Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa"

Kirsi Salminen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat riutat ja matalikot merkittäviä kohteita luonnon monimuotoisuuden kannalta Itämerellä (mm. HELCOM 2009). Vedenalaisen luonnon lisäksi ulkosaariston matalikkoalueet muodostavat myös merkittävän ruokailu/sulkimisalueen useille merilinnuille Luontoarvojen ohella ulkomeren matalikkoalueisiin kohdistuu Itämerellä myös muita maankäyttöpaineita (mm. kalastus, merihiekan otto, tuulivoimarakentaminen) Tarve arvioida alueiden keskinäistä merkitystä eri eliölajien kannalta, jotta eri maankäyttömuodot pystytään kestävällä tavalla sovittamaan yhteen luonnon monimuotoisuuden ja sen suojelun kannalta Suomessa merilinnustotutkimus keskittynyt saarien ja luotojen pesimälinnustolaskentoihin, muusta linnustosta tietoa olemassa vähemmän 1

2 2. Lentokonelaskennat Yleinen tutkimusmenetelmä mm. eteläisellä Itämeren ja Pohjanmeren matalikkoalueilla, jossa käytössä erityisesti talvehtivien vesilintujen yksilömäärien arvioinnissa (mm. Pihl ym. 1995, Nilsson & Månsson 2011, Skov ym. 2011). Suomessa menetelmää käytetty tähän päivään mennessä vain satunnaisesti Perustuu aina otantaan Mahdollistaa isonkin tutkimusalueen kartoittamisen nopeasti => lyhyen laskenta-ajan vuoksi lintujen liikehdintä alueiden välillä vähäistä Toimii erityisesti avoimessa ympäristössä, jossa linnut helppo erottaa ympäristöstään. 3. Laskenta-alue ja menetelmät Kesällä 2012 tutkimusalue käsitti Satakunnan rannikkoalueen Merikarvialta Rauman edustalle ulottuen keskimäärin km päähän rantaviivasta avomeren suuntaan Laskenta-alue jaettu 32 itä-länsi suuntaiseen laskentalinjaan, jotka sijoittuvat etäisyydelle toisistaan ± Lentolaskenta toteutettiin kesäkaudella 2012 neljästi: 31.5., 21.6., ja

3. Laskenta-alue ja menetelmät Laskennat toteutettiin linjalaskentamenetelmää käyttäen, jossa havainnot kirjataan ylös erikseen 200 m leveältä laskentalinjalta (tutkimussaralta) sekä sen

3 3. Laskenta-alue ja menetelmät Laskennat toteutettiin linjalaskentamenetelmää käyttäen, jossa havainnot kirjataan ylös erikseen 200 m leveältä laskentalinjalta (tutkimussaralta) sekä sen ulkopuoliselta alueelta. Havainnot kohdennettiin kartalle lentokoneen GPS-reitittimen sekä havaintojen kellonaikojen perusteella Lentokorkeus keskimäärin m ja lentonopeus km/h (83 86 solmua) Laskijoina Kimmo Nuotio ja Juha Sjöholm Kaikkiaan kesän 2012 laskennoissa havaittiin 29 vesilintu- ja lokkilajia, joista yksilömäärillä mitattuna runsaslukuisimpia olivat haahka, telkkä, merimetso, kyhmyjoutsen sekä eri lokkilajit Laji Yht Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Merihanhi (Anser anser) Haahka (Somateria mollissima) Telkkä (Bucephala clangula) Isokoskelo (Mergus merganser) Tukkakoskelo (M. serrator) Merimetso (Phalacrocorax carbo) Harmaalokki (Larus argentatus) Kala/lapintiira (Sterna hirundo/paradisaea)

4 Haahka (Somateria mollissima) ± Haahka 0,01-2,92 2,93-5,50 5,51-13,37 13,38-29,15 29,16-88,67 Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) ± Kyhmyjoutsen 0,01-0,42 0,43-1,17 1,18-2,25 2,26-3,63 3,64-11,61 4

5 Telkkä (Bucephala clangula) ± Telkkä 0,01-1,94 1,95-6,67 6,68-22,75 22,76-85,24 85,25-162,04 Kala/lapintiira (Sterna hirundo/paradisaea) Kala/lapintiira 0,01-0,15 0,16-0,31 0,32-0,54 0,55-0,87 0,88-2,28 5

6 Syvyysvyöhyke D_Smol P D_Bcla P D_Pcar P D_Colo P D_Shir/aea P 0-5 m 0,47 *** 0,82 *** 0,58 *** 0,69 *** 0,22 ** 5-10 m 0,50 *** 0,42 *** 0,38 *** 0,67 *** 0,13 * m 0,34 *** -0,23 n.s 0,20 * -0,07 * 0,19 ** m -0,58 *** -0,85 *** -0,35 ** -0,94 *** -0,09 n.s m -0,71 *** -0,68 *** -0,53 *** -1,00 *** -0,20 *** 5. Johtopäätökset Tehokas menetelmä erityisesti vesilintujen kannalta merkittävien kohteiden kartoittamiseen alueellisella tasolla Jokaisen linnun laskeminen ei teknisesti mahdollista Edellyttää huolellista laskentamenetelmien suunnittelua Laskentojen onnistuminen riippuu hyvin vahvasti vallitsevista sääoloista, minkä vuoksi laskentojen toteuttamisajankohta harkittava huolella EI korvaa pesimälinnustolaskentoja! 6

7 Kiitoksia mielenkiinnostanne! Välikatsaus kesän 2012 laskentojen tuloksiin saatavilla LTSS-hankkeen Internetsivuilta: 7

Samankaltaiset tiedostot

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto