Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat sopineet Valtiokonttorin tulostavoitteista vuodelle 2003 seuraavaa:

Transkriptio

1 VALTIOKONTTORI TALOUSARVION TOIMEENPANOPÄÄTÖS Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat sopineet Valtiokonttorin tulostavoitteista vuodelle 2003 seuraavaa: Vuonna 2003 Valtiokonttorin tulostavoitteet ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (Suunta) Jatketaan erityisesti valtiovarainministeriön budjettiosaston ja Valtiokonttorin Hallinnon ohjaus - toimialan välisenä yhteistyönä liitteessä 4 esitettyjä valtion taloushallinnon kehittämishankkeita erikseen sovittavalla tavalla. Valtion talous- ja henkilöstöhallintoa koskeva tulevaisuuteen suuntautunut ja verkostoitumista hyödyntävä strateginen selviytymisohjelma (Kieku) käynnistetään siten, että taloushallintoa koskevan perusselvityksen ja muun käytettävissä olevan tiedon perusteella voidaan laatia yksityiskohtainen kehittämisohjelma ja sisällyttää sen edellyttämät resurssointiratkaisut jo vuoden 2003 lisätalousarvioon. Riskienhallintaa kehitetään siten, että rahoitustoiminnoissa kehittämistyön kohteena oleva riskikehikko saadaan siihen tilaan, että sitä voidaan käyttää ohjausvälineenä vuoden 2004 alusta lukien pilottiluonteisesti ja vakuutustoiminnoissa henkilöriskin hallintaa varten kehitetään menettelyt ja toimintatavat niin, että riskienhallinta on tuotteistettu markkinoitavaksi palveluksi vuoden 2003 loppuun mennessä. Kaiku -hankkeessa verkkokoulutusohjelma on luotu ja 100 ensimmäistä kouluttajaa on koulutettu ja heidän koulutettavansa on määritetty. Hallinnon Ohjaus -toimialan asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen keskiarvo on vähintään 8,2. Rahoitustoimialan antolainaustoiminnan asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen keskiarvo on vähintään 8,3. Vakuutustoimialan eläkepalveluiden asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen keskiarvo on vähintään 8,5. Vakuutustoimialan vahingonkorvauspalveluiden asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen keskiarvo on vähintään 7,85. Vakuutustoimialan veteraanipalveluiden asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen keskiarvo on vähintään 8,45. *) Asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen keskiarvot ovat painottamattomia keskiarvoja toimialalla tehdyistä tutkimuksista. Yleisarvosana arvioidaan kouluarvosanoilla 4-10.

2 2 Vakuutustoimialan riskienhallinta- ja vakuutuspalveluiden asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen keskiarvo on vähintään 8,20. Vakuutustoimialan eläkepalveluiden kaikkien eläkelajien keskimääräinen käsittelyaika on enintään 2 kuukautta. Asiakkuus Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä suunnitellaan ja seurataan asiakastyytyväisyyden kehittymistä palvelukohtaisilla asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Kohderyhminä ovat myös toimeksiantaja- ja työnantaja-asiakkaat. Valtiokonttori raportoi asiakastyytyväisyydestä valtiovaraiministeriölle. Työn organisointi Prosessien toimivuutta ja tehokkuutta seurataan Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä. Sisäisen tavoiteseurannan lisäksi on tarkoituksena kehittää vuodesta 2004 alkaen vertailututkimuksia, joiden avulla saadaan tietoa Valtiokonttorin mittareiden sijoittumisesta vertailukelpoisten organisaatioiden mittareihin nähden. Projektien, hankkeiden ja yhteistyöprosessien seuranta on määritelty Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä. Tuottavuutta ja taloudellisuutta seurataan Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä tavoitteena palvelutason kehittäminen. Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä suunnitellaan ja seurataan mm. liitteen 2 mukaisia mittareita. Edellytykset Osaaminen, henkilöstö ja johtaminen Vakuutustoimialalla kehitetään toimialan eri linjojen organisointia entistä selkeämmin tehtäväpohjaisesta organisaatiosta prosessiorganisaation suuntaan. Eri prosessien rajapinnat ja päällekkäisyydet selvitetään ja prosesseja muutetaan siten, että mahdollisimman suuret synergiahyödyt saavutetaan tavoitteena tuloksellinen toimintatapa. Työolobarometrin yleiskeskiarvo on vähintään 3,3, mikä on samalla tasolla kuin koko valtion vastaava mittari oli vuonna Johtamisen, henkilöstötulosten ja henkilöstötyytyväisyyden kehittymistä seurataan Valtiokonttorin sisäisessä ohjausmallissa noin 40 eri mittarilla ja niistä raportoidaan henkilöstökertomuksella. Infrastruktuuri Valtiokonttori varautuu kehittämään sähköistä asiointia siten kuin sähköisen asioinnin strategiassa on esitetty, mikäli tarkoitukseen saadaan resursseja. Pyritään löytämään toimitilaratkaisu, jonka tavoitteena on, että kukin toimiala sijaitsee vain yhdessä kiinteistössä ja että toimialojen välinen etäisyys ei muodostu toimintaa haittaavaksi.

3 3 Talous Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus Maksullinen toiminta Toteuma Tavoite Vert /2002 Tulot t % Kustannukset t Erillismenot % MENOJÄÄMÄ % Osuus yhteiskustannuksista % YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ % Kustannukset yhteensä t % Tunnusluvut Yli-/alijäämä % tuloista 11 % 29 % Investoinnit t % Investoinnit % tuloista 13 % 0 % Resurssit Investointien ja poistojen Investointi- Investoinnit suhde vuonna 2003 suunnitelma suunn. muk. poistoista t % Korvausinvestoinnit % Kehittämisinvestoinnit % Investoinnit yhteensä % Investointien suunnitelmapoistot ovat vuonna 2003 yhteensä 5,7 milj., näistä 84 % on tietojärjestelmäinvestoinneista aiheutuvia poistoja. Toimintamenot tot. tot. tot. tot. suunn. Mom talousarvio Alustava tupo-korotus 600 Muiden mom. käyttöoikeus VK:lle 175 Nettoutettavat tulot Menot tot./suunn Säästö Siirretty seuraavalle vuodelle Raportointi Valtiovarainministeriölle raportoidaan: 1/3-vuosiraportti kesäkuussa 2003, 2/3-vuosiraportti lokakuussa 2003, vuosiraportti helmikuussa 2004 Tilinpäätös vuodelta 2003 huhtikuussa 2004, johon valtiovarainministeriö antaa virallisen kannanottonsa.

4 4 Seuranta Tulossopimuksen toteutumista seurataan ohjausryhmän kokouksissa. Voimassaolo Tämä sopimus on voimassa vuoden 2003 loppuun. Sopimuksen voimassaolon edellytyksenä on, ettei sopimus ole ristiriidassa eduskunnan ja valtioneuvoston päätösten kanssa. Helsingissä päivänä kuuta 2003 Valtiovarainministeriö Valtiokonttori Sauli Niinistö Valtiovarainministeri Jukka Wuolijoki Pääjohtaja Juhani Turunen Alivaltiosihteeri Maritta Fromholtz Finanssijohtaja Liite 1 Valtiokonttorin stregiset linjaukset vuosille Liite 2: Palvelutasotavoitteet (TAn perusteluissa) Liite 3 Toimintamenojen erittely Liite 4 Kehittämishankkeet

5 5 TULOSSOPIMUKSEN LIITE 1 Valtiokonttorin strategiset linjaukset vuosille Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (suunta) Rahoitus Valtion rahoitustarpeen ja maksuvalmiuden tyydyttämisestä huolehditaan minimoimalla nettovelan kustannukset hyväksyttävällä riskitasolla. Rahoitus-toimialan riskienhallinnan laatu nostetaan nykyistä paremmalle tasolle. Seurantajärjestelmän kehittäminen on meneillään parhaillaan sekä treasury- että antolainatoiminnassa. Kokonaisuudessaan toimivan seurantajärjestelmän kehittämisen ja käyttöönoton arvioidaan olevan mittavan hankkeen ja vievän vuoden 2004 puolelle. Minimoidaan valtion lainasaatavista ja vastuista aiheutuvat luottotappiot valtion kokonaisetu huomioon ottaen. Hallinnon ohjaus Suunnitellaan yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa suunnittelukauden alussa aloitettavaksi laajapohjainen ja riittävästi resurssoitu talous- ja henkilöstöhallinnon koordinaatio-, infrastruktuuri-, elinvoimaisuus-, koulutus- ja uudelleenarviointiohjelma. Hanke tarvitsee myös tukihankkeita, joilla yhteensovitetusti edistetään hankkeen tavoitteita. Näitä voivat olla esimerkiksi Netran jatkokehitys, samanaikaiset lainsäädäntöhankkeet, tietohallintohankkeet (tietoturvallisuus, tietoliikenne) sekä valtiovarainministeriön asettamat kehittämistyöryhmät. Vakuutus Huolehditaan siitä, että valtiontalouden piiriin kuuluvat henkilöstöön liittyvät riskit tulevat hoidetuksi laadukkaasti ja valtiolle edullisella tavalla ja niin, että niistä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat aiheuttamis- ja kohtuullisuusperiaatetta noudattaen valtion virastojen ja laitosten kustannuksiksi. Palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja säästäen valtion kokonaiskustannuksia. Henkilöriskin hallintaa varten kehitetään menettelyt ja toimintatavat. Tavoitteena on riskiosan pienentäminen eläkemenossa. Tämä saavutetaan sillä, kun yhä useampi jatkaa eläkeikään tai sitä kauemmin. Tätä tuetaan eläkemaksun uudelleen määrittelyllä ja kohdentamisella virastoille ja sitä tukee myös vireillä oleva eläkelainsäädännön muutos. Eläkemaksun tulee olla kannustava niille virastoille, jotka hoitavat hyvin henkilöstöään. Sotilasvammalakiin perustuvia palveluita kehitetään vastaamaan ikääntyvien asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Jatketaan valmisteluja sotilasvammalain muuttamiseksi siten, että ensikertaisten elinkorkohakemusten tekemiselle asetetaan lopullinen määräaika ja sairaanhoitokulujen sekä sairausapulisähakemusten hakemus- ja korvausmenettelyjä yksinkertaistetaan. Itsenäistä selviytymistä tukevien palvelujen järjestäminen tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. Suunnitelmakauden alussa jatketaan selvitystä sairas- ja veljeskotien nykyisestä asiakasrakenteesta, verkottumisesta paikalliseen/alueelliseen kunnalliseen sosiaali- ja terveystoimeen tai muuhun organisaatioon ja tulevista omistajavaihdoksista. Kokonaistilanteen pohjalta tarjotaan asiantuntemusta niille laitoksille, joilla ei ole tulevaisuudestaan selkeää suunnitelmaa.

6 6 Varmistetaan valtion työeläketurvan kokonaishallintaan liittyvä yhteydenpito ja yhteistyö Valtion eläkerahaston, Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön välillä. Asiakkuus Palvelut ovat asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti tuotettuja ja asiakasyhteistyö on jatkuvaa, joustavaa ja aktiivista. Yhteistyön tavoitteena on palveluiden jatkuva parantaminen sekä laadun ja läpinäkyvyyden edistäminen. Vuorovaikutteinen sähköinen asiointi otetaan käyttöön suunnittelukaudella ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään toiminnassa. Palveluhenkisyys on mitatusti hyvä ja henkilöstöllä on tiedolliset ja taidolliset valmiudet selviytyä vaikeistakin asiakaspalvelutilanteista. Valtiokonttorin aikaansaannosten yhteiskunnallisista vaikutuksista ja eri palveluiden yksikkökustannuksista muihin vastaavien palvelujen tuottajiin verrattuna on säännöllisesti käytettävissä tutkittua vertailutietoa suunnittelukauden loppuun mennessä. Työn organisointi (prosessit) Prosessien suorituskyky, jota mitataan käsittelyajoilla, oikea-aikaisuudella, tuottavuuden, taloudellisuuden ja kustannusvastaavuuden tunnusluvuilla sekä eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön mittareilla, on sovittujen tavoitteiden mukaista. Valtiokonttorin yksiköillä ja ulkopuolisilla sidosryhmillä on käytettävissään oikeaan aikaan ja oikeana tarvitsemansa Valtiokonttorissa tuotettu informaatio. Informaatio tuotetaan oikeaaikaisesti ja virheettömästi. Rahoitus Luodaan ja ylläpidetään kansainvälistä markkinaosapuolten yhteistoimintaverkostoa varainhankinnan turvaamiseksi, markkinatuntemuksen yläpitämiseksi, toimintatapojen jatkuvaksi kehittämiseksi sekä tuloksellisuutta kuvaavien vertailutietojen saamiseksi. Vakuutus VILMA:n toimeenpanon varmistamiseksi palvelussuhderekisteritietojen täydentämiseen ja tarkistamiseen varataan resursseja ja eläkehakemuskäsittelyn työprosessit muutetaan vastaamaan muuttuvia käytäntöjä. Suunnittelukauden alussa yksikön eri linjojen organisointia kehitetään entistä selkeämmin tehtäväpohjaisesta organisaatiosta prosessiorganisaation suuntaan. Ydinprosessit tunnistetaan ja niille määritellään omistajat. Eri prosessien rajapinnat ja päällekkäisyydet selvitetään ja prosesseja muutetaan siten, että mahdollisimman suuret synenergiahyödyt saavutetaan. Eläketurvan hoidossa palvelut pidetään laadullisesti nykyisellä tasollaan ja hallintokustannuksiltaan pienempinä kuin yksityisen sektorin eläkejärjestelmien vastaavat palvelut. Vahingonkorvausten korvaustoiminta hoidetaan siten, että se on valtiolle kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Vakuutustoimintojen hoitokulujen määrää seurataan tavoitteena säilyttää taloudellinen kilpailukyky palvelutasoon suhteutettuna verrattuna vakuutusyhtiöiden tapaturma- ja liikennevakuutusmaksujen liikekuluosuuksiin.

7 7 Edellytykset (osaaminen ja henkilöstö, talous) Osaaminen ja henkilöstö (tarkemmin Valtiokonttorin sisäisessä henkilöstöstrategiassa) Huolehditaan Valtiokonttorin kilpailukyvystä työnantajana niin, että Valtiokonttorilla on muuttuvissa tarpeissaan käytettävissään motivoitunut, määrällisesti ja laadullisesti oikea henkilöstö, joka on sitoutunut Valtiokonttorin tavoitteisiin ja vastaa strategisten päämäärien ja tavoitteiden vaatimuksia. Niissä Valtiokonttorin tehtävissä, joissa ei ole mahdollista omaa vakituisesti palkattua henkilöstöä käyttäen löytää tuotannollisesti tai taloudellisesti kestävää toimintamallia, käytetään ulkopuolisia palveluita. Suunnittelukauden aikana varmistetaan se, että työkykyä ylläpitävä toiminta ja henkilöstöriskien vähentäminen muodostaa oleellisen osan Valtiokonttorin menestyksellistä ja laadukasta toimintaa. Sotilasvamma- ja veteraaniasioissa toiminnan supistumisesta aiheutuva resurssitarpeen aleneminen hoidetaan mahdollisuuksien mukaan ilman tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvia irtisanomisia. Puuttuvaa osaamista niiden hoitamiseen hankitaan pysyvien virkojen lisäksi määräaikaisilla palvelussuhteilla. Johtaminen (tarkemmin Valtiokonttorin sisäisessä henkilöstöstrategiassa) Suunnittelukauden aikana vakiinnutetaan uusi organisaatio- ja johtamismalli, jossa sisäinen johtoryhmä muodostaa keskeisen osan päätöksentekoa, asiakkaista ja sidosryhmistä koostuvat Valtiokonttorin sekä toimialojen neuvottelukunnat toimivat keskustelufoorumina tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä ja Valtiokonttorin tulosohjausta tuetaan ministeriön johdon alaisuudessa toimivan ohjausryhmän muodossa. Keskeiset painopistealueet johtajuuden alueella suunnitelmakaudella ovat, että johto osoittaa sitoutumistaan erinomaisuutta edistävään kulttuuriin, henkilöstö kokee tulevansa kannustetuksi hyviin työsuorituksiin sekä oman osaamisensa kehittämiseen ja hyödyntämiseen samoin kuin vastuun ottamiseen ja että tietoa jaetaan ja otetaan vastaan avoimesti ja oikeaaikaisesti. On huolehdittava siitä, että toimintaperiaatteet ja strategia perustuvat yhteisesti käsiteltyyn tietoon ja että henkilöstön kanssa muodostetaan yhteinen käsitys päämääristä ja tavoitteista (suunta). Strategiset tavoitteet jalkautetaan keskeisten prosessien tavoitteiksi, joiden määrittämiseen ja toteuttamistapojen suunnitteluun henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa. Infrastruktuuri Tietotekniikka tukee Valtiokonttorin palvelutoimintaa ja sen mahdollisuuksien soveltaminen luo osaltaan edellytyksiä palvelutoiminnan kehittämiseen. Tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin tulee olla yhtenäinen ja mahdollistaa kustannustehokas ja tarpeita vastaava tietojärjestelmäkehitys. Valtiokonttorissa on käytössä ainoastaan sellaisia tietoteknisiä ratkaisuja, jotka ovat yleisiä sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa ja perustuvat olemassa oleviin teollisuusstandardeihin. Toimittajasidonnaisia ratkaisuja vältetään ja pyritään siihen, että Valtiokonttorilla on 2-3 merkittävää tietotekniikkatoimittajaa sekä 2-3 pienempää toimittajaa. Tietoteknisten valintojen tulee sallia tietojärjestelmien kehittäminen osajärjestelminä. Valtiokonttorin tietojärjestelmäkehitys Valtiokonttorin yhteisissä ratkaisuissa painottuu suunnittelukaudella hallinnollisten tietojärjestelmien kehittämiseen, extranet-ratkaisujen toteuttamiseen sekä asiakkaille kriittisten, vuorovaikutteisten sähköisten palveluiden kehittämiseen

8 8 siinä määrin kuin resursseja on käytettävissä. Valtiokonttori kehittää yhteistä tietotekniikkaansa ja sen turvallisuutta säilyttäviä ja parantavia ratkaisuja. Vakuutus-toimialan järjestelmäkehitys painottuu suunnittelukaudella eläketietojärjestelmän kehittämiseen, mm. VILMA-ratkaisun toteuttamiseen. Vakuutustoimialan sotilasvammakorvausjärjestelmä uudistetaan teknisesti suunnittelukaudella siten, että järjestelmän käyttöä voidaan tarvittaessa jatkaa vuoteen 2010 asti. Vahingonkorvausjärjestelmän uudistus aloitetaan myös suunnittelukaudella. Nykyinen järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1992 ja järjestelmäuudistus on välttämätöntä aloittaa suunnittelukauden aikana. Rahoitus-toimialalla otetaan käyttöön uusi Treasury-järjestelmä, rahoitusriskien hallintajärjestelmä sekä antolainojen hallinnoinnin uudistettu järjestelmä. Hallinnon ohjaus -toimialalla uudistetaan valtion keskuskirjanpidon tietojärjestelmä, valtion henkilörekisterit, tarjotaan asteittain valtion tilivirastojen käyttöön paperittoman kirjanpidon järjestelmä ja mahdollisesti myös talous- ja henkilöstöhallinnon perustietojärjestelmät sekä tuotetaan sähköistä taloushallinnon raportointia julkisen tietoverkon kautta (Netra). Valtiokonttorin toiminnan, henkilöstön ja tietojen turvallisuuden hoidolle vahvistetaan tarkoituksenmukaiset periaatteet, jotka informoidaan henkilöstölle ja ylläpidetään turvallisuussuunnitelmassa ja tietoturvastrategiassa. Pyritään löytämään toimitilaratkaisu, jonka tavoitteena on, että kukin toimiala sijaitsee vain yhdessä kiinteistössä ja että toimialojen välinen etäisyys ei muodostu toimintaa haittaavaksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusia toimitilajärjestelyjä. Talous Niissä toiminnoissa, joissa tuotetaan palveluja, joiden lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, tavoitteena on kustannusvastaava palveluiden maksullisuus, jolloin palveluiden laatutaso mitoitetaan vuosittain asiakkaan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Vakuutustyyppisissä tuotteissa kustannusvastaavuuden toteutuminen todennetaan usean vuoden aikavälillä. Suunnittelukauden alussa selvitetään mahdollisuudet sisällyttää kaikki eläketurvan hoidosta aiheutuvat kustannukset osaksi eläkemaksua siten, että eläketurvan hoito voisi muuttua maksulliseksi työnantajille vuoden 2005 alusta lukien. Yhteisökuva Asiakkaat, henkilöstö ja muut sidosryhmät tuntevat Valtiokonttorin palvelut sekä Valtiokonttorin monipuolisena, nykyaikaisena ja kehitysmyönteisenä rahoitus- ja vakuutuslaitoksena, talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijaorganisaationa ja työnantajana.

9 9 TULOSSOPIMUKSEN LIITE 2 Palvelutasotavoitteet Veteraanipalvelut tot. tot. tot. tot. tavoite - Uusien peruskorvausten käsittelyaika kk Elinkoron oikaisujen käsittelyaika kk ,7 2,5 - Sairausapulisien käsittelyaika kk ,6 1,9 - Muiden korvausten käsittelyaika kk ,7 0,7 Vahingonkorvauspalvelut - Tapaturmakorvausten käsittelyaika pv , Tapaturmakorvausten käs.aika 80 %:ssa päätöksistä pv Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 4,9 6,0 6,5 8,4 6,0 - Muiden korvausten käsittelyaika pv 17,5 27,4 30,3 33,1 30,0 - Liikennevahinkojen käs.aika 80 %:ssa päätöksistä pv ,6 18 Eläkepalvelut - Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa 95 %:ssa tapauksista palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana. 99 % 98 % 95 % 95 % TULOSSOPIMUKSEN LIITE 3 Momentti VALTIOKONTTORI TOT. TOT. TOT. TOT. SUUNN. Menot (1 000 ) - palkkaukset* muut kulutusmenot toimitilamenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 ) - maksullinen toiminta muu rahoitus Yhteensä Nettomenot (+) / -tulot (-) Talousarvio/kehys Alustava tupo-korotus 600 Siirtomäärärahakannan muutos Muiden momenttien käyttöoikeus 175 Siirtomäärärahakanta Henkilöstömäärä (htv) * Pv- ja vanh.rahat Kelalta nettoutettu.

10 10 TULOSSOPIMUKSEN LIITE 4 Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin yhteiset valtion taloushallinnon kehittämishankkeet vuonna 2003 Yhteisrahoitteisen työryhmän jatkotoimet jälkeen Määräys yhteisrahoitteisen raportoinnista toimintakertomuksessa Muu täytäntöönpano Valtion tilinpäätöksen, tuloksellisuusraportoinnin ja laskentatoimen kehittäminen Tilinpäätös- ja tilivelvollisuusuudistuksen käytännön toteuttaminen (tilinpäätöstyöryhmän kannanottojen täytäntöönpano). a) Kirjanpito ja laskentatoimi Rahavirtalaskelman kaavan ja tuottamisen menettelyiden laadinta ja ohjeistus. Muiden tilinpäätöslaskelmakaavojen ja kirjanpidon tilikarttojen uudistaminen (talousarvion toteutumalaskelma, tuotto- ja kululaskelma, tase sekä niiden liitetiedot) sekä tarvittavat ohjeistuksen ja määräysten muutokset. Suoriteperusteisen kirjaamisen laajentaminen valtion liikekirjanpidossa ja talousarviokirjanpidossa. Valtuusseurannan kehittäminen valtuuskirjanpidon suuntaan. IAS/IPSAS standardien aiheuttamia muutostarpeita ja -paineita koskeva selvitystyö. b) Tuloksellisuusraportointi Tilinpäätösvelvollisen yksikön (tiliviraston) tilinpäätösohjeistuksen ja tilinpäätöstä koskevia määräyksiä koskevat muutokset vuodelle VK:n määräykset ja ohjeet toimintakertomuksesta sekä virheiden ja väärinkäytösten raportoinnista. NETRAn jatkokehitys tuloksellisuustietojen osalta. Kustannuslaskennan kehittäminen Kustannusvastaavuuslaskelman uudistaminen. Kustannuslaskennan mallinnus ja tuotto- ja kuluperusteisen kustannuslaskennan käytännön mallit. Henkilötyön käytön seurannan normittaminen, työaikakirjanpito. Tulosohjauksen ja tilinpäätösraportoinnin edellyttämät kustannuslaskennan uudistukset. Ohjelmajohtamisen vaikutukset taloushallintoon Budjetointi, kirjanpito, raportointi ja seuranta Arvonlisäverotyöryhmä Pysyvän asiantuntijatyöryhmän perustaminen valtion virastojen arvonlisävero-ongelmien käsittelemistä varten. Edustus VM:n BO:lta. Taloushallinnon esiselvitys ja siitä seuraavat jatkotoimenpiteet Päätöksenteko Kieku-hankkeesta ja sen käynnistäminen Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät Strategian periaatekäsittely Hankintatoimen neuvottelukunta. Paperittoman taloushallinnon kehittäminen ja levittäminen. Osallistuminen palkka- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien yhteishankintarenkaiden työskentelyyn. Matkanhallinnan pilotoinnin tulokset ja jatkotoimenpiteet. Talous- ja henkilöstöhallinnon perusjärjestelmäinfrastruktuurin kehittäminen. Valtion maksuliike Palautteen kerääminen ja analysointi valtion maksuliikkeen kilpailuttamisen ja maksuliikejärjestelmän toteuttamisen eri vaiheista. Kilpailuttamisessa tehtyjen valintojen ja toteutettujen toimenpiteiden evaluointi kilpailuttamisen valmistelusta uuden maksuliikejärjestelmän käyttöönottoon asti. Maksuliikettä koskevien jatkokehityshankkeiden selvittäminen.