Esa Iivonen MLL:n Järvi-Suomen piirin seminaari Kuopiossa 11.11.2016 Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä
Lapsivaikutusten arviointi Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsen oikeuksien sopimus ja siinä turvatut lapsen oikeudet muodostavat perustan lapsivaikutusten arvioinnille. Lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen. 2
Vaikutusten ulottuvuuksia Vaikutus = seuraus, tulos, aikaansaannos, jälki Suomen kielen perussanakirja Päätöksen vaikutukset voivat olla erityyppisiä. Vaikutuksia voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti: myönteiset kielteiset vaikutukset välittömät välilliset vaikutukset vaikutukset kohdealueella muualla tarkoitetut ei-tarkoitetut vaikutukset ennakoidut ei-ennakoidut vaikutukset 3
Lapsivaikutusten arviointi Tuo esiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset. Vaikutuksia arvioimalla voidaan tehdä lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta parempia päätöksiä. Näin saadaan myös taloudellisesti parempia päätöksiä. Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden käyttöön. Lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa. 4
Vaikutusten arviointi eri vaiheissa Ennakkoarviointi: Suunnitteilla olevan päätöksen tai toimenpiteen vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä. Prosessiarviointi: Vaikutuksia analysoidaan päätöksen toimeenpanon tai toiminnan toteutuksen yhteydessä. Seuranta-arviointi: Selvitetään, minkälaisia vaikutuksia päätöksellä tai toimenpiteellä on ollut. Eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan. 5
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen kunnassa - Terveydenhuoltolaki 11 Kunnan ja sairaanhoitopiirin on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. 6
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa - Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle Kunnan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. 7
Sosiaalihuoltolain toimeenpano edellyttää lapsivaikutusten arviointia (1) Sosiaalihuoltolain mukaan lain tarkoituksena mm. edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta sekä vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta (SHL 1 ) Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (SHL 5 ) Rakenteellisella sosiaalityöllä huolehdittava hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (SHL 7 ) 8
Sosiaalihuoltolain toimeenpano edellyttää lapsivaikutusten arviointia (2) Kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (SHL 9 ) Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta. Palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin (SHL 10 ) 9
Vaikutusten arviointi osa hyvää hallintoa Vaikutusten ennakkoarviointi kuuluu hyvään valmisteluun. Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset (hallintolaki 11 ) 10
Kuntaliiton suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista (2011) Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa päättäjien on tarkasteltava eri vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätösesitysten vaikutusta tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Päätösesityksiä ja tavoitteita asetettaessa esitetään vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto. Kunta tekee linjauksen ennakkoarviointia vaativista päätöksistä. 11
Lapsivaikutusten arvioinnin nykytila kunnissa Kunnissa noin kolmasosa on käyttänyt ennakkoarviointia (vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen) jossakin päätöksenteon yhteydessä. Näistä kunnista noin 70 % on tarkastellut päätösten vaikutuksia lapsiin. Siten noin neljäsosassa kunnista on jollain tavoin tehty lapsivaikutusten arviointeja ennen päätöksentekoa. Sotkanet-tietokanta ja Ståhl, Wiss, Hakamäki & Saaristo: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa Tutkimuksesta tiiviisti 31, THL 2015 12
Lapsivaikutusten arviointi lisääntymässä kunnissa Vaikutusten arviointi ei ole teknisesti vaikeaa, tekemättä jättämisessä on kysymys lähinnä vanhasta toimintakulttuurista ja muutosvastarinnasta. Arviointia perustellaan lähinnä hyvällä hallinnolla, lainsäädännön velvoitteilla ja kustannussäästöillä. Arvioinneissa tietoperustana on yleensä aikuisten tieto lapsista, toistaiseksi käytetään varsin vähän lapsilta kerättyä tietoa. Arvioinnista saatavien hyötyjen osoittaminen motivoi arviointien tekemiseen. 13
Lapsivaikutusten arvioinnin tarkastelunäkökulmia Lapsivaikutusten arviointi väestöryhmäkohtaisena ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointina, jossa vaikutuksia arvioidaan lapsiväestön hyvinvointiin ja terveyteen Lapsivaikutusten arviointi lasten oikeuksien toteutumisen arviointina, jossa lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut lapsen oikeudet ovat arvioinnin lähtökohtana. Lapsenoikeusperustainen/oikeudellinen lapsivaikutusten arviointi Näiden kahden tarkastelunäkökulman yhdistäminen 14
Lapsivaikutusten arviointi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa Tavoitteena: Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen. Mallinnetaan ja otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi eli väline lapsen edun selvittämiseen päätöksenteon perustaksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana. 15
Julkisen vallan edistettävä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomen perustuslain 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta. Lapsen oikeuksien sopimus lasten ihmisoikeuksien perustana. 16
Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava. Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsen oikeuksien sopimuksen teksti: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2 17
Lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi Lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvataan lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta keskeiset oikeudet. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi (4 artikla). 18
Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien ryhmittely Lapsen määritelmä: Lapset alle 18-vuotiaita Sopimuksen yleiset periaatteet Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet Perheympäristö ja sijaishuolto Perusterveydenhuolto ja sosiaaliturva Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta Erityiset turvaamistoimenpiteet 19
Miten päätös vaikuttaa lasten oikeuksiin? Kuten lapsen oikeuteen kehitykseen syrjimättömyyteen (yhdenvertaisuusperiaate) esittää näkemyksensä ja saada näkemyksensä huomioon otetuksi terveyteen ja terveyspalveluihin koulutukseen riittävään elintasoon vapaa-aikaan, leikkiin ja harrastustoimintaan turvalliseen kasvuympäristöön ja suojeluun saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi ratkaisussa 20
Lapsivaikutusten arviointi Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Päätöksen vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen on tunnistettava ennen kuin tehdään yksittäistä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. 21
Lasten etu selvitetään lapsivaikutusten arvioinnilla Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten ratkaisuvaihtoehdot toteuttavat lapsen etua? Miten päätös tai toiminta voidaan toteuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla? Lapsen etu tulee määrittää tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten erityistilanteen mukaisesti. Kyseessä olevien lasten tilanne, olosuhteet ja tarpeet otetaan huomioon arvioinnissa. 22
Vaikutusten arvioinnin kolme tasoa Lapsiväestö: Esimerkiksi arvioidaan kunnan talousarvioehdotuksen lapsivaikutukset Määrätty lapsiryhmä: Esimerkiksi kouluverkkoa tai varhaiskasvatuksen toteuttamista koskevan päätöksen vaikutusten arviointi Yksittäinen lapsi: Arviointi lapsikohtaisten hallintopäätösten yhteydessä, esimerkiksi päätös erityisen tuen järjestämisestä oppilaalle tai päätös lapsen huostaanotosta 23
Lapsivaikutusten arviointi osaksi valmisteluprosessia Lapsivaikutusten arviointi säännönmukaiseksi osaksi valmisteluprosessia Vaikutusten arviointi on tehtävä riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua. Vaikutusten arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja ja -käytäntöjä. Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen arvioinnissa Arvioinnin tulokset otettava huomioon päätöksen jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa 24
Tiedon monipuolinen hyödyntäminen Vaikutuksia arvioitaessa tarvitaan sekä lapsia koskevaa asiantuntijatietoa että lasten omaa kokemustietoa. - Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kokemusasiantuntemuksen hyödyntäminen - Kansalaisjärjestöt - Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät - Tilasto- ja indikaattoritieto - Tutkimustieto Järjestöt kunnan kumppanina vaikutusten arvioinnissa. 25
Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet vaikutusten arvioinnissa Syrjimättömyys: Miten ratkaisu vaikuttaa erilaisiin lapsiin? Esimerkiksi tyttöihin/poikiin, kielellisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin, vammaisiin lapsiin, pakolaislapsiin Lapsen oikeus kehitykseen: Miten ratkaisu vaikuttaa lasten kehityksen eri osa-alueisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Onko lapsia kuultu ratkaisun valmistelussa ja kuullaanko heitä toteutuksessa ja seurannassa? Lapsen edun ensisijaisuus: Miten ratkaisu huomioi lasten oikeudet? Kokonaisarvio lasten oikeuksien toteutumisesta. 26
Lapsen oikeus syrjimättömyyteen Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikla Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella. Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta. 27
Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen tarkoitus Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu (3 artikla). Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen sekä lapsen kokonaisvaltainen kehitys. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 lapsen oikeudesta saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi, lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit: http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komitean-yleiskommentit/ https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/ykn-lapsen-oikeuksienkomitean-yleiskommentit/yleiskommentit-ja-niiden-suomennokset/ 28
Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen aktiivinen soveltaminen Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää aktiivisia toimenpiteitä kaikilla julkisen hallinnon tasoilla. Jokaisen lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeuselimen tulee soveltaa lapsen edun periaatetta järjestelmällisesti harkitessaan, kuinka niiden päätökset ja toimet vaikuttavat tai tulevat vaikuttamaan lasten oikeuksiin. Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 lapsen oikeuksien sopimuksen yleisistä täytäntöönpanotoimista 29
Lapsen oikeus kehittymiseen Lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artikla Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen lapsen fyysisen, henkisen, hengellisen, moraalisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen. 30
Lapsen näkemysten kunnioittaminen Lapsen oikeus tulla kuulluksi Lapsen osallisuus (LOS 12 artikla) Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa heitä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa. Lasten näkemysten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. 31
Lapsen oikeus tulla kuulluksi Lasten kuulemisen toteuttamisessa kannattaa hyödyntää lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2009 antamaa yleiskommenttia (nro 12) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi. Lapsen oikeus tulla kuulluksi koskee sekä yksittäistä lasta että lapsiryhmiä. Lapsia tulee rohkaista muodostamaan mielipiteensä sekä luoda ympäristö, jossa lapsen voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi. 32
Lasten kuulemisen perusedellytykset (1) Lapsen oikeuksien komitea korostaa lapsen kuulemista koskevassa yleiskommentissaan, että menettelyjen, joissa kuullaan lasta tai lapsia tulee olla: Avoimia ja informatiivisia Vapaaehtoisia Lapsia ja lasten näkemyksiä kunnioittavia Merkityksellisiä 33
Lasten kuulemisen perusedellytykset (2) Lapsille sopivia, lapsiystävälliset ympäristöt ja työskentelytavat Kaikille lapsille avoimia (syrjimättömyys) Koulutukseen perustuvia, aikuisia valmennettava lasten kuulemiseen Turvallisia Vastuullisia, seurantaan ja arviointiin sitoutuminen 34
Kuuleminen osana vaikutusten arviointia Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun (hallintolaki 34 ) Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta (hallintolaki 41 ) Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa (nuorisolaki 8 ) 35
Lasten ja nuorten osallisuus arvioinnissa Lapsiystävällinen kuuleminen ja osallistuminen Lapsiystävälliset menetelmät, esimerkiksi lasten haastattelut, kyselyt, sadutus, piirtäminen, kirjoittaminen, valokuvaaminen Kuuleminen ja osallisuus arjen kasvuympäristöissä: päiväkodit, koulu, aamu- ja iltapäivätoiminta, vapaa-ajantoiminnot Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa Yhteistyö järjestöjen kanssa, esimerkiksi perhekahvilat 36
Lasten kuuleminen kouluverkkoa koskevassa selvityksessä Lohjalla (1) Alakoululaiset lapset pohtivat keväällä 2015 toteutetussa osallisuustyöpajassa (Lohjan 16 koulusta kustakin 2 oppilasta ja 1 aikuinen) pienryhmissä seuraavia kysymyksiä: Mikä on parasta koulussa? Miltä tuntuisi vaihtaa koulua? Miltä tuntuisi, jos omaan kouluun tulisi uusia oppilaita? Mikä voisi helpottaa omaa koulun vaihtoa? Mitä huolenaiheita mahdollinen oman koulun lakkautus voisi herättää? 37
Lasten kuuleminen kouluverkkoa koskevassa selvityksessä Lohjalla (2) Lasten vastauksissa korostettiin kavereiden, kivan opettajan, hyvän välituntialueen ja turvallisen oppimisympäristön, jossa ei kiusata, merkitystä. Huoli kaverisuhteiden säilymisestä Tutustuminen uuteen kouluun ja opettajaan hyvissä ajoin tärkeää Huoli kiusaamisesta ja yhteisöllisyyden puutteesta Koulumatkojen muuttuminen Hyvinä puolina nähtiin, että uusi ympäristö voi mahdollistaa uusia kavereita, harrastuksia, tapahtumia ja parempia tiloja. 38
Vaikutusten merkittävyyden harkinta (1) Lähde: Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta Millainen on päätöksen vaikutuksen kohteena oleva lasten määrä? Miten päätös vaikuttaa eri lapsiryhmiin ja erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin? (esim. vammaiset lapset, köyhissä perheissä elävät lapset, sijoitetut lapset, pakolaislapset) Mikä on vaikutusten kesto, mitkä vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja mitkä pitkäaikaisia? Kuinka todennäköisesti vaikutus toteutuu? Mitkä ovat päätöksen vaikutusten kohteena olevien lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa käsitykset asiasta? 39
Vaikutusten merkittävyyden harkinta (2) Mikä on vaikutuksen vakavuus, peruuttamattomuus ja mitkä ovat vaikutuksen lieventämismahdollisuudet? Aiheuttaako vaikutus kuolemia, vammautumisia tai muita oireita? Onko vaikutus osa laajempaa vaikutusketjua/-verkkoa ja siksi tärkeä? Onko päätöksellä yhteisvaikutuksia tai kumuloituvia vaikutuksia? Liittyykö päätökseen ristiriitaisia vaikutuksia? Onko päätös osa laajempaa muutosta, jossa yksittäinen päätös ei yksinään aiheuta merkittävää vaikutusta, mutta muutos yhteisvaikutuksiltaan on merkittävä? 40
Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (1) Tunnistetaan tarve vaikutusten arvioinnille. Jos valmisteltavalla asialla todetaan olevan vaikutuksia lapsiin, aloitetaan tarkempi vaikutusten arviointi. Arvioinnin laajuus ja menetelmät riippuvat päätettävän asian luonteesta. Tiedon kerääminen, johon sisältyy myös tietojen kerääminen lapsilta ja nuorilta Kerätyn tiedon pohjalta vaikutusten tunnistaminen ja analysointi hyödyntäen lapsen oikeuksien sopimusta Vaihtoehtojen vertailu 41
Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (2) Analyysin tuloksena esitetään päätöksentekoa varten suositukset muutosehdotuksista, vaihtoehdoista ja parannuksista. Raportointi ja arvioinnin tulosten julkistaminen Arvioinnin tulosten huomioon ottaminen jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa Päätös ja siitä tiedottaminen, myös lapsille ja nuorille Päätöksen seuranta ja toteutuneiden vaikutusten arviointi 42
Tavanomainen ennakkoarviointi Tapani Kauppinen (THL) - Esimerkkejä arviointiprosesseista Niin sanottua tavanomaista ennakkoarviointia käytetään laajempien päätösten valmistelussa. Arviointia voi tehdä laajempi työryhmä. Prosessissa on useita työvaiheita, kuten vaikutusten kohteena olevien sekä muiden alojen toimijoiden kuulemista ja osallistumista sekä muuta tiedon keruuta. Vaikutuksia arvioidaan vertailemalla eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia keskenään. 43
Nopea kolmivaiheinen ennakkoarviointi Tapani Kauppinen (THL) - Esimerkkejä arviointiprosesseista Malli kehitetty kuntien lautakuntapäätösten arvioimiseen Voidaan toteuttaa muutamassa tunnissa esim. työkokouksessa. Valmistelijat tunnistavat erilaiset ratkaisuvaihtoehdot arvioivat valmisteltavan päätöksen vaikutuksia vertailevat eri vaihtoehtojen vaikutuksia taulukoimalla päätösvaihtoehdot ja niiden vaikutukset Ennakkoarviointi liitetään lautakunnan esityslistaan ja esittelijä käyttää sitä perusteluna omalle päätösehdotukselleen. 44
Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Esa Iivonen & Kirsi Pollari (2016) Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten oikeudellinen ennakkoarviointi on toteutettu STM:n koordinoiman lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toimeksiannosta. Arviointi on toteutettu lapsenoikeusperustaisesti, jossa lähtökohtana ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Arvioinnissa esitetään suosituksia sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelua ja päätöksentekoa varten. 45
Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arvioinnissa esitettyjä suosituksia (1) Huolehditaan, että sote-palveluiden järjestämistä ja tuottamista koskeva lainsäädäntö tukee ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon sisältölaeissa turvattuja oikeuksia > lainsäädännön toimivasta kokonaisuudesta huolehtiminen Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointia jatketaan koko valmistelun ajan ja toteutuksen aikana. Varmistetaan lähipalveluperiaatteen toteutuminen lasten, nuorten perheiden arjen palveluissa, kuten neuvolat, oppilashuolto, perhekeskustoiminta 46
Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arvioinnissa esitettyjä suosituksia (2) Huolehditaan, että maakunnilla on riittävät resurssit ja osaaminen sote-palveluiden hankintaan, koordinointiin ja yhteensovittamiseen Varmistetaan, että uudistuksen toimeenpanon ohjaukseen on riittävät voimavarat Laatutekijöitä painotetaan sote-palveluiden hankinnoissa Ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien edistämisvelvoite huomioidaan sote-palveluiden hankinnoissa ja sopimuksissa 47
Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arvioinnissa esitettyjä suosituksia (3) Valinnanvapauden toteutuksessa otetaan huomioon lasten ja nuorten erityistarpeet. Kuntien ja maakuntien valtionrahoituksessa varmistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen riittävä painoarvo Huolehditaan, että sekä maakunnat että kunnat avustavat kansalaisjärjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Lapsivaikutusten arviointi kirjataan sote-järjestämislakiin. Varmistetaan sekä lasten ja nuorten asiakasosallisuuden että asukasosallisuuden toteutuminen 48
Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arvioinnissa esitettyjä suosituksia (4) Perustetaan lasten ja nuorten maakunnalliset oikeusturvakeskukset. Keskuksessa toimisivat maakunnallinen lapsiasiamies sekä maakunnalliset lasten ja nuorten sosiaali- ja potilasasiamiehet. Varmistetaan, että kunnilla on sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen riittävät voimavarat lasten ja nuorten palveluiden (varhaiskasvatus, koulutus ja vapaa-ajan palvelut) järjestämiseen. Huolehditaan kuntien ja maakuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta lapsi-, nuori- ja perhelähtöisellä tavalla > kunnan ja maakunnan palveluiden integraatio 49
Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (1) Lapsivaikutusten arvioinnilla haetaan tilanteessa lasten etua parhaiten toteuttavaa ratkaisua. Miten päätös voidaan totuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla? Lapsen edun ensisijaisuus, LOS 3 artikla (+ koko LOS:n sisältö) Miten lapsia kuullaan ja miten lapset voivat vaikuttaa päätökseen? Lapsen näkemysten kunnioittaminen, lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla Mitä vaikutuksia päätöksellä on erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Syrjimättömyys, LOS 2 artikla 50
Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (2) Miten päätöksellä voidaan parhaiten turvata lasten kehitys? Lapsen oikeus kehitykseen, LOS 6 artikla (+ koko LOS:n sisältö) Miten eri ratkaisuvaihtoehdot tukevat lapsen oppimista ja koulunkäyntiä? Lapsen oikeus saada opetusta LOS 28 artikla Miten tuetaan lapsen valmiuksien mahdollisimman täyttä kehittymistä? Lapsen koulutuksen päämäärät LOS 29 artikla 51
Lapsivaikutusten arviointi koulua koskevassa päätöksenteossa (3) Miten päätös vaikuttaa lasten terveyteen ja terveyspalveluihin? LOS 24 artikla Miten päätös vaikuttaa vammaisten lasten tai vähemmistöihin kuuluvien lasten koulunkäyntiin? LOS artiklat 23 ja 30 Miten päätös vaikuttaa lasten vapaa-aikaan, harrastuksiin, leikkimahdollisuuksiin ja osallistumiseen kulttuuriin? LOS 31 artikla Muut lapsen oikeudet, joiden päätös voi vaikuttaa 52
Lisätietoa vaikutusten arvioinnista (1) Liisa Heinämäki Tapani Kauppinen: Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä (THL, 2010) https://www.julkari.fi/handle/10024/80048 Ohjeita ja näkökulmia lapsivaikutusten ennakkoarviointiin kunnan päätöksenteossa (Suomen Unicef, 2015) www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta/lapsiystavallinenmateriaalipankki Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Stakes, 2006) http://www.julkari.fi/handle/10024/75271 Kirsi Alila: Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7) http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/04/lapsivaikutusten_arviointi.pdf 53
Lisätietoa vaikutusten arvioinnista (2) Salme Sundquist & Leena Oulasvirta (toim.) Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliitto, 2011) http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/arviointi-laatu/ennarv/sivut/default.aspx Säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeet (OM:n julkaisuja 2007:6) http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/200706saadosehdotustenvai kutustenarviointi.ohjeet.html Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75241 (STM:n julkaisuja 2016:2) Esa Iivonen & Kirsi Pollari: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten oikeudellinen ennakkoarviointi (2016) http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsen-oikeuksien-sopimukseen-pohjautuvaennakkoarvio-sote-uudistuksesta-on-valmistunut 54
Lisätietoa vaikutusten arvioinnista (3) Tapani Kauppinen: Kuntien tulevaisuus haltuun Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä (THL, 2011) https://www.julkari.fi/handle/10024/80038 Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Ohjeistus (Suomen ev.-lut. kirkko, 2015) http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/89a630f75c56617fc2257c5a00489e6d/$file/lava_ohjeis tus_2015_www.pdf Outi Slant & Kati Rantala: Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja vuoden 2012 hallituksen esityksissä (OPTL:n tutkimustiedonantoja 122, 2013) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152539 55
MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. www.mll.fi Twitter @MLL_fi Twitter @EsaIivonen