Päivämäärä

Oulun kaupunki Yhdyskuntalautakunta 30 Dno Päätöshistoria Tiivistelmä Päivämäärä 24.01.2017 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 564-2147, Kaukovainion kaupunginosa (Kaukovainion keskus), EHDOTUS OUKA/7278/10.02.03/2013 Ote pöytäkirjasta 2/2017 Tekninen lautakunta 11.9.2012 430; osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yhdyskuntalautakunta 11.6.2013 343; yhteistoimintasopimus Yhdyskuntalautakunta 10.12.2013 632; yhteistoimintasopimuksen täydentäminen; Yhdyskuntalautakunta 16.9.2014 416; asemakaavan luonnos Kaukovainion kaupunginosan keskuksen alueelle on laadittu asemakaava, jossa esitetään mm. uuden liikekeskuksen rakentamista ja uusien asuntojen toteuttamista palvelukeskuksen yhteyteen. Sivu 1 Esittelyteksti Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 3.10. 3.11.2014. Lisäksi luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 14.10.2014. Luonnoksesta saatiin lausuntoja ja mielipiteitä yhteensä 11 osalliselta. Lausunnot, mielipiteet ja kaavoituksen vastaukset niihin on koottu selostuksen liitteeseen 3. Asemakaavan pohjana olevan yleissuunnitelman suunnitelmakartat on tarkistettu 6.10.2016 (Plaana Oy) ja 14.11.2016 (Linja Arkkitehdit Oy). Tässä yhteydessä on määritelty asuinkortteleiden tonttijako. Koulun eteläpuolella olevan korttelin 31 asuinrakentamisen määrää on lisätty, ja Hiirihaukantien itäpuolella olevan korttelin 32 asuinrakentamisen määrää puolestaan vähennetty. Hiirihaukantien katua on jatkettu etelään päin, ja liikekeskuksen laajuutta on kasvatettu. Myös kortteleiden ilmeeseen on esitetty muutoksia. Lisäksi yleissuunnitelman pohjalta on laadittu hulevesiselvitys (Plaana Oy 2016). Yleissuunnitelman päivitetty kartta on kaavaselostuksen liitteenä 5. Asemakaavaehdotus on laadittu tarkistetun yleissuunnitelman pohjalta. Samanaikaisesti on neuvoteltu maankäyttösopimus Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän kanssa sekä toteuttamissopimukset muiden toteuttajien (Arina Kiinteistöt Oy, Kaukovainion Ostoskeskus Oy, YIT Rakennus Oy ja Oulun Sivakka Oy) kanssa. Asemakaava toteutetaan vaiheittain. Ensimmäiseksi toteutetaan uusi liikekeskus ympäröivine alueineen. Alueen asuinrakentamisen odotetaan jatkuvan 10 20 vuoden ajan asemakaavan voimaantulosta. Sitova tonttijako osoitetaan asemakaavassa.

Oulun kaupunki Yhdyskuntalautakunta Sivu 2 Ote pöytäkirjasta 2/2017 Päivämäärä 24.01.2017 Asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Liitteet 564-2147 Asemakaavaehdotuksen selostus, kartat ja merkintöjen selitykset sekä tonttijaon muutokset Oheismateriaali Esittelijä Päätösesitys Päätös Valmistelijat Täytäntöönpanotiedot Asemakaavapäällikkö Mikko Törmänen Yhdyskuntalautaukunta: - hyväksyy kaavoituksen laatimat vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin - asettaa asemakaavan ja tonttijaon muutoksen julkisesti nähtäville MRL 65 :n perusteella - mikäli kaava-asiakirjojen muuttamista vaativia muistutuksia tai lausuntoja ei jätetä, esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että 13.1.2017 päivätty asemakaavan muutos sekä tonttijaon muutokset hyväksytään. Päätösesitys hyväksyttiin. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/ kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Antti Määttä, p. 044 703 2428 Nähtäville. Ei muutoksenhakuoikeutta. Otteen oikeaksi todistaa Oulussa 25.01.2017

Sivu 3 Asemakaavan selostus 13.1.2017 päivättyyn Oulun kaupungin Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32, 40 ja 44 sekä puisto- ja katualueita koskevaan asemakaavan muutokseen KAUKOVAINION KESKUS Kaavatunnus 564-2147 Diaarinumero 7278/2013 Selostus päivitetty..20 Selostus päivitetty..20

Sivu 4 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 2 Sisältö 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 1.3 Kaavan tarkoitus... 4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista... 5 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Asemakaavan sisältö... 6 2.2 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Kaukovainion kaupunginosa... 7 3.2 Kaava-alue ja sen nykytila... 7 3.2.1 Korttelialueet... 7 3.2.2 Yleiset alueet... 11 3.3 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset... 12 3.3.1 Maakuntakaava ja yleiskaava... 12 3.3.2 Asemakaavat... 13 3.3.3 Rakennusjärjestys... 14 3.3.4 Pohjakartta... 14 3.3.5 Rakennusperintöselvitys... 14 3.3.6 Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma... 15 3.3.7 Melutarkastelu... 17 3.3.8 Keskuksen ideasuunnitelmat... 17 3.3.9 Puustokartoitus... 20 3.3.10 Pysäköintiselvitys... 20 3.3.11 Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma ja sen tarkistus... 21 3.3.12 Hulevesiselvitys... 25 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU... 26 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 26 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja organisointi... 26 4.3 Yhteistoiminnasta sopiminen... 27 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö... 27 4.4.1 Vuorovaikutusmenettelyt... 27 4.4.2 Osalliset... 27 4.4.3 Osallisten huomiot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta... 27 4.5 Asemakaavan tavoitteet... 28 4.5.1 Koko keskusta koskevat suunnittelun tavoitteet... 28 4.5.2 Hiirihaukantien katualueen suunnittelun tavoitteet... 29 4.5.3 Liikekeskuksen suunnittelun tavoitteet... 29 4.5.4 Uusien asuinkohteiden suunnittelun tavoitteet... 29 4.5.5 Julkisten kohteiden ja seurakunnan tilan suunnittelun tavoitteet... 30 4.6 Asemakaavan vaihtoehdot... 30 4.7 Asemakaavan luonnos... 30 4.8 Asemakaavaehdotus... 31 4.9 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 32 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 33 5.1 Aluevaraukset ja näihin liittyvät määräykset... 33 5.1.1 Korttelialueet... 33 5.2 Rakennusoikeudet ja mitoitus... 34 5.2.1 Yhtenäisiksi suunniteltavat osa-alueet... 35 5.2.2 Korttelialueita koskevat yksityiskohtaiset määräykset... 35 5.2.3 Pysäköinti... 36 5.2.4 Virkistysalueet ja puistot... 37 5.2.5 Liikenteen ja huollon alueet... 38

Sivu 5 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 3 5.2.6 Hulevesien käsittely... 38 5.2.7 Esteettömyys... 38 5.3 Kaavan vaikutukset... 39 5.3.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen... 39 5.3.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, rakennusperintöön ja identiteettiin... 39 5.3.3 Vaikutukset asumiseen ja väestöön... 40 5.3.4 Vaikutukset palveluihin ja kauppaan... 40 5.3.5 Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintiin... 41 5.3.6 Vaikutukset energiankäyttöön... 43 5.3.7 Hulevesien hallinta... 43 5.3.8 Kustannusvaikutukset... 43 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 44

Sivu 6 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Oulun kaupungin Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32, 40 ja 44 sekä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Oulun kaupungin Kaukovainion kaupunginosan korttelit 7, 8, 31 ja 32. Lisäksi muodostuu puisto- ja katualueita. Kaavan nimi: Kaukovainion keskus Kaavatunnus: 564-2147 Oulun kaupungin Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32, 40 ja 44 sekä puisto- ja katualueita koskeva asemakaavan muutos Kaavan laatija: Antti Määttä, kaavoitusarkkitehti Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut / kaavoitus Solistinkatu 2, PL 27, 90015 OULUN KAUPUNKI Kaavan vireille tulo: Asemakaava on tullut vireille 31.8.2012. Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa 21.9.2012. Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen..20. Asemakaava on tullut voimaan..20. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Kaukovainion kaupunginosassa, noin 3 km Oulun keskustasta kaakkoon. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoituksena on uudistaa Kaukovainion palvelukeskus ja Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitseva kerrostalokortteli sekä mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen palvelukeskuksen yhteyteen.

Sivu 7 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 5 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Liite 1. Asemakaavan seurantalomake - Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (31.8.2012, tekn.ltk 11.9.2012 430) - Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute - Liite 4. Kaavaehdotuksen palaute - Liite 5. Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma, päivitetty suunnitelmakartta (Linja Arkkitehdit Oy 14.11.2016) - Liite 6. Asemakaava ja merkintöjen selitykset (13.1.2017) - Tonttijaon muutokset (13.1.2017) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (YM 17.2.2005) - Uuden Oulun yleiskaava (kv 18.4.2016 25, kh 20.6.2016 192) - Voimassa olevat asemakaavat (564-382 / SM 9.4.1965; 564-534 / SM 6.5.1970; 564-541 / SM 6.8.1970; 564-573 / SM 27.8.1971; 564-611 / SM 14.5.1973 sekä 564-723 / SM 3.9.1975; 564-2097 / kv 10.10.2011) - Kaukovainion korttelin 8 ympäristö- ja kasvillisuusselvitys (Sivakka-yhtymä Oy, VSU Oy 2.10.2009) - Kaukovainion korttelin 8 meluselvitys (Sivakka-yhtymä Oy, Ramboll Oy 15.1.2010) - Kaukovainion korttelin 8 pohjatutkimus ja perustamistapaesitys (Sivakka-yhtymä Oy, Geobotnia Oy 1.7.2009) - Höyhtyän suuralueen ja Kaukovainion viheralueiden yleissuunnitelma (Oulun kaupunki 2009) - Kaukovainion ostoskeskuksen ympäristön parantaminen, ympäristösuunnitelma (Oulun kaupunki, JP-Transplan 2002) - Kaukovainion koulun rakennussuunnitelma (Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Arkkitehtitoimisto HML Oy 2011) - Kaukovainio: Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010 2011 (Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä 2011) - Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma (Oulun kaupunki, Plaana Oy, yhdyskuntalautakunta 26.3.2013 198) - Tarveselvitys Kaukovainion varhaiskasvatus- ja nuorisopalveluiden järjestämiseksi (kh 31.3.2014 168) - Kaukovainion yhteistoimintasopimus: YIT Rakennus Oy, Oulun Sivakka Oy ja Oulun kaupunki (yhdyskuntalautakunta 11.6.2013 343) - Yhteistoimintasopimuksen täydennys: YIT Rakennus Oy, Oulun Sivakka Oy, Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä ja Oulun kaupunki (yhdyskuntalautakunta 10.12.2013 632) - Kaukovainion keskuksen ideasuunnitelmat (Oulun kaupunki, Linja Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit m3 Oy, Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy 2013) - Kaukovainion keskuksen puustokartoitus (Oulun kaupunki, Plaana Oy 8.11.2013) - Kaukovainion keskuksen pysäköintiselvitys (Oulun kaupunki, Plaana Oy 2014) - Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma, suunnitelmaraportti (Linja Arkkitehdit Oy, Plaana Oy 22.8.2014) - Tiedotus- ja keskustelutilaisuuden 14.10.2014 muistio - Päivitetyt liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelmat (Plaana Oy 6.10.2016) - Päivitetyt keskuksen havainnekuvat (Linja Oy 30.9.2016) - Hulevesiselvitys (Plaana Oy 2016)

Sivu 8 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 6 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksessa Kaukovainion keskukseen esitetään korttelialueita mm. julkisia palveluita, liikeja toimistorakennuksia sekä asuinrakennuksia varten. Alueen rakennusoikeus kaksinkertaistuu ja uusia asuntoja voidaan toteuttaa yli 800. Lähes kaikki korttelialueet ja osa yleisistä alueista rakennetaan uudestaan. Olemassa olevista rakennuksista säilytetään Hiirihaukkatalo. Purettaviksi esitetään kappeli, vanhat liikerakennukset ja kolme asuinkerrostaloa, joissa on yhteensä 140 asuntoa. 2.2 Kaavaprosessin vaiheet - Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin lehti-ilmoituksessa 21.9.2012. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin tekniselle lautakunnalle 11.9.2012 430, ja se oli nähtävillä 21.9. 26.10.2012. - Asemakaavan luonnos esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 16.9.2014 416 ja se oli nähtävillä 3.10.2014 3.11.2014. Lisäksi luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 14.10.2014. - Asemakaavaehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle _..20 ja se oli nähtävillä...20. - Yhdyskuntalautakunta käsitteli asemakaavan/ asemakaavan muutoksen..20. - Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan/ asemakaavan muutoksen _..20. - Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan/ asemakaavan muutoksen..20. - Asemakaava tuli voimaan..20. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän kanssa solmitaan maankäyttösopimus. Alueen muiden toteuttajien (Arina Kiinteistöt Oy, Kaukovainion Ostoskeskus Oy, YIT Rakennus Oy, Oulun Sivakka Oy) kanssa solmitaan toteuttamissopimus, joissa sovitaan mm. tonttien vuokrauksen periaatteista. Alueen odotetaan toteutuvan 10 20 vuoden kuluessa.

Sivu 9 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaukovainion kaupunginosa Kaukovainion kaupunginosaa rajaavat Pohjantie (vt 4), Kainuuntie (vt 22) ja Poikkimaantie. Kaupunginosan asutus sijaitsee kaupunginosan läpi kulkevan Joutsentien eteläpuolella. Joutsentien pohjoispuolella sijaitsee oppilaitoksia. Kaupunginosaa ympäröivillä alueilla on runsaat ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet. Kaupunginojan lounaispuolella sijaitsevan Kaukovainion asuinalueen toteuttaminen pohjautuu vuoden 1952 yleiskaavaan, jossa Ouluun esitettiin useita hajakeskitettyjä asumalähiöitä. Mäntyvaltaiseen kangasmetsään rakennetun asuinalueen itä- ja eteläosassa on korkeita kerrostaloja, ja osittain peltomaisemaan rakennetussa länsiosassa taas on matalia rivi- ja omakotitaloja. Kaukovainion palvelukeskus sijaitsee asuinalueen keskellä. Keskus käsittää julkisia ja yksityisiä palvelurakennuksia. Alun perin ulkosyöttöperiaatteen mukaisesti suunnitellun asuinalueen palvelukorttelit sijoittuvat ajoneuvoliikenteeltä rahoitetun keskuspuiston sisään, ja julkiset rakennukset avautuvat pihoineen puistoon. Kaupunginosan väestö on vajaa 4 700 asukasta. Palvelukeskuksen väestöpohja on tätä laajempi. 3.2 Kaava-alue ja sen nykytila Asemakaava-alue käsittää Kaukovainion palvelukeskuksen ja sitä ympäröiviä alueita. Kaava-alueeseen sisältyvät mm: - osa Merikotkantietä sekä sen liittymäalueet Hiirihaukantien ja Hiirosenkodin kohdalla; - Hiirihaukantien ja Kanahaukantien katualueet sekä osa Tornihaukantien katualuetta; - katualuetta ympäröivät liike- ja palvelukorttelit (7, 31, 32 ja 44) sekä koulun pohjoispuolella oleva rakentamaton kortteli (8); - Kanahaukantien pohjoispuolella oleva asuinkortteli (40) sekä - osa keskusta ympäröivistä virkistysalueista (Kotkapuisto, Haukkapuisto ja Merikotkanpuisto) sekä näihin liittyvät kevyen liikenteen käytössä olevat tori- ja katualueet (Kotkakuja, Haukkakuja). Kaava-alueen pinta-ala on noin 21,8 ha. 3.2.1 Korttelialueet Korttelin 7 tontilla 1 on Kaukovainion koulu (1970) piha-alueineen. Rakennus on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 2012 Hiirihaukkataloksi, jossa toimii mm. luokkien 1 9 yhtenäisperuskoulu, jonka mitoitusoppilasmäärä on noin 500 oppilasta, sekä aluekirjasto. Monitoimitalona toimivan rakennuksen laajuus on 7300 k-m². Korttelin 7 tontilla 3 on Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän omistama 900 k-m²:n laajuinen Kaukovainion kappeli (1977). Tämän eteläpuolella tonteilla 5 ja 6 on alueen palveluihin liittyvä pysäköintialue ja metsää. Korttelin 31 tontilta 3 purettiin vuoden 2015 lopussa 1250 k-m²:n laajuinen Kaukovainion päiväkoti ja nuorisotalo (1980) piha-alueineen.

Sivu 10 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 8 Kuva: Kaukovainion keskuksen korttelit. Alueen eteläosassa sijainnut päiväkoti purettiin vuoden 2015 lopussa. Puretun päiväkodin tontin itäpuolella, korttelin 31 tontilla 4, on Kaukovainion liikekeskuksen vanhin osa, 2500 k-m²:n laajuinen liikerakennus (1967), jonka omistaa Kaukovainion Ostoskeskus Oy. Alkuperäinen ostoskeskus muodostui neljästä kauppakäytävän yhdistämästä rakennuksesta. Ostoskeskuksen vanhimman osan pohjoispuolella, korttelin 32 tonteilla 3 ja 2, ovat Kaukovainion Ostoskeskus Oy:n omistama 1000 k-m²:n laajuinen liikerakennus (1977) sekä Osuuskauppa Arinan omistama 700 k-m²:n laajuinen tyhjentynyt liikerakennus (1981). Liikerakennusten pysäköintialueet ovat Hiirihaukantien katualueella sekä katualueen keskellä sijaitsevassa korttelissa 44. Liikekeskuksessa on yksi pienehkö päivittäistavarakauppa, kukkakauppa, ompelutarvikekauppa, pitseria, anniskeluravintola, apteekki, kioski, mainostoimisto sekä parturikampaamo. Osa liikekeskuksen tiloista on vapaita ja rakennukset ovat yleisilmeeltään huonokuntoisia. Keskuksen toiminta on hiipunut viime vuosina. Liikekeskuksen näkökulmasta nykyisten liikerakennusten säilyttäminen ei ole kannattavaa. Kanahaukantien pohjoispuolella, korttelin 40 tonteilla 1 ja 2, on kolme Sivakka-yhtymä Oy:n omistamaa 8- kerroksista asuinkerrostaloa (1967 1971) piha-alueineen. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on noin 9800 k-m². Taloissa on yhteensä 140 vuokra-asuntoa, joissa asuu yhteensä noin 220 asukasta. Omistaja on arvioinut asuinkerrostalojen teknisen kunnon. Talojen teknisiä järjestelmiä tulisi uusia. Olemassa olevat suuret perheasunnot vastaavat kuitenkin huonosti kysyntää. Oulun kaupunki omistaa alueen maapohjan lukuun ottamatta korttelin 7 tontteja 3 ja 5, jotka omistaa Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä. Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitsevat korttelin 40 tontit 1 ja 2 on vuokrattu Sivakka-yhtymä Oy:lle v. 2026 loppuun asti. Liiketontit on vuokrattu Kaukovainion Ostoskeskus

Sivu 11 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 9 Oy:lle ja Arinan Kiinteistöt Oy:lle. Liiketonttien sopimukset päättyivät vuoden 2015 lopussa, ja sopimuksia on jatkettu väliaikaisesti. Koulun pohjoispuolella sijaitseva Kotkapuistoon liittyvä kortteli 8 on rakentamatonta metsää. Alueen rakennusperinnön arvot esitellään kohdassa 3.3. Kuva: Viistokuvakollaasi, Kaukovainion keskus etelästä vuonna 2009. Kuvat Blom Kartta Oy.

Sivu 12 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 10 Kuva: Ostoskeskuksen vanhin osa v. 2010. Alkuperäinen pergolamainen kauppakäytävä on muutettu katoksiksi. Kuva: Alue ostoskeskuksen katoksen alta entisen nuorisotalon ja päiväkodin suuntaan v. 2009. v. 2009. Oikealla Kana- Kuva: Merikotkantien varsi haukantien kerrostaloja. Kuva: Kanahaukantien kerrostalo pihoineen v. 2009. Kuva: Merikotkantie liikekeskuksen suuntaan v. 2012. Puut, istutukset ja pysäköintialue peittävät palvelurakennuksia.

Sivu 13 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 11 Kuva: Liikekeskuksen edessä oleva pysäköintialue v. 2009. Kuva: Liikekeskuksen huoltopiha v. 2009. 3.2.2 Yleiset alueet Kaukovainion keskus rajautuu mäntyvaltaiseen puistometsävyöhykkeeseen. Palvelukortteleita ympäröivän vyöhykkeen muodostavat Kotkapuisto ja Haukkapuisto sekä Merikotkantien toisella puolella sijaitseva Merikotkanpuisto. Puistometsissä on runsaasti asuinkortteleista palveluihin johtavia kevyen liikenteen reittejä ja polkuja. Kaava-aluetta sivuaa lännessä Kaukovainion läpi kulkeva pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen alueellinen pääreitti. Keskuksen läpi menevät viheryhteydet ovat kapeita kevyttä liikennettä palvelevia yhteyksiä. Asemakaava-alueesta laadittu puustokartoitus esitellään kohdassa 3.3. Merikotkantie on Kaukovainion asuinalueen tärkein kokoojaväylä. Kadun nykyinen autoliikenteen määrä on Hiirihaukantien liittymän länsipuolella noin 7 000 ajon/vrk, ja liittymän itäpuolella noin 6 000 ajon/vrk. Merikotkantien kautta kulkevat myös asuinaluetta palvelevat joukkoliikennereitit. Keskuksen ohi kulkevan joukkoliikenteen tarjonta on hyvä. Ajoyhteys keskuskortteleihin kulkee Merikotkantiehen liittyvän Hiirihaukantien kautta. Hiirihaukantien nykyinen liikennemäärä on arviolta noin 2 000-2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Palvelukortteleiden

Sivu 14 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 12 välissä sijaitsevat ajoneuvoliikenteen, jalankulun ja pysäköinnin alueet sekä viheralueet on peruskorjattu 2000-luvun alussa laaditun ympäristön parantamissuunnitelman mukaan. Rakennetut viheralueet ovat avoimia tai puoliavoimia. Julkisiin ja yksityisiin palveluihin liittyvät pysäköintialueet ovat Hiirihaukantien katualueella ja korttelialueilla. Alueesta laadittu pysäköintiselvitys esitellään kohdassa 3.3. Kuva: Ostoskeskuksen ympäristö on toteutettu 2000-luvun alussa laaditun ympäristön parantamissuunnitelman mukaan. (Oulun kaupunki, JP-Transplan 2001.) 3.3 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 3.3.1 Maakuntakaava ja yleiskaava Voimassa olevissa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoissa (YM 17.2.2005, YM 23.11.2015) Oulun seudun keskeinen taajamarakenne on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), jolla alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa tulee kiinnittää huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä edistää mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa rakennettuun ympäristöön. Suunnittelussa tulee varmistaa, että kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Maakuntakaavaa ollaan parhaillaan tarkistamassa vaiheittain. Ympäristöministeriö vahvisti ensimmäisen vaihekaavan 23.11.2015. Toinen vaihekaava on ollut ehdotuksena nähtävillä. Uuden Oulun yleiskaavassa (kv 18.4.2016 25, kh 20.6.2016 192) pääosa asemakaava-alueesta on osoitettu kaupunginosakeskukseksi. Asemakaava-alueen itäosa on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi ja keskeiset puistoalueet virkistysalueeksi. Keskusta sivuavat kevyen liikenteen pääreitti sekä kaupunkiraitiotien kehittämiskäytävä, joka on tavoitteellinen ja linjaukseltaan ohjeellinen.

Sivu 15 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 13 Kuva: Uuden Oulun yleiskaava (kv 18.4.2016 25, kh 20.6.2016 192) 3.3.2 Asemakaavat Kaukovainion alueen ensimmäisessä, sisäasiainministeriön 9.4.1965 vahvistamassa asemakaavassa (564-382) on osoitettu puiston keskelle sijoittuva palvelukeskus, jolle johtaa jalankulkureittejä ympäröivistä asuinkortteleista. Ensimmäinen asemakaava on yhä voimassa mm. korttelin 7 tontin 1 (koulu), korttelin 8 (metsä) ja korttelin 40 (Kanahaukantien kerrostalot) kohdalla. Muita voimassa olevia asemakaavoja ovat: - Liikerakennusten, kappelin ja entisen päiväkodin tontin alueilla on voimassa SM:n 27.8.1971 (564-573) ja 3.9.1975 (564-723) vahvistamia asemakaavoja. - Merikotkantien ja Tornihaukantien liittymän koillispuolella on voimassa SM:n 6.8.1970 vahvistama asemakaava (564-541). - Merikotkantien varressa, Hiirosenkodin kohdalla, ovat voimassa SM:n 6.5.1970 vahvistama kaava (564-534), SM:n 14.5.1973 vahvistama kaava (564-611) sekä kv:n 10.10.2011 hyväksymä kaava (564-2097). Asemakaavat vastaavat pääosin alueiden käyttöä. (Ks. asemakaavayhdistelmä seuraavalla sivulla.) Koulun pohjoispuolella sijaitsevaa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (kortteli 8) ei kuitenkaan ole toteutettu. Kaava-alueella voimassa olevien asemakaavojen rakennusoikeus on yhteensä 33 980 k-m². (Julkisten palveluiden korttelialueet 19 200 k-m², asuinkerrostalojen korttelialue 10 050 k-m² ja liikerakennusten korttelialueet 4 730 k-m².) 2000-luvulla Kaukovainon keskukseen ovat kohdistuneet seuraavat asemakaavahankkeet tai -hakemukset: - Merikotkantien palveluasuntojen asemakaava-hanke (AM 2068, diaarin:o 2281/2009), jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma tuotiin tiedoksi tekniselle lautakunnalle 29.9.2009 486. Hanke perustui teknisen lautakunnan päätökseen 27.1.2009 46 suunnitteluvarauksesta Sivakka-yhtymä Oy:lle. - Kaukovainion kaupunginosan korttelin 32 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutoshakemus (AM 2033, Hiirihaukantie 1, Arinan Kiinteistöt Oy 17.9.2008). - Kaukovainion kaupunginosan korttelin 31 tonttia nro 4 koskeva asemakaavan muutoshakemus (AM2036, Hiirihaukantie 3-5, Kaukovainion Ostoskeskus Oy 24.9.2008).

Sivu 16 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 14 Hankkeita ei ole valmisteltu loppuun asti erillisinä kaavamuutoksina. Niiden suunnittelualueet sisältyvät keskuksen asemakaava-alueeseen. Kuva: Ote asemakaavayhdistelmästä. 3.3.3 Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Oulun kaupunginvaltuuston 26.11.2001 134 hyväksymä rakennusjärjestys. Kaupunginvaltuuston 10.10.2016 85 hyväksymä rakennusjärjestys ei ole vielä voimassa. 3.3.4 Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/23.12.1999) mukainen ja vastaa olosuhteita 15.11.2016. 3.3.5 Rakennusperintöselvitys Kaukovainion asuinalueen suunnittelun ja rakentamisen historiaa sekä rakennuskannan ja ympäristön arvoja on kuvattu Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmän julkaisussa Kaukovainio: Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010 2011 (2011). Selvityksen mukaan keskuksen paikallinen identiteetti on alueen kannalta erittäin merkittävä. Palveluita tarjoava keskus on tärkeä osa pääosin vuosina 1965 1974 rakentuneen asuinalueen historiaa ja alkuperäistä ideaa. Kaukovainion keskus ei kuitenkaan hahmotu hyvin Merikotkantieltä, ja vaatimaton hoitotaso vaikuttaa ilmeeseen. Rakenteeltaan alue on avonainen ja runsas pysäköintitila hallitsee sitä. Kaukovainion keskuksen ympäristöarvoja kuvataan vähäisiksi, mutta alueen yhtenäisyys ja arkkitehtoniset arvot ovat

Sivu 17 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 15 merkittäviä. Arkkitehtuuriltaan, yhtenäisyydeltään tai säilyneisyydeltään keskuksen tärkeimmät kohteet ovat Hiirihaukkatalo, ostoskeskuksen vanhin osa sekä päiväkotirakennus, joka sittemmin on purettu. 3.3.6 Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma Kaukovainion asuinalueen kehittämiseksi on laadittu maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma (yhdyskuntalautakunta 26.3.2013 198). Yleissuunnitelma esittää pitkän aikavälin yleispiirteiset tavoitteet Kaukovainion täydennys- ja lisärakentamiselle, ympäristön ja palvelukeskuksen parantamiselle sekä liikenneverkon ja joukkoliikenteen kehittämiselle. Sen on tarkoitus ohjata alueen asemakaavoitusta ja muuta suunnittelua. Suunnitelmaan sisältyy Kaukovainion rakennetun ympäristön, liikenteen ja ympäristön nykytilanteen kuvaus. Suunnitelma pohjautuu vuosina 2010 2012 järjestettyihin avoimiin suunnittelutapahtumiin (17.4.2010, 13.10.2010, 2.3.2011, 25.1.2012), joiden tulokset on julkaistu internetissä osoitteessa www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/kaukovainio. Kuva: Yhdistelmäkartta Kaukovainion yleissuunnittelun ensimmäisen suunnittelutapahtuman 17.4.2010 ensimmäisestä ryhmätyöstä, jossa osallistujat merkitsivät kartalle hyviä paikkoja (vihreät) sekä huonoja tai parannettavia paikkoja (punaiset). Osallistujien esittämät huonot tai parannettavat paikat keskittyivät olemassa olevan ostoskeskuksen kohdalle, kun taas julkiset palvelut ja viheralueet koettiin hyviksi. Tapahtumassa korostui ajatus liikekeskuksen uusimisesta. Yleissuunnitelmassa osoitetaan alueita kaikkiaan lähes 2000 uutta asukasta varten sekä korostetaan Kaukovainion palvelukeskuksen merkitystä yhdyskuntarakenteen solmupisteenä. Keskuksen vetovoiman lisäämiseksi esitetään liikekeskuksen uusimista sekä asuinrakentamista liikekeskuksen yhteyteen. Keskuksen

Sivu 18 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 16 saavutettavuutta parannetaan mm. muuttamalla Merikotkantien ja Hiirihaukantien risteys kiertoliittymäksi sekä toteuttamalla uusi Kainuuntien alittava kevyen liikenteen tunneli Oulunsuun suuntaan. Kaukovainion kiinnostavuutta lapsiperheiden asuinalueena pyritään parantamaan paitsi monimuotoisen asuntotuotannon avulla myös mm. kunnostamalla ulkoilu- ja leikkipaikkoja sekä parantamalla yleistä viihtyisyyttä ja ympäristön laatua. Suunnittelun yhteydessä on ideoitu puistojen ja ulkoilualueiden kehittämistä, katuviheralueiden kunnostamista sekä katupuuistutusten täydentämistä. Myös kävelyn, pyöräilyn ja linjaautoliikenteen järjestelyjä pyritään parantamaan. Kuva: Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma 2011. (Maankäyttömalli.) Hyväksymispäätöksen (yhdyskuntalautakunta 26.3.2013 198) mukaan yleissuunnitelmasta saatu osallisten palaute otetaan huomioon jatkosuunnittelussa mm. seuraavasti: - Melusuojausten toimivuus varmistetaan asuinalueen rakentamisen vaiheistusta suunniteltaessa. - Kaukovainion vehreyttä ja metsäisyyttä vaalitaan. Täydennysrakentaminen sijoitetaan ja sopeutetaan olemassa olevaan rakenteeseen siten, että metsälähiön luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Alueen identiteetti otetaan huomioon myös korttelirakenteessa. - Oulun yleiskaavan 2020 mukaisten virkistysalueiden käyttäminen asuinrakentamiseen edellyttää kaavojen muutoksia, joista päätetään erikseen. Koulun pohjoispuolella sijaitsevan rakentamattoman tontin (korttelin 8) käyttöä tarkastellaan keskuksen asemakaavan muutoksen yhteydessä. - Kaukovainion kiinnostavuutta lapsiperheiden näkökulmasta lisätään. Suunnittelussa sitoudutaan paitsi asuntotuotantoon myös asuinympäristön parantamiseen. - Lapset ja nuoret otetaan yhä tiiviimmin mukaan toimintojen ja alueiden suunnitteluun. Nuoria kuullaan omana ryhmänään Kaukovainion keskusta suunniteltaessa. - Kaukovainion palvelukeskuksen ja palvelutilojen yhteisöllistä merkitystä korostetaan. - Koko Kaukovainiolla pyritään esteettömyyteen. Jos alueelle toteutetaan opiskelija-asuntoja, vähintään osan näistä tulee olla esteettömiä. - Liikennejärjestelyiden toimivuus varmistetaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

Sivu 19 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 17 3.3.7 Melutarkastelu Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelun yhteydessä on tarkasteltu liikenteen aiheuttamaa melua mm. Merikotkantien varressa. Tarkastelun mukaan Merikotkantien liikenne aiheuttaa jonkin verran melua. Ulkomelua koskeva valtioneuvoston melutason ohjearvo 55 db(a) ylittyy 35 50 metrin etäisyydellä Merikotkantien keskilinjasta. Koulun pohjoispuolella sijaitsevan korttelin 8 pihatiloja on syytä osittain sulkea melulta, ja Merikotkantietä lähinnä olevien asuinrakennusten parvekkeet on syytä lasittaa. Kuva: Ote Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelmaan liittyvästä melutarkastelusta. Päiväajan keskiäänitaso LAeq klo 7-22 vuonna 2030. Ulkomelua koskeva valtioneuvoston melutason ohjearvo 55 db(a) ylittyy keltaisella alueella ja 60 db(a) oranssilla alueella. (Promethor Oy 2012.) 3.3.8 Keskuksen ideasuunnitelmat Kaukovainion keskuksen kehittämisen pohjaksi on laadittu v. 2013 vaihtoehtoisia ideasuunnitelmia. Suunnitelmat tilattiin kolmelta eri konsultilta (Linja Arkkitehdit Oy:ltä, Arkkitehdit m3 Oy:ltä ja Arkkitehtitoimisto Harris ja Kjisik Oy:ltä). Ideasuunnitelmien lähtökohtana oli, että Kaukovainion liikekeskus uusitaan ja sen yhteyteen rakennetaan uusia monipuolisia asuinkortteleita; keskus toteutuu vaiheittain sekä alueen toiminta turvataan rakennustöiden aikana. Suunnittelun pohjaksi laaditut ideasuunnitelmat olivat esillä näyttelyssä Kaukovainion kirjastolla 27.9. 31.12.2013.

Sivu 20 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 18 A Kuvat: Keskuksen ideasuunnitelmia (2013). Ylhäällä vasemmalla Arkkitehtitoimisto Harris ja Kjisik Oy:n suunnitelma, ylhäällä oikealla Linja Arkkitehdit Oy:n suunnitelma ja alhaalla vasemmalla Arkkitehdit m3 Oy:n suunnitelma. Alhaalla oikealla Arkkitehtitoimisto Harris ja Kjisik Oy:n ja Arkkitehdit m3 Oy:n havainnekuvat.

Sivu 21 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 19 Alla ohjausryhmän luonnehdinta ideasuunnitelmista. Yleistä: - vaihtoehdot ovat keskenään hyvin erilaisia - kaikissa vaihtoehdoissa on runsaasti hyviä osia, mutta mikään vaihtoehdoista ei sellaisenaan toimi keskuksen kehittämisen pohjaksi; tarvitaan jatkokehittämistä - jatkotyössä on huomioitava energiataloudellisuuden vaatimukset (mm. rakennusten rungoissa) - alueen ytimessä haasteena on sovittaa yhteen pysäköintialueet ja julkinen toiminnallinen aukiotila - kaikissa suunnitelmissa on osoitettu runsaasti kerrosalaa - kaikissa malleissa korttelialueita on jatkettu rohkeasti olemassa olevien puistojen suuntaan; jatkosuunnittelussa on syytä korostaa metsäisyyttä - jatkosuunnittelussa on syytä harkita erilaisia kulkuyhteyksiä keskuksen eteläosaan - kaikki mallit tehostavat olemassa olevien verkostojen käyttöä; kaikissa malleissa olemassa olevia johtoja joudutaan siirtämään (enemmän tai vähemmän) - esitetyt liiketilat poikkeavat toisistaan - jatkotyössä kappelin säilymistä harkitaan yhteistyössä seurakunnan kanssa Arkkitehtitoimisto Harris ja Kjisik Oy:n suunnitelma: - vaihtoehdoista erilaisin ja kiinnostavin - erittäin kävelypainotteinen - voimakas arkadiaihe - kävely ja autoilu erottaminen toisistaan näin voimakkaasti epäilyttää; voi olla, että käytännössä liiketilat alkavat kääntyä pysäköintialueiden suuntaan - liiketilojen kaupalliset ja toiminnalliset puitteet ovat erittäin haastavat - Sivakan vanhojen kerrostalojen esitetään säilyvän - puisto pysäköintitalon katolla ei toimine Kaukovainiolla - suunnitelmasta puuttuu runsaasti maantasoon sijoitettavia pysäköintipaikkoja - keskus irtautuu Kaukovainion muusta rakenteesta; tässä paikassa esitys tuntuu vieraalta Arkkitehdit m3 Oy:n suunnitelma: - Kaukovainion henkeen sopiva suunnitelma - pohjautuu shared space -konseptiin - Hiirihaukantien liittymä on esitetty siirrettäväksi - ajoyhteyksiä keskuksen eteläosaan ei ole ratkaistu - kevyen liikenteen yhteydet aukion pituussuunnassa haasteellisia - aukio on erittäin suuri - Sivakan vanhojen kerrostalojen esitetään säilyvän Linja Arkkitehdit Oy:n suunnitelma: - noudattaa tiukasti alkuperäistä ohjeistusta - tilanmuodostus on näyttävää, suurpiirteistä ja selkeää - idea on toteuttamiskelpoinen, ja toteutus on helposti vaiheistettavissa - pysäköintialueet ovat selkeitä, totutun oloisia kenttiä - liiketilat ovat selkeitä, mutta kaupan tilojen, huollon ja pysäköinnin sijoittumista on syytä kehittää - koulun pohjoispuolelle on esitetty rivitaloasumista; asuinkortteli jää kuitenkin irralliseksi - Sivakan kerrostalojen tilalle esitetään uudisrakentamista - suunnitelmasta puuttuu runsaasti maantasoon sijoitettavia pysäköintipaikkoja - liikkeiden huoltoliikenne on esitetty järjestettävän Kanahaukantien kautta - pelikentän tuominen alueen ytimeen on hyvä idea - yhteys torilta keskuksen eteläpuolella olevaan metsään on hyvä; mäntymetsä työntyy alueen ytimeen

Sivu 22 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 20 3.3.9 Puustokartoitus Keskuksen alueelle on laadittu puustokartoitus (Plaana Oy 8.11.2013). Kartoitus korostaa alueen metsälähiö-identiteetin säilyttämisen tärkeyttä. Männyt ja mäntyvaltaiset kangasmetsät ovat alueen identiteetin kannalta merkittäviä ja tuovat tunnistettavuutta alueelle. Maisema- tai kaupunkikuvallisesti merkittävää säilytettävää puustoa on keskusta kiertävällä viherkehällä, erityisesti liikekeskuksen itäpuolella, sekä ja Merikotkantien varressa. Myös keskuksen sisällä, Hiirihaukantien katualueella ja tonteilla, on merkittäviä yksittäispuita ja puuryhmiä, jotka on syytä pyrkiä säilyttämään. Kuva: Puustokartoitus. Plaana Oy 8.11.2013. 3.3.10 Pysäköintiselvitys Kaukovainion keskuksen pysäköintitarvetta on arvioitu pysäköintiselvityksessä (Plaana Oy 2014). Selvitykseen on koottu esimerkkejä auto- ja pyöräpysäköinnin mitoituksesta ja pysäköintinormeista muualta Suomesta ja Euroopasta sekä kuvattu Kaukovainion keskuksen pysäköinnin nykytila. Laskennan perusteella keskuksen autopaikoista on nykyään kerralla käytössä selvästi alle puolet, kun osa liiketiloista on tyhjiä. Nykyisestä käyttöasteesta ei kuitenkaan voida suoraan johtaa autopaikkojen tulevaa käyttöä. Autopaikkojen tarvetta pystytään merkittävästi vähentämään vuorottaispysäköinnin avulla, jolloin eriaikaiset toiminnot käyttävät yhteisiä pysäköintialueita. Pysäköintitarvetta voidaan vähentää ja paikkojen käyttöastetta nostaa myös luopumalla asuntojen autopaikkojen nimikoinnista ja kohdistamalla pysäköintioikeus usean autopaikan muodostamalle alueelle. Asuntorakentajien näkökulmasta nimeämättömiä autopaikkoja ei kuitenkaan ole toistaiseksi koettu houkutteleviksi. Uusien asuinkerrostalojen pysäköintinormiksi selvityksessä esitetään pääsääntöisesti 1 ap / 80 k-m², kun paikkojen nimikoinnista ei luovuta. Vieraspysäköintiä varten varataan lisäksi 1 ap /1000 k-m². Osa vieraspaikoista voi sijoittua liiketilojen pysäköintialueelle.

Sivu 23 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 21 Autopysäköinnin lisäksi selvityksessä arvioidaan pyöräpysäköinnin tarvetta ja annetaan pyörien pysäköintiä koskevia ohjeita. 3.3.11 Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma ja sen tarkistus Asemakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi on laadittu Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma. Suunnitelman päätarkoituksena on ollut tutkia alueen kehittämistä kokonaisuutena, soveltuvan rakentamisen luonnetta sekä rakentamisen kokonaismitoitusta. Osana keskuksen yleissuunnittelua laadittiin maankäyttöä, liikennettä ja ympäristöä havainnollistavia rakennemalleja. Jatkotyöstettäväksi ja yleissuunnitelman pohjaksi valittiin tilanrajaukseltaan selkeä ja Kaukovainiolle tyypillistä suorakulmaista koordinaatistoa noudatteleva rakennemalli (kuvassa ylhäällä keskellä). Vaihtoehdot on raportoitu osana yleissuunnitelmaa. Kuva: Yleissuunnitelmaa varten laadittuja rakennemalleja (2014). Linja Arkkitehdit Oy. Yleissuunnitelma on raportoitu erikseen (Linja Arkkitehdit Oy, Plaana Oy 22.8.2014). Työ sisältää suunnitelmat alueen maankäytöstä, liikenteestä, kaduista, pysäköinnistä, ympäristöstä sekä vesi- ja energiahuollosta. Myös korttelialueista laaditut erilliset suunnitelmat (Linja Arkkitehdit Oy / korttelit 7, 8 ja 32 sekä Arkkitehdit m3 Oy / kortteli 31) on raportoitu osana yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelman suunnitelmakartat on tarkistettu 6.10.2016 (Plaana Oy) ja 14.11.2016 (Linja Arkkitehdit Oy). Tässä yhteydessä on määritelty asuinkortteleiden tonttijako. Korttelin 31 asuinrakentamisen määrää on lisätty, ja korttelin 32 asuinrakentamisen määrää puolestaan vähennetty. Hiirihaukantien katua on jatkettu etelään päin, ja liikekeskuksen laajuutta on kasvatettu. Myös kortteleiden ilmeeseen on esitetty muutoksia. Yleissuunnitelman päivitetty kartta on kaavaselostuksen liitteenä 5.

Sivu 24 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 22 Kuvat: Havainnekuvia päivitetystä yleissuunnitelmasta. Linja Arkkitehdit Oy.

Sivu 25 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 23 Kuva: Näkymä Merikotkantieltä Hiirihaukantielle. Linja Arkkitehdit Oy. Kuva: Ympäristön päivitetty yleissuunnitelma. Plaana Oy 6.10.2016.

Sivu 26 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 24 Kuva: Liikenteen päivitetty yleissuunnitelma, jossa näkyvät mm. Maakotkantien kiertoliittymä, liikekeskuksen pysäköintijärjestelyt, linja-autoliikenteen pysäkkijärjestelyt sekä koulun, päiväkodin ja kirjaston henkilökunnan pysäköinti. Plaana Oy 6.10.2016.

Sivu 27 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 25 3.3.12 Hulevesiselvitys Keskuksen yleissuunnitelman pohjalta on laadittu hulevesiselvitys (Plaana Oy 2016). Laaja hulevesialue käsittää lähes koko Kaukovainion, osan Pohjantietä sekä osan Höyhtyää. Tinatien kentän ympäristö laskee Höyhtyän Anttilanojaan ja Merikotkantien suuntaisen selänteen koillispuolella oleva alue erikseen Kaupunginojaan. Valuma-alueen hulevesiviemäristön runkolinjoja ovat Merikotkantien suuntainen putki (ø600) sekä Maakotkantien suuntainen putki (ø800), jotka yhtyvät ennen Joutsentien liittymää. Alueen hulevedet puretaan Joutsentien pohjoispuolelta Kaupunginojaan. Purkuputken pullonkaula sijaitsee Joutsentien ja Merikotkantien/Kotkantien liittymän kohdalla pienen kaltevuuden vuoksi, mutta alueella ei ole havaittu varsinaisia kuivatusongelmia. Laskennallisesti hulevesiverkoston nykyinen kapasiteetti on käytössä kokonaan. Maalajien ja alueen tasaisen korkeusaseman johdosta arvioitu pohjaveden korkeus Kaukovainiolla on enintään N2000+12.00. Pinta- ja pohjamaalaji on pääosin karkeaa hiekkaa. Yleissuunnitelman mukaisen maankäytön toteutuessa vettä läpäisemättömien pintojen määrä Kaukovainion keskuksessa kasvaa noin 30 000 m² (3 ha). Kovien pintojen ja putkistopituuden lisääntyessä rankkasateen aiheuttama laskennallinen hulevesien hetkellinen enimmäismäärä on 35 % nykyistä suurempi. Vesimäärän lisäys johtaa jo nykyisellään laskennallisesti alimitoitetun Kaupunginojaan johtavan huleveden poistoputken padotuksen lisääntymiseen. Kerrostalotonttien ja pysäköintialueiden hulevesien hallinnan menetelmänä tulevat kyseeseen lähinnä maanalaiset viivytysrakenteet kuten hulevesikasetit, louhekerrokset ja säiliöt. Myös Anttilanojaa lienee mahdollista käyttää hulevesien viivytykseen. Kaukovainion keskuksen länsilaidan tonteilta on mahdollista johtaa hulevesiä Anttilanojaan, jos ojaan suunnitellaan ja rakennetaan viivytysallas. Anttilanojan käyttämisestä vesien viivytykseen ja johtamiseen tulee kuitenkin laatia tarkempi suunnitelma. Katualueilla viherkaistoja voidaan hyödyntää viivytys-/imeytyspainanteina. Piha-alueilla ja tonttien kevyen liikenteen väylillä on suotavaa käyttää vettä läpäiseviä pintamateriaaleja, jolloin viivytystilan tarve pienenee. Pientalo- ja rivitalotonteilla hulevesiä voidaan imeyttää maaperään myös imeytyskaivoja, sadepuutarhoja yms. käyttäen. Viherkatot eli elävällä kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot ovat eräs keino hallita hulevesiä ja vähentää kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten tulvavesipulsseja, lämpösaarekeilmiötä ja meluisuutta. Kattomaisemaa voidaan viherrakentamisen avulla kehittää esteettisesti ja kokemuksellisesti miellyttävämmäksi, mikä lisää kaupunkiasukkaiden viihtyvyyttä ja parantaa elinympäristön laatua. Viherkatto lisää viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta tuomalla luontoa kaupunkiympäristöön. Sen kasvillisuuden valinnassa on eri mahdollisuuksia. Viherkatto on energiatehokas lämmöntasaaja: se parantaa lämmöneristystä ja viilentää helteellä. Viherkatto suojaa katon vedeneristystä ja pidentää sen käyttöikää. Yhdyskuntarakentamisessa tulee varautua myös tilanteisiin, joissa hulevesiviemärit eivät pysty tonttikohtaisista imeytys- ja viivytysjärjestelmistä huolimatta johtamaan rankkasateen aikaansaamaa vesimäärää hallitusti pois alueelta. Hulevesiverkon tulvatilanteessa vesi hakee reitin maanpinnan alimpiin kohtiin. Kaukovainion keskuksessa maanpinnan alimmat kohdat sijaitsevat Kanahaukantien ja Kotkapuiston (Tinatien kentän) välillä. Hulevesitulvatilanteessa tulvavedet tulee varautua ohjaamaan Kanahaukantien päästä etelään päin Haukkapuistoon siten, että tulvareitti kiertää keskuksen alueen. Hiirihaukantieltä keskuksen ytimestä vedet tulee johtaa Kotkapuistoa kohti. Tulvareitit tulee varmistaa etelä pohjoissuuntaisen kevyen liikenteen väylän länsipuolelle Anttilanojaan. Tätä varten kevyen liikenteen väylä tulee varustaa esim. ympäristöön sopivalla sillalla. Tulvareitti muotoillaan siten, että hulevesitulvatilanteessa vesi pääsee virtaamaan katualueen painanteessa kohti puistoaluetta. Tulvareitille ei saa sijoittaa rakenteita tai toimintoja, jotka patoavat reittiä. Tulvareitillä virtaa vettä vain tulvatilanteessa, jolloin hulevesiviemärit eivät kykene kuljettamaan kaikkea vettä. Selvityksen mukaan Kaukovainion keskuksen asemakaavassa tulee määrätä, että hulevesiä pitää viivyttää ja/tai imeyttää tontilla sekä antaa viivytyksestä yleinen ohje. Myös tulvareitistä tulee määrätä.

Sivu 28 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 26 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelu pohjautuu mm. Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi laadittuun yleissuunnitelmaan, aluetta koskeviin aiempiin asemakaavahakemuksiin ja -hankkeisiin (ks. kohta 3.3) sekä osapuolten solmimaan yhteistoimintasopimukseen (ks. kohta 4.3). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja organisointi Asemakaavapäällikkö Mikko Törmänen päätti asemakaavahankkeen käynnistämisestä 30.8.2012, ja yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki päätti kaavan ohjausryhmän asettamisesta 20.5.2013 83. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista (YYP) ohjausryhmän kokouksiin ovat osallistuneet mm: - Mikko Törmänen (pj.) YYP, kaavoitus - Leena Olsbo-Rusanen YYP, maa ja mittaus - Kaija Puhakka YYP, maa ja mittaus - Jukka Talvi YYP, katu- ja viherpalvelut - Mirjam Larinkari YYP, katu- ja viherpalvelut - Erkki Malo YYP, katu- ja viherpalvelut - Esa Kauppi YYP, rakennusvalvonta - Antti Määttä (siht.) YYP, kaavoitus Muilta osapuolilta ohjausryhmän kokouksiin ovat osallistuneet mm: - Mervi Uusimäki Sivistys- ja kulttuuripalvelut - Teija Ylimartimo Pohjois-Pohjanmaan museo - Anita Yli-Suutala Pohjois-Pohjanmaan museo - Mika Huhtala Oulun Tilakeskus - Arja Röytiö Oulun Vesi - Veli-Matti Hyyrynen Oulun vesi - Jarno Liimatainen Oulun energia - Otto Honkasalo Oulun energia - Mikko Vesterinen Oulun energia - Marko Jauhojärvi Oulun energia - Pekka Pentti Kaukovainion Ostoskeskus Oy - Seppo Jakola Osuuskauppa Arina - Paavo Härö Osuuskauppa Arina - Tauno Kestilä YIT Rakennus Oy - Jani Lahti YIT Rakennus Oy - Raimo Hätälä Oulun Sivakka Oy - Kari Puotiniemi Oulun Sivakka Oy - Jaana Valjus Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden tai muiden osapuolten konsultteina ovat toimineet mm: - Ville Niskasaari Linja Arkkitehdit Oy - Olli Metso Linja Arkkitehdit Oy - Anniina Valjus Linja Arkkitehdit Oy - Toni Pallari Linja Arkkitehdit Oy - Hilkka Piippo Plaana Oy - Juha Raappana Plaana Oy - Leena Pehkonen Plaana Oy - Ville Nikkinen Plaana Oy - Tiina Perälä Näkymä Oy - Janne Pihlajaniemi Arkkitehdit m3 Oy

Sivu 29 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 27 4.3 Yhteistoiminnasta sopiminen Oulun kaupungin, YIT Rakennus Oy:n ja Oulun Sivakka Oy:n kesken on solmittu yhteistoimintasopimus (yhdyskuntalautakunta 11.6.2013 343), jota on tarkistettu Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän liityttyä sopimukseen (yhdyskuntalautakunta 10.12.2013 632). YIT Rakennus Oy toimii alueella Kaukovainion Ostoskeskus Oy:n ja Arinan Kiinteistöt Oy:n kehittäjänä. Yhteistoimintasopimukseen on kirjattu mm. asemakaavoitukseen liittyvä menettely ja työnjako sekä konsulttikustannusten jakautuminen. Alueen toteuttamisesta sovitaan toteuttamissopimusten ja maankäyttösopimuksen avulla. 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö 4.4.1 Vuorovaikutusmenettelyt Vuorovaikutusmenettelyt on kuvattu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä 21.9. 26.10.2012. Varsinaisen kaavaprosessin lisäksi suunnittelusta on kerrottu mm. Kaukovainion koululla järjestetyissä avoimissa yleisötilaisuuksissa 20.11.2013 ( Kaukovainiolla tapahtuu! ) ja 11.3.2014 ( Hyvinvointia Kaukovainiolla! ). Lisäksi suunnittelun yhteydessä Kaukovainion koulun oppilailta sekä nuorisotoimen toimintaan osallistuneilta nuorilta on pyydetty ja saatu runsaasti ideoita ja toiveita keskuksen viheralueiden toiminnalliseen suunnitteluun ja kehittämiseen. 4.4.2 Osalliset Kaavan osallisia ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen alueen kiinteistönomistajat, tontinhaltijat, asukkaat ja muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa asemakaavan muutos koskee. Asemakaavan muutoksesta on tiedotettu kirjeitse seuraaville osallisille: - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Sivistys- ja kulttuuripalvelut: varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus- ja nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, Pohjois-Pohjanmaan museo - Hyvinvointipalvelut - Oulun Tilakeskus - Oulun Vesi - Oulun Energia - Dna Oy - Oulun kaupungin vammaisneuvosto - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - Oulun kihlakunnan poliisilaitos - Oulun Luonnonsuojeluyhdistys ry - Kaukovainion suuralueen yhteistyöryhmä - Kaukovainio Hiironen -asukasyhdistys ry - Suunnittelu- ja vaikutusalueen kiinteistönomistajat ja asukkaat 4.4.3 Osallisten huomiot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on esitetty kaksi huomiota: Pohjois-Pohjanmaan museo / Pasi Kovalainen, Teija Ylimartimo 29.10.2012 Oulun kaupungilla on tullut vireille Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32 ja 40 sekä virkistysja katualueita koskeva asemakaavan muutos, joka on ensimmäisenä Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma 2012 pohjalta laadittava asemakaavan muutos on käynnistynyt Kaukovainion keskuksen osalta. Kaavamuutoksen tavoitteena on uudistaa Kaukovainion keskus. Yleissuunnitelmassa on esitetty ostoskeskuksen korvaamista uudella ja asuinrakentamista sen yhteyteen, samalla tutkitaan alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä sekä viereisen kerrostalokorttelin uudisrakentamista ja keskuk-

Sivu 30 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 28 sen pohjoispuolella olevan rakentamattoman palvelurakennusten korttelialueen muuttamista asuinkerrostalokortteliksi. Asemakaavan muutosalue käsittää keskeisen osan Kaukovainion metsälähiöstä ja se on avainasemassa koko lähiön identiteetin muodostumisen kannalta. Tämän vuoksi Pohjois-Pohjanmaan museo pitää tärkeänä metsälähiölle luonteenomaisten ratkaisujen löytämistä. Kaukovainion rakennuskannan ja viheralueiden inventoinnissa sekä yleissuunnitelmassa on tuotu esiin alueen ominaispiirteet sekä arvot, joita suunnittelussa tulisi vaalia. Alueen ominaispiirteitä ovat laajat viheralueet, ulkosyöttöinen liikenne, avoin ja väljä korttelirakenne kerrostaloalueilla, laajat rakennuskannaltaan yhtenäiset alueet, kookas puusto pihoilla ja puistoissa ja metsäiset katunäkymät. Erityisesti lähiön keskeisimmillä osilla mahdollinen uudis- ja täydennysrakentamisen tulee noudattaa olemassa olevaa avointa ja luonnonläheistä korttelirakennetta. Umpikorttelit ja yksittäiset maamerkkirakennukset ovat metsälähiöile vieraita elementtejä. Uuden rakentamisen lomaan tulee säilyttää myös maisemallisesti merkittävää puustoa ja viheralueita. Liikelaitos Oulun Tilakeskus / Suvi Stenberg 4.10.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kaukovainion k-osa, korttelit 7, 8, 31, 32 ja 40 - koulun vieressä olevalle rakentamattomalle tontille, uudet kerrostalot lisäävät noin 200 asukasta, näiden kulku on merkitty samasta liittymästä mistä koulun oppilaat ja henkilökuntakin kulkee. - oppilaiden turvallisuus kun liikennemäärä kasvaa? Tilakeskus ehdottaa uusille kerrostaloille kulkua erillisen liittymän kautta Maakotkantieltä, ei nykyisen koulun liittymästä. - parkkipaikkojen riittävyys koulun pihassa, meneekö osa koulun parkkipaikasta? 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos pohjautuu Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi laadittuun yleissuunnitelmaan (yhdyskuntalautakunta 26.3.2013 198), jossa korostetaan keskuksen merkitystä kaukovainiolaisten kohtaus- ja toimintapaikkana sekä pyritään tukemaan alueen palveluiden käyttöä. Suunnitelmassa esitetään liikekeskuksen uusimista sekä asuinrakentamista liikekeskuksen yhteyteen. Keskuksen saavutettavuutta parannetaan, mm. muuttamalla Merikotkantien ja Hiirihaukantien risteys kiertoliittymäksi sekä toteuttamalla uusi kevyen liikenteen yhteys Oulunsuun suuntaan. Asemakaavan tarkoituksena on uudistaa Kaukovainion liikekeskus ja Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitseva kerrostalokortteli ja Hiirihaukantien pysäköinti- ja liikennejärjestelyt yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa sekä mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen palvelukeskuksen yhteyteen. Kaavamuutoksen avulla keskus pyritään muuttamaan nykypäivän tarpeita vastaavaksi, vetovoimaiseksi ja toiminnoiltaan monipuoliseksi asumisen, kaupan, opetuksen ja virkistyksen monitoimialueeksi. Yhteistoimintasopimuksen osapuolet kirjasivat yhdessä Kaukovainion keskuksen suunnittelun tavoitteita ideasuunnittelua koskevassa tilauksessaan 27.3.2013. Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän liityttyä sopimukseen kappelia koskevia tavoitteita tarkistettiin. Suunnittelun keskeisimmät tavoitteet esitetään alla. 4.5.1 Koko keskusta koskevat suunnittelun tavoitteet - Kaukovainion keskusta kehitetään ja uudistetaan. Kaukovainion liikekeskus uusitaan ja sen yhteyteen rakennetaan uusia monipuolisia asuinkortteleita. - Olemassa olevat liikerakennukset ja päiväkoti/nuorisotalo ovat poistuvia kiinteistöjä, joiden paikalle voidaan suunnitella asumista. Myös Kaukovainion kappeli voitaneen purkaa ja sen paikalle voitaneen toteuttaa asuntoja. Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitsevien asuinkerrostalojen uudistamiseen haetaan sopivaa mallia. Olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan korjata tai perustellusti korvata osittain tai kokonaan uudisrakennuksilla. - Keskuksen vaiheittainen toteuttaminen mahdollistetaan. - Suunnittelussa ei noudateta voimassa olevaa kortteli- ja kiinteistöjakoa, vaan jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen yhteydessä kiinteistöjaosta ja muista toteuttamiseen liittyvistä järjestelyistä sovitaan tarkoituksenmukaisesti.

Sivu 31 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 29 - Tavoitteena on luoda tulevaisuuden vihreän lähiön keskus. Kaukovainion vehreyttä ja metsäistä ilmettä tulee vaalia. Täydennysrakentaminen sijoitetaan ja sopeutetaan olemassa olevaan rakenteeseen siten, että metsälähiön luonne ja keskeiset ominaispiirteet säilyvät. - Kaukovainion keskus on koko asuinalueen toiminnallinen solmupiste, jolla tulee olla hyvä visuaalinen ja toiminnallinen yhteys Merikotkantiehen. - Kortteleiden ja puistojen rajauksia voidaan muuttaa, mutta keskusta kiertävä puistovyöhyke säilytetään pääosin. Puistoalueiden vehreyttä ja metsäisyyttä tulee pyrkiä jatkamaan kortteleiden sisäosissa. - Oulun yleiskaavan 2020 mukaisten virkistysalueiden (esim. koulun pohjoispuolella sijaitsevan korttelin 8) käyttämistä asuinrakentamiseen harkitaan. Ratkaisut eivät saa kohtuuttomasti heikentää kenenkään elinympäristöä. - Metsälähiön identiteetti otetaan huomioon korttelirakenteessa. - Erottuva maamerkkirakentaminen voi olla perusteltuna mahdollista. - Kokonaisuuden tulee olla taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. - Muodostettavan ympäristön tulee olla esteetöntä. 4.5.2 Hiirihaukantien katualueen suunnittelun tavoitteet - Palvelurakennusten yhteyteen tarvitaan jäsenneltyä, rakennusten avulla rajattua, viihtyisää, korkeatasoista, avointa ja torimaista ulkoaluetta. Rakennusten avautumisen tähän kaupunkitilaan tulee olla harkittua. - Suurin osa alueen ajoneuvoliikenteestä kulkee Merikotkantien ja Hiirihaukantien risteykseen toteutettavan kiertoliittymän kautta. Huoltoliikennettä tarvitaan erityisesti liiketiloille ja koululle. Myös päiväkodin saattoliikenne huomioidaan. - Keskuksen tulee olla helposti saavutettavissa jalkaisin ja polkupyörällä. Tarvitaan hyvät jalankulkuja pyöräily-yhteydet joka suuntaan. - Kaukovainion kiinnostavuutta lapsiperheiden näkökulmasta lisätään. Keskeiseen ulkotilaan esitetään lasten ja nuorten toimintaa. 4.5.3 Liikekeskuksen suunnittelun tavoitteet - Uusi liikekeskus tulee muodostamaan yli 10 000 asukkaan lähes päivittäisen asiointipaikan. Liikealue rakennetaan toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi. Sen tulee olla asiakkaan näkökulmasta vetovoimainen ja toimijoiden kannalta tasavertainen. - Liiketila käsittää kaksi päivittäistavarakauppaa sekä erikoistavarakaupan ja palveluiden tiloja. Kaikki liiketilat sijoittuvat maantasokerrokseen. - Liikekeskuksen nykyisten yritysten toiminta turvataan vaiheittaisen rakentamisen avulla. Vaiheistus otetaan huomioon suunnittelussa. Uudisrakentaminen edellyttää, että liikekeskuksen uusimmat osat puretaan ensimmäisenä. Liikekeskuksen vanhimman osan olemassa oleva toiminta jatkuu katkeamattomana uuden liikekeskuksen avaamisen saakka. - Liikkeiden asiakkaiden käyttöön tarvitaan riittävästi autopaikkoja, jotka sijoittuvat maan päälle. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä katettuja polkupyöräpaikkoja. 4.5.4 Uusien asuinkohteiden suunnittelun tavoitteet - Liikekeskuksen yhteyteen sijoittuu uusia vetovoimaisia ja viihtyisiä asuinkerrostaloja, joihin sisältyy useita satoja asuntoja. - Asumista palvelevia pysäköintipaikoista noin puolet voi sijoittua maan alle. Maanalaisten pysäköintipaikkojen sijoittaminen Hiirihaukantien katualueelle voi olla mahdollista. Korkeiden kustannusten välttämiseksi asuinrakennusten alle ei sijoiteta merkittävästi pysäköintitiloja. - Polkupyöriä varten varataan riittävästi säilytystilaa. Vähintään osa paikoista on syytä toteuttaa katoksellisina. - Asuinrakentaminen toteutuu noin 10 vuoden aikana ja rakennushankkeiden vaiheistaminen huomioidaan suunnittelussa. - Uusien asuinrakennusten massoittelun tulee mahdollistaa lähes nollaenergiatasoinen rakentaminen.

Sivu 32 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 30 - Suunnittelussa sitoudutaan paitsi asuntotuotantoon myös asuinympäristön parantamiseen. Asukkaille tarjotaan houkuttelevia, monipuolisia kerrostaloasumiseen perustuvia vaihtoehtoja. - Pihojen toimintaan ja viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pihoilla tulee olla suora yhteys luontoon ja metsään. Lisäksi Kaukovainion keskuksessa voidaan mahdollistaa esim. viherhuoneiden, urbaanien viljelmien, viherkattojen ja kattopihojen toteuttaminen. - Liikenteen melun torjumiseksi asuntojen pihat pyritään sijoittamaan rakennusten taakse Merikotkantieltä katsottuna. 4.5.5 Julkisten kohteiden ja seurakunnan tilan suunnittelun tavoitteet - Kaukovainion palvelukeskuksen ja palvelutilojen yhteisöllistä merkitystä korostetaan. Julkisten palveluiden toimintaa vahvistetaan ja kehitetään. Olemassa olevia toimintatiloja muokataan monikäyttöisiksi. - Koulu säilyy pääosin nykyisenkaltaisina, mutta päiväkoti ja nuorisotilat voidaan siirtää koulun yhteyteen. Päiväkotia ja sen piha-alueita varten tarvitaan koulun pohjoispuolelle tonttivaraus. - Palvelukeskuksen ulkotilaa ja sen yhteyksiä kehitetään. Etenkin lasten ja nuorten toivotaan näkyvän asuinalueen ytimessä. Kaukovainion keskukseen esitetään uusia heitä tukevia toimintapaikkoja. - Seurakuntatoiminta sijoittuu alueelle jatkossa esim. liikerakennukseen tai asuinkerrostalon kivijalkaan. Seurakunnan kerho- ja harrastetoimintaa sekä kokoontumisia varten osoitetaan monikäyttöiset tilat. - Suunnitelmassa esitetään muutoksia julkisten palveluiden olemassa oleviin pysäköintijärjestelyihin. Koulun, kirjaston, päiväkodin ja seurakunnan henkilökunnan sekä asiakkaiden käyttöön osoitetaan riittävästi pysäköintipaikkoja. - Rakennusten huolto-, saatto- ja pysäköintiliikenne otetaan huomioon suunnittelussa. - Julkisissa rakennuksissa huomioidaan Oulun ERA17 -tiekartan toimintasuositukset. 4.6 Asemakaavan vaihtoehdot Kaukovainion keskuksen kehittämisen pohjaksi laaditut ideasuunnitelmat, yleissuunnitelman rakennemallit sekä keskuksen yleissuunnitelma on kuvattu kohdassa 3.3. Yleissuunnitelman rakennemallit ja korttelisuunnitelmien vaihtoehdot on raportoitu erikseen. (Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma. Linja Arkkitehdit Oy, Plaana Oy 22.8.2014.) Suunnitelmat pohjautuvat kaavan selvityksiin ja tavoitteisiin, ja niiden valmistelua on ohjannut kaavan ohjausryhmä. Koska keskuksen vaihtoehtoja on käsitelty yleissuunnittelun yhteydessä, ei asemakaavaa varten ole laadittu erikseen vaihtoehtoja. 4.7 Asemakaavan luonnos Asemakaavan luonnos laadittiin yleissuunnitelman (Linja Arkkitehdit Oy 22.8.2014) pohjalta. Yhdyskuntalautakunta päätti 16.9.2014 416 kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä 3.10.2014 3.11.2014. Lisäksi luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 14.10.2014. Luonnoksesta saatiin lausuntoja ja mielipiteitä yhteensä 11 osalliselta. Lausunnon tai mielipiteen antoivat: - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulun kaupungin vanhusneuvosto - Kaukovainio Hiirosen suuralueen yhteistyöryhmä - Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä - Asunto Oy Kananlaulu - Asunto Oy Maljatien Rivitalot - Tanja Tepsa - Jussi Björklund - Petri Hälinen - Ympäristölakiasiaintoimisto S. Eskelinen Oy Lausunnot, mielipiteet ja kaavoituksen vastaukset niihin on koottu selostuksen liitteeseen 3.

Sivu 33 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 31 Kuva: Ote kaavaluonnoksesta. (Ei mittakaavassa.) 4.8 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus on laadittu päivitetyn yleissuunnitelman (Linja Arkkitehdit Oy 14.11.2016) pohjalta. Tässä yhteydessä on määritelty asuinkortteleiden tonttijako. Korttelin 31 asuinrakentamisen määrää on lisätty, ja korttelin 32 asuinrakentamisen määrää puolestaan vähennetty. Hiirihaukantien katua on jatkettu etelään päin, ja liikekeskuksen laajuutta on kasvatettu. Samalla muitakin kaavamääräyksiä on tarkistettu. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Osallisilla on mahdollisuus esittää asiasta muistutus nähtävilläolon aikana.

Sivu 34 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 32 4.9 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset

Sivu 35 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 33 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaava on valmisteltu laadittujen selvitysten ja suunnitelmien, määriteltyjen tavoitteiden sekä Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavassa esitetään tiivistetysti seuraavaa: - Liikekeskuksen painpiste siirretään nykyistä lähemmäksi Merikotkantietä. - Koulun pohjoispuolelta varataan alue uutta kunnallista tai yksityistä päiväkotia varten. - Hiirihaukkatalon ja liikekeskuksen lähiympäristöön varataan runsaasti alueita asuinrakentamista varten - Palveluiden välittömään läheisyyteen osoitetaan torialuetta sekä muuta toiminnalliseen käyttöön soveltuvaa ulkotilaa. - Maisemallisesti merkittävää puustoa säilytetään erityisesti Merikotkantien varressa sekä keskuksen ympärillä. Keskusta kiertävä viherkehä säilyy pääosin. - Keskuksesta luodaan hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet joka suuntaan. - Keskuksen ajoneuvoliikenne kulkee pääasiassa Merikotkantien ja Hiirihaukantien uuden liittymän kautta, ja liikekeskuksen huoltoliikenne kulkee Kanahaukantien kautta. - Liikekeskuksen eteen varataan riittävästi tilaa asiakaspysäköintiä varten. - Olemassa olevat liikerakennukset, päiväkoti/nuorisotalo, kappeli ja Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkerrostalot puretaan. - Alueelle luodaan uusi korttelirakenne ja kiinteistöjako. 5.1 Aluevaraukset ja näihin liittyvät määräykset Asemakaavan muutoksessa muodostuvat korttelit 7, 8, 31 ja 32. Lisäksi muodostuu puisto- ja katualuetta. Kaavassa esitetään sitova tonttijako. 5.1.1 Korttelialueet Korttelialueiksi esitetään pääosa ennestään rakennetuista alueista sekä koulun pohjoispuolella oleva rakentamaton metsikkö. Korttelialueiden käyttötarkoitus ja rajat muuttuvat. Kortteli 7 käsittää monitoimitalona toimivan Hiirihaukkatalon sekä uuden palvelurakennuksen. Hiirihaukkatalon tontti osoitetaan julkisten palveluiden korttelialueeksi (Y, tontti 9). Sen pohjoispuolelle osoitetaan palvelurakennusten korttelialue (P, tontti 7) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA-4, tontti 8), jonka kautta järjestetään ajoyhteys viereisille korttelialueille. Palvelurakennusten alue on tarkoitus varata ensisijaisesti uutta päiväkotia varten. Korttelin kerrosluku on yksi tai kaksi. Kortteli 8 säilyy suurelta osin nykyisellä paikallaan. Se osoitetaan asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR, tontit 2, 3 ja 4), jonka kerrosluku on yksi tai kaksi. Väljän rivitalo- ja pientalomaisen rakentamisen avulla pyritään monipuolistamaan keskuksen asuntokantaa sekä lisäämään koko alueen kiinnostavuutta perheasumisen näkökulmasta. Kortteli 31 käsittää mm. entisen päiväkodin ja kappelin alueen. Asemakaavassa kortteli osoitetaan pääosin asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asuintonteille osoitetaan rakennusalat kerrostaloja varten. Kerrosluku vaihtelee viidestä seitsemään. Tonttien 5 ja 7 autopaikat sijoittuvat autopaikkojen korttelialueelle (LPA-4, tontti 6) ja myös tonttien ajoyhteys järjestetään autopaikkojen korttelialueen kautta. Tontin 8 pysäköintipaikat sijoittuvat asuintontille. Kortteli 32 käsittää entisen liikekeskuksen alueen sekä Kanahaukantien pohjoispuolella olevat asuinrakennukset. Asemakaavassa osa korttelista 32 osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asuintonteille osoitetaan rakennusalat kerrostaloja varten. Kerrosluku on pääsääntöisesti seitsemän. Korttelin 32 pohjoisosaan, tontille 5, Merikotkantien ja Hiirihaukantien kiertoliittymän sekä liikekeskuksen väliin, sijoittuu 8-kerroksinen asuinkerrostalo, joka tulee olemaan keskuksen korkein ja näkyvin yksittäinen rakennus. Asuintonttien 6, 7, 9, 11, 14, 15, 17 ja 18 autopaikat sijoittuvat autopaikkojen korttelialueille (LPA-4, tontit 13 ja 16) ja myös tonttien ajoyhteys järjestetään autopaikkojen korttelialueen kautta.

Sivu 36 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 34 Osa korttelista 32 osoitetaan liikerakennusten korttelialueeksi (KL, tontti 8) sekä tätä palvelevaksi autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-4, tontti 4). Alueelle on tarkoitus rakentaa Kaukovainion uusi liikekeskus pysäköintialueineen. Merkintä KL sallii useiden myymälöiden rakentamisen. Yksittäisen myymälän laajuus ei saa ylittää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vähittäiskaupan suuryksikön laajuutta. Korttelialueen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Autopaikkojen korttelialueen kautta kuljetaan liikekeskuksen pohjoispuolelle osoitetulle tontille 5. 5.2 Rakennusoikeudet ja mitoitus Kaavassa osoitetaan rakennusoikeutta julkisia palveluiden rakentamista varten (Hiirihaukkatalo) 8 000 k- m², liike- ja toimistorakentamista varten 3 500 k-m², sekä muuta palvelurakentamista varten (päiväkoti) 1 400 k-m². Asuinkerrostaloja varten osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 53 900 k-m². Toteutuksesta riippuen asuntojen määräksi muodostunee 780 850, ja asukkaiden määräksi arvioidaan 1200 1500. Korttelialueiden mitoitus näkyy alla olevissa taulukoissa. Taulukko: Asemakaavan korttelialueet. kortteli tontit alue / käyttötarkoitus kerrosluku rakennusoikeus (k-m²) (ei sis. talousrakennuksia) 7 7 P I II 1 400 7 8 LPA-4 7 9 Y II 8 000 8 2, 3, 4 AKR I II 4 000 31 5, 7, 8 AK V VII 15 900 31 6 LPA-4 32 4 LPA-4 4 000 32 5 AK VIII 4000 32 8 KL I II 3 500 32 6, 7, 9, 11, 12 AK VII 15 000 32 10, 13 LPA-4 32 14, 15, 17, 18 AK VII 15 000 32 16 LPA-4 yhteensä 66 800 Taulukko: Arvio asuinkorttelialueiden asunto- ja asukasmäärästä. kortteli alue/ käyttötarkoitus kerrosala (k-m²) asuntoja (arvio) kerrosala/ asunto (arvio) hlö/ asunto (arvio) 8 AKR 4 000 50 80 2,2 110 31 AK 15 900 240 65 1,6 390 32 AK 34 000 520 65 1,6 840 asukkaita (arvio) yhteensä 53 900 810 1 340

Sivu 37 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 35 5.2.1 Yhtenäisiksi suunniteltavat osa-alueet Kaavamääräysten mukaan rakennukset ympäristöineen suunnitellaan osa-alueittain yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Kunkin osa-alueen sisällä tulee tarvittaessa sopia tonttien yhteisistä järjestelyistä. Esimerkiksi ympäröiville kevyen liikenteen väylille suuntautuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet kulkevat paikoin usean tontin poikki, ja tonteille johtavat pelastusreitit puolestaan kulkevat monin paikoin naapuritonttien kautta. Kaikilla tonteilla ei voida myöskään järjestää kohtuudella huleveden viivytystä vaan hulevesisuunnitelmat laaditaan yhtä tonttia laajempana kokonaisuutta. Kuva: Yhtenäisiksi suunniteltavat osa-alueet. Osa-alueet on rajattu kuvassa vihreällä viivalla. Lisäksi Hiirihaukantien ympäristö on esitetty vaaleanpunaisena alueena 5.2.2 Korttelialueita koskevat yksityiskohtaiset määräykset Uuden liikekeskuksen yhteyteen toteutetaan korkeatasoinen ja viihtyisä torialue. Aukiomainen tori sekä siihen liittyvä pysäköintialue rajataan selkeästi julkisivujen ja muurien avulla ympäröivistä tonttialueista. Korttelissa 32 sijaitseviin myymälä-, toimisto-, harrastus- ja työtiloihin tulee järjestää sisäänkäyntiyhteys suoraan torialueen suunnasta. Lisäksi alueen suunnittelun yhteydessä on varmistettava, ettei Hiirihaukantien ja Kanahaukantien välille muodostu autolla läpiajettavaa yhteyttä. Kaavamääräysten mukaan pääosa uusien asuinkerrostalojen julkisivuista on vaaleita ja yhtenäisiä kiviainestai puupintoja. Osa rakennuksista tai julkisivuista voi kuitenkin olla värillisiä. Lisäksi Hiirihaukantietä, Hiirihaukantien liittymää sekä kadun itäpuolella olevaa autopaikkojen korttelialuetta rajaavien rakennusten ensimmäisen tai kahden ensimmäisen kerroksen julkisivut ja kadulle näkyvät muurit verhotaan poltetulla tummanpunaisella tai punakirjavalla savitiilellä tai tiililaatalla. Rakennusten vesikaton tulee olla tasakattomainen. Teknisiä tiloja sekä yhteisiä oleskelutiloja saa kuitenkin sijoittaa rajoitetusti kerrosluvun mukaisen ylimmän kerroksen vesikaton yläpuolelle. Liikerakennuksen vesikaton näkyvät osat suunnitellaan kokonaisuutena julkisivumaiseksi, koska katto vaikuttaa voimakkaasti ympäröivistä asunnoista avautuvaan maisemaan. Parvekkeet saavat pääsääntöisesti ulottua 2,5 m rakennusalan ulkopuolelle, jos ne eivät vaikeuta naapurin rakentamista. Parvekkeen ulottumista rakennusalan ulkopuolelle ei kuitenkaan sallita Hiirihaukantien ja siihen liittyvän pysäköintialueen yhteydessä, kiertoliittymän vieressä tai korttelissa 8 Merikotkantien puolella. Kun parvekkeet eivät saa ulottua rakennusalan ulkopuolelle, voivat ne olla esimerkiksi sisäänvedettyjä tai ns. ranskalaisia parvekkeita.

Sivu 38 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 36 Merikotkantielle sekä Hiirihaukantien ja Merikotkantien liittymään avautuvat parvekkeet tulee suojata liikenteen melua vastaan esimerkiksi riittävän tiiviiden kaiteiden ja siirrettävien lasien avulla. Määräys pohjautuu Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelun yhteydessä laadittuun melutarkasteluun. Ulkomelua koskeva valtioneuvoston melutason ohjearvo 55 db(a) ylittyy yleensä 35 50 metrin etäisyydellä Merikotkantien keskilinjasta. (Ks. kuva.) Kuva: Asuinrakennusten julkisivut, joihin voi kohdistua yli 55 db(a):n melutaso. Kartalla merkittyihin julkisivuihin liittyvät parvekkeet on syytä lasittaa. Kerrostalokortteleissa suositaan pääasiassa avointa rakentamistapaa ja vältetään kortteleiden sulkemista. Tontteja ei saa aidata, mutta pihatiloja voidaan rajata pistemäisten istutusten tai matalien, alle puoli metriä korkeiden muurien tai istutusaltaiden avulla. Piha-alueita voidaan rajata myös asuin- ja talousrakennusten avulla. Korttelin 32 länsiosassa edellytetään kuitenkin, että autopaikkojen korttelialueen itä- ja eteläreuna rajataan ja ympäröivät asuinpihat erotetaan siitä sekä Merikotkantiestä muurin ja katosten avulla. Alleviivatulla kt-merkinnällä osoitetuilla rakennusaloilla katoksiin rakennetaan aina katualuetta tai autopaikkojen korttelialuetta rajaava julkisivu. Tonteille saa rakentaa pyöräkatoksia, pieniä talousrakennuksia sekä maanalaiseen pysäköintitilaan johtavaa luiska- ja porrastilaa. Nämä voivat sijaita rakennusalan ulkopuolella, jos ne eivät vaikeuta naapuritontin rakentamista. Maanalaiseen pysäköintitilaan johtavia tiloja saa toteuttaa rakennusoikeuden estämättä. Hyvän kaupunkikuvan tukemiseksi liikerakennuksen huoltopiha on syytä kattaa. Kaavamääräyksissä edellytetään, että rakennusluvan yhteydessä on esitettävä viherrakentamisen asiantuntijan laatima koko tonttia koskeva pihajärjestely- ja istutussuunnitelma. Lisäksi määrätään mm. toimintojen sijoittamisesta, pihojen materiaaleista ja istutuksista. Säilytettävän puuston alueilla säilytetään metsänpohjan kasvillisuus. Kansipihoilla tulee varmistaa istutusten kasvuedellytykset riittävän paksuilla kasvualustoilla. Yleensä suositellaan, että istutettavista alueista vähintään puolet on oltava paksua kasvualustaa, paksuus 0,5-0,9 m, johon voidaan istuttaa erikokoisia pensaita ja pieniä puita. Istutusalustojen korkeudet voivat vaihdella luonnonmukaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kasvillisuuden, kasvualustan ja kastelu- ja kuivausjärjestelmien paino ja tilantarve tulee ottaa huomioon rakenteiden mitoituksessa. 5.2.3 Pysäköinti Autopaikkavaatimus on pääkäyttötarkoituksen mukaista kerrosalaa tai asuntoa kohti seuraava: - 1 ap / 25 k-m², kun rakennetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle - 1 ap / 150 k-m², kun rakennetaan yleisten rakennusten tai palvelurakennusten korttelialueelle - 1 ap / 90 as-m² (*), kun rakennetaan asuinkerrostalojen korttelialueelle yleensä - 1 ap / 100 as-m² (*), kun rakennetaan asuinkerrostalojen korttelialueelle julkisin varoin (lähinnä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kautta) tuettuja yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja - 1 ap / 200 as-m² (*), kun rakennetaan asuinkerrostalojen korttelialueelle palveluasuntoja - 1,3 ap / asunto, kun rakennetaan rivitaloja tai pientaloja

Sivu 39 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 37 *) Merkintä 1 ap / 00 as-m² osoittaa, kuinka monta asuntokerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Merkintätapa on yhdenmukainen Ympäristöministeriön kaavamääräysten kanssa. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 mm, ei ylitystä lasketa autopaikkoihin vaikuttavaksi kerrosalaksi. Myöskään ylimmän kerroksen yläpuolelle sijoittuvat tilat tai maantasokerrokseen toteutettavat varasto- tai huoltotilat eivät lisää autopaikkavelvoitetta. Asuinkerrostalojen kivijalkakerrokseen mahdollisesti sijoittuvien liiketilojen pysäköinnistä ei ole erikseen määrätty, koska tilat ovat pieniä. Liikekeskuksen sekä koulun ympäristöön toteutetaan joka tapauksessa runsaasti autopaikkoja, joiden yhteiskäyttöä pyritään edistämään. Autopaikkavaatimusta voidaan rakennusluvan yhteydessä lieventää korkeintaan 20 %, jos kaupungin kanssa on sovittu autopaikkojen käytön olennaisesta ja pysyvästä tehostamisesta. Tehostamisen mahdollisuus koskee sekä asuinrakennusten että palvelurakennusten pysäköintiä. Autopaikkojen käytön tehostamisesta voidaan sopia kaupungin kanssa esimerkiksi toteuttamisesta sovittaessa tai tontinluovutuksen yhteydessä. Tehostaminen edellyttää luopumista autopaikkojen nimikoinnista siten, että yhteinen pysäköintialue tai -laitos palvelee vähintään usean rakennuksen käyttäjiä. Alueen tulee sijaita kävelyetäisyyden päässä pysäköinnille varatuista toiminnoista ja sen yhteenlasketun paikkamäärän on syytä olla vähintään 50 100. Lisäksi autopaikkojen käytölle on määriteltävä selkeät toimintatavat. Korttelin 8 asuinrakennusten vieraspysäköintiä varten tulee toteuttaa 1 ap / 1000 k-m² sekä kortteleiden 31 ja 32 asuinkerrostelojen vieraspysäköintiä varten 1 ap / 2000 k-m². Asuinkerrostalojen lievennetty vieraspyköintinormi perustuu kaava-alueen palvelutilojen runsaaseen pysäköintipaikkatarjontaan. Käytännössä osa palvelukeskusta ympäröivien asuinkortteleiden vieraista saattaa ilta-aikaan pysäköidä palvelurakennusten pysäköintialueella. Vieraspysäköinnistä on mahdollista sopia kiinteistöjen kesken, vaikka tästä ei erikseen määrätä asemakaavassa. Asuinkortteleihin tulee sijoittumaan yhteensä lähes 650 autopaikkaa, joista lähes 500 rakennetaan maan päälle. Noin 170 paikkaa toteutetaan kolmen erillisen kannen alle. Maanalaisten pysäköintipaikkojen kansi rakennetaan joko pysäköintialueeksi (korttelin 31 tontti 6 ja korttelin 32 tontti 16) tai asuinkerrostalojen yhteiseksi oleskelupihaksi (korttelin 32 tontti 10). Liikerakennusten korttelialueen ja Hiirihaukantien väliin osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle (korttelin 32 tontille 4) mahtuu yhteensä yli 140 autopaikkaa. Alue palvelee ensisijaisesti liikekeskuksen asiakas- ja henkilökuntapysäköintiä, ja se on syytä toteuttaa kokonaisuudessaan samanaikaisesti liikekeskuksen kanssa. Paikkojen vuorottaiskäyttö on tavoiteltavaa, minkä vuoksi on syytä sopia, että paikkoja ei nimikoida. Kortteliin 7 rakennettava autopaikkojen korttelialue varataan ensisijaisesti koulun, kirjaston ja päiväkodin henkilökunnan käyttöön. Alueelle mahtuu noin 80 autopaikkaa. Paikkojen vuorottaiskäytön edistämiseksi on syytä sopia, että paikkoja ei nimikoida yksittäisille käyttäjille ja paikat ovat iltaisin vapaasti käytettävissä. Polkupyörien säilyttämistä varten tulee rakentaa jokaista asuntoa kohti vähintään 2 katettua polkupyöräpaikkaa. Polkupyöräpaikat sijoitetaan siten, että ne ovat helposti saavutettavissa ulkokautta ilman portaita tai hissiä. Liikekeskuksen ja muiden palvelutilojen yhteyteen rakennetaan vähintään 2 polkupyöräpaikkaa jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti. Osa näistä tulee kattaa. Julkisten palveluiden korttelialueelle (Hiirihaukkatalon yhteyteen) rakennetaan vähintään 260 polkupyöräpaikkaa, joista osa tulee kattaa. Palvelurakennusten korttelialueelle (uutta päiväkotia varten) rakennetaan vähintään 10 polkupyöräpaikkaa. Tavanomaisten polkupyörien pohjalta laskennallisesti mitoitettavat pyöräpysäköintitilat voidaan kiinteistöissä käytännössä toteuttaa siten, että rakennuksiin tai katoksiin varataan polkupyörien pysäköintipaikkojen lisäksi tilaa perävaunullisten ja tavarapyörien, aikuisten kolmipyöräisten pyörien, potkupyörien, kevyiden sähkökäyttöisten liikkumisvälineiden ja liikkumisen apuvälineiden säilytykseen. 5.2.4 Virkistysalueet ja puistot Maisemallisesti merkittävää puustoa säilytetään erityisesti Merikotkantien varressa sekä keskuksen ympärillä. Keskusta ympäröivät metsäiset alueet esitetään pääasiassa lähivirkistysalueiksi (VL). Lähivirkistysalueiksi osoitetaan myös uudet keskuksen länsipuolelta Hiirihaukantielle johtavat kevyen liikenteen yhteydet, joille rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn väyliä.

Sivu 40 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 38 Rakennettavia puistoalueita (VP) esitetään Hiirihaukantien pohjois- ja eteläpuolelle. Pohjoispuoleisen puiston tarkoituksena on muodostaa avointa yleisnäkymää Merikotkantieltä liikekeskukseen. Puistoa voidaan hyödyntää oleskeluun sekä erityisesti lasten ja nuorten toimintaan. Eteläpuoleinen puisto toimii keskukseen johtavana kevyen liikenteen yhteytenä ja oleskelualueena. 5.2.5 Liikenteen ja huollon alueet Kaavassa esitetään Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelman mukaiset liikennejärjestelyt. Keskuksen katuverkon muodostavat Merikotkantie, keskukseen johtava Hiirihaukantie sekä Kanahaukantie. Merikotkantien tilanvaraus käsittää mm. Hiirihaukantien kiertoliittymän, kiertoliittymän luoteispuolelle siirtyvät tasokkaat linja-autopysäkit ja korttelin 8 tonttiliittymän. Katualue käsittää myös uudet suojatiesaarekkeet Hiirosenkodin liittymän kohdalla sekä Tornihaukantien ja Kanahaukantien välillä sijaitsevan linjaautopysäkin kohdalla. Hiirihaukantien katualue siirretään uuteen paikkaan ja kadun järjestelyt uusitaan täysin. Myös Tornihaukantien eteläpäätä siirretään vähäisesti. Kanahaukantien katualuetta levennetään kadun pohjoisreunassa kulkevan kevyen liikenteen väylän parantamiseksi. Katua jatketaan länteen (noin 17 metriä), ja sen länsipäähän varataan tila uutta kääntöpaikkaa varten. Kadun kautta ajetaan lähes kaikille korttelin 32 asuinkerrostaloille sekä liikekeskuksen huoltopihalle. Korttelin pohjoisosassa (tontilla 5) sijaitsevalle asuinkerrostalolle ajoyhteys järjestetään kuitenkin liikekeskuksen vieressä sijaitsevan autopaikkojen korttelialueen kautta. Korttelissa 7 sijaitsevan koulun saattoliikenteen järjestämiseksi voidaan hyödyntää Hiirihaukantien vartta sekä liikekeskuksen vieressä sijaitsevaa autopaikkojen korttelialuetta. Päiväkodin saattoliikenne on syytä ohjata koulun pohjoispuolella sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueelle. Keskuksessa sijaitseviin palveluihin järjestetään monipuoliset kevyen liikenteen yhteydet. Uusia kevyen liikenteen yhteyksiä esitetään mm. koulun pohjois- ja eteläpuolelle (länsi - itäsuunnassa), asuinkorttelin 8 pohjoispuolelle sekä puistoon keskuksen eteläpuolelle. Koulun pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuvat kevyen liikenteen väylät toimivat myös pelastusreitteinä. Väylät yhdistävät Kaukovainion keskuksen ohikulkevaan pohjois-eteläsuuntaiseen kevyen liikenteen pääreittiin. Liikekeskuksen viereiselle autopaikkojen korttelialueelle tulee varata tila hyötyjätteiden kierrätyspistettä varten. 5.2.6 Hulevesien käsittely Laaditun hulevesiselvityksen pohjalta suositellaan toteutettavaksi mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintoja, jotka mahdollistavat sadeveden imeytymisen maaperään. Viheralueille ja tonteille suositellaan istutettavaksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä alueita. Samoin alkuperäistä metsänpohjaa ja puustoa tulisi säilyttää tonteilla mahdollisimman paljon. Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivytetään. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Määräys ei koske vettäläpäiseviltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Vettäläpäiseviä pintoja ovat esimerkiksi viherkatot tai päällysteet, joissa saumojen tai aukkokohtien materiaali läpäisee hyvin vettä. Alueella kulkee tulvareittejä, joka johtavat Kanahaukantieltä Haukkapuiston kautta Kotkapuistoon ja siitä edelleen länteen sekä Hiirihaukantieltä suoraan Kotkapuistoon. Reittien kohdalla väylien ja alueiden pinnanmuodot tulee tarkastella kokonaisuutena siten, että vesi virtaa hallitusti painannetta pitkin eikä muodostu haitallisia patoja. Tulvareittiä ympäröivät rakennukset tulee suunnitella siten, ettei tulva vahingoita niitä. Maisemavaikutusten lieventämiseksi tulvareitillä olevaa puustoa on syytä pyrkiä varjelemaan. 5.2.7 Esteettömyys Kaavassa muistutetaan, että Hiirihaukantien katualueen ja sen itäpuolella olevan autopaikkojen korttelialueen lähiympäristössä rakennukset ja alueet rakennetaan esteettömyyden perustason mukaisiksi. Suunnittelussa on huolehdittava, että erityisesti rakennusten sisäänkäynnit, asiakastilat, kulkuyhteydet, liittymi-

Sivu 41 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 39 set ympäröiviin alueisiin ja pihat sekä pysäköintialueet ja pysäkit ovat turvallisia ja helposti käytettäviä. Määräys on luonteeltaan informatiivinen. Erikoistason esteettömyyttä edellytetään monitoimitalona toimivassa Hiirihaukkatalossa, liikekeskuksen pohjoispuolelle toteutettavissa palveluasunnoissa sekä näiden piha-alueilla. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Asemakaavan muutos toteuttaa Uuden Oulun yleiskaavaa. Lisäksi muutos tukee Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelman toteuttamista sekä mahdollistaa asuinalueen muiden osaalueiden kehittämisen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, tiivistäminen ja täydennysrakentaminen esiintyvät tavoittein ja keinoina mm. alueidenkäytön suunnittelua ohjaavissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteisissa, ERA17 - toimintaohjelmassa, Oulun seudun ilmastostrategiassa, Oulun ilmasto-ohjelmassa, Oulun kaupunkistrategiassa sekä Uuden Oulun yleiskaavassa. Olemassa olevan lähiökeskuksen kehittäminen ja asuinalueen täydennysrakentaminen edistävät infrastruktuurin ja palveluiden hyödyntämistä sekä energiankäytön vähentämistä. Täydennysrakentaminen myös tukee mm. yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta; toimintojen saavutettavuutta; joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyä liikkumismuotoina sekä väestön tasa-arvoa. 5.3.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, rakennusperintöön ja identiteettiin Kaavan mukainen uusi rakentaminen sijoittuu Kaukovainion asuinalueen keskelle, metsäisen vihervyöhykkeen rajaamalla alueelle. Palvelukeskuksen tiivistäminen ja uusi asuinrakentaminen vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikuvaan ja maisemaan. Keskuksen alkuperäisestä ilmeestä säilyy vain vähän. Suunnitelman mukaan kaikki keskuksen olemassa olevat rakennukset Hiirihaukkataloa lukuun ottamatta puretaan. Myös rakennusten lähiympäristöä, katualueita ja puistojen reuna-alueita muokataan paljon. Uudet rakennukset, ulko-oleskelualueet ja laajat pysäköintialueet muuttavat merkittävästi maisemaa. Muodostuva asuinympäristö tulee olemaan tiivistä ja rakennettua. Kaukovainion keskus tulee rakentumaan tehokkaaksi, selkeästi rajatuksi ja toiminnoiltaan monipuoliseksi alueeksi. Uudisrakentaminen keskuksessa on niin runsasta, että alueesta muodostuu rakennuskannaltaan ja kaupunkikuvaltaan selvästi ympäristöstään erottuva alue. Rakennusperintöä koskevan selvityksen mukaan Kaukovainon keskuksessa ei ole arvokkaita yksittäisrakennuksia, mutta olemassa olevat rakennukset ovat alueen identiteetin kannalta erittäin merkittäviä. Kaukovainio on Oulun ensimmäisiä lähiöitä, ja palveluita tarjoava keskus on tärkeä osa lähiön idea ja alueen historiaa. Kanahaukantien asuinkerrostalot heijastavat metsälähiön ilmettä ja rakennetta. Lisäksi Kanahaukantien kerrostalot ovat Merikotkantien katunäkymän kannalta merkittäviä. Kaava ei tue rakennusten säilymistä. Arvokkaan metsäisen ympäristön ja metsälähiöidentiteetin sovittaminen yhteen palvelukeskuksen tiivistämisen ja uuden asuinrakentamisen kanssa on haastavaa. Erityisesti muodostettavat laajat pysäköintialueet ja puuttomat pysäköintikannet vaikeuttavat metsälähiön identiteetin säilyttämistä. Metsälähiön luonne ja keskeiset ominaispiirteet säilyvät osittain. Maisemallisesti merkittävää puustoa säilytetään erityisesti Merikotkantien varressa sekä keskuksen ympärillä. Näitä alueita ei ole tarkoitus rakentaa kokonaan vaan ne säilyvät suurelta osin nykyisen kaltaisina. Alueen alkuperäisistä suunnitelmista peräisin oleva keskusta kiertävä metsäinen virkistysalue säilyy pääosin, mutta sen rajaus muuttuu ja se kapenee osittain. Myös tulvareitin toteuttaminen vaikuttaa viherkehään, erityisesti Kanahaukantien ja Jalohaukantien välisellä alueella. Viherkaistan maisemallinen merkitys korostuu sen erottaessa uuden rakenteen olevasta rakenteesta. Hiirihaukkatalon pohjoispuolella sijaitsevan rakentamattoman korttelin (korttelin 8) käyttöönotto vähentää metsäalueita keskuksen välittömässä läheisyydessä. Kerrostalokortteleissa suositaan Kaukovainiolle tyypillistä avointa rakentamistapaa ja vältetään kortteleiden sulkemista. Uudisrakennusten sijoittelu ilmansuuntien mukaiseen koordinaatistoon noudattaa sekin

Sivu 42 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 40 ympäröivien asuinkortteleiden mallia. Kerrosluvun enimmäismäärä vastaa vanhaa rakennetta, mutta kerrosluvun vaihtelu on uutta. Syvärunkoiset pistemäiset asuinrakennukset poikkeavat ulkonäöltään alueen olemassa olevista kapearunkoisista lamellirakennuksista. Kaukovainion keskus rakentuu vaiheittain pitkän ajan kuluessa. Rakennustöiden aikana osa alueesta on työmaa-alueena. Uusi kasvillisuus tulee täysikasvuiseksi vasta vuosikymmenten kuluessa. Hiirihaukantien katualuetta kehitetään tärkeänä toiminnallisena tilana. Toisaalta alueeseen kohdistuu runsaasti liikenne- ja pysäköintitarpeita. Olemassa olevien heikosti hoidettujen liikerakennusten ja huoltopihojen poistuminen parantaa kaupunkikuvaa. 5.3.3 Vaikutukset asumiseen ja väestöön Kaukovainion keskuksen uudistaminen muuttaa koko kaupunginosaa ja tukee asuinalueen kehittämistä Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelman (yhdyskuntalautakunta 26.3.2013 198) mukaisesti. Uudistaminen tukee selvästi tavoitteita, joita alueen asukkaat ovat ilmaisseet mm. vuosina 2010 2012 järjestetyissä suunnittelutapahtumissa (17.4.2010, 13.10.2010, 2.3.2011, 25.1.2012). Uudistuotannon vaikutukset heijastuvat olemassa olevaan rakennuskantaan. Asuinalueen arvostus ja kiinnostavuus kasvanevat. Täydennysrakentaminen tukee väestönkasvua. Toteutuessaan kaava tuo huomattavasti uusia asukkaita Kaukovainiolle. Asuntokannan uudistuminen ja tarjonnan monipuolistuminen mahdollistavat myös mm. nykyisen ikääntyvän väestön muuton alueen sisällä. Asemakaava tulee lisäämään kerrostalotuotantoon soveltuvien alueiden tarjontaa ja alueiden keskinäistä kilpailua erityisesti Oulun keskustan eteläpuolella. Kaavan tavoitteena on alueen lapsiperheiden osuuden kasvattaminen. Kerrostalojen uudistuotannossa kysytyimpiä ovat kuitenkin pienet asunnot, ja kaavassa esitetään vain vähän lapsiperheitä kiinnostavaa pientalo- tai rivitalotuotantoa. Kaukovainion imagon sekä perhe- ja ikärakenteen monipuolistamisen kannalta koulun ja päiväkodin pohjoispuolelle esitetty väljä pientalomainen kortteli voi olla hyvin tärkeä. Kaupunki voi vaikuttaa kerrostaloasumisen kiinnostavuuteen ja arvostukseen esimerkiksi edistämällä palvelukeskuksen uudistumista, kunnostamalla puistoja ja muita ulkotiloja, parantamalla ulkoilualueita sekä vahvistamalla lasten ja nuorten asemaa kaupunkitilassa. Asumisen trendeissä voi tapahtua muutoksia ja kerrostaloasumisen arvostus voi kasvaa perheiden keskuudessa. Alueelta poistuu vuosien kuluessa 140 vuokra-asuntoa, joissa asuu nykyään yhteensä noin 220 asukasta. Tavoitteena on ollut, että uudistuotannon yhteydessä asuinkerrostalojen hallintamuotoja sekoitetaan alueella, ja kaava mahdollistaa alueen hallintamuotojen monipuolistamisen. Suurin osa Kanahaukantien pohjoispuolelle rakennettavasta korttelista tulee olemaan vapaarahoitteista asuntotuotantoa, ja osa korvaavista vuokrataloista rakennetaan poistuvan päiväkodin paikalle. Kaava ei suoraan määritä rakennusten omistusta, mutta toteuttamissopimusten avulla varmistetaan hallintamuotojen riittävä sekoittuminen sekä rakentamisen tarkoituksenmukainen vaiheistus. 5.3.4 Vaikutukset palveluihin ja kauppaan Kaavan avulla kehitetään olemassa olevaa palvelurakennetta ja painotetaan Kaukovainion keskuksen merkitystä yhdyskuntarakenteen solmupisteenä. Palvelukeskuksen näkyvyyttä, visuaalista ilmettä, yhteyksiä sekä toiminnallista sisältöä pyritään parantamaan. Hyvä sijainti kaupunkirakenteessa sekä toimivat yhteydet helpottavat palveluasiointia. Keskuksen toimintojen monipuolistaminen, asumisen tuominen palveluiden yhteyteen sekä toiminnallisen ulkotilan parantaminen vahvistavat aluetta. Parhaimmillaan hanke kohottaa alueen profiilia ja palvelutasoa. Uusi palvelukeskus tullee muodostamaan yli 10 000 asukkaan lähes päivittäisen asiointipaikan. Kaukovainion palveluita käyttänevät pääasiassa Kaukovainion ja Hiirosen asukkaat, mutta hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat muidenkin asioinnin. Erikseen suunnitellun Kainuuntien alittavan uuden kevyen liikenteen tunnelin rakentaminen Tornihaukantien koillispäähän (kaava-alueen ulkopuolelle) tukisi toteutuessaan Oulunsuun asukkaiden asiointia Kaukovainiolla.

Sivu 43 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 41 Hyvät lähipalvelut edistävät palvelujen saavutettavuutta ja asukkaiden sosiaalista tasa-arvoa. Palveluiden tarjonta ja kehittäminen perustuvat viime kädessä palveluiden käyttöön. Täydennysrakentaminen ja väestönkasvu tukevat palveluiden säilymistä ja kehittymistä. Uusien asukkaiden myötä alueen nykyisten palveluiden elinkelpoisuus paranee ja myös uusille palveluille syntyy kysyntää. Uusien asuntojen toteuttamisen aikataulu vaikuttaa palveluiden kysyntään ja kehittymiseen. Vaikutukset julkisten palveluiden kysyntään ovat parhaimmin hallittavissa, jos rakentaminen ajoittuu pitkälle jaksolle ja asumisessa tarjotaan monipuolisesti vaihtoehtoja erilaisille perheille ja asuntokunnille. Nopea toteutus sekä homogeeninen asunto- ja asuntokuntarakenne voivat yksipuolistaa palvelujen kysyntää. Ikääntyneiden palvelukysyntä ja vapaa-ajan palveluiden tarve kasvanevat joka tapauksessa Kaukovainiolla. Olemassa oleva Hiirihaukkatalo säilyy ja sen toimintaa pyritään vahvistamaan. Koulun lähelle osoitetaan varaus uutta julkista tai yksityistä päiväkotia varten. Palveluiden muotoutuminen on kuitenkin epävarmaa. Mm. kirjasto- ja päivähoitopalveluiden tuotantotapa sekä tilojen laajuus ja sijainti voivat muuttua. Kaukovainion keskuksen kannalta uuden päiväkodin toteuttaminen on toivottavaa, mutta toteutumista ei pystytä ennustamaan. Asemakaava mahdollistaa erilaisia tulevaisuuden kehitysmalleja. Koulun ja päiväkodin välille on mahdollista rakentaa sisäyhteys. Alueen kaupallisia palveluja varten osoitetaan uusi liike- ja toimistorakennusten aluevaraus. Pienimuotoisia kaupallisia palveluja voi sijoittua myös torialuetta reunustavien asuinrakennusten kivijalkaan. Liikekeskuksen rakentaminen uudestaan ja sen painopisteen siirtäminen nykyistä lähemmäksi Merikotkantietä lisää keskuksen näkyvyyttä, saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Kaupan arvion mukaan uuden liikekeskuksen avulla on mahdollista lähes kaksinkertaistaa liikekeskuksen myynti ja lähes puolittaa ostovoiman ulosvirtaus. Yritysten ja palvelujen toimintamahdollisuudet paranevat. Uusi liikekeskus muodostaa houkuttelevan kokonaisuuden. Liikekeskuksen uusimisen kannattavuuteen vaikuttavat vanhojen liikerakennusten purkukustannukset, yksityisten keskinäiset sopimuskorvaukset sekä uudisrakentamisen kustannukset. Kokonaisuuden tulee olla tehokas ja taloudellinen. Vanhan ostoskeskuksen hajanainen omistuspohja on haastava. Kaikki toimijat eivät pystyne osallistumaan alueen kehittämiseen tai siirtymään uuteen ympäristöön. Palveluiden toimintaedellytyksiä parannetaan, mutta ajan myötä osa keskuksen kaupallisista palveluista voi poistua. Muodostuvan liikekeskuksen omistuspohja voi olla merkittävästi vanhan ostoskeskuksen omistuspohjaa kapeampi. Omistus voi keskittyä harvoille toimijoille, ja myös kaupallinen toiminta voi yksipuolistua. Kaupunki ei käytännössä pystyne määrittämään kaupallisen toiminnan sisältöä tai vaikuttamaan alueella toimivien yritysten muodostamaan kokonaisuuteen. Asemakaavan muutos mahdollistaa ostoskeskuksen vanhimman osan toimimisen uuden liikekeskuksen rakentamisen aikana, uusien liiketilojen avautumiseen asti. Toteuttamisen aikataulu ja vaiheistus on kuitenkin suunniteltava huolellisesti. Kaavan mukaan toria reunustavien rakennusten kivijalkaan voidaan sijoittaa muita tiloja kuin asuntoja. Tilojen toteutumista liiketiloina ei kuitenkaan voida varmistaa. Kaava mahdollistaa seurakunnan toimintojen säilymisen alueella sekä toimintojen muotoilun uudelleen. 5.3.5 Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintiin Kaukovainoin hyvä sijainti ja saavutettavuus mahdollistavat joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvattamisen. Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelmassa asuinaluetta pyritäänkin profiloimaan vihreäksi kaupunginosaksi, jossa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta kasvatetaan. Asukasmäärän kasvu lisää joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn potentiaalia. Kevyen liikenteen verkkoa parannetaan osana koko kaupunginosan kevyen liikenteen verkkoa. Keskuksen alueelta on esitetty hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet ympäröivään väylästöön ja joukkoliikenteen pysäkeille. Hyvien kevyen liikenteen yhteyksien ja tasokkaan pyöräpysäköinnin toteuttaminen sekä joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyjen kehittäminen parantavat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita sekä lisäävät näiden kulkumuotojen houkuttelevuutta.

Sivu 44 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 42 Joitakin kevyen liikenteen yhteyksiä katkaistaan ja korvataan uusilla yhteyksillä. Esimerkiksi olemassa olevan kappelin eteläpuolella kulkeva yhteys korvataan koulun pihan eteläpuolella kulkevan yhteyden avulla, ja olemassa olevan ostoskeskuksen yhteys etelään korvataan olemassa olevan nuorisotalon paikalle rakennettavan yhteyden avulla. Rakentamisen vaiheistusta suunniteltaessa tulee varmistaa alueen saavutettavuus ja kevyen liikenteen yhteyksien jatkuva toimivuus. Vaikka muiden liikennemuotojen kilpailukyky suhteessa henkilöautoliikenteeseen paranee, alueen liikenne perustunee kuitenkin jatkossakin pitkälti yksityisautoiluun. Liikekeskuksen uudistaminen sekä uudet asuinkorttelit lisäävät autoliikennettä nykyisestä. Asukkaan synnyttämä autoliikennetuotos on Kaukovainion alueella keskimäärin noin yksi automatka vuorokaudessa. Asukasliikenne jakautuu Merikotkatielle, Hiirihaukantielle ja Kanahaukantielle. Asemakaava-alueen vilkkaimmalla katuosuudella, Hiirihaukantien länsipuolella olevalla Merikotkantiellä, liikennemäärä kasvaa noin 7000 ajoneuvosta vuorokaudessa yli 8000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Liikenne vaikuttaa erityisesti koulun pohjoispuolelle esitettyyn asuinkortteliin (kortteliin 8), josta Merikotkantielle liittyy suoraan yli 100 asukasta. Kaavan mukainen rakennusten ja pihojen sijoittelu tukee pihoille kantautuvan liikennemelun torjuntaa. Myös parvekkeiden lasittaminen Merikotkantien varressa lisää asuntojen viihtyisyyttä. Hiirihaukantien liikennemäärä on nykyään noin 2000 2500 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja asiointiliikenteen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Hiirihaukantien kautta kulkevat myös mm. koulun ja päiväkodin saatto- ja huoltoliikenne sekä noin 500 asukasta. Kasvava liikenne on otettu huomioon kadun yleissuunnittelussa. Hiirihaukantien ja Merikotkantien kiertoliittymän avulla parannetaan risteysjärjestelyjen toimivuutta ja turvallisuutta. Hiirihaukantien siirtyessä nykyistä lähemmäksi koulua on ympäristön turvallisuuteen syytä kiinnittää huomiota myös koulupihan käyttöä suunniteltaessa. Kanahaukantiellä asukasliikenne tulee lähes kolminkertaistumaan nykyisestä. Kadun kautta tulee kulkemaan myös uuden liikekeskuksen huoltoliikenne. Kaavan mukaan Kanahaukantieltä liitytään lähes kaikille korttelin 32 asuinkerrostaloille. Kadun kautta kulkee tulevaisuudessa noin 800 1000 asukasta, joista noin 130 asuu vanhoissa rakennuksissa, kadun eteläpuolella. Kadun viihtyisyyttä parannetaan Kanahaukantien varteen esitetyn uuden pyörätien avulla. Kaukovainion ulkosyöttöperiaate säilyy keskuksen kohdalla; palvelukeskuksesta ei muodosteta uusia ajoyhteyksiä keskusta ympäröiville asuntokaduille eikä Kaukovainion keskusta kiertävälle viherkehälle johdeta ajoneuvoliikennettä lukuun ottamatta Kanahaukantien jatketta, jossa sielläkin estetään läpiajo Kanahaukantieltä Hiirihaukantielle. Samalla kun asuntojen ja asukkaiden määrä kasvaa, myös pysäköintialueiden tarve lisääntyy. Laaditun yleissuunnitelman mukaan asemakaava-alueelle tulee sijoittumaan yhteensä noin 900 autopaikkaa, joista vain noin 170 sijoittuu maanpinnan alapuolelle. Pysäköinnin toteuttaminen maan alle tukee kaupunkikuvan viihtyisyyttä mutta ei kohtuuhintaisuutta. Vuokra-asuntojen tai palvelutilojen rakennuttajien näkökulmasta pysäköintiä ei voida sijoittaa maan alle Kaukovainiolla. On myös huomattava, että maan alle sijoittuvien paikkojen päälle rakennettavat kannet tulevat nekin olemaan puuttomia. Asemakaavassa käytettävät asuntorakentamisen pysäköintinormit pohjautuvat pääosin Kaukovainion keskuksen pysäköintiselvitykseen, jossa annetut ohjeet puolestaan perustuvat Oulun teknisen lautakunnan (21.11.2006 708) hyväksymään Asuntorakentamisen pysäköintinormit -selvitykseen. Kaukovainion keskuksessa poiketaan kuitenkin lievästi muilla vastaavilla alueilla (vastaavalla etäisyydellä keskustasta) käytettävistä normeista: vapaarahoitteisten asuinkerrostalojen normina on pääsääntöisesti vain 1 ap / 90 asm² (eikä 1 ap / 80 as-m²). Myös vieraspysäköintiin annetaan perusteltuja lievennyksiä. Kaava tarjoaa mahdollisuuden asuinkerrostalojen autopaikkojen vähentämiseen, jos toteutuksen yhteydessä pystytään tehostamaan asukkaiden autopaikkojen käyttöastetta ja luopumaan autopaikkojen nimikoinnista. Asuntojen myynnin näkökulmasta autopaikkojen nimeämisestä luopuminen ei kuitenkaan toistaiseksi vaikuta todennäköiseltä asuinkortteleissa.

Sivu 45 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 43 Pysäköintiselvityksessä todettu vuorottaispysäköinnin tavoite toteutunee vain osittain, palvelutilojen kohdalla. Huippukysynnältään eriaikaiset palvelutoiminnot (kaupat, koulu ja kirjasto) käyttänevät osittain samoja pysäköintipaikkoja, jolloin toteutettavien pysäköintipaikkojen kokonaismäärän odotetaan säilyvän maltillisena. Sen sijaan asuntojen ja palveluiden vuorottaispysäköinnistä ei käytännössä pystytä sopimaan. 5.3.6 Vaikutukset energiankäyttöön Keskuksen täydennysrakentaminen toteuttaa ajatusta metsälähiön muuttumisesta tulevaisuuden vihreäksi lähiöksi. Rakentamisen voimakas vaikutus kaupunkikuvaan ja maisemaan on perusteltavissa yhdyskuntarakenteen, liikenteen, palveluiden ja energiankäytön näkökulmasta. Kaukovainion keskuksen uudistaminen ja uudisrakentaminen täydentävät olevaa yhdyskuntarakennetta. Hyvien liikenneyhteyksien, palveluiden ja yhdyskuntateknisten verkostojen läheisyydessä sijaitsevan alueen rakentaminen on lähtökohtaisesti energiatehokkaampaa kuin täysin uuden alueen ottaminen rakentamisen piiriin. Asemakaavaa varten ei ole tehty energialaskelmaa. Lähtökohtaisesti uudisrakentaminen lisää rakennuskannan kokonaisenergiakulutusta, mutta olemassa olevan rakennuskannan purkaminen vähentää kulutusta merkittävästi. Vuosikymmenen loppua kohti kaikkialla Euroopan Unionissa siirrytään lähes nollaenergiatasoiseen uudisrakentamiseen. Samalla vanhaan rakennuskantaan kohdistuvien toimenpiteiden merkitys korostuu päästöjen ja energiankulutuksen vähentämisessä. Rakennusten energiatehokkuus perustuu mm. tilojen suuntaukseen ja parvekkeiden toteutustapaan sekä osittain kompaktiin massoitteluun ja selkeisiin muotoihin. Kompaktin syvärunkoisen rakennustyypin avulla voitaneen hiukan vähentää ulkovaipan ja taloteknisten verkostojen lämpöhäviöitä. Rakennusten parvekkeet ja parvekevyöhykkeet toimivat puskurivyöhykkeinä ja suojaavat kuumiin ilmansuuntiin avautuvia asuntoja liikalämmöltä. Kaukovainion keskuksen on ajateltu saavan lämmitysenergiansa kaukolämmöstä. Oulun Energia tuottaa kaukolämpöä lähinnä Toppilan voimalaitoksissa lämmön ja sähkön yhteistuotantona käyttäen polttoaineena puuta ja turvetta. Keskitetty energiajärjestelmä on usein tiiviillä kaupunkimaisilla asuinalueilla tehokas ratkaisu. 5.3.7 Hulevesien hallinta Kasvavat hulevesimäärät on otettu huomioon asemakaavassa. Asemakaavan mukaiset tontti- ja pysäköintijärjestelyt edellyttävät, että tonttien ja pysäköintialueiden lumia varaudutaan kuljettamaan pois koko talvikauden. 5.3.8 Kustannusvaikutukset Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelman mukaan väylien ja ympäristörakentamisen kustannukset (ilman liikekeskuksen pysäköintialuetta ja muita kortteleiden sisäisiä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä) ovat kaikkiaan noin 2,6 M. Kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden siirto- ja uusimiskustannukset eivät sisälly arvioon. Lisäksi uuden keskuksen toteuttaminen edellyttää luopumista olemassa olevista rakennuksista sekä rakennusten ja infrastruktuurin purkamista. Kaupunki vastaa osasta purkukustannuksia. Kaupungin kannalta asemakaavamuutos on taloudellisesti hyvin edullinen. Alueen maan arvonnousu tullee olemaan kaikkiaan useita miljoonia euroja. Kaupungin tulot muodostuvat tonttien vuokrauksesta tai myynnistä sekä sopimuskorvauksista. Vuokratulot kasvavat hitaasti asuinrakentamisen pitkän rakentamisjakson aikana. Kaava mahdollistaa noin 100 M :n yksityiset investoinnit alueella.

Sivu 46 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus 564-2147 44 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava toteutetaan vaiheittain. Ensimmäiseksi toteutetaan uusi liikekeskus ympäristöineen. Alueen asuinrakentamisen odotetaan jatkuvan 10 20 vuoden ajan asemakaavan voimaatulosta. Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän kanssa solmitaan maankäyttösopimus. jossa sovitaan mm. maanvaihdoista, yhdyskuntarakentamiseen liittyvistä sopimuskorvauksista, toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä ja toteuttamisaikataulusta. Muiden toteuttajien (Arina Kiinteistöt Oy, Kaukovainion Ostoskeskus Oy, YIT Rakennus Oy, Oulun Sivakka Oy) kanssa solmitaan toteuttamissopimukset, joissa sovitaan mm. tonttien vuokrauksen periaatteista, toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä, liikekeskuksen pysäköintialueen vuorottaiskäytöstä sekä rakentamisen aikataulutavoitteista. Alueella tarvittavista vesi-, viemäri-, sähkö-, kaukolämpö- ja puhelinjohtojen siirroista sekä uusien muuntamoiden rakentamisesta sovitaan erikseen johtojen omistajien kanssa. Asemakaavan yhteydessä alueelle laaditaan sitova tonttijako. Asemakaavan mukaiselle rakentamiselle voidaan myöntää rakennuslupa asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Rakentamistapaa ohjaa Oulun kaupungin rakennusvalvonta. Oulussa 13. päivänä tammikuuta 2017 Mikko Törmänen asemakaavapäällikkö Antti Määttä kaavoitusarkkitehti

Asemakaavan seurantalomake Sivu 47 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 564 Oulu Täyttämispvm 13.01.2017 Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32, 40 ja 44 sekä puisto- ja katualueita Kaavan nimi koskeva asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm 13.01.2017 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 31.08.2012 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 564-2147 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 21,8281 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 21,8281 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 21,8281 100,0 72200 0,33 0,0000 38220 A yhteensä 4,8601 22,3 57900 1,19 3,2505 47850 P yhteensä 0,4455 2,0 1400 0,31 0,4455 1400 Y yhteensä 1,6205 7,4 8000 0,49-3,3336-11200 C yhteensä K yhteensä 0,4317 2,0 3500 0,81-0,7832-1230 T yhteensä V yhteensä 8,1284 37,2-1,2668 R yhteensä L yhteensä 6,3419 29,1 1400 0,02 1,6876 1400 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Sivu 48 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 21,8281 100,0 72200 0,33 0,0000 38220 A yhteensä 4,8601 22,3 57900 1,19 3,2505 47850 AK 3,4450 70,9 53050 1,54 1,8354 43000 AKR 1,4151 29,1 4850 0,34 1,4151 4850 P yhteensä 0,4455 2,0 1400 0,31 0,4455 1400 P 0,4455 100,0 1400 0,31 0,4455 1400 Y yhteensä 1,6205 7,4 8000 0,49-3,3336-11200 Y 1,6205 100,0 8000 0,49 1,0486 5800 YO -3,8573-15000 YK -0,5249-2000 C yhteensä K yhteensä 0,4317 2,0 3500 0,81-0,7832-1230 KL 0,4317 100,0 3500 0,81-0,7832-1230 T yhteensä V yhteensä 8,1284 37,2-1,2668 VP 0,4418 5,4-8,9534 VL 7,6866 94,6 7,6866 R yhteensä L yhteensä 6,3419 29,1 1400 0,02 1,6876 1400 Kadut 3,6198 57,1-0,7342 LPA-4 2,7221 42,9 1400 0,05 2,4218 1400 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Sivu 49 LIITE 2 päivitetty 29.8.2014 Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma KAUKOVAINION KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA 7, 8, 31, 32 JA 40 SEKÄ VIRKISTYS- JA KATUALUEITA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (KAUKOVAINION KESKUS) KAAVATUNNUS 564-2147 DIAARINUMERO 4568/2012 PROJEKTINUMERO PV100 236 Alustava suunnittelualue / asemakaavan muutosalue Alue, jolle hankkeella saattaa olla välittömiä vaikutuksia Kaupunkisuunnittelun www-sivu: http://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu