää asiakkuuksien hallinnan. Koko valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseen Valtiokonttori osallistuu muun muassa toteuttamalla Kieku-hanketta, jossa tuotetuilla talous- ja henkilöstöhallinnon yhteisillä sähköistetyillä prosesseilla ja niitä tukevilla tietojärjestelmillä sekä valtionhallinnon palvelukeskusverkostoa tukemalla luodaan edellytykset merkittäville tuottavuusparannuksille muualla valtionhallinnossa. Vuonna 2010 palvelukeskuksissa hoidetaan 70 % talous- ja henkilöstöhallinnon perusprosesseista. Kieku-hankkeesta saatavan pitkän aikavälin tuottavuushyödyn on arvioitu olevan vuositasolla noin 100 milj. euroa ja sen toteutuminen on jo alkanut. Kaiku-hankkeessa vaikutetaan valtion eläkemenojen kasvun hidastumiseen torjumalla työkyvyn alenemisen riskiä. Laskennallisen hyödyn työkyvyttömyyseläkealkavuuden pienenemisenä arvioidaan olevan vuositasolla noin 50 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 2.2. Tuotokset ja laadunhallinta Toimialat Suoritteen nimi Suoritekappaleet Sähköisten ostolaskujen osuus kaikista laskuista 30 % Netran avatut sivut / pv Hoidettujen antolainojen kanta lkm Omistusasuntolainatakaukset lkm Korkotukilainojen kanta lkm Eläkepäätösten määrä (kaikki eläkelajit) Henkilöasiakkaiden ennakkoinfo Maksettujen eläkkeiden kanta lkm Vahingonkorvauspäätösten määrä (tapaturma-, rikos-, liikenne- ja hirvivahingot) Sotainvalidi- ja veteraaniasioiden päätösten määrä Elinkorkojen ja huoltoeläkkeiden maksukanta lkm Asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen painottamaton keskiarvo Hallinnon ohjaus -toimiala 8,1/8,4 8,3 8,3 Rahoitustoimiala 8,4 8,4 8,4 Vakuutustoimiala 8,4 8,4 8, Palvelukeskus Suoritekappaleet 2007 Ostolaskujen lukumäärä (kpl) Hoidettujen palvelussuhteiden lukumäärä (htv) Palvelukeskus toteuttaa kattavan asiakastyytyväisyystutkimuksen vähintään kerran vuodessa. Kaikille uusille asiakkaille tehdään asiakastyytyväisyystutkimus tilanteesta ennen palvelukeskuksen käyttöön siirtymistä. Tavoitteena on, että siirtyminen palvelukeskuksen asiakkaaksi ei alenna tyytyväisyyttä palveluihin. Toiminnan vakiinnuttua tyytyväisyyden pitää olla parempi kuin aiemmassa toimintamallissa. Palvelukeskus ohjaa toimintaansa Valtiokonttorin sisäiseen EFQM- ja BSC-perusteiseen ohjausmalliin nojautuen. Palvelujen laatua mitataan käsiteltyjen tapausten help desk -raportoinnilla, palvelutuotannon määrän mittaamisella ja laatutavoitteiden seurannalla. Laatutavoitteet asetetaan muun muassa käsittelyajoille ja aikataulujen pitävyydelle. Palvelukeskus osallistuu vuoden 2007 Suomen Laatupalkintokilpailuun. Alueellistamisen toteuttamista jatketaan vakiinnuttamalla Porin toimipisteen toiminta ja kehittämällä työskentelytapoja monitoimipisteisyyttä tukeviksi Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Valtiokonttorin vuosina 2005 ja 2006 toteuttamassa työyhteisön ja johtamisen kehittämisohjelmassa saadut opit siirretään kiinteäksi osaksi päivittäistä työyhteisöjen toimintaa. Ohjelman toimenpiteisiin ovat kuuluneet johtamisjärjestelmään ja esimiestoimintaan liittyvien toimintatapojen ja pelisääntöjen kehittäminen, tulos- ja kehityskeskustelujen sisällön parantaminen, puheeksiottamismallin käyttöönotto sekä asiakkuuden ja muutoksen johtamiseen liittyvät menettelytavat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Vuoden 2005 lopulla otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jonka hyödyntäminen toiminnan johtamisen apuvälineenä saadaan täysimääräisesti käyttöön. Työnantajan kilpailukykyä on tarkoitus parantaa muun muassa tulospalkkausjärjestelmän käyttöönotolla sekä viestintää ja rekrytointimenettelyjä kehittämällä. Tässä tarkoituksessa henkilöstöhallinnon voimavaroja on lisätty jo vuoden 2006 aikana. Valtiokonttori tekee vuosittain henkilöstökertomuksen, johon sisältyvät lukuisat suoritustason mittarit sekä henkilöstön näkemyksistä kerätyt tiedot ovat osa Valtiokonttorin johtamiskäytäntöjä. Palvelukeskuksessa työtyytyväisyys pysyy vähintään samalla tasolla kuin ennen palvelukeskusmalliin siirtymistä (keskiarvo 3,6). 21. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valtion eläkejärjestelmään sisällytettävän eläkemaksun hoitokuluosuuden käyttöönotto vuoden 2007 alusta, Valtiokonttorin palvelukeskukseen liittyvien toimintamenojen ja tulojen siirto momentille sekä maa- ja metsätalousministeriön myöntämien lainojen siirrosta Valtiokonttorin hoidettavaksi aiheutuva euron määrärahasiirto momentilta Eläkemaksuun sisältyvä hoitokuluosuus maksetaan Valtiokonttorille. Tuloja on merkitty momentille sen johdosta lisää 25,7 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös eläkkeiden hoitokulumaksulla rahoitettava työkyvyttömyysriskin torjunta, johon liittyvät menot ovat 1,9 milj. euroa vuonna Menot on aiempina vuosina budjetoitu momentille Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Valtiokonttorin omalta palvelukeskukseltaan ostamien palvelujen palvelumaksut on merkitty menoiksi Valtiokonttorin toimintamenoihin ja Valtiokonttorin palvelukeskukselle tuottamistaan yleis- ja tietohallintopalveluista laskuttamat tulot on merkitty tuloiksi Valtiokonttorin toimintamenoihin. Maa- ja metsätalousministeriön myöntämiä lainoja siirtyy Valtiokonttorin hoidettavaksi lääninhallituksista, Maanmittauslaitokselta sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta. Tietopalvelukeskukselta käytännön tehtävien siirto tapahtuu lukien, muilta osin vuoden 2008 alusta. Siirtyvien lainojen kappalemäärä on noin ja niiden pääoma-arvo noin 75 milj. euroa. Vastuu siirtyvästä lainakannasta on maa- ja metsätalousministeriöllä siihen saakka kunnes siirto nykyisestä lainojenhoitojärjestelmästä on toteutettu Valtiokonttorin lainojenhoitojärjestelmään vuoden 2008 alussa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimista määrärahoista maksetaan näiden lainojen hoidon vaatimat muutokset Valtiokonttorin lainojen hoidon tietojärjestelmään. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena ja vähennyksenä euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta toteutuma 2006 varsinainen talousarvio 2007 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 varsinainen talousarvio 2007 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus % talousarvio talousarvio tilinpäätös talousarvio tilinpäätös (22.) Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5