2014 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Seuranta 31.12. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1% Reaalimenot/asukas Tuottavuuden mittaaminen Reaalimenot/asukas: v. 2013 tilinpäätös: 2775 Reaalimenot/asukas: v. 2013 tilinpäätös: 2775 v. 2014 ennuste: 2880 v. 2014 ennuste: 2836 kasvu on noin 3,8 % Tulos ei toteudu. kasvu on 1,0 %, kun otetaan huomioon 1,2 %:n inflaatio Tulos ei toteudu. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Toimintakate, M Toimintakate Alkup. Ta - 660,7 milj. euroa Toimintakate Alkup. Ta - 660,7 milj. euroa Enn. 2014-682,2 milj. euroa Enn. 2014-667,8 milj. euroa Tulos ei toteudu. Tulos ei toteudu. 1
HUS:n tuottavuus kasvaa vähintään 1,5 % / vuosi HUS:n tuottavuuden kasvu vähintään 1,5% Espoon inflaatiokorjattu maksuosuus asukasta kohti Hus, menot/asukas 1-9/2014 640,7 Hus, menot/asukas 1-12/2014 913 1-9/2013 622,5 1-12/2013 899 Muutos : + 2,9 % Muutos: + 1,6 % Tavoite ei toteudu Tavoite ei toteudu Espoon sosiaali- ja terveystoimen houkuttelevuus työvoimavajealojen ammatteihin paranee Vaihtuvuus vähenee Hakijoiden määrä per avoin vakanssi lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä / työpaikka tammi-lokakuussa 2013: lääkärit 0,8 Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä / työpaikka tammi-joulukuussa 2013: lääkärit 0,8 sosiaalityöntekijät 1,0 sairaanhoitajat 5,7 tammi-lokakuussa 2014: lääkärit 1,4 sosiaalityöntekijät 1,0 sairaanhoitajat 7,2 sosiaalityöntekijät 1,1 / sosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät yht.1,2 sairaanhoitajat 6,2 tammi-joulukuussa 2014: lääkärit 1,7 sosiaalityöntekijät 1,0 / sosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät yht. 1,4 sairaanhoitajat 7,6 Tyhy matriisin lukuarvo kasvaa TYHY matriisin lukuarvo = vähintään yhdellä vuoden 2013 66,7 arvoon verrattuna Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 17 pv/htv Terveysperusteiset poissaolot päivää/ htv Sotet seuraa lisäksi: lyhyet Tiedot ovat käytettävissä vuoden vaihteen jälkeen ja toteutuminen arvioidaan viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Terveysperusteiset poissaolot tammi-syyskuussa 2013: 16,7 päivää / henkilötyövuosi 2 Tiedot ovat käytettävissä vuoden vaihteen jälkeen ja toteutuminen arvioidaan viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Vuonna 2014 terveysperusteisia poissaoloja oli 17,0 päivää / htv. Lyhyiden sairauspoissaolojen määrää on
(1-3pv) sairauspoissaolot % palvelusuhdepäivistä 2011arvo: 1,14% ja 2012 arvo 1,13% tammi-syyskuussa 2014: 16,8 päivää / henkilötyövuosi Lyhyiden, 1-3 päivän, sairauspoissaolopäivien osuus palvelussuhdepäivistä tammi-syyskuussa 2013: 1,10 % tammi-syyskuussa 2014: 1,16 % seurattu. Maahanmuuttajataustaist en työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus kasvaa Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä v. 2012/ 2013 Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osuus 31.10.2013: 8,13 % Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osuus 31.12.2013: 8,2 % 31.10.2014: 8,48 % 31.12.2014: 8,5 % 3
2014 - Sosiaali- ja terveystoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Seuranta 31.12. Terveysasemien palvelukyky paranee Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle alle 21pv T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani Terveysasematoiminta T3: tammi 34 Terveysasematoiminta T3: tammi 34 helmi 29 helmi 29 maalis 29 maalis 29 huhti 27 huhti 27 touko 21 touko 21 kesä 24 kesä 24 heinä 20 heinä 20 elo 15 elo 15 syys 15 syys 15 loka 16 loka 16 Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan kaupunkitasoisesti. Yksittäisillä asemilla ei saavuteta kiireettömän ajan alle 21 pvän rajaa marras 14 joulu 21 Tulos toteutui kaupunkitasoisesti. 4
Oma valtuustokauden Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Seuranta 31.12. Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin että he pystyvät asumaan kotonaan Akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus on tehokasta Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus yli 75-v. Hoitojaksojen pituus vuodeosastoilla Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien, 75+ täyttäneiden osuus 75+ väestöstä 30.9.2014: 8% Hoitojaksojen KA pituus vuodeosastolla Tilanne 01-10 2013: 25,73 Tilanne 01-10 2014: 19,42 Tulos toteutuu Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien, 75+ täyttäneiden osuus 75+ väestöstä 31.12.2014: 7,54% Hoitojaksojen KA pituus vuodeosastolla Tilanne 01-12 2013: 24,79 Tilanne 01-12 2014: 19,57 Tulos toteutui. Kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta vähenee. Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Sijoitettuna olevien lasten osuus ikäluokasta Kiireellisten sijoitusten osuus (ikäryhmittäin) Huolitilanteisiin luotujen toimintamallien määrä 2014 ja niiden käyttö 2015 (asiakasmäärä) Kum. sijoitukset; % -osuus kv-ikäluokasta (joista kiireellisiä sijoituksia; %-osuus kv-ikäluokasta) Tilanne 9/2013 0-6 v 81 kpl; 0,32 % (31 kpl; 0,12 %) 7-12 v 157 kpl; 0,81 % (34 kpl; 0,18 %) 13-17 v 321 kpl; 2,11 % (98 kpl; 0,65 %) Tilanne 9/2014 0-6 v 91 kpl; 0,36 % (33 kpl; 0,13 %) 1.1.-31.12.2014 7-12 v 143 kpl; 0,72 % (22 kpl; 0,11 %) 0-6 v 102 kpl; 0,40 % (42 kpl; 0,17 %) 13-17 v 299 kpl; 1,98 % (77 kpl; 0,51 %) 7-12 v 150 kpl; 0,76 % (30 kpl; 0,15 %) Loppuvuoden : osuudet eivät kasva 13-17 v 328 kpl; 2,17 % (102 kpl; 0,68 %) Huolitilanne -toimintamallit: koko ikäryhmä 0-17 v 580 kpl; 0,96 % (174 kpl; Lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, joka 0,29 %) ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen tai joista selvityksen jälkeen ei synny lastensuojelun asiakkuutta Huolitilanne -toimintamallit: 5 Kum. sijoitukset; % -osuus kv-ikäluokasta (joista kiireellisiä sijoituksia; %-osuus kv-ikäluokasta) 1.1.-31.12.2013 0-6 v 94 kpl; 0,37 % (43 kpl; 0,17 %) 7-12 v 71 kpl; 0,89 % (43 kpl; 0,22 %) 13-17 v 354 kpl; 2,33 % (133 kpl; 0,88 %) koko ikäryhmä 0-17 v 619 kpl; 1,04 % (219 kpl; 0,37 %)
Oma valtuustokauden Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Seuranta 31.12. Lastensuojeluilmoituksen prosessia on työstetty Leppävaaran alueella. Espoon lastensuojeluilmoituksista n. 10 % ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen. Tehdyistä lastensuojelutarpeen selvityksistä n. 60 % eivät johda lastensuojeluasiakkuuteen (HUOM! Ilmoituksia on voitu tehdä useampia samasta lapsesta, näin ollen ilmoitusten määrä on suurempi kuin lapsimäärä). Toimeentulotukea saavat alle 25 v- yksinhuoltajaperheet Osana LOP-hanketta (Lasten Oikeus palveluihin) on intensiivisen perhetyön kohderyhmänä ollut Suvelan alueen toimeentulotukea saavat yksinhuoltajaperheet. Erityistä tukea tarvitsevat lapset/nuoret neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 1.8.14 voimaan tulleen opiskelija- ja oppilashuoltolain mukaisia toimenpiteitä työstetään. Oppilashuollon suunnitelmiin on laadittu rungot ja koulut työstävät koulukohtaiset suunnitelmansa ensi kevään aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii Espoo-tasoisena oppilashuoltoryhmänä. Terveystarkastuksista poisjäävät sekä vastaanottoaikoja usein peruuttavat perheet Prosessikuvaus on tehty ja asiaan liittyviä ohjeita työstetty. Tulos toteutuu 6 Lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, joka ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen tai joista selvityksen jälkeen ei synny lastensuojelun asiakkuutta Lastensuojeluilmoituksen prosessia on työstetty Leppävaaran alueella. Espoon lastensuojeluilmoituksista n. 10 % ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen. Tehdyistä lastensuojelutarpeen selvityksistä n. 60 % eivät johda lastensuojeluasiakkuuteen (HUOM! Ilmoituksia on voitu tehdä useampia samasta lapsesta, näin ollen ilmoitusten määrä on suurempi kuin lapsimäärä). Toimeentulotukea saavat alle 25 v- yksinhuoltajaperheet Osana LOP-hanketta (Lasten Oikeus palveluihin) on intensiivisen perhetyön kohderyhmänä ollut Suvelan alueen toimeentulotukea saavat yksinhuoltajaperheet. Erityistä tukea tarvitsevat lapset/nuoret neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 1.8.14 voimaan tulleen opiskelija- ja oppilashuoltolain mukaisia toimenpiteitä työstetään. Oppilashuollon suunnitelmiin on laadittu rungot ja koulut työstävät koulukohtaiset suunnitelmansa ensi kevään aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii Espoo-tasoisena oppilashuoltoryhmänä. Terveystarkastuksista poisjäävät sekä vastaanottoaikoja usein peruuttavat perheet Prosessikuvaus on tehty ja asiaan liittyviä ohjeita
Oma valtuustokauden Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Seuranta 31.12. työstetty. Tulos toteutui. 7
2014 - Sosiaali- ja terveystoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Seuranta 31.12. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä luodaan kustannusvaikuttavia tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa. Palvelusetelien ja ostopalvelun järjestelmä otettu käyttöön pilottitoiminnoissa. Järjestelmän käyttöönotto +/- Palvelusetelien määrä toiminnoittain Palveluseteli- ja ostopalveluprojekti etenee vaiheittain, aikataulusta n. 1 kk myöhässä. Vuoden 2014 loppuvuodelle suunnitellut pilotit ja käyttöönotot siirtyvät vuoden 2015 ensimmäiselle vuosineljännekselle. Talousintegraatio valmistuu joulukuussa. Peso: Vammaispalvelut: VaPa: Pitkäaikaishoito, Asumispalvelut, palveluseteliasiakkaat lkm 1.1.-31.12 2013 Asiakkaista vuoden aikana 45 1.1.-31.12.2914 Asiakkaita vuoden aikana 54 Kotihoito, palveluseteliasiakkaat ja käynnit Henkilökohtaisessa avussa sähköisen palvelusetelijärjestelmän palveluntuottajaksi hakeutumisen osion käyttöönottoa valmisteltiin ja tehtiin koetestauksia. Palveluntuottajaksi hakeutumisen osio valmistunee vuodenvaihteessa. Koulutukset palveluntuottajille ja pilotit muutaman palveluntuottajan kanssa toteutetaan joulukuun aikana. 30.9. tilanteessa 202 henkilöllä oli voimassa päätös henkilökohtaisen avun palvelusetelistä. Ajalla 1.1. 30.9.2014 henkilökohtaisen avun palveluseteliä käytti 175 asiakasta. Koko edellisvuoden käyttöön verrattuna palvelusetelin käyttäjien määrä on lisääntynyt 26,8 % (vuonna 2013 yhteensä 138 käyttäjää). 1.1.-31.12 2013 Asiakkaita vuoden aikana 53, käyntejä yhteensä 4 041 1.1.-31.12.2914 Asiakkaita vuoden aikana 191, käyntejä yhteensä 6 294 Peso: Vammaispalvelut: Henkilökohtaisessa avussa sähköisen palvelusetelijärjestelmän palveluntuottajaksi hakeutumisen osion käyttöönottoa valmisteltiin ja tehtiin koetestauksia. Palveluntuottajaksi hakeutumisen osio valmistui vuodenvaihteessa. Koulutukset palveluntuottajille ja pilotit muutaman 8
Oma valtuustokauden Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Seuranta 31.12. Syyskuun lopussa palvelusetelin toimintakulut olivat 684 811. Koko vuoden 2014 toimintakulujen ennuste on n. 913 000, jolloin kulut kasvavat edellisvuoteen verrattuna 15,5 %:lla. Palveluseteliä käytetään mm. työnantajamallissa henkilökohtaisen avustajan sijaisuuksissa tai pääasiallisena henkilökohtaisen avun järjestämistapana pienissä tuntimäärissä. Lapsiperheiden perhetyön palveluseteliasiakkaiden ja -käyntien määrä: palveluntuottajan kanssa toteutetaan alkuvuonna 2015. Vuoden 2014 aikana 235 henkilöllä oli voimassa päätös henkilökohtaisen avun palvelusetelistä. Palveluseteliä käytti 199 asiakasta. Vuoteen 2013 verrattuna palvelusetelin käyttäjien määrä on lisääntynyt 44,2 %:lla (vuonna 2013 yhteensä 138 käyttäjää). Vuonna 2014 palvelusetelin toimintakulut olivat 1 052 848. Menot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 33,2 %:lla (vuonna 2013 menot yhteensä 790 273 ). 1.1 31.10.2113-31.10.2013: 157 asiakasta ja 985 käyntiä 1.1 31.10.2014: 148 asiakasta ja 1 133 käyntiä Tulos toteutuu Palveluseteliä käytetään mm. työnantajamallissa henkilökohtaisen avustajan sijaisuuksissa tai pääasiallisena henkilökohtaisen avun järjestämistapana pienissä tuntimäärissä. Lapsiperheiden perhetyön palveluseteliasiakkaiden ja -käyntien määrä: 1.1 31.12.2013: 158 asiakasta ja 1046 käyntiä 1.1 31.12.2014: 225 asiakasta ja 1755 käyntiä Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Matinkylän palvelutorin palvelukokonaisu us on suunniteltu. Suunnitelma Tulos toteutui Matinkylän Palvelutorin palvelukokonaisuus on Matinkylän Palvelutorin palvelukokonaisuus on suunniteltu. Hanke etenee yhteistyössä muiden suunniteltu. Hanke etenee yhteistyössä muiden toimialojen kanssa suunnitellun aikataulun toimialojen kanssa suunnitellun aikataulun mukaisesti mukaisesti siten, että käyttöön otto on vuonna 2016. siten, että käyttöön otto on vuonna 2016. Tulos toteutuu. Tulos toteutui. 9