Konserniesikunta Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 % vuodessa. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1,8 % v. 2015 Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Tammi-lokakuun kertymätietojen perusteella tehdyn ennusteen mukaan talousarvion toimintakate toteutuu alkuperäistä talousarviota parempana. Väestö- ja indeksikorjattu toimintakate paranee noin 1 prosentilla. Numeraaliseen tavoitteeseen päästään, koska vertailulukuna oleva vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakate oli 1,5 prosenttia parempi kuin talousarvion pohjana oleva ennuste. Konsernin ja emokaupungin vuosikate ja rahoitustasapaino paranevat suunnitelmallisesti. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -1 324 milj. euroa Toimintakate, Toimintakate on tilinpäätösennusteen mukaan -1320 milj.euroa Vuosikate vähintään 101 Me Kaupungin lainakanta vuoden lopussa enintään 436 Me Konsernin lainakanta vuoden lopussa enintään 2 818 Me Vuosikate, M Kaupungin lainakanta, M Konsernin lainakanta, M Vuosikatteen osalta tulostavoite toteutuu. Vuosikate on tilinpäätösennusteen mukaan 146 milj.euroa. Kaupungin lainojen osalta tulostavoite ei toteudu, lainakanta on vuoden lopussa noin 501 M. Lisälainaa otetaan Tapiolan taseyksikön investointien rahoitukseen. Konsernin lainojen osalta tulostavoite toteutuu, lainakanta on vuoden lopussa n. 2 650 M. 1
Konserniesikunta Johtaminen ja työhyvinvointi paranee. (Johtamisen kannustavuus ja vastuullisuus paranee, työhyvinvointi paranee.) Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2014 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Matriisin lukuarvoa seurataan kerran vuodessa, vuoden lopun tilanteesta. Tulostavoitteen toteutuminen voidaan arvioida v. 2016. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13,5 päivää / henkilötyövuosi. (Vuoden 2012 lähtöarvo on 16,2 päivää / henkilötyövuosi. Tavoiteltava alenema vuonna 2015 vuoteen 2012 verrattuna on 17 %. Koko valtuustokauden 2013-2016 aikana 20 %). Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Terveysperusteisia poissaoloja per henkilötyövuosi (kuorma) oli tammi-syyskuun 2015 ajalta 14,3 päivää (tammi-syyskuu 2014: 14,6 päivää). Poissaolot ovat vähentyneet edelleen, mutta on epävarmaa, vähentyykö tavoitteeseen nähden riittävästi. ei toteudu. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % Maahanmuuttajien osuus 30.9.2015 oli kaupunkitasolla 5,40 %, kun se 30.9.2014 oli 5,3 %. Maahanmuuttajien osuus on hienoisessa kasvussa tulostavoitteen suuntaisesti, mutta väestöosuuden kasvun arvioidaan olevan nopeampaa. (osuus henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa oli 5,1 % ja osuus väestöstä oli 12,2 %) ei toteudu. Kaupungin henkilöstömäärä ei kasva v. 2015. Vakituinen ja määräaikainen henkilöstö yhteensä Kaupungin henkilöstömäärä oli 31.10.2015 yhteensä 14 127, kun se vuotta aikaisemmin oli 71 vähemmän. Merkittävästi lisääntynyt henkilöstömäärä on seurausta turvapaikanhakijoiden tilanteesta, pelastuslaitoksen uusista viroista ja toimista sekä varhaiskasvatuksen asiakasmäärien kasvusta. Viimeistä lukuun ottamatta lisääntynyt henkilöstömäärä ei aiheuta kaupungille kustannusnousua. 2
Konserniesikunta Henkilötyöpanoksena mitattuna tehdyn työn määrä ei ole kasvanut vuoden takaiseen verrattuna, vaan kumulativiinen henkilötyövuosien määrä 30.9.2015 on 1,4 % alhaisempi kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna (30.9.2014). Tulostavoitteen toteutuminen on epävarmaa. 3
Konserniesikunta Konserniesikunta Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edellytykset vahvistuvat. Uusien työpaikka-alueiden lanseeraus ja muutostilanteessa olevien uudelleenprofilointi. Ämmässuon Ekoteollisuuspuiston konseptoinnin ja toteutuksen eteneminen. Karaportin Kampuksen vahvistuminen ja monimuotoistuminen. HSYn on tehnyt ensimmäisen vuokrasopimuksen syksyllä 2015 Ekoteollisuuspuiston (Ekomo) alueelle. Kaupungin (Kulmakorven alue) ja HSYn (Ämmässuon alue) yhteistyötä tiivistetään alueen markkinoimiseksi edelleen. Ekoteollisuus puisto rakentuu pitkän ajan kuluessa. Karaportin kampuksen kehittäminen etenee yhteistyössä Nokian kanssa. Elinkeinoelämän rakennemuutoksiin vastataan tarkoituksenmukaisin työllisyydenhoidon toimenpitein. Kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteet tehostuvat ja toimenpiteiden koordinointi paranee. Työllisyydenhoidon kokonaisprosessi on kuvattu ja roolit ja vastuut määritelty. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste paranee. Vaikeasti työllistettäville, nuorille ja korkeasti koulutetuille on määritelty omat toimenpiteet. Työllisyydenhoidon organisaation rakennetta ja johtamista muutetaan vuoden 2016 alusta lukien siten, että sosiaali- ja terveystoimen Työllisyyspalvelut ja hankkeet erotetaan omaksi yksikökseen aikuissosiaalityöstä. Konserniesikunnassa on jatkettu työllisyyspalveluiden strategista ohjausta ja seurattu aiempien sovittujen toimenpiteiden toimeenpanoa. 4
Konserniesikunta Palveluvalikkoa on laajennettu ja olemassa olevaa toimintaa kehitetään ja täydennetään eri hankkeiden kautta: - Ohjaamo Espoo käynnistyi 8/2015 - Työllisyyskonsertti Sello käynnistyi 10/2015 - Työllisyyspoliittista avustusta on haettu vaikeasti työllistyvien osaamisen ja suomen kielen vahvistamiseen sekä työtoimintajaksojen opinnollistamiseen - Korkeasti koulutettujen hankehakua valmistellaan yhdessä PKS-kuntien ja Elyn kesken Osallistutaan kaupunkikeskusten kehittämiseen, niiden vahvuuksien määrittelyyn ja maankäytön suunnittelutavoitteiden asettamiseen. Länsimetron kehityskäytävä toimii perustana elinvoimaiselle yritystoiminnalle, monipuolisille asuminen ratkaisuille ja toimiville kuntapalveluille. Kaupungin keskeiset kehittämistavoitteet Länsimetron kehitysvyöhykkeelle on määritelty ja hyväksytty. Tavoitteita on määritelty ja valmisteltu laajassa yhteistyössä kuluvan vuoden aikana. Tavoitteet hyväksytään Kiky ja Keke -ohjelmien ohjausryhmien kokouksissa loppuvuoden aikana. 5
Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin hinta. Terveyspalvelujen kustannukset / asukas. Aikuissosiaalityön henkilöstökustannukset / toimeentulotukea saavat kotitaloudet. Toteumat ilman deflatointia: Kotihoito Kotihoidon asiakaspalvelutunnin hinta KA (= henkilöstökulut sis. eläkemenoperusteiset maksut +työvoimavuokraus) tuotettua asiakaspalvelutuntia kohden ( oma + vuokratyön tuottamat asiakaspalvelutunnit arki, ilta, viikonloppu), tuntihintaan sisältyy palvelutarpeen arviointi. 1-9 2014 70,03 1-9 2015 73,40 (+ 4,8 %) Aikuissosiaalityön henkilöstökustannukset / toimeentulotukea saavat kotitaloudet. 1 9 /2014: 73,75 1 9 /2015: 73,37 (-0,51 %) Terveyspalveluiden toiminnan kustannukset / asukas: 1-9/2014: 287,49 1-9/2015: 286,27 6
Sosiaali- ja terveystoimi Muutos: -0,43 % Koko vuoden kustannukset /asukas 1-12/2014: 404,13 ennuste 1-12/2015: 404,88 * *= menoista vähennetty 1,3 milj. 2015 saatua ICT-rahaa Muutos 0,19 % ei toteudu. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Toimintakate, M Toimintakate alkuperäisessä talousarviossa on 700,9 milj. euroa. Toimintakate 31.10.2015 oli 579,2 milj. euroa. Ennuste 31.12.2015 on 700,8 milj. euroa. 7
Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Terveysasemien palvelukyky paranee Kaupungin yhteinen tulostavoite / Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on korkeintaan 14pv T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani Terveysasemien T3: tammikuu: 16 vrk helmikuu: 22 vrk maaliskuu 23 vrk huhtikuu: 24 vrk toukokuu. 19 vrk kesäkuu: 20 vrk heinäkuu: 19 vrk elokuu: 17 vrk syyskuu: 17 vrk lokakuu: 14 vrk Lokakuun tilanteen mukaan tavoite toteutuu. Tavoitteen mittausajankohtaa ei ole määritelty. 8
Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Sosiaali- ja terveystoimi Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin että he pystyvät asumaan kotonaan Akuutisti sairastuneiden hoito, kuntoutus ja kotiutus on tehokasta Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvian osuus yli 75-v. Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus yli 75+ väestöstä oli: Hoitojaksojen pituus vuodeosastoilla Asiakastyön osuus kotihoidossa 31.12.2014 8,0 % 30.6.2015 on 8,12 % (Väestönkasvu 75+ jaettu tasaisesti) Hoitojakson KA pituus: 1.1.-30.10.2014 oli 19,58 1.1.-30.10 2015 oli 20,40 Asiakastyön osuus kotihoidossa 092014 oli 40,0 % 092015 oli 38,6 % ei toteudu. Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenäkohderyhmänä 13-17 vuotiaat Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Sijoitettuina olevien lasten/nuorten määrä ja osuus ikäluokasta 13-17 v., sekä näistä kiireellisesti sijoitettujen määrä ja osuus ikäluokasta. Tavoite 31.12.2015 (kum.): 340 sijoitettua lasta/nuorta (2,25 % ikäluokasta), joista kiireellisesti sijoitettuja 121 lasta/nuorta (0,80% ikäluokasta) 13-17v sijoitetut, kum. Sijoitetut yhteensä (osuus ikäluokasta, vuoden keskiväestö) 1 9 /2014: 299 lasta/nuorta (1,98%) 1 9 /2015: 288 lasta/nuorta (1,90%) kiireellisesti sijoitettujen määrä (osuus ikäluokasta, vuoden keskiväestö) 1 9 /2014: 77 lasta/nuorta (0,51%) 1 9 /2015: 85 lasta/nuorta (0,56%) Kokonaissijoitettujen määrä ja osuus ikäluokasta on vähentynyt. Sen sijaan kiireellisesti sijoitettujen määrä ja osuus on edelleen kasvanut. toteutuu osittain. 9
Sivistystoimi Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate Tavoite ei toteudu liian suuren tulo-odotteen takia. ei toteudu. Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Yksikköhinnat, palveluiden tuottamisen tehokkuus Tiedot saadaan tilinpäätöstilanteessa. Tavoite toteutuu osittain. ei toteudu. 10
Sivistystoimi Sivistystoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. Koulutus-, lisäopetus- ja työpajapaikat suhteessa tarpeeseen. Yhteishaun tulosten perusteella lukioon pääsy tiukentui. Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystytään kuitenkin tarjoamaan kaikille peruskoulun päättäville nuorille, jotka eivät saa muuta toisen asteen koulutuspaikkaa. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten pilotointi on toteutunut. Tieto koulujen määrästä saadaan syksyllä. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) paranee. OPH:n tulosrahoitusmittari Työllistyneiden ja jatko-opintoihin sijoittuneiden osuus (53,7%) parantui 54,3 prosenttiin. 11
Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Sivistystoimi Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. Asiakastyytyväisyys Oppimiskeskuksen tulokset tulevat pohjautumaan loppuvuodesta tehtävään asiakastyytyväisyyskyselyyn. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsee 7 vuorokauden kuluessa Palvelun 7 vuorokauden kuluessa saaneet oppilas- ja opiskelijahuollon asiakkaat Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden piiriin pääsy tiedot valmistuvat vuoden 2015 lopussa. Sukossa opiskeluhuoltosuunnitelmat päivitetään lukuvuoden 2015-2016 aikana. Svebin yksikkökohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat valmistuvat syyskuun loppuun mennessä ja ne päivitetään syksyllä. ei toteudu. 12
Sivistystoimi Sivistystoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Espoolaisten koululaisten oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Perusopetuksen kansalliset oppimistulosten seuranta- arvioinnit (KARVI), ylioppilaskirjoitusten puoltoäänet. Valtakunnalliseen matematiikan oppimistulosten arviointiin on osallistuttu. Tulokset saadaan syksyllä. Kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten arviointi valmistuu syksyyn mennessä. 13
Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate. Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan. Alkuperäinen toimintakate oli -62,5 milj. euroa. Talousarvion 31.10. ennusteen mukaan toimintakatteeksi tulee -54,7 milj. euroa. Ennusteen toimintakate on 7,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Tuottavuus paranee vähintään 1,8 %. Tuottavuuden kasvu Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Toiminnan kustannustehokkuus on noussut eri toiminnoissa. Ylläpidettävien kohteiden määrä on kasvanut edellisvuodesta käyttömenojen pysyessä ennallaan. 14
Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Tekninen ja ympäristötoimi Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Tilakustannukset/asukas Tatu-ohjelman tiloja koskevat toimenpiteet Tilankustannukset alenivat 1,1 %, 610,270 euroa/asukas lokakuussa 2015 ( 617 euroa/asukas vuonna 2014). Tatu-ohjelman toimenpiteet edenneet projektisuunnitelmien mukaisesti. Lopulliset käyttö- ja energiakustannusten seurantatiedot saadaan vuoden lopussa. 15
ESPOON KAPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen ja ympäristötoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asiakkaille. Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Palvelutasomittariston kehittäminen Tilakustannukset alenivat 1,1 %, kustannus 610 euroa/asukas lokakuussa 2015 (617 euroa/asukas vuonna 2014). Tilatehokkuus parani 1,2 % edellisvuoteen verrattuna, luku oli 4,25 lokakuussa 2015 (4,3 vuonna 2014). Tilojen käyttötaloudellisuutta ja energiatehokkuutta on edistetty investointien ja korjausrakentamisen yhteydessä. Tilakustannukset ja palvelutaso/mittariston kehittäminen etenee projektisuunnitelman mukaisesti. Uusitun toimitilaprosessin tavoitteena on parantaa tila- ja kustannustehokkuutta sekä asiakaslähtöisyyttä. 16
Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen ja ympäristötoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Asuntotonttien asemakaavoitustavoitetta kasvatetaan 25 % voimassa olevaan MAL aie-sopimukseen verrattuna vuodesta 2016. Kaavoituksen ja asuntotuotannon määrä Kaupungin tavoite kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle tullaan ylittämään. Lokakuun loppuun mennessä on alkanut yhteensä 2 695 asunnon rakentaminen. KSL hyväksyi tai hyväksyi KH:lle 31.10. mennessä 306 100 k-m 2 asuinkerrosalaa. MAL-tavoite kaupungissa hyväksytyille asemakaavoille on 250 000 k-m². Tämä luku oli 417 800 k-m 2 asemakaavoille 31.10. mennessä. Valmistelut, että asuntokaavoituksen määrä nostetaan MAL -sopimuksen tarkoittamalla tavalla 25 % vuodesta 2016, ovat käynnissä. Kaavoitusohjelma 2014-2017 on laadittu siten, että MAL-tavoite saavutetaan tulevina vuosina. Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti SAVU I-III -vyöhykkeille hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. 17
Tekninen ja ympäristötoimi Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Tiivistetään kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuntojen, uusien työpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittuminen metron kehittämisvyöhykkeelle. Kaavoituksen ja investointien eteneminen. Otaniemessä sekä Otaniemen keskustan että Dipolin asemakaavat ovat saaneet lainvoiman. Tapiolaan lisärakentamista tuovat Ahertajankulman ja Tuuliniitty II:n asemakaavat on hyväksytty valtuustossa syksyllä. Suurpellon keskuksen asemakaavan muutos (kaupalliset palvelut) ja Espoon Asuntojen Oy:n täydennysrakentamista sisältänyt asemakaava Tiistilässä hyväksyttiin valtuustossa lokakuussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Piispanportin asemakaavan (Matinkylän Elä ja Asu -keskus). Tynnyripuiston ja Palokärjen kaavaehdotukset ovat olleet nähtävillä. Niittykallion asemakaava on ehdotusvaiheessa. Finnoon osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä marraskuussa 2015. Kivenlahden osayleiskaavan valmistelu käynnistetään alkuvuodesta 2016. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee. Luodaan edellytykset kaupunkiradan ja sen lähialueiden kehittämiselle. Toteutuneet toimenpiteet Edellytysten luominen etenee. Länsimetron jatkeen rakentaminen ja suunnittelu etenee. Vaiheen 2 osalta työtunneleiden valmiusaste on noin 90 %. Ensimmäiset varsinaiset metrotunnetien ja asemien louhintaurakat on kilpailutettu. Viimeisenä louhintaurakkana tullaan kilpailuttamaan 18
Tekninen ja ympäristötoimi Sammalvuoren varikon urakka, johon sisällytetään louhintatöiden lisäksi myös rakennustekniset ja talotekniset työt. Länsimetron jatkeen asemaseutujen asemakaavoitus on käynnissä. Kivenlahden osayleiskaavan valmistelu käynnistetään alkuvuodesta 2016. Tutkitaan ja luodaan edellytykset metron jatkeen vaikutuspiiriin 70 000 asukkaalle vuoteen 2050 mennessä. Finnoon osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä marraskuussa 2015. Espoon kaupunkiradan mahdollistavat asemakaavat ovat lainvoimaisia. Liikenneviraston laatima ratasuunnitelma Espoon kaupunkiradalle välille Leppävaara-Kauklahti on hyväksytty. Finnoo-Djupsundsbäckenin asemakaava hyväksyttiin ehdotuksena KH:lle lokakuussa. Kivenlahden ja Kaitaan metrokeskusten asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat olleet nähtävillä syksyllä 2015. 19
Palveluliiketoimi Palveluliiketoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Palvelutuotannon taloudellinen tehokkuus lisääntyy. Tuottavuus paranee vähintään 1,8 %. Tuottavuuden kasvu 31.10.2015 tilanteesta tehdyllä tulosennusteella ei tulla saavuttamaan 1,8 % tuottavuustavoitetta. ei toteudu. Tulosvastuullisten yksiköiden tulos pysyy hyvällä tasolla. 1% Tulos/liikevaihto - % 20