KUNNALLISTEKNIIKKA KARTANO TEIVAANRINTEEN HOTELLIKAAVA LIIKENNESELVITYS 2.4.2013 ttv, ur
KUNNALLISTEKNIIKKA 1 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 2. KAAVATILANNE... 5 3. LIIKENNEVERKON NYKYTILANNE... 6 Autoliikenne... 6 Jalankulku ja pyöräily... 6 Joukkoliikenne... 7 Nopeusrajoitukset... 8 Liikenneonnettomuudet... 8 Liikennemelu... 8 Katugeometria... 9 4. HOTELLISUUNNITELMA... 9 Toiminnot... 9 Liittymät... 10 Pysäköinti... 10 5. LIIKENNE-ENNUSTE... 11 Liikennemäärät... 11 Matkatuotokset... 11 Toimivuustarkastelu... 12 6. JATKOTOIMENPITEET... 12 7. VALOKUVIA... 14 LIITTEET 1. Toimivuustarkastelu, hotellinalueen liittymät 2. Toimivuustarkastelu, kiertoliittymä 3. Toimivuustarkastelu, liikennevalot
KUNNALLISTEKNIIKKA 2 1. SUUNNITTELUKOHDE Lahden keskustan tuntumaan, Teivaanmäen rinteeseen, Jalkarannantien varteen, suunnitellaan hotellia, lomaosakkeita ja vapaa-ajankeskusta. Kävelymatkan päässä sijoituspaikasta löytyvät messukeskus, urheilukeskus, hiihtostadion, jäähalli, satama ja Sibeliustalo, minkä lisäksi suunnittelualue liittyy kiinteästi Salpausselän ulkoilu- ja virkistysalueeseen. suunnittelukohde Hotellin sijoittamisesta on tutkittu useita vaihtoehtoja. Tämä selvitys perustuu Arktes Oy:n Seven Heaven -vaihtoehtoon 6 (ve 5) (ks. kansi ja asemapiirros). Hotelliin on kaavailtu noin 188 hotellihuonetta, 312 lomaosaketta, kylpylää, kokoustiloja, uimahallia, liikuntatiloja ja kaupan palveluita, mikä edellyttää laajoja pysäköintitiloja, tilaa saattoliikenteelle ja hyvin järjestettyä tavaraliikennettä mm. ravintola- ja myymälätilojen yhteyteen. Rakennusoikeutta tarvitaan 35 000 k-m 2. Palvelut sijoittuvat Jalkarannantien molemmille puolille. Lähiympäristössä ei nykyisin ole hotellitoimintaan käytettävissä olevia pysäköintipaikkoja. Ilmakuva 2011
KUNNALLISTEKNIIKKA 3
KUNNALLISTEKNIIKKA 4 Arktes Oy Seven Heaven -vaihtoehto 6 (ve 5)
KUNNALLISTEKNIIKKA 5 2. KAAVATILANNE Maakuntakaavassa Jalkarannantie on "merkittävä yhdystie" ja yleiskaavassa 1998 "alueellinen pääväylä". Yleiskaava 2025 on hyväksytty valtuustossa 14.5.2012 ja voimassa (KH 17.9.2012) lukuunottamatta kolmea valitusta, jotka koskevat mm. satamarataa ja Teivaan matkailutoimintojen aluetta. Liikenneyhteyksiin ei ole suunnitteilla muutosta Ranta-Kartanon kaavaa lukuunottamatta eikä alueelle ole suunniteltu merkittävää uutta asutusta. Ranta-Kartanon elokuussa 2012 vahvistuneessa asemakaavassa Jalkarannantien keskustan puoleinen päähän on suunniteltu asumista. Jalkarannantien autoliikenne jakautuu siltä osin uudelle Kartanonkadulle ja Kyösti Kallionkadulle. Nykyinen seutu- ja kaukoliikennettä palveleva linja-autoasema siirtyy matkakeskukseen nykyisen rautatieaseman viereen. Yleiskaava 2025 Ote Ranta-Kartanon kaavasta
KUNNALLISTEKNIIKKA 6 3. LIIKENNEVERKON NYKYTILANNE Autoliikenne Hotelliin saavutaan autolla pääsääntöisesti keskustan kehän kautta tai Mytäjäisistä Svinhufvudinkadun kautta. Keskustan kehän kautta on yhteys keskustan palveluihin. Jalkarannantie on pääkatu, joka yhdistää Jalkarannan alueen kaupungin keskustaan. Jalkarannantie halkaisee suunnittelualueen. Rinteen puoleiselle osalle päästään Teivaankadulta, joka palvelee lähinnä messukeskuksen, urheilukeskuksen ja hiihtostadionin huoltoliikennettä, mutta toimii myös vara-ajoyhteytenä urheilukeskuksen alueelle. Messukeskuksen laajennustöiden yhteydessä on rakennettu uusi huoltoajoyhteys C-hallin itäpuolelle. Rannan puolelle tarvitaan uudet liittymät. Rullakadun liittymään on vuonna 2009 tehty kiertoliittymä sivusuunnan liikenteen sujuvuuden parantamiseksi ja pääsuunnan ajonopeuksien hillitsemiseksi. Teivaankadun ja satama-alueen liittymät 2011 Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualuetta sivuaa entiselle ratapenkalle syntynyt Satamaradanpolku, joka toimii pyöräilyn ja jalankulun pääakselina urheilukeskuksesta satamaan ja Sibeliustalolle. Satamaradanpolulla on työmatkaliikenteen lisäksi merkittävää virkistyskäyttöä. Satamaradanpolun jalankulku- ja pyöräliikenne risteää tasossa Jalkarannantien autoliikenteen kanssa. Kadunylityspaikassa näkemät ovat kadun tasauksesta johtuen heikot ja liikenneturvallisuudessa on puutteita. Ylityspaikan vieressä on liittymä Lahti Energian tontille. Rantaa pitkin kulkeva raitti puolestaan risteää eri tasossa Satamaradanpolun kanssa eikä sujuvaa yhteyttä raitilta toiselle ole. Jalkarannantien pohjoisreunassa on jalankulku- ja polkupyörätie, joka jatkuu järven rantaa pitkin ja jolla myös on merkittävää virkistyskäyttöä.
KUNNALLISTEKNIIKKA 7 Pyörätiet 2012 Joukkoliikenne Hotelli sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeellä ja lähellä jalankulun reunavyöhykettä. Paikallisliikenne on säännöllistä (linjat 1, 2, 4A, 71,72,73) ja myös seudullista linja-autoliikennettä on. Paikallisliikenteen reitteihin tullee muutoksia seudullisen joukkoliikenteen järjestämisen yhteydessä 1.7.2014 alkaen. Bussireitit 2012
KUNNALLISTEKNIIKKA 8 Nopeusrajoitukset Jalkarannantien nopeusrajoitus on pääkaduilla yleinen 50 km/h, Teivaankadulla 30 km/h. Nopeusrajoitukset (31.12.2011) Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuustietoja on kerätty ILiitu-palvelusta. Satamaradanpolun ja Svinhufvudinkadun välissä on onnettomuuskasauma. Liikenneonnettomuudet ovat omaisuusvahinkoihin johtaneita peräänajoja. Onnettomuuskasautumat 2007-2011 (iliitu) Kartalla näkyvät ne paikat, joissa on tapahtunut vähintään 1 kuolemaan johtanut, tai 2 loukkaantumiseen johtanutta tai yhteensä 5 onnettomuutta viiden vuoden aikana. Liikennemelu Liikenne aiheuttaa ranta-alueelle nykytilanteessa LA eq 7-22 55..60 desibelin ja rinteeseen LA eq 7-22 60..65 db:n melutason (EU-meluselvitys 2012, Promethor Oy, yhdistelmäkartta). Valtioneuvoston päätöksessä melun ohjearvoista ulkona todetaan seuraavaa: Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnon-
KUNNALLISTEKNIIKKA 9 suojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Katugeometria Pystygeometria Teivaanrinteen kohdalla vaihtelee paljon. Jalkarannantien tasaus on korkeimmillaan Satamaradanpolun ja Svinhufvudinkadun kohdalla ja laskee voimakkaasti sekä Rullakadun (4,5 6%) että Kariniemenkadun (5,5%) kiertoliittymän suuntaan. Teivaankatu nousee mäen päälle jyrkästi 12 % pituuskaltevuudella. Jalkarannantien ja Satamaradanpolun risteyskohta on korkeustasossa +90.7 (liitekartta). Jalkarannatie on tässä noin seitsemän metriä korkeammalla kuin viereinen rantaraitti (+83.3). Svinhufvudinkadun liittymän korkeus on +91.1. Teivaankadun liittymä on tasossa +83.8 ja Teivaankadun korkein kohta on +105.7 (korot laserkeilauksesta 2009). 4. HOTELLISUUNNITELMA Toiminnot Hotellisuunnitelmassa Jalkarannantie on säilytetty nykyisellä paikallaan. Suunnitelluista toiminnoista sijaitsevat: Teivaanrinteen puolella Vesijärven puolella osa huoneistohotellista (235 huoneistoa) hotelli (188 huonetta) kylpylä osa huoneistohotellista (77 huoneistoa ) ravintola/kahvila ravintola/kahvila uimahalli / ulkoaltaat liiketilat, hoitotilat, kokoustilat hiihtoputki tanssilava venepaikat ympärivuotiset kesällä / sulan maan aikaan
KUNNALLISTEKNIIKKA 10 Toiminto hotelli huoneistohotelli ravintola/kahvila kylpylä uimahalli / ulkoaltaat liiketilat, hoitotilat, kokoustilat hiihtoputki tanssilava venepaikat Käytön painottuminen päivittäin, (messut, urheilutapahtumat, kokoukset, loma-aika) viikonloppuisin, loma-aikoina Päivittäin viikonloppuisin, loma-aikoina Päivittäin Päivittäin ilta-aikaan, viikonloppuisin ilta-aikaan viikonloppuisin, loma-aikoina Liittymät Teivaankatu Jalkarannantie jalankulkusilta Rakennuskompleksiin on esitetty kolmea ajoliittymää, joista kaksi on Jalkarannantieltä järven puolelle ja kolmas Teivaankadulta. Rannan puolella olevat liittymät tulee yhdistää. Pysäköinti Pysäköinti on sijoitettu kolmeen parkkihalliin. Ulkopaikkoja on Teivaankadulla ja Vesijärven rannassa. Venesatamalle tarvitaan erikseen yleisiä pysäköintipaikkoja, joita suunnitelmassa ei ole otettu huomioon. Pysäköintihallipaikat Teivaanrinteen puolella halli 1 / hallipaikat 55 ap, sisäänajo rakennuksen itäpäästä halli 2 / hallipaikat 120 + 46 +46 + 46 = 258 ap, sisäänajo rakennuksen länsipäästä halli 1 + 2 = 313 ap liittymät Teivaankadulta Pysäköintihallipaikat Vesijärven puolella halli 3 / hallipaikat 315 ap, ajo halliin rakennuksen länsipäästä liittymä Jalkarannantieltä Kadunvarsipaikat Teivaankatu 38 ap yleisiä paikkoja Vesijärven ranta, ratapenkan vieressä 56 ap yleisiä paikkoja
KUNNALLISTEKNIIKKA 11 Venesataman pysäköintialue yleistä pysäköintiä varten paikkoja 112 5. LIIKENNE-ENNUSTE Liikennemäärät Jalkarannantien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on nykytilanteessa noin 15 600 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vuoden 2020 ennusteessa (kehätieverkolla) noin 15 900 ajon/d (VT 12 eteläisen kehätien liikenne-ennuste 2008). Jalkarannassa ja Pirttiharjun pohjoisosassa on nykyisin 6600 asukasta (2011) ja 3140 asuntokuntaa (2011). Väestöennuste ulottuu vuoteen 2017, jolloin alueen asukasmäärän on arvioitu vähenevän 6300 asukkaaseen (Tilda 2012). Asukasmäärän vähenemisen ei oleteta vaikuttavan liikennemäärää pienentävästi. Matkatuotokset huoneet krs-m2 kävijää /100m2/d kävijät/d kävijää /HA HA/d hotelli 188 8300 4 332 huoneistohotelli 1 77 6245 6 375 huoneistohotelli 2 235 8000 8 640 Uimahalli * (3050) 1100 kylpylä ja vapaa-ajankeskus * (10175) 410 yhteensä 35770 2857 1,93 1480 tanssilava 20 hiihtoputki 20 yhteensä 40 *) arvioinnissa käytetty vertailukohteen määrää tai keskiarvoa ( Suomen ympäristö 27/2008 s. 60) venepaikat kävijää /100 vp/d kävijät/d kävijää /HA HA/d moottori- ja purjevenevenepaikat 530 20 106 soutuvenepaikat 72 20 14 yhteensä 120 1,93 62
KUNNALLISTEKNIIKKA 12 Toimivuustarkastelu Teivaanrinteen hotellikaava aiheuttaa liikennettä arviolta 1600 edestakaista matkaa/vrk. Mikäli puolet pysäköinnistä tapahtuu satama-alueen puolella ja toinen puoli Teivaanrinteen puolella, toimivat sekä Jalkarannantien että Teivaankadun tulohaarat alle 0,50 käyttöasteella. Satama-alueelta vasemmalle kääntyvän liikenneviran käyttöaste nousee 1.00, mikä tarkoittaa ajoittaista ruuhkautumista. Ongelmaa korostaa jonotustilojen puuttuminen satama-alueelta. Korkea käyttöaste johtuu tietenkin siitä, että satama-alueen puolelta tulevat ja vasemmalle, keskustaan kääntyvät autoilijat joutuvat väistämään Jalkarannantien molempia tulosuuntia kun taas Teivaankadulta tulevat joutuvat väistämään vain Jalkarannan suunnasta tulijoita. Arviolta 80 % matkoista suuntautuu keskustaan ja 20 % Jalkarannan suuntaan (liite 1). Mikäli risteykseen rakennettaisiin kiertoliittymä paranisi sen toimivuus olennaisesti kaikkien suuntien osalta. Erityisesti paranisi sivusuuntien toimivuus. Uhkana olisi kuitenkin, että sivusuuntien liikennevirrat alkavat hidastaa Jalkarannantien toimivuutta (liite 2). Toimivin ratkaisu saavutettaisiin rakentamalla risteykseen liikennevalot, jolloin käyttöasteet olisivat kaikilla suunnilla vähintään 0,88. Synchro-analyysi antaa käyttöasteeksi 0,73 ja palvelutasoksi C. Liikennevaloilla olisi myös helppo varmistaa Jalkarannantien liikenteen sujuvuus kaikissa olosuhteissa. Liikennevalot toimisivat joustavasti erillisohjattuina ilman yhteenkytkentöjä (liite 3). Mytäjäisten risteyksen läpäisee nykyisin laskennallisen huipputunnin (=4*max 15 min) aikana 5000-6500 ajoneuvoa. Risteys toimii tällöin kapasiteetin äärirajoilla aamu- ja iltaruuhkan lyhyen huipun aikana. Käyttöasteet ovat silloin yli yhden kaikilla suunnilla Hollolankatua lukuunottamatta. Hollolankadun alhaisempi käyttöaste johtuu liikennevalojen yhteenkytkennästä. Hotellin aiheuttama lisäliikenne Hollolankadulle on arvioitu 550 ajon/vrk, josta huipputunnin osuus olisi 50-100 ajon, mikä on alle 2 % Mytäjäisten huipputunnin liikennemäärästä. Kun ottaa huomioon, ettei hotellin liikenteen huippu sattunee yksiin normaalin ilta- ja aamuruuhkan huippujen kanssa voidaan todeta, ettei hotellin aiheuttamalla lisäliikenteellä ole olennaista merkitystä Mytäjäisten toimivuuteen. 6. JATKOTOIMENPITEET Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon seuraavat liikenteelliset asiat: Suunnitelmassa esitetyt kaksi Vesijärven puoleista liittymää pitää yhdistää ja liittymä sijoittaa Teivaankadun liittymää vastapäätä. Jalkarannantie on vilkasliikenteinen pääkatu, jonka liittymien määrää rajoitetaan. Liittymään on tehtävä joko liikennevalo-ohjaus tai, jos tila antaa myöten, se voidaan toteuttaa kiertoliittymänä. Liikennevalovaihtoehdossa Jalkarannantieltä hotellialueelle tarvitaan vasemmalle kääntyvien kaistat molemmista suunnista. Turvallisen jalankulkuyhteyden takaaminen hotellialueen rinteen puoleiselta osalta rannan puolelle edellyttää eritasoratkaisua Jalkarannantien yli. Silta mitoitetaan ajoneuvon maksimikorkeudelle, joka on 4,2 metriä+korkeusvara. Korkeatasoinen, turvallinen jalankulun ylityspaikka tarvitaan myös Jalkarannantien tasossa.
KUNNALLISTEKNIIKKA 13 Venesatamalle varataan erillinen pysäköintialue, sillä venepaikat ovat yleisessä käytössä. Yhteyden P-alueelle on oltava suoraan kadulta. Venesatamassa on veneiden nosto- ja laskupaikka, jonka tilavaraus on mitoitettava raskaiden veneiden siirtoa ja lavettikuljetuksia varten. Venesatamassa on myös monipuolisia teknisiä palveluita veneilijöille. Kun ratapenkan viereen suunnitellut pysäköintipaikat paikat ovat yleisessä käytössä, on niitä varten otettava katu- tai muu yleinen ajoyhteys Jalkarannantieltä. Liikenteen melutasoista johtuen on rakenteen suunniteltava riittävästi melua vaimentaviksi (mm. ikkunat). Rakennukset kannattaa sijoittaa niin, että ne estävät melun leviämisen ulkoaluille, erityisesti rantaan. Keskustan läheisyydestä johtuen kaavoittajan pohdittavaksi jää käytetäänkö valtioneuvoston päätöksestä melun ohjearvoista ulkona loma-asumisen (45 db, 40dB) vai asumisen (55 db, 50/45 db) ohjearvoja.
KUNNALLISTEKNIIKKA 14 7. VALOKUVIA Jalkarannantie Satamaradanpolulta Teivaanrinteen suuntaan ja Satamaradanpolun kadunylityspaikka Teivaankadun liittymä ja Satamaradanpolku ratapenkalla Rullakadun kiertoliittymästä Teivaanrinteen suuntaan