Mustasaaren kunta Seija Väre 12.6.2012
12.6.2012 1 (11) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOJELUTIEDOT... 2 3 SELVITYSMENETELMÄT... 2 4 SELVITYSALUEEN LUONTO... 2 4.1 Osa-alueiden luonto... 3 5 LINNUSTOSELVITYS... 7 6 LUONTOKOHTEIDEN ARVOTTAMINEN... 7 7 UHANALAISET LAJIT... 9 8 TOIMENPIDESUOSITUKSET... 9
12.6.2012 2 (11) 1 Johdanto 2 Suojelutiedot Fjädkärin saari sijaitsee Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon sillan itäpäässä ja se yhdistyy mantereeseen maapenkereen kautta. Raippaluodon ja Vaasan välinen maantie 724 halkaisee saaren itä-länsisuuntaisesti. Saari on asumaton. Metsä ja taimikkoalueet peittävät saaren lähes kokonaan. Sillan puoleisessa päässä, eteläpuolella, on Raippaluodon sillan rakentamisen yhteydessä valmistunut levähdysalue. Pohjoispuolella on kalastussatama, kalansavustamo ja varastorakennuksia. Saaren länsipäädyssä on pienvenesatama, jota laajennetaan parhaillaan. Fjärdkärin asemakaava-alueella ei ole aikaisempia merkintöjä luonnonsuojelualueista tai kohteista. Alueella ei ole sopivaa metsää liito-oravan elinalueeksi. Saarelle ei myöskään ole metsäistä tai puustoista liikkumiseen tarvittavaa yhteyttä mantereelta. 3 Selvitysmenetelmät Kartan ja ilmakuvien avulla tarkasteltiin aluetta kokonaisuutena, laadittiin suunnitelma maastossa tapahtuvaa inventointia varten. Maastotyöt tehtiin kasvillisuuden ja linnuston osalta toukokuussa (16.5 klo 6-14.00. ja 17.5 klo 8-15). Erityistä huomiota kiinnitettiin alueella esiintyviin maankohoamisrannikon muotoihin, kosteikkoihin, lehtoihin, rantakasvillisuuteen ja muihin luonnonoloiltaan poikkeaviin kohteisiin, joissa saattaa olla luonnonsuojelulain tai vesilain suojaamia luontotyyppejä tai muita arvokkaita elinympäristöjä. Alueiden luontosisältö kuvattiin ja laadittiin luontoteemakartta paikkatietokantaan. Luontoselvityksen maastokäynneistä ja raportoinnista vastasi FM Seija Väre. 4 Selvitysalueen luonto Alueen Alskat-Grönvik-Iskmo yleiskaavan yhteydessä vuonna 2004 tehtyä luontoinventointia Fjärdskärin alueelle täydennettiin keväällä 2012. Saaren maaperä on pääasiassa soramoreenia. Rannoilla on paikoin leveä, kivikkoinen ja ahtojäiden työntämä kivivyö. Saaren eteläpuolen keskiosassa on noin 10 metristä varttuvaa mänty- ja kuusimetsää. Paikoin on tehty harvennushakkuita. Lounaiskulmalla olevan levähdysalueen länsipuolelle oleva kuusi- koivuvaltainen sekametsä on varttunutta.
12.6.2012 3 (11) Kuva 1. Fjärdkärin selvitysalue Kuva 2. Maantie leikkaa saarta 4.1 Osa-alueiden luonto Alueelle muodostettiin ilmakuvien ja maastokäyntien perusteella osa-aluejako (karttaliite 1). Maankohoamisen vuoksi Fjärdkärin rannoilla on nähtävissä monenlaisia maankohoamisen aiheuttamia muodostumia. Sillan pohjoispuolella on laakea, matala ja kivikkoinen lahti, joka on vielä avoin, mutta vähitellen se mataloituu fladaksi. Etelärannalla on pieni satunnaisesti murtovesivaikutteinen lampi (kohde 2). Levähdysalueen itäpuolella on pieni kluuvilampi, joka saa murtoveden täydennystä vain merenpinnan ollessa korkealla. Lampi saattaa olla joinakin kesinä kuivillaan. Saaren pohjoisosassa on melkein rahkaturpeen täyttämä kluuvilampi (kohde 9), jossa vesipintaa on vain pieni kuunsirppimäinen alue. Nämä ovat pieniä, matalia ja selvästi rajautunei-
12.6.2012 4 (11) ta vesialtaita, joilla on vielä jonkin asteinen yhteys mereen. Kluuvilammet on luontotyyppien uhanalaismäärityksen mukaan silmälläpidettävä ja satunnaisesti murtovesivaikutteinen vaarantunut luontotyyppi. Nämä edustavat ekologisesti tärkeitä maankohoamisen sukkessiovaiheita merenpohjan muuttumisesta maaksi. Saaren kaakkoisniemessä (kohde 5) on monimuotoinen järviruokoa kasvava rantaalue, jossa on lahden poukamia ja pieni kapean kannaksen yhdistämä saari sekä flada saarien välillä. Lahden edusta on kivikkoinen ja pienillä kivikkosaarilla pesii mm. laulujoutsen. Fjärdkäretin länsipuolelle sijaitseva Kalkbådan saari (kohde 10) kasvaa vanhaa kuusta ja koivua. Läntisin osa on kokonaan koivu- ja tervaleppä metsikköä. Saaren suojaiset rannat tarjoavat vesilinnuille hyvät pesimäpaikat. Kuviokohtaiset kasvillisuuskuvaukset: 1. Levähdysalue Ranta-alue on hoidettu puistomaisena. Puusto on nuorta ja varttunutta kuusta. Aluskasvillisuus on paikoin kulunutta itäosistaan sammaloitunutta ja varpujen hallitsemaa. Alueella on hirrestä rakennettu merelle päin avoin grillikatosalue, jossa on pöytiä, penkkejä sekä tiilistä muurattu grilli. Rakennuksen toisessa päässä on näkötorni. Lisäksi alueella on puuvaja ja wc rakennus sekä tiedotustauluja. Grillikatoksen ympäristö on laatoitettu sekä pysäköintialueet ja ajotiet asfaltoitu. Rannassa on hiekkainen uimaranta. Ranta jatkuu idän suuntaan kivisenä ja paikoin pienten niittylaikkujen kirjomana. Kuva 2. Levähdysalue on varusteltu monipuolisesti 2. Etelärannan flada Rannan tuntumassa oleva pienen fladan rannoilla kasvoi harmaaleppää ja tervaleppää. Aluskasvillisuudessa rannalla on järviruokoa, rantaputkea, rentukkaa, osmankäämiä, mesiangervoa.
12.6.2012 5 (11) 3. Etelärinteen kuusimetsä. Alueella on tiheä noin 15 metrinen kuusimetsä, jossa keskiosissa aluskasvillisuutta on hyvin vähän. Paikoin aukkopaikoissa kasvaa sammaleen keskellä kasvaa puolukkaa ja mustikkaa. Länsiosassa lähellä pysäköintialuetta metsä muuttuu varttuneeksi sekametsäksi, jolloin kuusen seassa kasvaa myös mäntyä ja koivua. Metsää kiertää luontopolku. Kuvion alueella on maaston painanteessa sijaitsevia soistuneita lampareita. Ne saattavat olla kesällä ajoittain kokonaan kuivillaan. Länsipäässä lauloi tiltaltti ja hippiäinen. Koko alueella oli tasaisesti peipon ja pajulinnun reviirejä. 4. Ylärinteen mäntymetsä Alueella kasvaa mäntyvaltainen, ilmeisesti istutettu sekametsä, joka on viime vuonna itäosistaan harvennettu. Linnustossa oli käpytikka, peippo ja metsäkirvinen 5. Kaakkoinen ranta-alue Rannalla kasvaa harmaa- ja tervaleppää kapeana vyönä. Korkeammalla puuston joukkoon tulee myös kuusi, koivu sekä kataja. Paikoin on myös pienialaisia laikkuja variksenmarjaa. Laguunien alueella on pienialaisia rantaniittyjä, puna-ailakkia, mesiangervoa ja vesirajassa tyrniä. Rannanedustalla on matalia, kivisiä saaria, joilla olivat pesimässä isokoskelo ja laulujoutsen pari. Itäisimmällä puustoisella saarella pesii telkkä pöntössä. Kuva 3. Laulujoutsenpari pesimäpuuhissa
12.6.2012 6 (11) 6. Pohjoinen rantavyöhyke Kaarevan lahden vedenrajassa on noin 2-3 metriä leveä kivikkovyöhyke. Rannalla on aukkoinen tervaleppävyö, jonka alla kasvaa rönsytalvikki, rantaängelmä, mesingervo. Linnusto oli monipuolista: kalatiira, törmäpääsky, kalalokki, kolme tukkasotkaparia sekä kaksi yksinäistä urosta, kolme paria tukkakoskeloita ja yksi mustakurkkuuikkupari. 7. Pohjoisrinteen metsä. Alueella on noin 20-30 vuotiasta istutettua männikkö, joka on harvennettu tänä vuonna. Rannassa on harmaaleppää kasvava todennäköisesti vanhan sähkölinjan kohta. Korkeimmalla kohdalla on vanhan merimerkin kivikasa ja merkin jäännökset. Lännempänä on toimiva linjamerkki. Kuva 4 Vanha merimerkki saaren korkeimmalla kohdalla
12.6.2012 7 (11) 8. Luoteinen niemen kärki ja lahti Kapean niemen kärjessä kasvaa muutamia kuusia, koivu sekä tervaleppää rannan aluskasvillisuudessa on mesiangervoa, puna-ailakkia ja runsaasti tyrniä. Matalassa vedessä kasvaa järviruokoa. Matala kivikkoinen lahti kasva jonkin verran järviruokoa. 9. Kluuvilampi Pohjoisosan pieni suolampi on kasvamassa umpeen ja paksu sammalpatja peittää noin 80% lammesta. Karhunsammaleen ja vaalean rahkasammaleen päällä kasvaa juolukkaa. Koivikosta lammen eteläreunalla on poistettu alikasvoskuusia 10. Läntinen metsä Pohjoisosa on lehtipuuvaltainen päälajeina harmaaleppä ja koivu. Rinteellä kasvaa tiheää mäntytaimikkoa. 11. Satama ja pohjoinen pysäköintialue Sataman rakennuksia asfaltti- ja sorapintaisia alueita, joiden reunoilta on kaadettu nuorta lehtipuuta 12. Kalkbådan Kalkbådanin erottaa kapea salmi Fjärdkärestä. Kun vesi on matalalla sinne voi kahlata, mutta merenpinnan ollessa korkealla yhteys katkeaa. Saarella kasvaa vanhaa kuusta ja koivua. Läntisin osa on kokonaan koivu- ja tervaleppä metsikköä. Saaren suojaiset rannat tarjoavat vesilinnuille hyvät pesimäpaikat 5 Linnustoselvitys Alueen linnusto on useiden luontotyyppien mukaisesti monipuolinen, mutta kuitenkin vastaaville sisäsaariston saarille tavanomainen. Metsäalueilla pesivät runsaina peippo ja pajulintu sekä käpytikka, metsäkirvinen, tiltaltti, harmaasieppo, hömö-, sini- ja talitiainen, närhi, harakka, naakka ja varis. Kivikkoiset pikkusaarten reunustamat rannat ja rauhalliset lahden poukamat tarjoavat paljon pesimäympäristöjä ja ruokailupaikkoja laulujoutsenille, kanadanhanhille, sinisorsille. Muita lajeja havaittiin mm. useita tukkasotkapareja, ja telkkiä sekä tukka- ja isokoskeloja. Meriharakka- ja rantasipipareja oli runsaasti. Levähdyspaikan läheisellä lammella varoitteli metsäviklo. Naurulokkeja oli noin 50 paria sekä muutama kalalokki ja ylilentävä selkälokki. Lapintiiroja kalasteli rantavesissä. (Liite 2). Merenkurkun salmi Raippaluodon kohdalla on muuton aikainen kulkuväylä, jolloin suuria muuttolintuja joutsenia, kurkia ja hanhia liikkuu koko salmen leveydeltä. Matalat lahdet ovat kahlaajien suosiossa muutonaikaisina levähdys ja ruokailualueina. 6 Luontokohteiden arvottaminen Selvitysalueen luontokohteita on tarkasteltu suhteessa lakien antamiin velvoitteisiin. Erityisesti huomio kiinnitetään luonnonsuojelulain (LsL) 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien esiintymiseen sekä luonnonsuojelulain 46 tarkoittamien uhanalais-
12.6.2012 8 (11) ten lajien ja 47 mukaisten erityisesti suojeltavien lajien esiintymiseen sekä luontodirektiivin liitteen IV a lajien esiintymiseen. Lisäksi on tarkasteltu metsälain tai vesilain tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä suojelukohteita eikä myöskään maakunnallisesti arvokkaiksi tunnistettavia kohteita. Paikallisia kohteita asemakaava-alueella arvotettiin luokkiin 1. Erittäin tärkeät, 2. Tärkeät, 3. Joitakin luontoarvoja ja 4. Tavanomainen luonto. Kohteet arvotettiin suhteessa toisiinsa sekä suhteessa ympäröivän alueen luonnonoloihin. Taulukko 1 Luontokohteiden arviointikehikko. Luonnon monimuotoisuus Suhde rakentamiseen Toimenpiteet 1. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kokonaisuus Alueelle ei tule rakentaa Alueelle ei kohdisteta toimenpiteitä. Riittävä suojavyöhyke rakentamiseen, rakentaminen ei muuta maisemakuvaa. 2. Alueella on huomattavia luontoarvoja Erityishuomio luonnonarvojen säilyttämiseen ja haittojen torjuntaan sekä pirstoutumisen estämiseen Vältetään rakentamasta kohteen alueelle, huolehditaan riittävästä suojavyöhykkeestä rakentamisen suhteen ja vesiolosuhteiden säilymisestä entisellään. 3. Alueella on joitakin luontoarvoja Yksittäiset luontokohteet otetaan huomioon Huolehditaan tapauskohtaisesti vesiolosuhteiden säilymisestä entisellään. 4. Tavanomainen luonto ei erityisiä arvoja. Alueelle voidaan rakentaa Noudatetaan hyvää ja luontoa säästävää rakennustapaa. Paikallisilla kohteilla on joitakin luontoarvoja, jotka tulee ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Luo -merkintä tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta aluetta. Suunnittelumääräyksissä voidaan edelleen tarkentaa niitä toimintoja, joita alueella voidaan tehdä. Alueen kaikki luontoalueet arvotettiin. Taulukko 2. Kasvillisuuskuviot ja maankäytön suositukset Kuvio Peruste Kaavamerkintä 1. Levähdysalue Ei erityisiä luontoarvoja Soveltuu virkistyskäyttöön 2. Etelärannan flada Vesilaki luo-merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue 3. Etelärinteen kuusimetsä Ei erityisiä luontoarvoja
12.6.2012 9 (11) 4. Ylärinteen mäntymetsä Ei erityisiä luontoarvoja 5. Kaakkoinen rantaalue 6. Pohjoinen rantavyöhyke 7. Pohjoisrinteen metsä 8. Luoteinen niemenkärki ja lahti 9. Pohjoispuolen kluuvilampi luonnonsuojelulaki luonnonsuojelulaki Ei erityisiä luontoarvoja Ei erityisiä luontoarvoja Alueella on joitakin luontoarvoja maankohoamisrannikon luontotyyppinä. luo-merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue luo-merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue luo-merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue 10. Läntinen metsä Ei erityisiä luontoarvoja 11. Satama ja pysäköintialue Ei erityisiä luontoarvoja 12. Kalkbådan Luonnontilainen saari luo-merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue 7 Uhanalaiset lajit Alueella ei ole aiempia tietoja uhanalaisista lajeista. Uhanalaisia kasvilajeja ei havaittu. 8 Toimenpidesuositukset Suurimmalla osalla asemakaava-aluetta on tavanomainen luonto, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Maankohoamisrannikon erilaiset vaihettumisen muodot: pienet laguunilahdet pienet fladat ja kluuvijärvet tulee säilyttää. Alueelle voidaan rakentaa noudattaen hyvää kestävän kehityksen mukaista rakentamistapaa.
12.6.2012 10 (11) Fjärdkär asemakaava, pesimälinnuston selvitys Laji Kyhmyjoutsen Merihanhi Kanadanhanhi Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Tukkasotka Haahka Pilkkasiipi Telkkä Tukkakoskelo Isokoskelo Silkkiuikku Meriharakka Tylli Rantasipi Naurulokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Kalatiira Lapintiira Västäräkki Kivitasku Räystäspääsky Metsäkirvinen Rautiainen Pajulintu Hömötiainen Sinitiainen Talitiainen Peippo Tiltaltti Harmaasieppo Tieteellinen nimi (Cygnus olor) (Anser anser) (Branta canadensis) (Anas crecca) (Anas platyrhynchos) (Anas acuta) (Aythya fuligula) (Somateria mollissima) (Melanitta fusca) (Bucephala clangula) (Mergus serrator) (Mergus merganser) (Podiceps cristatus) (Haematopus ostralegus) (Charadrius hiaticula) (Actitis hypoleucos) (Larus ridibundus) (Larus canus) (Larus fuscus) (Larus argentatus) (Sterna hirundo) (Sterna paradisaea) (Motacilla alba) (Oenanthe oenanthe) (Delichon urbicum) (Anthus trivialis) (Prunella modularis) (Phylloscopus trochilus (Parus montanus) (Parus caeruleus) (Parus major) (Fringilla coelebs) (Phylloscopus collybita) (Muscicapa striata)
12.6.2012 11 (11) Laji Harakka Varis Tieteellinen nimi (Pica pica) (Corvus corvus)