TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet ALKUKARTOITUKSET

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet ALKUKARTOITUKSET Vuonna 2009 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun valtionapua saaneiden hankkeiden alkukartoitusten yhteenveto Tilanne 31.12.2009 Sirpa Pursiainen & Nina Eskola Pirkanmaan ammattiopisto Yhteyshenkilö: Nina Eskola nina.eskola@pirko.fi 050-5761553

Sisällys: 1 Lähtötilanteen kartoitus...3 1.1 Lähtötilanteen dokumentointi...3 1.2 Hankkeiden lähtökohdat eli kehittämistarpeen syyt....3 1.2.1 Opetussuunnitelman näkökulmasta...3 1.2.2 Opiskelijan näkökulmasta...4 1.2.3 Työelämän näkökulmasta...4 1.2.4 Oppilaitoksen näkökulmasta...4 2 Organisaatioiden nykyisten työssäoppimisen käytänteiden vahvuudet ja heikkoudet...5 2.1 Työssäoppimisen suunnittelu...5 2.1.1 Vahvuudet...5 2.1.2 Kehittämishaasteet...5 2.2 Työssäoppimisen toimeenpano...6 2.2.1 Vahvuudet...6 2.2.2 Kehittämishaasteet...7 2.3.Työssäoppimisen laadunarviointi...7 2.3.1 Vahvuudet...7 2.3.2 Kehitämishaasteet...8 2.4. Työssäoppimisen kehittäminen...8 2.4.1 Vahvuudet...8 2.4.2 Kehittämishaasteet...9 3 Hankkeiden konkreettiset tavoitteet...10 3.1 Opiskelijoiden yksilöllisiin opintopolkuihin liittyvät tavoitteet...10 3.2 Oppilaitoksen toimintaan ja opetuksen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet...10 3.2.1 Opetuksen integrointi työelämälähtöisyys huomioiden...10 3.2.2 Opetussuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö...11 3.2.3 Oppilaitosten yksilölliset tarpeet...11 3.3 Työelämän ja alueellisiin tarpeisiin liittyvät tavoitteet...11 3.4 Malleihin ja menetelmiin liittyvät tavoitteet...12 4 Toiminnan muutoksella halutut tulokset ja suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi....13 5 Hankkeiden toiminnan ja tulosten mittaaminen...15 5.1 Määrällinen tulosten mittaaminen ja kuvaaminen...16 5.1.1 Työssäoppimisen toteutuminen...16 5.1.2 Oppilaitoksen toimintaan liittyvät mittarit...16 5.1.3 Työelämään liittyvät mittarit...16 5.2 Laadullinen tiedonkeruu ja tulosten kuvaaminen...16 2

1 Lähtötilanteen kartoitus Lähtötilanteen kartoitusta hankkeissa on tehty erilaisista näkökulmista ja kartoitukseen ovat osallistuneet hankkeesta riippuen erilaiset tahot. Kartoitusten tekemiseen ovat osallistuneet oppilaitoksen johto ja alojen vastuuhenkilöt, opettajat ja oppilashuollon sidosryhmät, työelämän edustajat sekä oppilaat. Tietoa tarpeista on kertynyt myös vuosien varrelta kerääntyneistä työssäoppimisjaksojen kokemuksista sekä aikaisemmista hankkeista, kokeiluista ja opettajien työelämäjaksojen kokemuksista. Lähtötilanteen kartoitukseen on kerätty tietoa erilaisia tiedonkeruumenetelmiä hyödyntäen, kuten: Oppilaitoksen sisäiset palaverit (opetusalajohtajat, opettajat, erityisopettajat, opintoohjaajat, hakukoordinaattorit, projektipäälliköt, opiskelijahyvinvointityöryhmät) Opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut (opiskelijaryhmät, työssäoppimisjaksoihin liittyvät vierailut, HOJKS -palaverit, Yritysten ja työelämän edustajien kanssa käydyt keskustelut (ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelukäynneillä, työssäoppimispaikan auditointi- /arviointikäynneillä, opettajien työelämäjaksoilla, järjestetyt neuvottelut ja opetuksen suunnittelupalaverit, työelämän arvioimien tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittaminen) Sähköiset tiedonkeruu järjestelmät (työpaikkaohjaajien palautteet) Lähtötilanteen kartoituksen yhteydessä useat hankkeet ovat peilanneet hanketta ja tarpeita opetussuunnitelmaan. Yritysten arvioimia tulevaisuuden osaamistarpeita on verrattu opetussuunnitelman tavoitteena oleviin osaamistarpeisiin. 1.1 Lähtötilanteen dokumentointi Hankkeet ovat dokumentoineet lähtötilannetta muistioihin käydyistä palavereista, koonneet dokumentoitavia muistioita ja suunnitelmia omiin tallenjärjestilmiinsä, sähköisiin projektikansioihin, sekä TOPLAAJAlle luotuihin wikispaces sivuille ja power point esityksinä Slide Share ohjelmaan. Osa hankkeista on esitellyt alkutilannetta TOPLAAJA- hankkeen seminaarin yhteydessä. Hankkeen dokumentoimien asiakirjojen lisäksi lähtötilannetta kuvaavat oppilaitoksen toimintaa ohjaavat asiakirjat sekä tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Osaltaan hankkeen alkutilannetta dokumentoidaan myös opiskelijoiden haastattelujen pohjalta kirjattaviin henkilökohtaisiin opiskelusuunnitelmiin. 1.2 Hankkeiden lähtökohdat eli kehittämistarpeen syyt. Mistä tarpeesta hanke sai alkunsa, mitä halutaan muuttaa ja miksi? Hankkeiden kehittämistarpeiden pohjalla on oppilaitoskohtaiset, alueelliset ja valtakunnalliset muutokset. Hankkeiden alkukartoituksista heijastuu opetuksen murrosvaihe teoria ja luokkapainotteisesta opetuksesta kohti työelämälähtöistä ja yksilöllisten oppimistarpeiden huomioivaa opettamiskulttuuria. Hankkeiden alkukartoituksista nousee neljä keskeistä kehittämistarvetta, jotka ovat: opetussuunnitelmat, opiskelijoiden tarpeet, työelämän tarpeet ja oppilaitoksen tarpeet. 1.2.1 Opetussuunnitelman näkökulmasta Uudet tutkinnon perusteet ovat korostaneet työelämäyhteistyön ja työelämälähtöisyyden tärkeyttä opiskeltaessa ammattiin. Osassa hankkeista juuri opetussuunnitelman työstäminen on keskeinen kehittämisen kohde. Alkukartoituksista nousee esille seuraavia tarpeita opetussuunnitelman näkökulmasta: Opetuksen järjestämisen vastaaminen suhteessa työelämän tehtäväkokonaisuuksiin 3

Käytännönläheisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen kehittäminen atto-aineiden oppiminen työssäoppimalla. 1.2.2 Opiskelijan näkökulmasta Opiskelijan näkökulmasta laajennetun työssäoppimisen nähdään yleisesti mahdollistavan oppimispolun henkilökohtaistamisen, tukevan ammatilista kasvua, motivoivan alalle ja mahdollistavan työelämäyhteyksien luomisen jo opintojen aikana. Alkukartoituksista nousee esille seuraavia tarpeita opiskelijoiden näkökulmasta: Opiskelijoiden erilaiset oppimisvalmiudet (erityistä tukea tarvitsevat, ne joille koulumuotoinen opetus ei sovellu hyvin, lahjakkaat, kaksoistutkintoa suorittavat, maahanmuuttajat) Opiskelijoiden halu ja tarve erikoistua ja syventää ammatillista osaamista Kouluttautuminen yhteen perustutkintoon ei aina riitä työllistymiseksi Opiskelijoiden halu ja tarve käytännönläheiseen opiskeluun Motivaation lisääntyminen, turvaaminen ja ylläpitäminen Työllistymisen helpottuminen Käytännön opetuksen ja teorian yhdistäminen Koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen ja paremman ammattitaidon saavuttaminen työllistymiseksi Mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun keskeyttämisen jälkeen Työelämän pelisäännöt ja kokemukset opiskelijoille tutummiksi jo opintojen aikana 1.2.3 Työelämän näkökulmasta Muuttuva työelämä ja kilpailutyömarkkinoilla haastaa oppilaitoksia käymään vuoropuhelua työelämän kanssa, jotta opinnot vastaavat työelämän tarpeita ja opiskelijat työllistyvät opiskelemalleen alalle. Työelämä on ehdottanut yhteistyötä oppilaitoksille ja viestinyt erilaisten yhteistyömuotojen tarpeista. Alkukartoituksista nousee esille seuraavia tarpeita työelämän näkökulmasta: Työpaikkaohjaajien tarve ohjaukseen ja koulutukseen (esim. HOPSien laadinta) Työpaikan kehittäminen oppimisympäristönä Osaavan työvoiman turvaaminen Vastaaminen muuttuviin työelämän tarpeisiin Laaja-alaisen työelämäosaamisen oppinen Yritysten henkilöstön asenteisiin vaikuttaminen koskien laajennettua työssäoppimista 1.2.4 Oppilaitoksen näkökulmasta Osalla oppilaitoksista on hyviä kokemuksia aikaisemmista laajennetuista työelämäjaksoista. Työelämäpainottaisen opiskelun nähdään mahdollistavan oppimisen yksilöllistämisen ja sen on koettu tukevan erityisesti erilaisia oppijoita (oppimisvaikeuksia omaavat, lahjakkaat oppilaat, levottomat oppilaat, maahanmuuttajat oppilaat). Alkukartoituksista nousee esille seuraavia tarpeita oppilaitoksen näkökulmasta: Oppilas- ja ryhmäkohtaisen työssäoppimisen kehittäminen Optimaalisen opintopolun rakentaminen ja opintojen loppuun saattaminen Vaihtoehtoisten opiskelutapojen löytäminen (käytännönläheisyys, toiminnallinen opetus, työn oppiminen tekemällä) Perinteinen ammatillinen koulutusmalli sisältää omat rajoituksensa Uudenlaisten työssäoppimisympäristöjen käyttöönotto Keskeytysten vähentäminen ja läpäisyasteen parantaminen Mahdollisuus tarjota opiskelumuoto jo opiskelun keskeyttäneille Opettajille työelämäsuhteiden tiivistäminen Opettajien ammatillisen osaamisen vahvistaminen 4

Työelämälähtöisyyden parantaminen ja monipuolistaminen Sidosryhmäyhteistyön parantaminen Tiedon saaminen alueen työvoimatarpeista Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien uudistamistyö Opettajien osallistuminen työpaikalla tapahtuvaan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen Opettajien asenteisiin vaikuttaminen laajennettua työssäoppimista kohtaan. 2 Organisaatioiden nykyisten työssäoppimisen käytänteiden vahvuudet ja heikkoudet Kuvauksissa apuna on käytetty Oph:n julkaisussa Työssäoppimisen opas kehittyvä työelämäyhteistyö olevaa itsearviointi materiaalia (s.52-58). 2.1 Työssäoppimisen suunnittelu 2.1.1 Vahvuudet Työssäoppimisen suunnitteluvaiheen keskeisiksi vahvuuksiksi hankkeissa nähtiin oppilaitoksen luomat ohjeistukset työssäoppimiseen, toimivat työelämäsuhteet ja riittävä määrä työssäoppimispaikkoja. Oppilaitoksissa on määritelty tarkkaan vastuu työssäoppimisen suunnittelussa jollekin taholle. Työssäoppimispaikkojen hankinnan vaihtoehtoina alkukartoituksissa on kuvattu: opiskelijan omatoimisuus, opiskelijan tukeminen paikan hankinnassa, vastuuopettajan keskeinen rooli ja työssäoppimispaikkojen hankintaan nimetty koordinoiva opettaja. Joissakin oppilaitoksissa pienemmät työryhmät tekevät yhteistyötä työssäoppimisen suunniteluun liittyen. Oppilaitoksen näkökulmasta vahvuudeksi työssäoppimisen suunnittelussa on nähty myös työssäoppimisjaksojen jaksotus lukuvuosisuunnitelmaan koulutusaloittain sekä opettajien sitoutuneisuus. Oppilaitokset ovat luoneet ohjeita, prosessikuvauksia, lomakkeita ja työssäoppimisen kriteereitä työssäoppimisen tueksi. Opiskelijoiden perehdyttäminen työssäoppimisjaksoon on nähty vahvuutena. Opiskelijoiden osaamisen tunnustamisen nähdään osaltaan tukevan työssäoppimisjaksojen suunnittelua. Toimivaa työelämäyhteistyötä kuvataan saamalla ajantasaista tietoa työelämän muutoksista ja osaamisvaatimuksista sekä omaamalla alakohtaisia verkostoja ja henkilösuhteita. Käynnit työssäoppimispaikalla ja opettajan läsnäolo näyttösuunnitelmaa laadittaessa on nähty tukevan kaikkia osapuolia työssäoppimisen suunnittelussa (opiskelija, työpaikkaohjaaja, opettaja). Työssäoppimisen suunnittelua tukevia sähköisistä järjestelmistä alkukartoituksissa mainitaan työssäoppimisen verkkopalvelu. 2.1.2 Kehittämishaasteet Keskeiset kehittämishaasteet työssäoppimisen suunnittelussa liittyvät sisältöihin ja prosessin suunnitteluun, ohjeistukseen sekä arviointiin ja resursseihin. Opiskelijan näkökulmasta kehittämiskohteiksi suunniteluvaiheessa nousevat alkukartoituksista henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kehittäminen paremmaksi ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimisen ohjeistuksen kehittäminen. Opetuksen sisällölliseen suunnitteluun liittyviä kehittämiskohteita alkukartoituksissa olivat opiskeltavien työelämäkokonaisuuksien muodostaminen. Työssäoppimisen suunnittelun oleminen 5

opettajakohtaista, nähtiin kehittämiskohteena. Haasteena nähtiin kunkin opettajan keskittyvän vain ryhmäkohtaiseen työssäoppimisen suunnitteluun. Työssäoppimisen suunnitteluun haasteena oli myös työelämän mahdollisuuksien kartoittaminen oppia opetussuunnitelmaa vastaavia kokonaisuuksia. Kehittämishaasteina työssäoppimisen suunniteluvaiheessa arvioinnin näkökulmasta nähtiin itsearviointi sekä työssäoppimisen arvioinnin vastaavuus suhteessatutkinnon perusteisiin. Tarpeelliseksi nähdään sellaisten toimintatapojen kehittäminen, jotka mahdollistavat erilaisten tutkinnon osion näytön antamisen työssäoppien. Alkukartoituksissa mainittiin kehittämishaasteita, jotka liittyivät suunnitteluvaiheen resursseihin. Keskeisenä resurssihaasteena nähtiin työssäoppimispaikkojen riittämätön määrä joillakin aloilla, joka vaikeuttaa opiskelijoiden henkilökohtaisten tarpeiden huomioimista. Toisena resurssihaasteena nähtiin riittämätön aika yhteissuunnitteluun yritysten edustajien kanssa. Resursseihin liittyviin haasteisiin vaikuttaa alueellisuus, alakohtaiset muutokset työmarkkinoilla sekä annetut oppilaitoskohtaiset resurssit työssäoppimisen suunnitteluun ja toteutukseen. Alkukartoituksista nousi esille myös erilaisia keinoja, joiden avulla työssäoppimisen suunniteluun liittyviin haasteisiin voitaisiin vastata. Mainittuja keinoja olivat: Opintojen henkilökohtaistaminen ja henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinta Yksilöllisten opintopolkujen mahdollistaminen kaikille Joustavien polkujen suunnittelu (Opojen ja erityisopettajien rooli) Suunnitella aloittain työvaltainen oppimispolku pysyväksi vaihtoehdoksi suorittaa opinnot Opiskelijoille kannettavien tietokoneiden ja web-kameroiden hankinta opintopäiväkirjan, oppimistehtävien ja yhteydenpitämisen tueksi. Harjoitusyritystoiminta ja yrittäjyyskoulu Työsalit tai muut oppilaitoksen omat harjoittelu ja laboraatiotilat Ohjaamisen lisääminen työpaikoilla Työpaikkaohjaajille järjestettävä koulutus ja muu tuki Työssäoppimisen ohjaus ja ammattiosaamisen näytön arviointikäynnit työpaikoilla 2.2 Työssäoppimisen toimeenpano 2.2.1 Vahvuudet Hankkeissa nähdään työssäoppimisen toimeenpanon keskeisenä vahvuutena opettajien sitoutuminen työssäoppimisen järjestämiseen ja ohjaukseen. Opettajien sitoutumisen ja keskittymisen ohjaamiseen mahdollistaa oppilaitoksen suunnittelema työnaikajako. Myös pitkät kokemukset työssäoppimisjaksojen toteutuksesta ja niihin liittyvästä ohjauksesta nähtiin vahvuutena. Työssäoppimisen ohjaaminen oli toinen keskeinen vahvuus työssäoppimisen toimeenpanoon liittyen. Ohjaamiseen liittyvinä toimenpiteinä alkukartoituksista nousi oppilaitoksen käytössä olevat lomakkeet, yhteydenpito työpaikkaohjaajiin sekä vuoropuhelu opiskelijan kanssa. Ohjaukseen liittyviä mainittuja toimenpiteitä alkukartoituksissa olivat: Kirjallinen työssäoppimissuunnitelma (opiskelija täyttää ennen työssäoppimisjakson alkua) Työssäoppimisen verkkopalvelu (keskitetysti kaikki sopimukset, lomakkeet, toimintaohjeet, sähköiset ohjauspäiväkirjat) Opiskelijoiden osallistuminen työhönvalmentautumisen opintojaksolle ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa Opettajien käynti työssäoppimispaikoissa heti työssäoppimisjakson alussa Työssäoppimisjaksolla toteutetut muut ohjauskäynnit 6

Opiskelijoiden tekemät tehtävät työssäoppimisjaksolla Opiskelijoiden työtuntien ja työssäoppimisen seuranta (esim. tarkistuslista ja monitahoinen palautejärjestelmä) Säännöllinen yhteydenpito työpaikkaohjaajiin Käytössä olevat palautejärjestelmät Arviointi Kolmantena vahvuutena alkukartoituksista nousi olemassa olevat toimivat verkostot työelämän kanssa, joka mahdollistaa riittävän määrän työssäoppimispaikkoja. Neljäntenä vahvuusalueena työssäoppimisen toimeenpanoon liittyen nähtiin voimassa olevat yhteisesti laaditut puitesopimukset ja niihin liittyvät opiskelijakohtaiset liitteet. 2.2.2 Kehittämishaasteet Yhtenäisen toimintamallin laadinta työssäoppimisen järjestelyihin nähtiin kehittämishaasteeksi työssäoppimisen toimeenpanon suhteen joissakin hankkeissa. Opiskelijan ollessa aktiivisessa roolissa työssäoppimispaikan hankinnassa, nähtiin opiskelijan motivaatio ja aktiivisuus sekä haasteena että mahdollisuutena. Työssäoppimisen toimeenpanoon liittyen toinen keskeinen kehittämishaaste liittyi ohjaukseen. Joissakin alkukartoituksissa kuvattiin työssäoppimisen ohjaamisen ja toteutuksen tason olevan kirjavaa. Myös työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointitaidot nähtiin kehittämiskohteena. Keinona kehittämiseen nähtiin koulutus, mentorointi ja verkkoympäristön hyödyntäminen. Kolmantena kehittämiskohteena nousi työssäoppimisjakson toteuttaminen tarjolla olevissa työssäoppimispaikoissa. Tähän liittyvinä haasteina olivat opetussuunnitelmien sisällön ja työelämän tarjoamien mahdollisuuksien yhteensovittaminen sekä työssäoppimisen yksilöllisyyden toteuttaminen. Tämän lisäksi joillakin aloilla on ongelmia saada työssäoppimispaikkoja (esim. metalli- ja sähköala). Työssäoppimispaikkaan liittyviinä haasteina nähtiin työpaikkaohjaajien vaihtumisen ja arvioinnin suorittamisen kokonaisuudessaan työssäoppimispaikalla. Muutoinkin arviointitaitojen kehittäminen nähtiin kehittämishaasteena. Muita alkukartoituksissa nousseita kehittämishaasteita liittyen työssäoppimisen toimeenpanoon liittyen olivat: Työssäoppimispaikkojen ohjaushenkilöstön pätevyyden tarkistaminen Sopivien työssäoppimispaikkojen löytäminen, Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointimateriaalin yksinkertaistaminen Tiedottamisen tehostaminen Keinoina työssäoppimisen toimeenpanon haasteisiin nähtiin mm. työpaikkaohjaajien perehdyttäminen opetussuunnitelman tavoitteisiin ja arviointikriteereihin ja ammatillisten ohjaajien toimiminen opettajan ja työpaikkaohjaajan ohjaustyön tukena 2.3.Työssäoppimisen laadunarviointi 2.3.1 Vahvuudet Työssäoppimisen laadun arvioinnin keskeisenä mahdollistajana nähtiin toimivat palautejärjestelmät sekä arviointityöhön sitoutuneiden yrityksten ja opettajien kiinnostus työssäoppimisen kehittämiseen. Keskeisenä vahvuutena työssäoppimisen laadun arvioinnissa nähtiin jatkuva palautteiden kerääminen ja analysointi. Palautetta oppilaitoksissa kerätään sekä sähköisesti, keskustelemalla että erilaisin lomakkein. 7

Alkukartoituksissa mainittuja eri osapuolille tarjolla olevia palautejärjestelmiä olivat: Sähköinen palautejärjestelmä käytössä kaikille osapuolille Asiakaspalautekyselyt työpaikkaohjaajille kerran vuodessa Ammattiosaamisen näyttöjen erillinen palautekysely Arviointitietoa kerätty opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja opetajilta Inka palautejärjestelmät Näiden lisäksi eräässä hankkeessa oli kehitteillä palautekysymysmittaristo opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle, opettajalle. Palautekysymysmittaristo toteutettaisiin sähköisen järjestelmä Wilman avulla. Eräs oppilaitos mainitsi olevansa mukana ISKUT ryhmässä. ISKUT ryhmässä on mukana 10 oppilaitosta, jossa työssäoppimiseen liittyvät aineistot kootaan yhteen ja analysoidaan. Muina vahvuuksina mainittiin Opetushallituksen keräämät tiedot ammattiosaamisen näytöistä, sekä keskittyminen arviointikeskustelussa opiskelija arviointiin. 2.3.2 Kehitämishaasteet Vaikkakin useassa oppilaitoksessa kerätään järjestelmällisesti palautetta, nähtiin kerättyjen palautteiden syvällisempi analysointi kehittämiskohteena. Tämän lisäksi alkukartoituksissa tuotiin esille, etteivät kerätyt asiakaspalautekyselyt työpaikkaohjaajille tuo esille yksittäisiä kehitystarpeita. Arviointikulttuurin kehittäminen kokonaisuudessaan nähtiin kehittämishaasteena. Alkukartoituksista nousseita arviointikulttuuriin liittyviä kehittämiskohteita ovat: Arviointia koskeva ohjeistus (sekä oppimisen että osaamisen näkökulmista) Inka -järjestelmän aktiivisempi käyttäminen Laadullisen palautteen systemaattinen kerääminen Välipalautteiden mahdollistaminen ja käyttäminen Saadun tiedon kokoaminen ja analysointi Arviointitoiminnan johtaminen Työssäoppimispaikan laadullisten kehityskohteiden kirjaaminen järjestelmällisesti jaksojen päättyessä Systemaattinen palautteen kerääminen työpaikkaohjaajilta siten, ettei se lisäisi liikaa työpaikkaohjaajien työn määrää Opiskelijakohtaisen päiväkirjan kehittäminen (suunnitteleminen siten, että se pitää sisällään katalysoivia kysymyksiä) Ammatillisten neuvottelukuntien hyödyntäminen (ammattiosaamisen näyttöjen tarkastelu laadullisesti heidän kanssaan) 2.4. Työssäoppimisen kehittäminen 2.4.1 Vahvuudet Työssäoppimisen kehittämisen vahvuuksiksi nähtiin olemassa oleva ammattitaito sekä jo toimiva yhteistyö työelämän edustajien kanssa. Eräässä oppilaitoksessa kuvattiin heillä olevan säännöllistä yhteistyötä kaupungin edustajien kanssa (kokouksissa kehitetään yhteisiä toimintatapoja mm. työssäoppimiseen liittyen). Potentiaaliset yhteistyötahot nähtiin auttavan työssäoppimisen kehittämistä. Useassa alkukartoituksessa kerrottiin myös, että työpaikkaohjaaja koulutusta järjestetään ja työpaikkaohjaajat odottavat saavansa ohjausta opiskelijan arviointiin ja palautteen antamistaitoihin. Työpaikkaohjaajakoulutukset näin ollen kiinnostavat työelämän edustajia. Joissakin oppilaitoksissa opettajat ovat olleet myös itse työelämäjaksoilla ja heillä on kiinnostusta lähteä myös jatkossa työelämäjaksoille. Opettajien omat työelämäjaksot tukevat oppilaitoksen 8

tietämystä työelämän kehittymisestä ja auttaa opetuksen toteutuksessa antamaan ajankohtaista tietoa alalta. Eräässä oppilaitoksessa opettajien työelämäyhteistyötaitojen kehittämiseen oltiin järjestetty myös koulutusta. Työssäoppimisen kehittämistä nähtiin tukevan myös oppilaitoksen aktiivinen hanketoiminta sekä se, että työssäoppimiseen on nimettynä koordinoija. 2.4.2 Kehittämishaasteet Työssäoppimisen kehittämishaasteet jakautuvat alkukartoituksissa neljään pääkategoriaan, joita ovat: a) palautteiden ja arvioinnin suhde kehittämiseen, b) opettajien suhde kehittämiseen c) työpaikkaohjaajakoulutukset sekä d) työelämään ja työelämäyhteistyöhön liittyvät seikat. 2.4.2.1 Palautteiden ja arvioinnin suhde kehittämiseen Useassa oppilaitoksessa palautetta työssäoppimisen kehittämisestä kerätään, mutta aina ei kuitenkaan kirjata kehitystarpeiden yksittäisiä tietoja. Joissakin oppilaitoksissa yritysten antama palaute on ollut satunnaista. Arviointiin liittyviä vastuita ei ole kaikissa oppilaitoksissa määritelty oppilaitos- eikä opetusalatasolla. Tämän lisäksi kehittämisen ei nähdä perustuvan aina arviointitietoon. Näistä syistä oppilaitoksen sisäiset auditointien koetaan tarpeelliseksi saada toimiviksi ja itsearvioinnin toteuttaminen nähdään tärkeäksi. Saatujen palautteiden konkretisoinnin kehittämisen toteuttamiseksi nähdään myös keinona hyödyntää jo kerättyjä palautteita. Arviointiin liittyen myös työssäoppimisen arvioinnin kehittäminen työpaikoilla nähdään kehittämiskohteena. Suunnitelmien ja toteutusten ennakointi sekä oppimispäiväkirjan kirjoittamisen ohjeistus ja tarkastus ovat kehittämisen kohteita ja keinoja tukea arvioinnin perusteita. 2.4.2.2 Opettajien suhde kehittämiseen Hyvien käytänteiden vaihtaminen omassa oppilaitoksessa nähdään haasteelliseksi ja sen kehittäminen tarvitsee suunniteltua mallintamista ja levittämistä. Alkukartoituksista nousi esille, että opettajat tarvitsevat enemmän aikaa ja mahdollisuuksia työpaikkakäynteihin (tämä mahdollistaisi ohjaamisen lisäämisen työpaikoilla). Muutoinkin opettajien aikataulun suunnittelun nähtiin olevan tärkeä kehittämisen kohde, jotta opettajat kykenevät kehittämään työssäoppimista. Ammatillisista taidoista opettajien laaja-alaisten ohjaustaitojen kehittäminen ja tietotekninen osaaminen ja erilaisten tvt välineiden käyttö opetuksessa nähtiin kehittämiskohteena. Myös opettajien työelämäjaksot nähtiin tarpeellisiksi. 2.4.2.3 Työpaikkaohjaajakoulutukset Useassa hankkeessa kehittämiskohteeksi koettiin työpaikkaohjaajien koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen. Myös täydennyskoulutuksen järjestäminen nähtiin kehittämiskohteeksi. Oman haasteensa työpaikkaohjaajakoulutusten järjestämisen luo se, että työpaikkojen koulutus- ja tiedontarve ovat hyvin vaihtelevia. Työpaikkaohjaajien koulutukseen liittyen nähtiin tärkeäksi, että työpaikkaohjaajientietämystä opetussuunnitelmien sisällöstä tulisi lisätä ja heitä tulisi perehdyttää opiskelijan erityistarpeisiin ( kuten HOJKS opiskelijat ja maahanmuuttajat). Työpaikkaohjaajakoulutuksen lisäksi nähtiin tärkeäksi kehittämiskohteeksi työpaikkaohjaajien sitouttamisen ohjaustyöhön. 2.4.2.4 Työelämään ja työelämäyhteistyöhön liittyvät seikat Työelämään liittyen nähtiin haasteelliseksi työpaikkaohjaajilla käytettävissä oleva aika ohjaukseen. Yksittäiset koulutetut työpaikkaohjaajat saattavat vaihtaa myös työpaikkaa ja - tehtävää, joten näin 9

ollen syntyy jatkuvasti uutta koulutustarvetta. Myös opettajalta uuden ohjaajan kanssa suhteen luominen alkaa aina alusta. Samoin uusien työssäoppimispaikkojen mukaan tulo sisältää omanlaisen orientaationsa, joka on usein opettajan vastuulla. Tämä voi viedä osan opiskelijalle tarkoitetusta ohjausajasta. Alkukartoituksista nousee esille, että sopimusten tekemistä työpaikkojen kanssa tulisi lisätä. Tämä saattaisi osaltaan tukea työpaikkaohjaajien sitoutumista sekä työssäoppimissuunnitelman tarkempaa toteuttamista työpaikoilla. Verkostomaisuuden lisäämisen nähdään olevan tärkeää. Verkostomaisuuden nähdään sisältävän työelämän edustajat, toimintayksiköiden esimiehet ja opettajat. Myös tiedottamisen työelämälle nähtiin olevan kehittämisen kohteena. 3 Hankkeiden konkreettiset tavoitteet Hankkeiden konkreettiset tavoitteet jakautuvat neljään eri kategoriaan, joita ovat 1) opiskelijoiden yksilöllisiin opintopolkuihin liittyvät tavoitteet, 2) oppilaitoksen toimintaan ja opetuksen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet, 3) työelämän ja alueellisiin tarpeisiin liittyvät tavoitteet ja 4) malleihin ja menetelmiin liittyviin tavoitteisiin. 3.1 Opiskelijoiden yksilöllisiin opintopolkuihin liittyvät tavoitteet Useassa hankkessa on tavoitteena luoda nykyistä paremmat mahdollisuudet yksilölliseen työelämälähtöiseen opiskeluun. Tavoitteissa on kirjattu, että tarkoituksena on löytää ne opiskelijat, joille opintojen suorittaminen laajennetun työssäoppimisen kautta sopii parhaiten. Toisaalta alkukartoituksissa nähdään jo, että yksilöllisten opintopolkujen nähdään mahdollistavan erilaisten oppijoiden huomioimisen ja lisäävän opintojen mielekkyyttä. Yksilöllisten opintopolkujen ja työelämäpainotteisuuden nähdään tukevan valmistumisen etenemistä, nopeutumista ja sijoittumista työelämään sekä antavan kattavan käsityksen alan eri työtehtävistä. Erilaiset oppijat ja heidän erityiset oppimistarpeensa, sekä erityiset oppimistilanteet, joita alkukartoituksissa mainitaan ovat: Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Lahjakkaat opiskelijat, joille oppilaitosopiskelu ei tarjoa riittävästi haastetta Erityistä lahjakkuutta osoittavien opiskelijoiden ammattitaitojen kehittäminen Skillstasoiseksi Opiskelijan tarve syventää opintoja Maahanmuuttajat ja heidän tutustuttaminen suomalaiseen työelämään Ammattiosaaminen, johon ei voida tarjota oppimista oppilaitosympäristössä Ulkomaiset työssäoppimiskohteet 3.2 Oppilaitoksen toimintaan ja opetuksen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet Oppilaitoksen toimintaan ja opetuksen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet voidaan nähdä jakautuvan kolmeen eri osa-alueeseen, joita ovat: a) opetuksen integrointi työelämälähtöisyys huomioiden, b) opetussuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö ja c) oppilaitosten yksilölliset tarpeet. 3.2.1 Opetuksen integrointi työelämälähtöisyys huomioiden Opetuksen integrointiin liittyvät tavoitteet hankkeilla liittyvät työssäoppimisen lisääminen. Eräässä hankkeessa tavoitteena on nostaa työssäoppimisen laajuus pysyvästi vähintään 24 opintoviikkoon. Joissakin hankkeissa pyritään yleisesti lisäämään työssäoppimista merkittävästi tiettyihin 10

koulutusohjelmittain. Opetuksen integrointi ei kuitenkaan kaikissa hankkeissa keskity vain määrälliseen työssäoppimisen lisäämiseen, vaan huomiota kiinnitetään myös koko opetuksen ja koulutuksen kehittämistä työelämää vastaavaksi ja työelämälähtöiseksi. Opetuksen vastaavuuteen suhteessa työelämään liittyy mm. tavoite Atto-aineitten osittaisesta suorittaminen yhdistettynä työssäoppimiseen tai Atto-aineitten kytkeytymistä työelämän tehtäväkokonaisuuksiin. Tämän lisäksi oppilaitoksessa toteutettavaa työssäoppimista kehitetään työelämää vastaavaksi. Yhtenä tavoitteena on myös kannustaa työnantajia laajempaan osallistumiseen työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisessä. 3.2.2 Opetussuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö Opetussuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö pitää sisällään tavoitteet opetussuunnitelman kehittämisestä, tarvittavien muutosten tekemisestä oppilaitos,- ja koulutusalakohtaiseen opetussuunnitelmaan sekä uusien tutkinnon perusteiden purkamisesta ja kokoamisesta työelämän tehtäväkokonaisuudet huomioiden. Tavoitteena on löytää sellaisia ratkaisuja opetussuunnitelmaan, jotka mahdollistavat laajennetun työssäoppimisen. Uusien tutkinnon perusteiden nähdään mahdollistavan opintopolkujen rakentamisen, jotka huomioivat vallinnaisuuden, yksilöllisyyden, työvaltaisuuden ja jouston. Erään hankkeen tavoitteena on edistää uusien ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpanoa. 3.2.3 Oppilaitosten yksilölliset tarpeet Joistakin hankkeiden alkukartoituksista nousee esille oppilaitosten yksilöllisiä kehittämistarpeita, joista hankkeelle asetetut tavoitteet nousevat. Tälläisia tavoitteita ovat: Vakituisia yhteistyökumppaneita löytäminen, joiden kanssa työpainotteista tutkintoon tähtäävää koulutusta voidaan toteuttaa. Työpaikkarekisterin kehittäminen Toimintatapojen löytäminen, joiden avulla työssäoppimisjaksot huomoidaan lukusuunnitelmassa. Sosiaalisen median käytön lisääminen opiskelussa ja opetuksessa Niiden toimien kehittäminen, joilla voidaan tukea opettajia Opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen Opinto-ohjaajien/erityisopettajien työelämäjaksojen toteuttaminen Koulutuksen verkostoitumisen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Koulutuksen vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen 3.3 Työelämän ja alueellisiin tarpeisiin liittyvät tavoitteet Työelämän tarpeisiin liittyvät tavoitteet liittyvät työelämäyhteistyön tiivistämiseen ja kehittämiseen sekä työelämän tarvitsemaan ohjaukseen ja tukeen. Opettajien ja koulutuksen nähtiin olevan keskeisinä tuen tarjoajina. Alkukartoituksessa nimettyjä tavoitteita liittyen työelämän tarvitsemaan ohjaukseen ja tukeen ovat: Opettajien laajennettu tuki työpaikoille (laajempaa osallistumista työpaikalla tapahtuvaan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen sekä osaamisen arviointiin työpaikkaohjaajien tukena.) Kehitetään niitä toimia, joilla voidaan tukea työpaikkoja, ohjaajia Tuetaan työelämän tarpeista lähtevää, monialaisia ja saavutettavia koulutuspalveluja, jotka ovat myös joustavia ja laadukkaita Koulutetaan työssäoppimisen kehittämiseen osallistuvien opettajien ja työelämän edustajien ohjaustaitoja Kehitetään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimisen toimintamalleja 11

Tuetaan työpaikkaohjaajia antamaan nykyistä henkilökohtaisempaa ohjausta Työssäoppimisenvalmentaja kokeilu Ammatillisten ohjaajien liittäminen työssäoppimisprosessiin Alkukartoituksissa mainitaan muutamia alueellisia tarpeita, kuten alueen yritysten osaamistarpeiden parempi huomioinen sekä työssäoppimalla perustyövoiman saaminen työmarkkinoille. 3.4 Malleihin ja menetelmiin liittyvät tavoitteet Useat mainitut toimintamallit liittyvät laajennetun työssäoppimisen suorittamiseen sekä yksilöllisen opintopolun mahdollistamiseen, jolla saada osaavia ammattilaisia työelämään ja jatko-opintoihin. Alkukartoituksista nousevia malleihin liittyviä tavoitteita ovat: Luoda toimintamalli, joka mahdollistaa laajennetun työssäoppimisen kautta opiskelijoiden henkilökohtaisten oppimispolkujen luomisen. Kehitetään yksilöllisiä oppimispolkuja yhteistyössä työelämän kanssa Jatkokehitetään malleja laajennettujen ja yksilöllisten työssäoppimispolkujen toteutuksiin Luodaan sopivat toimintamallit ja käytännön yhteistyömallit työssäoppimisen toteuttamiseen työpaikkojen kanssa Luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet yksilölliseen työelämälähtöiseen opiskeluun ja kehitetään joustavia polkuja työpainotteiseen opiskeluun Kehitetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamalleja, jotka mahdollistavat koulutuksen ja työn vuorottelun ja tukevat koko tutkinnon suorittamista Luodaan toimintamallit ja kehitetään työvälineet laajennetun työssäoppimisen toteutukselle 4-6 perustutkinnossa Luodaan pysyvät toimintatavat kansallisen laajennetun työssäoppimisen verkoston kanssa Kehitetään erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukemisen malleja työssäoppimisessa Erilaisten toimintamallien lisäksi alkukartoituksissa mainitaan tavoitteita menetelmien ja toimintatapojen kehittämisestä, jotka tukevat laajennettua työssäoppimista. Yksilöllisten opintopolkujen luominen erilaisille oppijoille ei poista oppilaiden tarvitsemaa ohjauksen tarvetta. Erilaisille oppijoille ja heidän tukemiseens liittyviä tavoitteita ovat: Yksilöllisten polkujen rakentamisen tuki (Opot, ERVAT, TOP-valmentaja) Pedagogisten menetelmien ja työvälineiden kehittäminen opiskelijat oppimispolkujen tukemiseksi (hops) Tarvittaevien hops muutosten tekeminen Edistetään käytännöllisesti orientoituneiden, erityisen ohjauksen tai tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tutkinnon suorittamista Etsitään työssäoppimispaikkoja, joissa on tarjolla haasteellisia tehtäviä oppijoille Muita tavoitteita, joita hankkeet ovat asettaneet liittyen menetelmien ja toimintatapojen kehittämiseen ovat: Hankitaan tietoa laajennetun työssäoppimisen soveltuvuudesta, selitetään käytännön mahdollisuudet, materiaalit ja työvälineet Kehitetään uusia työelämälähtöisiä opetusmenetelmiä Kehitetään avoimia oppimisympäristöjä Kehitetään työpaikkaohjaajien ja opettajien yhteistyötä yhtenäisellä ohjeistuksella ja koulutuksella Vahvistetaan pedagogista osaamista Tehdään työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaamisen kehittämistä yhdessä hankkeeseen sitoutuneiden työelämän organisaatioiden kanssa. 12

4 Toiminnan muutoksella halutut tulokset ja suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminnan muutoksella halutut tulokset liittyvät yleisesti työssäoppimisen laajentamiseen oppilaitoksissa, opiskelijoiden keskeyttämisten ennaltaehkäisyyn ja vähentymiseen, opiskelijoiden tukemiseen työllistymiseksi sekä ohjauksen kehittämiseen. Hankkeilla halutut tulokset kuitenkin myös poikkeavat toisistaan hieman eri hankkeiden välillä. Hankkeilla on yhteneviä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten työpaikkaohjaajakoulutukset, mutta myös oppilaitos/hankekohtaisia eroavaisuuksia toimenpiteissä on. Tässä on kootusti kunkin hankkeen nimeämät tulokset, joihin he pyrkivät sekä heidän suunnittelemansa toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Toiminnan muutoksella halutut tulokset ja suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi koulutuksenjärjestäjittäin Helsingin kaupunki, opetusvirasto/helsingin palvelualojen oppilaitos & Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Työssäoppimispainotteinen polku edistä maahanmuuttajien ja erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittamista sekä muiden käytännöllisesti orientoituneiden, tekemällä oppivien opiskelijoiden tutkinnon suorittamista Toiminta lisää työelämäyhteistyötä Kartoitetaan opinnot, jotka voidaan suorittaa työssäoppimalla Tehdään kuvaukset työvaltaisista oppimispoluista Suunnitellaan ja kokeillaan työvaltaisia oppimispolkua eri alojen opiskelijoilla Koulutetaan työpaikkaohjaajia Työ-Tie Ammattiin (Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia) opiskelijoille syntyy selkeä ja kattava käsitys alan eri työtehtävistä ja henkilökohtaisen sijoittumisen helpottuminen. ohjaus työpaikoilla on mahdollisimman henkilökohtaista. työnantajilla on hyvät mahdollisuudet täsmäkoulutukseen perustutkinto-osan loppuvaiheessa. (vrt. nopea rekrytointi) oppilaitoksen ja työnantajien välisten yhteistyömuotojen tiivistäminen ja edelleen kehittäminen työpaikkaohjaajien koulutus liittyy luontevaksi osaksi työssäoppimisen valvontaa ammatillisten ohjaajien toimenkuvan laajentaminen Rakennusalan ja pintakäsittelyalan perustutkinto, n. 8+8 opiskelijaa ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat ja atto-opinnot integroidaan mahdollisuuksien mukaan pääosa atto-opinnoista toteutetaan jaksokohtaisesti oppilaitoksessa, mutta osa atto-opinnoista on hajautettu kolmelle opiskeluvuodelle ammatilliset valinnaiset tutkinnonosat linjataan ammatillisten neuvottelukuntien kanssa ja selvitetään työpaikkakohtaisesti mitä tutkinnonosia työpaikoilla voidaan suorittaa Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, 19 opiskelijaa pääosa atto-opinnoista jaksokohtaisesti oppilaitoksessa pääosa atto-opinnoista toteutetaan jaksokohtaisesti oppilaitoksessa, mutta osa atto-opinnoista on hajautettu kolmelle opiskeluvuodelle ammatilliset valinnaiset tutkinnonosat linjataan ammatillisten neuvottelukuntien kanssa ja selvitetään työpaikkakohtaisesti mitä tutkinnonosia työpaikoilla voidaan suorittaa Laaja TOP, jatkohanke 2009-2011 (Kainuun maakunta -kuntayhtymä/kainuun ammattioppilaitos -liikelaitos) Kainuun ammattiopistossa kaikissa koulutusohjelmissa nostetaan työssäoppimisen laajuus pysyvästi vähintään 24 opintoviikkoon. (Projektin toiminnan tuloksena työpaikkaohjaajat ovat sitoutuneita laajempien työssäoppimisjaksojen toteutukseen ja he kokevat, että heitä tuetaan tässä työssä. Ohjaajat osallistuvat aktiivisesti suunnittelutyöhön) Joustavia yksilöllisiä opintopolkuja suunniteltaessa OPOT ja erityisopettajat osaavat tehokkaasti hyödyntää 13

laajennettua työssäoppimista Opettajien laajennettu tuki työpaikoille a) laajennetun topin ohjausresurssi b) Hopsien suunnittelu yhteistyössä työpaikkojen kanssa c) ohjaajien koulutusta d) Mukana 4-6 työpaikkaohjaajaa laajennetun työssäoppimisen ohjauksen ja verkkotyökalujen käytön kehittämisessä e) Verkostotapaamisia f) Opettajien työelämäjaksot Yksilöllisten polkujen rakentamisen tuki a) TOP-valmentaja: kehitetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen tukimuotoja kokeilemalla ns. TOP-valmentajan käyttöä palvelualalla b) OPT/ERVAT: 2 erityisopettajaa työelämäjaksolle, jakson tavoitteena erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen Kauppa opiskelijan työsalina (Lapin ammattiopisto) Toimiva toimintamalli Opintojen keskeyttämisen vähentyminen Läpäisyasteen nostaminen Työllistyminen alan tehtäviin tutkinnon suorittamisen jälkeen Opettajien laajennettu tuki työpaikkoille (edistetään opettajien aiempaa laajempaa osallistumista työpaikalla tapahtuvaan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen sekä osaamisen arviointiin työpaikkaohjaajien tukena) Yksilöllisten polkujen rakentamisen tuki OPOT, ERVAT ja TOP -valmentaja a) TOP -valmentaja (kehitetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen tukimuotoja) b) Toteutetaan opinto-ohjaajien/erityisopettajien työelämäjaksot (tuotetaan hyviä malleja ohjaamiseen ja nostetaan työpaikkaohjaajien valmiuksia kohdata ja ohjata erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita) Taitavaksi työssä (Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä/mäntän seudun koulutuskeskus) Työssäoppiminen merkittävästi vähimmäismäärää laajemmaksi ja yksilöllisemmäksi Ohjauksen monipuolistuminen Yksilölliset opintopolut kaikille Atto-aineiden yhdistäminen ammatillisemmiksi Opetussuunnitelma eläväksi Koulutukset Vertaisoppiminen eri oppilaitosten sekä työelämän ja hanketoimijoiden kesken Yhteistyön tiivistäminen ( kontaktien luominen ja yhteistyön kehittäminen painottuen vuoteen) Opetussuunnitelmatyö Hops- työvälineen kehittäminen Ammattitaitovalmennus Atto-aineiden kehittäminen Työssäoppimisen laajentaminen yksilöllisesti Kehittämisseminaarit Tulosten levittäminen Laajennettu työssäoppimisen kokeilu (Salon seudun koulutuskuntayhtymä/salon seudun ammattiopisto) Uudet yhteistyömallit työpaikkojen kanssa Sisäinen ulkoinen tiedotus asiasta paranee Uusi hops-malli ja opiskelijahuollon tukitoimenpiteet Kansallinen yhteistyö laajennetussa työssäoppimisen kokeilun verkostossa Laajennetun työssäoppimisen itsearviointimalli ja vertaisarviointimalli Laajennetun työssäoppimisen jatkosuunnitelma Työelämäyhteyksien parantaminen Lisätään opiskelijan yksilöllisiä valintamahdollisuuksia työelämälähtöiseen opiskeluun Vähentää opintojen keskeytymistä Edistää opiskelijoiden työllistymistä 1. Tietoa laajennetun työssäoppimisen soveltuvuus opiskelijalle Perustetaan yhdysopettajaverkosto ja kootaan opetus- ja ohjaushenkilöryhmä Tiedotetaan projektista Kartoitetaan ja selvitetään osallistujat Suunnitellaan työpaikkaohjaajakoulutus Kartoitetaan tarvittavat ohjaus- ja tukimateriaalit Verkostoidutaan ja osallistutaan kansalliseen, laajennetun työssäoppimisen verkostoon Kartoitetaan ammattillisten opettajien lisäkoulutustarpeet Sovitaan itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista 14

Toimintamallit ja työvälineet toteutukseen Tiedotetaan opiskelijoita osallistumismahdollisuudesta Tehdään opetussuunnitelmiin ja hopseihin liittyvät toimenpiteet Valmistellaan työssäoppimiset työpaikkojen kanssa Selvitetään ja toteutetaan verkko-ohjaus ja opetus mahdollisuudet Valmistetaan ohjaus ja tukimateriaalit (opiskelijat, työpaikat) Järjestetään TOP tilaisuuksia Organisoidaan opiskelijahuoltoon tarvittavat toimenpiteet Kehitetään työssäoppimispaikkarekisteriä winhaan Toteutetaan opettajien lisäkoulutus Toimintamallien vakiinnuttaminen ja levittäminen Tehdään jatkosuunnitelma laajennetun top:n vakiinnuttamiseksi Tehdään itsearviointi hankkeesta Tehdään vertaisarviointi Tehdään kehittämissuunnitelma aikatauluineen jatkosuunnitelman toteuttamiseksi Vantaan kaupunki/vantaan ammattiopisto Varia Opiskelumotivaation säilyminen Opiskelijoiden keskeyttämisen väheneminen Opiskelijoiden erilaisten tarpeiden huomioonottaminen opetuksen sisällön ja tukitoimenpiteiden osalta Laajennetun työssäoppimisjaksojen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan Opiskelijoiden valmistuminen määräajassa Hyvien ammatillaisten valmistuminen Opiskelijoiden parempi työllistyminen toimialan eri työtehtäviin Työelämäyhteistyön tiivistyminen Yritysten parempi työvoiman saanti erityisosaamista vaativiin tehtäviin Oppilaitokseen ja hankkeeseen osallistuville opetusaloille muodostetaan projektiryhmä, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. Oppilaitoksen hankeryhmän puheenjohtajana on projektikoordinaattori Valitaan kultakin opetusalalta henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan laajennettu työssäoppiminen. Sovitaan, mitkä teoriajaksot suoritetaan työssäoppien ja miten se käytännössä tapahtuu. Tehdään yhteistyösopimukset hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa. Sovitaan opiseklijoiden ohjaukseen liittyvästä työnhaosta työpaikan ja oppilaitoksen välillä Tehdään tarvittavat muutokset oppilaitoksen toteutussuunnitelmiin mm. työssäoppimisen ohjauksessa ja ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa Järjestetään koulutusta ja muuta tukea työpaikkaohjaajille työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaukseen Kerätään tietoa hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien kokemuksista Suunnitellaan kauden 2010-2011 jatkohanketta Laajennetun työssäoppimisen kokeilu (Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä/ylä-savon ammattiopisto) Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen erilaiset toteuttamismallit uusien tutkinnon perusteiden linjausten mukaisesti Osaavaa työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin ja hyvät valmiudet jatko-opintoihin Lisääntynyt kaksois- ja kolmoistutkintojen määrällisestierityisopiskelijoiden parempi työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ko.alojen opettajien osaamisen ajantasaistaminen ja työelämäyhteyksien kehittäminen Toteutetaan yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja Mahdollistetaan kaksois- ja kolmoistutkintojen suorittaminen ja tuetaan oppimista Lisätään työssäoppimisen määrää (60-100ov) Integroidaan teoreettisia opintoja työssäoppimiseen ja työsaleissa tapahtuvaan oppimiseen Ko. alojen opettajien työelämäjaksot (alan ja työpaikan ydinosaamisen kartoittaminen ja omaksuminen) 5 Hankkeiden toiminnan ja tulosten mittaaminen Toiminnan ja tulosten mittaaminen ja kuvaaminen, siten, että muutos on arvioitavissa 15

5.1 Määrällinen tulosten mittaaminen ja kuvaaminen 5.1.1 Työssäoppimisen toteutuminen Työssäoppimisen toteutumisen määrällisissä mittareissa näkyy sekä opiskelijoiden että opettajien työelämäjaksot. Opettajien työssäoppimisen toteutumista mitataan määrällisesti seuraamalla työssäoppimisviikkojen lukumäärää. Opiskelijoiden laajennetun työssäoppimisjakson keskeinen tapa mitata määrällisesti tuloksia, on seurata keskeyttäneiden määrää ja verrata sitä aikaisempiin keskeytyslukuihin sekä seurata valmistuneiden määrää. Nämä korreloivat yhdessä läpäisyasteen nousemisen tuloksen kanssa. Toisena keskeisenä määrällisen mittaamisen kohteena on seurata opiskelijoiden toteutuneita työssäoppimisviikkojen määrää sekä laajennettuun työssäoppimiseen osallistuneiden opiskeljoiden määrää. Hankkeissa voidaan verrata hankkeeseen osallistuneiden opiskelijoiden läpäisy-, opintojen keskeytymis- ja työllistymisprosentteja koko oppilaitoksen tulokseen sekä tutkinnoittain tai koulutusaloittain niihin opiskelijoihin, jotka eivät ole mukana laajennetun työssäoppimisen kokeilussa. Määrällistä työssäoppimisen viikkojen määrien toteutuminen kirjataan joissakin hankkeissa HOPSiin ja niiden toteutumista seurataan HOPSien pohjalta. Opiskelijoiden opintojen edistymistä arvioidaan myös seuraamalla ammattiosaamisen näytöstä saatavia arvosanoja. 5.1.2 Oppilaitoksen toimintaan liittyvät mittarit Muita mittareita, joilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan ovat työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen erilaisten toteuttamismallien lukumäärä ja työssäoppimiseen integroitujen teoreettisten opintojen lukumäärä. Mitattavana tuloksena oppilaitoksen toiminnassa nähdään koulutustarjonnan laajeneminen sekä kaksois ja kolmoistutkintojen lisääntyminen ja suorittaminen määräajassa. Hankkeen laajuutta ja leviämistä arvioidaan seuraamalla mukana olevien opiskelijoiden, ryhmien, opettajien ja työssäoppimispaikkojen määriä. Hankkeen tuloksiin pääsemiseksi seurataan osallistuvien opettajien ja ohjaajien määrä sekä heidän resurssejaan. 5.1.3 Työelämään liittyvät mittarit Työelämään liittyvinä määrällisinä mittarein on työelämäkontaktien määrän seuraaminen laajennetun työssäoppimisen osalta sekä seuraaminen koulutuksiin osallistuvien määrästä. Näiden lisäksi hyödynnetään toimintatutkimusta, jonka tavoitteena on saada vertailevaa tietoa eri alojen toiminnasta. 5.2 Laadullinen tiedonkeruu ja tulosten kuvaaminen Laadullisessa tiedonkeruussa suoritetaan tekemällä itsearviointia, vertaisarviointia ja keräämällä palautetta eri osapuolilta ja toimijoilta (opiskelijat, opettajat, työpaikkaohjaajat) sähköisesti, kirjallisesti ja keskustellen. Työssäoppimisjaksoille osallistuvilta opettajilta pyydetään kirjalliset raportit työelämäjaksoilta. Annettua palautetta seurataan työssäoppimisen -verkkopalvelusta, jossa erityistarkkailussa yhdellä hankkeella on laajuutta koskevat kommentit. Palautetta pyydetään mm. tyytyväisyydestä laajennettun työssäoppimisen toteutumiseen. Laadullista tulosta kuvaa pysyvä toimiva toimintamalli laajennetusta työssäoppimisesta, jolloin opiskelijoille jää pysyvä vaihtoehto suorittaa opinnot työvaltaisesti. Muutokset näkyvät myös koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa mahdollisena opintojen suorittamistapana sekä tuotosten ja 16

niiden soveltuvuutena käytäntöön. Hankkeiden laadullista onnistumista mittaa myös opiskelijoiden työllistyminen alan tehtäviin tutkinnon suorittamisen jälkeen. 17