Hietasalonneva 2 turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Virrat

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 192/2012/1 Dnro LSSAVI/512/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Hietasalonneva 2 turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Virrat Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ Vapo Oy on 23.11.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Matolamminnevan 126,2 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Virtain kaupungissa. Hakemus on aluehallintovirastossa jaettu kahdeksi erilliseksi hakemukseksi: Hietasalonneva 2:n (LSSAVI/512/04.08/2010) haettu tuotantopinta-ala on 44,1 ha ja Matolamminnevan (LSSAVI/462/04.08/2010) haettu tuotantopinta-ala on 82,1 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA Hietasalonneva 2 turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Suunniteltu turvetuotantoalue on kokonaan Vapo Oy:n omistamaa aluetta. Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa Hietasalonneva 2:n suunnittelualue on osoitettu merkinnällä Turpeenottoalue (EO 043, Hietasalo-Räntäsalo). Merkinnällä osoitetaan sellaiset merkittävät, käytössä olevat ottoalueet, joiden ympäristövaikutukset on selvitetty. Turvetuotantoa koskeva vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston 17.5.2011 hyväksymä ja tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi

2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hietasalonneva 2 turvetuotantoalueen pinta-ala on 44,1 ha sisältäen auma-alueet. Toiminta käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Kuntoonpanovaihe kestää 1-3 vuotta, josta ojitustyöt puolesta kahteen vuoteen olosuhteista riippuen. Tuotantovaihe kestää keskimäärin 20-30 vuotta päättyen noin vuonna 2040. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja edelleen uuteen käyttömuotoon. Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla, toisioerottimella varustetulla imuvaunulla tai hakumenetelmällä keräiltynä. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 22 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat pääasiassa Mäntän, Tampereen ja Porin voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneet alueet rajataan erilleen tuotannossa olevista alueista. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Hietasalonneva 2:n kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä laskuoja-seinäjoki-kalajärvi. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta, pumppausallas ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,6 ha ja valuma-alue 46,8 ha. Kentän pinta-ala on 5,6 % valuma-alueestaan. Kenttä on ojittamaton suoalue. Hietasalonneva 2:n kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aiheuttama vuosittainen brutto- ja nettokuormitus hakemuksen täydennyksen mukaisesti.

3 BRUTTO NETTO Vuosikuormitus Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kuntoonpanovaihe 1.vuosi 44,1 1889 21 780 1062 13 592 Kuntoonpanovaihe seuraavat vuodet 44,1 1259 14 520 708 8,9 395 Tuotantovaihe 44,1 948 11 391 533 6,7 297 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja koska turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteata. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta ja kuljetuksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Turvetuotantoalueiden melututkimuksien perusteella avomaastossa melutasot voivat ylittyä meluisimmilla työvaiheilla hetkellisesti 500 m etäisyydellä, mutta puuston on todettu vaimentavan ääntä niin, että meluvaikutus jää 100-200 metriin. Työmaateiden varressa ei ole asutusta, joten kuljetusten aiheuttama melun lisäys jää alueella vähäiseksi. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 185 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä, olemassa olevia yksityisteitä, Seinäjärventietä ja seututietä 694 myöten valtatielle 23 ja edelleen asiakkaille. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä.

4 Varastointi ja jätteet Seuraavassa esitetään Hietasalonneva 2:n (44,1 ha) ja Matolamminnevan (82,1 ha) yhteiset tiedot varastoinnista ja jätteistä. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000-5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 55 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 380 l ja muita voiteluaineita noin 80 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 3 200 kg. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä 380 l, kiinteää öljyjätettä 60 kg, akkuja 20 kg, sekajätettä 1 900 l, aumamuovia 3 200 kg ja rautaromua 250 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hankesuunnitelman liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantoja ja muun puuaineksen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaan lietteen määrää, käyttöä ja ympäristövaikutuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut vesiensuojelurakenteet ovat hakijan näkemyksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hietasalonneva 2 on pääosin ojittamaton ja luonnontilainen. Luonnontilaiset osat sijaitsevat suon keskiosassa, suon pohjois- ja eteläosissa vallitsevat muuttumat ja ojituksen vaikutus on selvästi näkyvissä. Suotyypit ovat kasvillisuudeltaan pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomelle tyypillisiä. Erittäin uhanalisia tai uhanalaisia luontotyyppejä ei tavattu. Vaarantuneista suotyypeistä Hietasalonnevalla esiintyy lyhytkorsirämettä suon eteläosissa. Silmälläpidettävistä suotyypeistä esiintyy isovarpurämettä, tupasvillarämet-

Asutus ja maankäyttö tä ja ombrotrofista lyhytkorsinevaa. Yhteensä silmälläpidettäviä tai vaarantuneita suotyyppejä alueella esiintyy noin puolet suon pinta-alasta. Kasvillisuudeltaan ja luontotyyppinä arvokasta aluetta esiintyy myös suon länsilaidalla, Seinäjoen varressa. Rantakoivikossa, jossa pääpuulajina on koivu, on runsaasti lahopuuta ja kasvillisuus suhteellisen rehevää rantaluhtaa. Luhdan kasvillisuus ei ole kuitenkaan erityisen huomionarvoista, eikä harvinaisia tai uhanalaisia lajeja tavattu. Hietasalonnevan selvitysalueen pesimälinnusto on pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomelle tyypillistä pesimälajistoa, eikä alue sisällä linnuston kannalta erityisen merkittäviä lintu- tai lajistokeskittymiä. Suolajien osuus alueen linnustossa on varsin pieni, mikä kuvastaa alueen karuutta ja useiden suolajien suosimien rimpipintojen puuttumista. Pääosan selvitysalueen linnustosta muodostavat metsäympäristölle tyypilliset lajit, joiden esiintyminen painottuu kuitenkin pääasiassa selvitysalueen metsäisille reunaalueille sekä alueen ojitettuihin pohjoisosiin. Alueen ojittamattomat osat ovat sen sijaan linnustoltaan hyvin karuja ja vähälajisia. Suojelullisesti merkittäviä lajeja havaittiin Hietasalonnevalla maastokäyntien aikana neljä, mutta näiden joukossa ei ole yhtään Suomen lajien uhanalaisuusluokitustarkastelun tai luonnonsuojelulain perusteella uhanalaista lajia. Suojeluluokituksissa mainittujen lajien parimäärät ovat varsin pieniä, mikä vähentää osaltaan selvitysalueen merkitystä näiden lajien säilymisen kannalta. Selvitysalueen pesimälajeista merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivissä suojeltavaksi määritellyt kapustarinta ja liro, joista liro luetaan Pohjanmaan vyöhykkeellä lisäksi alueellisesti uhanalaisten lajien joukkoon. Hietasalonneva 2:n pohjois-, itä- ja eteläosa on lähes kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä, Seinäjoen länsipuolella sijaitsee Hietasalonnevan tuotannossa oleva turvetuotantoalue, joka jatkuu etelän suuntaan Kurjenjoen molemmin puolin. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 1,7 km:n etäisyydellä hankealueen luoteis- ja eteläpuolella. Lähimmät pellot sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä hankealueesta. Lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Natura 2000 -alueverkostoon kuuluva, pinta-alaltaan 606 ha:n, Pirjatanneva (SCI/SPA, FI0800028) sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km:n etäisyydellä Hietasalonneva 2 hankealueen itäpuolella. Pirjatanneva käsittää aapasuota, jolla kasvaa uhanalaisia sammalia, saroja ja heiniä. Alueen linnusto on monipuolinen ja runsas. Pirjatanneva on soidensuojeluohjelman täydennysehdotuskohteita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muita luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. 5

Hankealueen lähin pohjavesialue, Pyssykangas (1058903), sijaitsee lähimmillään noin 6,2 km:n etäisyydellä hankealueen länsipuolella. Pyssykankaan pohjavesialue on luokiteltu I-luokan pohjavesialueeksi. Vesistö, vedenlaatu ja kalasto Vesistön tila Hietasalonnneva 2 sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella, Seinäjoen (42.07) valuma-alueella. Seinäjokea vedet laskevat Kalajärveen. Seinäjoen valuma-alueen pinta-ala on 1011,13 km 2 ja järvisyys 4,07 %. Hankealue (44,1 ha) muodostaa 0,04 % Seinäjoen valuma-alueesta. Kalajärven (42.073) alueen pinta-ala on 122,65 km 2 ja järvisyys 9,61 %. Hankealue muodostaa 0,36 % Kalajärven alueesta. Kalajärven yläpuolella sijaitsee seitsemän Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joissa hakemuksen täydennyksen mukaan on arvioitu olevan seuraavasti tuotantopinta-alaa. 6 Suo Vesistöalue Tuotantokunnossa 2011 (ha) Tuotantokunnossa 2021 (ha) Amerikanneva Kalajärven 48,8 0,0 Juupa-Jäkäläneva Kalajärven 121,3 38,0 Pirjatanneva Kalajärven 75,2 27,2 Hietasalonneva Kurjenjoen 112,2 8,2 Tuuranneva Kurjenjoen 100,1 0,0 Peuranneva Kihniänjoki 332,5 122,5 Sammatinneva Kihniänjoki 141,7 101,7 Yhteensä 931,8 297,6 Peurannevan ja Sammatinnevan kuivatusvedet johdetaan Kihniänjokeen, jossa osa vesistä ohjautuu Luomajoen (kääntöluoman) kaivetun täyttökanavan kautta Seinäjokeen ja Kalajärveen. Arvioidut virtaamat Seinäjoen Hautakoskessa (F 250,9 km 2 ). Hautakoski m 3 /s MQ 2,11 MNQ 0,71 MHQ 12,1 Seinäjoen Hautakoskelta 1970- ja 1980-luvuilla otettujen vesinäytteiden perusteella vesi on ollut hapanta tai lievästi hapanta ja humuspitoista. Keskimääräisten kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Seinäjoen yläosa on ollut rehevä vesistö. Vuonna 2009 otettujen näytteiden kokonaistyppipitoisuuksien perusteella joen yläosa voidaan luokitella lievästi reheväksi ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella reheväksi. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015

Seinäjoen yläosa on luokiteltu sekä kemialliselta että ekologiselta tilaltaan hyväksi. Kalastus ja kalasto Vuotta 2009 koskevan Kyrönjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun osana toteutettiin sähkökoekalastukset kahdella koealalla Kalajärven yläpuolisen Seinäjoen pääuomalla. Saaliiksi saatiin ahvenia, haukia, kivennuoliaisia, kivisimppuja ja mateita. Yleisin laji sekä kappalemäärän että biomassan osalta oli kivisimppu. Hakija on kalastustietojen selvittämiseksi toimittanut kalastustiedustelun Kalajärven osakaskunnalle. Tiedustelun mukaan Kalajärveen on istutettu vuosina 2004-2008 noin 95 000 kuhanpoikasta ja 13 000 siianpoikasta. Kalajärvellä kalastaa vuosittain osakaskunnan luvilla noin 180 henkilöä ja lisäksi järvellä uistellaan kuhaa läänikohtaisilla vieheluvilla. Saaliista lahna, kuha ja ahven muodostavat pääosan, lisäksi saadaan särkeä, haukea, madetta ja siikaa. Hietasalonneva 2 kuivatusvesien aiheuttama vesistövaikutus on vähäinen, joten kalataloudelliset vaikutukset jäävät pieniksi. Kalajärven tekojärveen kuivatusvesillä ei ole havaittavaa vaikutusta. Kalajärveen laskee kuitenkin runsaasti myös muiden turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä, joten alapuolisten vesialueiden lisääntyvä kuormitus edellyttää hakijan mukaan kompensaatiotoimia. Kompensaatio voidaan toteuttaa kalatalousmaksuna. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hietasalonneva 2 päästöjen vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen perusteella Seinäjoen Hautakoskessa. Pitoisuuslisäykset on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä tapahtuvia muutoksia, kuten ravinteiden sitoutumista ja sedimentoitumista. Seinäjoen Hautakoskessa (F=250,9 km 2 ) Hietasalonneva 2 turvetuotantoalueen kuntoonpanosta aiheutuvat nettopäästöt kohottavat veden kokonaisfosforipitoisuutta ojitusvuosina 0,1-0,2 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 6-9 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,01-0,02 mg/l. Tuotantovaiheessa vastaavat luvut ovat kokonaisfosforin osalta 0,1 µg/l, kokonaistypen osalta 4 µg/l ja kiintoaineen osalta 0,01 mg/l. Laskennallisesti kuntoonpanovaihe kohottaa Seinäjoen kokonaisfosforipitoisuutta 0,2-0,4 % ja kokonaistyppipitoisuutta 1,2-1,8 %. Kiintoaineen osalta vaikutus on marginaalinen. Hankkeen päästöjen vaikutukset Seinäjoessa ovat vähäiset, eikä pitoisuuslisäyksiä voida erottaa Seinäjoen veden laadun luontaisesta vaihtelusta. Seinäjoessa lähimmät rantakiinteistöt sijaitsevat Hautakosken kohdalla. Hankealueen kuivatusvedet eivät muuta Seinäjoen tilaa. Hietasalonneva 2:n arvioidut vaikutukset Seinäjokeen jäävät vähäisiksi, eikä toiminnasta arvioida aiheutuvan korvattavaa virkistyshaittaa. 7

8 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Sen mukaan päästötarkkailua tehdään neljänä vuotena. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Vesistötarkkailua tehdään kahdesta kohdasta Sulkueenjoella sekä Seinäjoen Hautakoskella. Kalataloustarkkailu esitetään tehtäväksi osana Kyrönjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. Korvaukset Hakija arvioi Hietasalonneva 2:n kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kuivatusvesien mahdolliset haitat alapuoliselle vesistölle voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Hakemuksessa arvioidaan Hietasalonneva 2:n ja Matolamminnevan yhteiseksi vuotuiseksi kalatalousmaksuksi tuotantoalan (126,2 ha) perustella 900 euroa. Laskennallisesti Hietasalonneva 2:n (44,1 ha) kalatalousmaksuksi muodostuisi näin ollen noin 315 euroa. Hankkeesta ei tule aiheutumaan muuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 23.5.2011 täydentänyt hakemustaan selvityksellä hankkeen vaikutuksista Pirjatannevan Natura 2000 -alueeseen, tarkemmalla selvityksellä hankkeen pölyvaikutuksista Seinäjokeen ja mahdollisuuksista estää pölyn joutuminen jokeen, selvityksellä Seinäjoen ja Sulkueenjoen tulvimisriskistä tuotantoalueelle ja esityksellä toimenpiteistä riskin vähentämiseksi, erillisillä Hietasalonneva 2:n päästö- ja vaikutusarvioilla ja uusimmilla kalataloustarkkailuraporteilla sekä selvityksellä muista Seinäjoen yläosalla olevista turvetuotantoalueista ja niiden vesistökuormituksesta sekä arviolla käytöstä poistuvista pinta-aloista.

9 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Virtain kaupungissa ja Seinäjoen kaupungissa 15.6-15.7.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 15.6.2011 Ilkassa sekä 16.6.2011 Suomenselän Sanomissa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Metsähallitukselta, Virtain kaupungilta ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Pirkanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa hankealue on osoitettu turpeenottoalueeksi (EO043). Tuotantoalueen koillispuolella noin 2,5 km:n päässä on merkintä nat 106, jolla kuvataan Pirjatannevan Natura 2000 -alue. Pirkanmaalla on vireillä 1 vaihemaakuntakaava koskien turvetuotantoa. Kaava on lausuntohetkellä vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kyseessä on täydentävä kaava, jolla turvetuotantoa pyritään kohdistamaan alueille, joissa siitä aiheutuu vähiten haittaa luonnolle ja ihmisille. Kaavassa tuotanto osoitetaan merkinnällä "turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke". Vaihekaavassa ei ole merkintää Hietasalonneva 2:lle. Hankealueen kasvillisuutta on selvitetty kuvioimalla ilmakuvien avulla sekä maastoinventoinneilla 8.7.2009. Kasvillisuusselvityksen mukaan Hietasalonnevan turvetuotantoon suunniteltu alue on pääosin ojittamaton ja luonnontilainen. Tuotantoalueeksi suunnitellulta alueelta on tavattu useita uhanalaisuusluokittelussa vaarantuneiksi (VU) tai silmälläpidettäviksi (NT) luokiteltuja suotyyppejä. Hietasalonnevan pesimälinnustoa hakija on selvittänyt kesän 2009 aikana kahdella, 19.5. ja 10.6 toteutetulla laskentakerralla. Laskennassa on käytetty nk. koealalaskentamenetelmää. Linnustoselvityksen mukaan Hietasalonnevan pesimälinnusto koostuu pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomelle tyypillisestä pesimälajistosta eikä se sisällä linnuston kannalta erityisen merkittäviä lintu- tai lajistokeskittymiä. Kaikkiaan alueelta on havaittu 22 pesivää lajia. Suolajiston osuus linnustossa on pieni, mikä kuvastaa alueen karuutta ja useiden suolajien suosimien rimpipintojen puuttumista. Pääosan selvitysalueen linnustosta muodostavat metsäisten alueiden lajit, jotka ovat keskittyneet selvitysalueen metsäisiin reunoihin ja ojitetuille alueille. Alueen ojittamattomat osat ovat linnustoltaan vähälajisia. Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön strategiaehdotuksessa (16.2.2011) on linjattu, että soiden käyttöä yhteen sovitetaan koh-

dentamalla soita merkittävästi muuttava toiminta ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille. Myös 1.3.2009 voimaan astuneiden, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön strategiaehdotuksessa esitetään, suo- ja turvamaita koskevissa lupaprosesseissa kohteiden arvottamisessa apuna käytettäväksi suon erityisiä luontoarvoja. Hankkeen kasvillisuusselvityksen mukaan Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa Etelä-Suomessa vaarantuneiksi (VU) luokitelluista suotyypeistä selvitysalueen eteläosissa tavataan lyhytkorsirämettä, silmälläpidettävistä suotyypeistä isovarpurämettä, tupasvillarämettä ja ombrotrofista lyhytkorsinevaa. Suomen uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettäväksi (NT) on hankealueella esiintyvistä lajeista luokiteltu ainoastaan käki. Hankkeen linnustoselvityksen valmistumisen jälkeen ilmestyneen uuden uhanalaisuusluokituksen mukaan niittykirvinen on alueella esiintyvä silmälläpidettävä laji. Lintudirektiivin (2009/147/EY) liitteen I lajeista linnustoselvityksen mukaan Hietasalonnevalla esiintyy kapustarinta ja liro. Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeista (EVA) on selvitysalueella havainnoitu tavi ja liro. Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä on määritelty Pirkanmaan suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat vyöhykkeet, joilla sijaitsevat suot ovat keskeisessä asemassa Pirkanmaan suoluonnon säilyttämisessä. Vyöhykkeiden ytimen muodostavat Natura 2000 -alueet tai soidensuojelualueet. Hankealue alue kuuluu Silmänevan-Haukkanevan arvokkaaseen suovyöhykkeeseen ja sillä on merkittävä rooli maakuntien rajaseudun ojittamattomien soiden verkostossa. Suot tällä vyöhykkeellä ovat etupäässä laajoja aapa- ja keidassoita, ja vyöhyke tukee näille suotyypeille tyypillisen lajiston esiintymistä ja liikkumista. Hietasalonnevan koillispuolella, noin 2,5 km päässä sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluva Pirjatanneva (FI080028). Pirjatanneva on otettu Natura-verkostoon sekä luontodirektiivin (SCI) että lintudirektiivin perusteella (SPA). Natura-alueisiin vaikuttavien hankkeiden ja suunnitelmien arvioinnista on säännökset luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä. Hakemuksessa ei ole esitetty riittävän perustellusti hankkeen vaikutuksia Pirjatannevan Natura 2000 -alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Tältä osin hakemusta tulee täydentää ja esittää johtopäätökset. Mikäli johtopäätöksissä todetaan, että vaikutuksia Natura-alueelle ei kohdistu, ei Natura-arviota ole tarpeen tehdä. 10 Suon vedet ohjataan Kurjenjokeen ja edelleen Seinäjokeen. Koska kuivatusvedet virtaavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueelle ja vesienhoitosuunnittelussa vesistöalue 42. on EPO:n vastuulla, ei Pirkanmaan ELY-keskus lausu kuivatusvesien vaikutuksista.

11 Pirkanmaan alueella ei ole pohjavesialueita tuotantoalueen lähellä. Muutamalla Vapo Oy:n turvetuotantoalueella Pirkanmaalla on esiintynyt tulvakautena ohijuoksutusta vesiensuojelurakenteiden ohi alimitoitettujen pumppujen takia. Vesiensuojelurakenteet tulee mitoittaa kaikilta osin riittäviksi tuotantoalueen pinta-alaan ja vesimäärään nähden. Tuotannon pölykuorman vähentämiseksi Kurjenjokeen, tulee tuotannossa käyttää vähän turvepölyä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä kuten pölynerottimella varustettuja imuvaunuja. Yhteenveto käyttötarkkailusta tulee toimittaa vuosittain Pirkanmaan ELYkeskukselle. Päästötarkkailuvuosina tulee Pirkanmaan ELY-keskukselle toimittaa kirjallinen raportti seurannan tuloksista. Laajaan analyysivalikoimaan tulee lisätä DOC (liuennut orgaaninen hiili), jolla parhaiten saadaan selville humuskuorma. Tuotantovaiheessa pintavalutuskentän tehon tarkkailemiseksi tulee määrätä laaja analyysivalikoima esimerkiksi rautakuormituksen määrittämiseksi. Elohopean määritys tulisi lisätä tarkkailuun esimerkiksi kalataloustarkkailun yhteyteen. Vaikutustarkkailun muilta osin Pirkanmaan ELY-keskus jättää lausumatta, koska kuivatusvedet virtaavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueelle. 2) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että turvetuotannon päästöjen voimakkuuden vaihtelua eri tuotantovaiheiden aikana ei varmuudella tunneta. Päästöt saattavat lisääntyä tuotannon loppua kohden ja ominaiskuormituskertoimien käyttö saattaa aiheuttaa virhearvion ravinneja kiintoainemäärissä. Uuden turvetuotantoalueen avaaminen ojittamattomalle alueelle aiheuttaa huomattavasti suuremman alapuolisen vesistön kuormituksen kuin turvetuotannon aloittaminen jo ojitetulla suolla. Pintavalutuskentän käytöstä huolimatta vesistöön pääsisi kiintoainetta ja ravinteita. Vesienhoitosuunnitelmassa Seinäjoen yläosa on luokiteltu ekologisesti hyvään tilaan ja kemiallisesti hyväksi. Tavoitteena on vesistön hyvän tilan säilyttäminen. Turpeennosto valuma-alueella on vaikuttanut Kalajärven ja Seinäjoen yläosan vesien tilaan lisäämällä vesistöjen kuormitusta ja heikentämällä niiden käyttökelpoisuutta. On tarpeen parantaa alueen turvetuotannon vesiensuojelun tasoa. Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusia turpeenottoalueita tulee perustaa jo ojitetuille soille tai jo tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Uudet turpeenottoalueet tulee myös ohjata alueille, joilla ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Ojittamattomilla soilla tapahtuva turpeenotto uhkaa, kaavailussa laajuudessa toteutuessaan, hävittää Etelä-Suomesta seuraavan kymmenen vuoden aikana useita tuhansia hehtaareja lintudirektiivin liitteen I lajeille sopivia elinympäristöjä. Pelkästään Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella on lupakäsittelyssä turpeenottohankkeita noin 1 300 ojittamattomalle hehtaarille. Näin laajamittainen lintudirektiivin liitteen I lajien elinympäristö-

jen hävittäminen tulisi toteutuessaan hyvin todennäköisesti pienentämään esim. liron, kapustarinnan ja kurjen määriä koko Suomessa sekä mahdollisesti aikanaan aiheuttamaan lajien häviämisuhan ainakin alueellisesti. Häviämisuhka voi aiheutua nimenomaan ekologisina yhteyksinä toimivien suojelualueverkoston ulkopuolisten merkittävien suokohteiden häviämisestä. Lausunnossa yhdytään Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyyn vaatimukseen Natura-vaikutusarvioinnin täydentämisestä. Hakemuksessa ei ole lainkaan arvioitu hankkeen vaikutuksia Kyrönjoen tulvasuojelulle. Tulvadirektiivin mukaista Kyrönjoen tulvariskien alustavaa arviointia suoritetaan parhaillaan ja vuoteen 2015 mennessä tullaan laatimaan koko Kyrönjoen vesistölle tulvariskien hallintasuunnitelma. 3) Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että hankealueen alapuoliset vesistöt ovat runsashumuksisia ja melko reheviä. Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistön rehevöitymiskehitykseen ja tuotantoalueilta tulevaa kuormitusta tulisi vähentää merkittävästi tämän päivän tasosta. Kyrönjoen toimenpideohjelmassa Seinäjoen ekologinen tila on luokiteltu yläosalta hyväksi ja alaosalta välttäväksi. Hyvä tila arvioidaan saavutettavan lisätoimenpiteillä yläosalla vuonna 2015 ja alaosalla vuonna 2021. Vaikka tuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän toimialueella, kohdistuvat vaikutukset suurelta osin Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän toimialueelle. Luvan saaja on määrättävä maksamaan Matolamminnevan ja Hietasalonneva 2:n turvetuotantoalueiden osalta vuosittain 1 380 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan ELY-keskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on huomioitava, että kyseessä on vesistöalue, joka on rehevöitynyt, ja jossa ei vesienhoidon tavoitteita vaarantamatta voida enää aiheuttaa nykyistä suurempaa rehevöitymishaittaa. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 4) Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on katsonut, että Kyrönjoen vesistöalueella käynnissä olevaa kalataloudellista yhteistarkkailua on syytä tarkentaa siten, että myös Hietasalonneva 2:n turvetuotannon vaikutuksia kala- ja rapukantoihin voidaan seurata sen puitteissa. Vaikka tuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan 12

Muistutukset ja mielipiteet Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän toimialueella, kohdistuvat vaikutukset suurimmaksi osaksi Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän toimialueelle, jossa myös kompensaation edellytykset ovat parhaat. Näin ollen mahdollinen kalatalousmaksu on perusteltua määrätä maksettavaksi Pohjanmaan ELY-keskukselle ja kalataloudellinen tarkkailu on perusteltua määrätä tehtäväksi Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaan. 5) Virtain kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Hietasalonneva 2 on pääosin ojittamaton, luontoarvoja omaava suoalue, jolle uutta turvetuotantoa ei tule sallia. Pirkanmaan vaihemaakuntakaavatyön taustamateriaaliksi valmistui vuonna 2009 Pirkanmaan suoluonnon tila -selvitys. Sen mukaan Silmänevan- Haukkanevan vyöhyke on nimetty yhdeksi Pirkanmaan Suoluonnon kannalta arvokkaaksi vyöhykkeeksi. Kartan perustella myös Hietasalonneva 2 kuuluu vyöhykkeeseen. 6) Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry on huomauttanut, että Hietasalonneva 2:na hakemuksessa esitetty suo on peruskartalla nimetön ja varsinainen Hietasalonneva sijaitsee huomattavasti etelämpänä. Hietasalonneva on valtaosin ojittamaton ja luonnontilaisen kaltainen. Virroilla vastaavia soita on suojelualueiden ulkopuolella vain muutamia. Ympäristölupahakemus tulee hylätä. Jos luvan käsittelyä jatketaan, tulee hakijan laatia Naturaarviointi Pirjatannevan Natura-alueesta sekä ympäristövaikutusten arviointi koko hankkeesta. Hietasalonneva 2:a ei ole osoitettu turpeenottoalueeksi Pirkanmaan maakuntakaavassa, eikä myöskään maakuntavaltuuston vastikään (17.5.2011) hyväksymässä Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa, jolla ohjataan turpeenottoa Pirkanmaalla. Kaavaselostuksessa Hietasalonneva 2 on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena ryhdyttäessä toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Vapo Oy ei toimi asiallisesti hakiessaan turpeenottolupaa luonnontilaisen kaltaiselle suolle yhtiön toimialaa ohjaavan vaihemaakuntakaavoituksen juuri valmistuttua. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat pääosin maakuntasuunnittelua, mutta tavoitteet tulisi huomioida myös yksittäisten soiden ympäristölupaharkinnassa. Tätä tulkintaa tukee muu muassa maankäyttö- ja rakennuslain 18. Turpeenoton aloittaminen ojittamattomalla suolla olisi myös vastoin valtioneuvoston periaatepäätöstä "Vesiensuojelun suuntaviivat 2015". Hakijan tulisi arvioida luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti hankeen vaikutukset Pirjatannevan Natura-alueeseen. 13

14 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustamateriaaliksi kootun "Pirkanmaan suoluonnon tila" -selvityksen mukaan Silmänevan-Haukannevan vyöhyke, johon myös Hietasalonneva 2 kuuluu, sisältää useita Pohjois- Pirkanmaan suurista soidensuojelualueista. Suojelualueiden väliin jää arvokkaita suoalueita. Nämä on sisällytetty rajaukseen. Suot ovat etupäässä laajoja aapa- ja keidassoita, ja vyöhyke tukee näille suotyypeille tyypillisten lajiston esiintymistä ja liikkumista. Mikäli Hietasalonneva 2 otettaisiin turpeennostokäyttöön, menettäisi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä vyöhyke arvoaan ja useille eliölajeille välttämättömiä ekologisia astinkiviä olisi jälleen vähemmän. Myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tällaisten ekologisten yhteyksien merkitys tunnustetaan. Hietasalonneva 2:lla esiintyy lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä ja harvinaistuvaa lajistoa, joiden asemaa ja tulevaisuutta Vapo Oy ei ole kommentoinut. Seinäjoen varren rantaluhdan uhanalaisuusluokkaa ei ole hakemuksessa mainittu, mutta Etelä-Suomessa kaikki luhtatyypit on luokiteltu vähintään silmälläpidettäviksi. Yksittäiset suotyypit muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan suoyhdistelmäksi. Hietasalonneva 2 on suoyhdistelmätyypiltään eteläisiä viettokeitaita, jollaiset on luokiteltu Etelä- Suomessa vaarantuneiksi. Luonnonsuojelulain 5 :n nojalla luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Kaikki uhanalaisen luontotyypin tai uhanalaisen lajin esiintymät ovat suotuisan suojelutason tavoittamisen kannalta arvokkaita. Ympäristölupaa ei tulisi olla mahdollista myöntää toiminnalle, joka tuhoaisi uhanalaisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä. Suotuisan suojelutason saavuttamista auttaa erityisesti laajojen kokonaisuuksien varjelu voimaperäiseltä hyötykäytöltä. Tähän pyrkii myös Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava. Luonnonsuojelulain lisäksi myös luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on turvata luontotyyppien suojelun suotuisa taso. Uhanalaisia ja puutteellisesti suojeltuja luontotyyppejä sisältävän Hietasalonneva 2:n valjastaminen turpeenottoon olisi vastoin luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin vaatimuksia, jotka ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin mukaan on lupaharkinnassa huomioitava. Linnustoselvitykset tehtiin kahtena päivänä vuonna 2009. Kaksi laskentakertaa näin laajalla alueella on verrattain vähän. Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi valmistui joulukuussa 2010. Näin linnustoselvityksen tulokset ja johtopäätökset ovat jo osin vanhentuneet. Lupahakemuksen mukaan alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Väite on harhaanjohtava. Vaateliaat soiden linnut eivät pesi turvekentillä. Hietasalonneva 2:n alkuperäiset lajit eivät tekoallikoista hyötyisi. Alueella esiintyvistä linnuista kapustarinta ja liro mainitaan EU:n luontodirektiivin I-liitteessä. Liitteessä luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät lintulajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin.

15 Ympäristölupahakemuksessa hankkeen vesistövaikutuksia havainnollistetaan ominaiskuormituslukujen avulla. Ominaiskuormitusluvut eivät anna riittävän kattavaa kuvaa orgaanisen aineen ja ravinteiden määrästä kuivatusvesissä, ja menetelmä jättää kokonaan huomiotta eri soiden ja eri turvekerrosten väliset kuormituserot. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Seinäjoen latvaosa on luokiteltu hyväksi sekä kemialliselta että ekologiselta tilaltaan. Kalajärveä ei ole luokiteltu, mutta vedenlaatutietojen mukaan se ei ole hyvässä tilassa. Ojittamattomilta soilta tulevat päästöt ovat suuremmat kuin jo aiemmin ojitetuilta turvetuotantoa aloitettaessa. Erittäin todennäköisesti turvetuotanto Matolamminnevalla ja Hietasalonnevalla johtaisi siihen, että alapuolisten vesien tila huononisi tai vähintään estäisi nyt heikossa tilassa olevia vesistöjä saavuttamasta hyvää tasoa. Lupahakemuksessa ei arvioida lainkaan toiminnan kasvihuonepäästöjä. Asianmukaiseen hakemukseen olisi kuulunut arvio turpeen kaivamisen, hiilivaraston menetyksen ja turpeenpolton aiheuttamista ilmastovaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Hietasalonneva 2:n turpeenotto olisi vastoin ympäristönsuojelulakia, sillä suon luonnonolosuhteet tuhoutuisivat varsin perusteellisesti. Tältä osin on viitattu Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (21.1.2011) koskien Parkanon Saukonsuota. 7) Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä Hietasalonneva 2:n turvetuotannolle. Hakemus tulisi hylätä luonnonsuojelulain vastaisena ja vesienhoitosuunnitelman vastaisena. Hakemus on myös puutteellinen muun muassa pölyhaittojen, lajistovaikutusten ja vesilain mukaisten vesien arvioinnin osalta. Lisäksi turpeenkaivu kyseisellä alueella olisi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista, vastoin suostrategian soiden luonnontilaisuusluokituksesta johdettuja käyttöönottomahdollisuuksia ja aiheuttaisi kohtuuttomat ilmakehää lämmittävät kasvihuonepäästöt. Luontodirektiivin Suomessa esiintyvistä luontotyypeistä 11 edustaa soita. Niistä kaikki esiintyvät boreaalisella alueella ja kolme vain siellä. Boreaalisella alueella kaikkien luontodirektiivin suoluontotyyppien suojelutaso on epäsuotuisa. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomen kaikista suoluontotyypeistä 57 % on uhanalaisia. Etelä-Suomessa uhanalaisiksi arvioitiin 77 % suoluontotyypeistä. Suostrategian soiden luonnontilaisuusluokittelua tulkiten Matolamminneva- Portaanpäänneva suokokonaisuus on luokan 3 suo. Tämänkaltaiselle suolle ei pitäisi myöntää lupaa turpeen kaivamiselle. Ennen suostrategiaa luvanhakijalle hankittujen, mutta luonnonarvoiltaan merkittävien soiden kaivulle, ei voi ajatella annettavan nykyisessä suojelun epäsuotuisassa tilanteessa kaivulupia. Turpeenkaivu tulee rajata suostrategian asteikon 0-1

luokan soille ja jättää ojittamattomia osia tai osa-alueita sisältävät suot muuttavan käytön ulkopuolelle. Uusimman uhanalaisuuskatsauksen (2010) mukaan suolinnusto on voimakkaimmin taantunut linturyhmä Suomessa. Suoluonnon yleinen taantuminen ja suojelutason epäsuotuisuus näkyy etenkin suolajiston alueellisena uhanalaistumisena ja lajien levinneisyysalueen supistumisena. Luontotyypille tyypillisen lajiston suojelutaso ei siten ole suotuisa. Kasvillisuusselvitys on tehty ylimalkaisesti ja nisäkkäitä, sammakoita, matelijoita, hyönteisiä ja hämähäkkejä ei ole huomioitu lainkaan. Soilla esiintyy muun muassa useita harvinaisia perhos- ja sudenkorentolajeja. Alueen vesistöissä, Sulkueenjoella, Kurjenjoella ja Seinäjoella, asustaa vakituisesti ainakin saukko. Vesien ekologinen tila on hyvä Seinäjärvessä ja vähän matkaa siitä alavirtaan Sulkueenjoessa ja Seinäjoessa. Koko alajuoksun matkalta Seinäjoen vedenlaatu on välttävä tai huono. Seinäjoen kaltaisessa tilanteessa alajuoksun vedenlaadun saaminen hyvälle tasolle ei voi onnistua, jos yläjuoksulla vesistöön johdetaan lisää päästöjä. Turpeenkaivu voi myös heikentää yläjuoksun nyt hyvällä tasolla olevan osan vedenlaatua välttäväksi tai sitäkin heikommaksi. Hakemuksessa esitetyt ominaiskuormitusluvut eivät vastaa turpeennoston aiheuttamaa todellista suo- ja turvekerroskohtaista ravinteiden ja orgaanisten aineiden huuhtoutumista, sillä erot soiden ja suokerrostumien välillä voivat olla 20-kertaisia. Kun erot päästömäärissä ovat todellisuudessa suuria, pitää ympäristölupaprosessissa tapahtuva vesistöhaittojen arviointi tehdä kunkin suon päästötason mukaan. Sallittavissa oleva päästötaso tulisi sitten suhteuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Ominaiskuormitusluvut eivät myöskään kerro todellista suolta karkaavan orgaanisen aineen määrää. Suurin osa turvesoilta ja ojituksista karkaavasta orgaanisesta aineksesta on pieniä partikkeleita ja liukoista humusta, joka ei näy näytteenotossa. Kun humusta ja hienojakoista ainesta ei arvioida kiintoainesta määriteltäessä, kertoo ominaiskuormitusluku vain alle 10 % todellisesta kokonaishuuhtoumasta. Lisäksi on huomioitava, että kiintoaineen määrä ilmoitetaan kuiva-aineena. Kilosta kuivaa turveainesta voi sen vettyessä syntyä 50 litraa löyhää turvehötöä järven pohjaan. Matolamminsuon tarkkailuraportin, johon myös Hietasalonneva 2 sisältyy, mukaan vesinäytteet otettaisiin ja analysoitaisiin vakiotavalla. Tällöin ei arvioida vesistölle aiheutuvaa todellista haittaa, eikä se vaikuta parempiin puhdistustulosten vaatimuksiin. Lupaa ei tulisi vanhentuneilla menetelmillä enää myöntää. Tuotantoalueen reunaojien vedet lasketaan suoraan alapuoliseen vesistöön, eikä niiden päästöjä lasketa kaivualueen päästöihin. Kuitenkin ne johtuvat yksinomaan kaivualueesta, jonka kuivana pitämiseksi ne on tehty. Reunaojien vedet on ehdottomasti johdettava pintavalutuskentälle ja laskettava päästöt myös tältä osin toiminnan harjoittamisen aiheuttamiin ko- 16

konaispäästöihin. Kun päästö aiheuttaa veden pilaantumisen vaaraa, on lupa käsiteltävä myös vesilain vaatimusten mukaisesti. Hietasalonneva 2:lle ei tule myöntää lupaa turpeenkaivulle ilman haittojen ja vesistön tilan kestokyvyn arviointia. Samalla vesistöalueella on jo pelkästään Vapooa kymmenen turpeenkaivualuetta, joista osa on jo muutettu viljelyalueiksi. Myös kunnostusojituksen ja pellonraivauksen vaikutuksia tulisi tarkastella vesistöaluekohtaisesti. Hakemuksessa on aliarvioitu turvetuotannon aiheuttamia pölyvaikutuksia lähialueelle. Pölyn kulkeutumisesta ja vaikutuksista olisi syytä vaatia uutta ja puolueetonta tutkimusta. Hietasaloneva 2:n välittömässä läheisyydessä virtaa Seinäjoki, jonne nostoalueen kuormitus kohdistuisi. Koska joki kulkee lähes turpeenkaivualueen rajaa pitkin koko länsilaidan mitalta, on mahdollista, että tulvien yhteydessä kuivatetun alueen vesiä karkaa kokonaan puhdistamattomina jokeen. Hietasalonneva 2:n pintavalutuskentän läpi virtaa puro, joka saattaa olla luonnontilaisen kaltainen pienvesi. 8) Kyrönjoen kalastusalue ja Kalajärven osakaskunta ovat ensisijaisesti vaatineet ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee tuotannossa käyttää parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuivatusvesien kiintoainepitoisuuden alentamiseen ja kiintoaineen pääsyn estämiseen alapuoliseen vesistöön. Laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät tulee mitoittaa niin suuriksi, että ne kestävät myös tulvahuiput. Laskeutusaltaiden puhdistuksessa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa siten, että haittaa alapuoliselle vesistölle ei aiheudu. Luvansaajalle on määrättävä tarkkailuvelvoite vedenlaadun seurantaan Sulkueenjoessa ja Seinäjoessa pistokokein koko turvetuotantoprosessin ajan vähintään kuusi kertaa vuodessa. Näytteenoton suunnittelussa tulee huomioida tulvahuiput. Tarkkailun tulokset on raportoitava Kalajärven osakaskunnalle ja Kyrönjoen kalastusalueelle. Luvansaajalle on määrättävä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite, jonka mukaan Kalajärvellä tulee suorittaa kalaston tilaa ja lajiston runsaussuhteita selvittävä verkkokoekalastus joka toinen vuosi. Koekalastuksissa tulee käyttää vähintään 20 Nordic -koekalastusverkkoa pyyntikertaa kohden. Tulokset on raportoitava Kalajärven osakaskunnalle ja Kyrönjoen kalastusalueelle. Luvansaajalle on määrättävä vuosittainen kalatalousmaksu toiminnasta aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi Kalajärven kalastolle sekä kalastukselle. Lupapäätökseen on kirjattava, että kalatalousmaksu on käytettävä Kalajärveen suoritettaviin kalaistutuksiin kalastolle aiheutuneiden haittojen kompensoimiseksi. Ympäristöluvan ehdot tulee tarkistaa vähintään kahdeksan vuoden välein, jonka yhteydessä luvansaaja on velvoitettava selvittämään tuotannosta mahdollisesti aiheutuneet haitat purkuvesistöjen kalastukselle ja kalastolle sekä korvaamaan ne täysimääräisesti. 17

Vesilain 15 :n mukaan vesistössä ei saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle tai kalastukselle. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että vesien tilan huononeminen on ehkäistävä. Laissa vesienhoidon järjestämiseksi todetaan, että vesienhoidon yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei vesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Lupahakemuksen mukaista toimintaa ei ole mahdollista harjoittaa kyseisessä kohteessa rikkomatta edellä mainittua lainsäädäntöä. Seinäjoki toimii jo nykyisellään lukuisten valuma-alueen turvetuotantoalueiden kuivatusvesien lasku-uomana. Kalajärven tekoallas on ensimmäinen järvi Seinäjoen yläjuoksulla, joka toimii kuivatusvesien laskeutusaltaana. Kalajärvi on myös matkailullisesti merkittävä vesistö vähäjärvisellä seudulla. Suunnitellun turvetuotantoalueen alapuolisten vesistöjen luontainen mataluus tekee niistä herkkiä ulkopuolisen kuormituksen lisääntymiselle. Kuormitus ja erityisesti orgaaninen kiintoaines aiheuttaisi happitilanteen heikentymistä. Ongelma kärjistyisi jääpeitteisenä aikana. Hapen väheneminen alusvedessä heikentää kalojen ja rapujen elinolosuhteita ja lisääntymismenestystä sekä aiheuttaa ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä. Kiintoaines ja ravinteet aiheuttavat myös pyydysten limoittumista ja siten vaikeuttavat kalastusta ja vähentävät vesistöstä saatavaa saalista. Kutualueiden liettymisen myötä kalaveden tuotto pienenee. Myös kuivatusvesien happamuus voi haitata kalakannan tuottoa ja ravinteisuuden lisäys vääristää kalakannan rakennetta. Koska tuotantoalue on suunniteltu pääosin luonnontilaiselle suoalueelle, on kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutuminen tuotannon alkuvaiheessa erityisen voimakasta. Kalatalousmaksut tulee määrätä käytettäväksi suoraan Kalajärveen tehtäviin kalaistutuksiin, sillä Seinäjoki on jo nykykuormituksella niin heikossa tilassa, etteivät lohikalat tai ravut voisi siellä menestyä. Käytännössä tilanne ei voi kohentua, ennen kuin turvetuotanto joen valuma-alueella vähenee merkittävästi. Tätä tukevat Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry:n vuonna 2010 välillä Isoniemi-Kalajärvi, tekemät koeravustukset, joissa ei saatu saaliiksi yhtään rapua. Kalajärven kalaston vahvistaminen istutuksin on keino, jolla kalatalousmaksuilla saadaan eniten vastinetta turvetuotannon kalastolle aiheuttamien haittojen kompensoimiseksi. Istutuslajina suositeltavin on kuha. Mikäli toiminnan aiheuttamien haittojen määrä on oletettua suurempi, pitää tämä huomioida kalatalousmaksua määrättäessä kun ympäristölupaa uusitaan. 9) AA (tilan Yli-Holma RN:o 22:5 omistajana) ja BB ovat huomauttaneet, että tieto ympäristöluvan vireillä olosta on toimitettu tilan entiselle omistajalle Vilho Viertolalle, vaikka kyseinen Yli-Holman tila on ollut Irma Kolliinin hallussa jo vuodesta 2009 saakka. Vuonna 1972 Seinäjoki oli Yli-Holman tilan kohdalla puhdas ja siinä oli kalaa. Joen vesi oli kelvollista talousvetenä eläimille ja pesuvedeksi. Turvetuotanto aloitettiin 1970-luvun lopulla. Siitä lähtien vesi oli kesäisin niin turvepitoista, että katiska ei pysynyt paikallaan päivääkään. Kala ja rapukannat on joesta tuhottu ja korvaukset ovat naurettavia. 18

19 Karttatarkastelun pohjalta näkee, miten joki kiemurtelee turvesuon keskellä. Vanhaa uomaa on muutettu ja se on täytetty lietteellä. Osalla käytettyjä turvekenttiä käyskentelee monikymmenpäinen karjalauma, joka osaltaan kuormittaa jokea. Seinäjoki ja Sulkueenjoki ovat tässä kohdassa pieniä, mutta niiden varrella on noin 100 kesäasuntoa. Omistajat arvostaisivat sitä, että vesi olisi uimakelpoista. Päästöt vaikuttavat myös Pohjanmaan kahteen virkistyskeitaaseen Kalajärveen ja Kyrkösjärveen, joiden läpi turvekenttien päästöt kulkevat, vaikka kentät ovat Virtain puolella. Ympäristövaikutukset tulisi arvioida laajemmin. Melu- ja pölyhaitatkaan eivät ole vähäisiä, vaikka vesistön kuormitus on haitoista suurin. Seinäjoen itäpuoli on tähän saakka säilynyt lähes luonnontilaisena, ja poikkeaa selvästi länsipuolesta, missä ihminen on saanut tuhoa aikaan muutamassa vuosikymmenessä. 10) CC:t (tilan RN:o 1:0:M601 omistajina) ovat huomauttaneet, että Hietasalonneva 2:n turvetuotanto aiheuttaisi Seinäjoen kapean alkupään vesistön jokiluonnon kertakaikkisen sietokyvyn lopullisen ylittymisen. Jokien turvehiukkasten kyllästämä ja jo nyt täysin ruskeaksi värjäytynyt vesi on tulossa kaikin puolin käyttökelvottomaksi. Joen purotaimenen ja muun kalaston, sekä varsinkin rapujen elinolosuhteiden ja lisääntymismahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että jokiuoman kivi- ja hiekkapohjat eivät peity turvemudalla. Jokiluonnolle elintärkeän pieneliöstön kasvu- ja lisääntymisedellytykset pilataan. Uoman syvänteet ovat jo täyttyneet turvemudalla ja puhdistetut kohdat täyttyvät pian uudelleen. Myös heinittymistä on havaittavissa. Kasviston, linnuston ja pieneliöiden tuhoutuminen itse turpeenottoalueella on aina toiminnan väistämätön seuraus. Lintudirektiivin tarkoittama lintujen pesinnän selvitys on hakemuksessa täysin riittämätön. Suoluontokokonaisuuden kokonaiskuvan selvittäminen ei voi perustua yhden kevään tilanteeseen. Alueella on vielä paljon täysin selvittämättömiä luontoarvoja ja pieneliöitä, joten luontoselvitystä on pidettävä puutteellisena. Kuivatusvesien käsittely ei estä jokiveden pilaantumista. Ympärivuotinen pintavalutus ei toimi routa- ja talviolosuhteissa lainkaan ja kevät- ja syystulvissakin virtaus vesistöön voi tapahtua ilman puhdistusta. Lupaehtojen seurantavelvoitteet eivät riitä, mikäli ei seurata yläjuoksulta tulevan veden laatua ja verrata sitä turvetuotantoalueelta tulevan ojan kohdalta lähtevän veden laatuun. Turpeenoton vaikutukset vesistöön eivät ole vähäiset, kun huomioidaan jo nykyinen vesistön sietokyvyn ylittyminen ja vedenlaadun luontaiset vaihtelut. Melu- ja pölyhaitat luonnolle, asutukselle ja luontomatkailulle ovat merkittävät. Virkistykselle aiheutuvaa haittaa ei ole hakemuksessa otettu huomioon. Ranta-alueiden lomarakennusten ja saunojen arvosta menetetään

puolet. Mikäli ympäristölupa Matolamminenvan ja Hietasalonneva 2 alueiden turvetuotantoon myönnetään, vaadimme kertakorvausta virkistys- ja kaikista muista haitoista vähintään 80 000 euroa, koska lomapaikka joudutaan tuhoutuvien arvojen vuoksi näin lähes käyttökelvottomana myymään alihintaan. Haittoja ei voida mitenkään kompensoida hakemuksessa ilmoitetulla alimitoitetulla kalatalousmaksulla. Muistuttajat eivät ole saaneet tietoa ympäristöluvan vireillä olosta kuin naapureiltaan. Edellä olevaan perustuen muistuttajat vaativat täysiä haittakorvauksia ja vastustavat jyrkästi ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. 11) DD (tilan Palo-osa RN:o 15:3 omistajana) ja EE ovat jättäneet samansisältöisen muistutuksen kuin 10) Armi ja Janne Mäenpää edellä. 20 Hakijan vastine Hakija uudistaa asiasta aiemmin esittämänsä. Vastineen antamisen perusteena ovat yksinomaan Hietasalonneva 2:n vaikutukset vesi- ja maaympäristöön, eikä siinä huomioida vierellä olevan samaan purkuvesistöön sekä huomattavasti lähemmäksi Pirjatannevan (FI080028) Natura-aluetta sijoittuvan Matolamminnevan vastaavia vaikutuksia. 1) Pirkanmaan ELY-keskus sekä 5) Virtain ympäristölautakunta, 6) Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry ja 7) Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (viimeksi mainitut soveltuvin osin). Maakuntakaavoitus Hietasalonneva on voimassa olevassa ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa varattu turpeenottoalueeksi (EO043). Vaihekaavalla, johon valvontaviranomainen osaksi perustaa hakemuksen hylkäämistä tarkoittavaa vaadettaan, ei tehdä maakuntakaavaan muutosta, vaan sillä täydennetään (ei supisteta) turvetuotannon aluevarauksia. Kaavaselostuksen siivuilla 58 ja 59 todetaan muun ohessa seuraavaa: Vaihemaakuntakaavoituksen käynnistämisen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli toteuttaa vuonna 2007 hyväksyttyä Pirkanmaan energiaohjelmaa ja parantaa maakunnan energiaomavaraisuutta. Turvetuotantoon soveltuvien soiden huomioon ottamista maakuntakaavoituksessa edellytetään lisäksi valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Vaihemaakuntakaava ei muuta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia, vaan ne jäävät voimaan sellaisenaan. Hietasalonneva 2 on soveltuva hakemuksen mukaisen toiminnan sijoittamispaikaksi. Luonnonsuojelulain säännökset

Hankealueella ei ole tavattu rauhoitettuja eliölajeja eikä sille sijoitu rauhoitettuja luontotyyppejä. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä. Suo- ja turvestrategia ja valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön strategiaehdotus on ehdotusvaiheessa ja Valtioneuvosto tulee antamaan siitä periaatepäätöksen, joka toimeenpannaan maakuntakaavoituksella (ohjaa maankäytön suunnittelua). Ympäristöluvan myöntämisen oikeudellisia edellytyksiä koskevat säännökset ovat ympäristönsuojelulain 42 :ssä, ja niitä sovelletaan Hietasalonneva 2:sta koskevassa lupaharkinnassa (ks. KHO 14.5.2010 taltionumero 1129, vuosikirjapäätös). Natura-arvion tarve Pirjatannevan Natura-alue sijaitsee lähimmillään noin 2,7 km koilliseen hankealueesta ja välinen metsäistä sekä erämaaluontoista aluetta. Käytännössä alueet ovat eri valuma-alueilla. Lähempänä Natura-aluetta sijaitsevat seuraavat olemassa olevat ja tuoreissa ympäristöluvissa olevat Hietasalonneva 2:sta huomattavasti suuremmat tuotantoalueet: Pirjatanneva rajoittuu käytännössä noin 1,5 km matkalta Natura-alueeseen; Paaluneva koillispuolella noin 1,6 km:n päässä; Juupa-Jäkäläneva pohjoispuolella noin 1,9 km:n päässä; Hietasalonneva eteläpuolella noin 3 km:n päässä. Hietasalonneva 2 on käytännössä Hietasalonnevan laajennusalue korvaten vain osan sillä jo olevia yhteensä 183,7 ha:n suuruisia poistumia. Alueet erottaa toisistaan Kurenjoki (Seinäjoki). Turvetuotannon pöly- ja meluvaikutukset ympäristöön eivät lisäänny kohden Natura-aluetta ja muuta vallitsevaa tilannetta. Edellä ja asiasta aiemmin esitettyyn viitaten hakija toteaa, että objektiivisesti arvioiden ja tarkastelle Natura-arvioinnin tai enemmän selvityksen perustavia vaikutuksia ei aiheudu. Edellä mainituissa muita hankkeita koskevissa menettelyissä asiaa on tarkasteltu samalla tavoin. Pirjatannevan hankkeessa on rajautuvan Natura-alueen vuoksi tehty hyvin suppea rajaus, joka on valitusasteen käsiteltävänä. Mekaanisen kokoojavaunun käyttö on riittävä estämään pölyn muodostusta ja leviäminen ympäristöön Kurenjokikin huomioon ottaen. Hakija katsoo, että selvitykset ovat riittävät lupaharkinnan suorittamiseksi ja että luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. 2) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimusten osalta vastineessa todetaan, ettei Hietasalonneva 2:n kuivatusvesien johtaminen tule vaikuttamaan heikentävästi alapuolisten vesistöjen tilaan, kun huomioidaan valuma-alueella olevan muun turvetuotannon kuivatusvesien puhdistuksen tehostumisesta koituva kuormituksen pienentyminen ja tuotantoalan poistuminen. 41,3 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvedet puhdistetaan ympärivuotisesti perustason rakenteilla ja ojittamattomalle suoalueelle rakennettavalla pintavalutuskentällä (mitoitus 5,6 %). Suoalueelta tuleva kiin- 21

toaine- ja ravinnekuormitus kasvaa hieman, mutta purkuvesistön kokonaistilanteen kannalta lopputulema on kuitenkin edellä mainituista syistä toinen. Hietasalonneva 2:n vedenlaadullinen vaikutus Kurenjoen veden laatuun jää suppealle osuudelle jokea. Virtaamiin ja vedenkorkeuksiin hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta. Muutoin hakija viittaa soveltuvin osin Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnosta esittämäänsä. 3) Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen vaatimuksien osalta hakija pitää aiemmin esittämiinsä perusteisiin viitaten vaaditun kalatalousmaksun rahallista arvoa kohtuuttoman suurena paljoksuen sitä. Muutoin lausunnosta ei ole huomauttamista. 4) Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausuntoon ei ole tarpeen antaa vastinetta. 8) Kyrönjoen kalastusalueen ja Kalajärven osakaskunnan luvan epäämisvaatimus on aiheeton ja hylättävä. Muistuttajien toissijaiset vaateet ovat tulleet riittävästi huomioiduiksi hakemuksessa. Kalataloudellisen tarkkailun osalta viitataan kalatalousviranomaisen lausunnossa esitettyyn ja sen kuten myös raportoinnin osalta tavanomaisesti asetetut määräykset on katsottava riittäviksi. Muutoin hakija viittaa edellä soveltuvin osin lausumaansa. 9) AA:n ja BB:n, 10) CC:iden 11) DD:n ja EE:n muistutusten osalta hakija viitaten edellä soveltuvin osin lausumaansa pitää muistuttajien vaatimuksia aiheettomina. 22 MERKINTÄ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tänään antanut päätöksen 191/2012/1 joka koskee Vapo Oy:n Matolamminnevan ympäristölupaa Virtain kaupungissa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Hietasalonneva 2:n turvetuotantoon Virtain kaupungissa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 44,1 ha 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava 23.5.2012 päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteenä 4 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Seinäjokeen.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteenä 4 olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ja Sukueenjoen sekä Seinäjoen väliin on rakennettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 4 olevan piirustuksen mukainen riittävä penger jolla varmistetaan, ettei tulvavesiä pääse tuotantoalueelle. Jokien ja tuotantoalueen välissä olevassa penkereessä mahdollisesti olevat vanhat metsäojat ja painaumat on tukittava huolellisesti. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Pintavalutuskentän puhdistustehon vuosikeskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on tuotantovaiheessa oltava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Mikäli puhdistustehoa koskevia vaatimuksia ei saavuteta, luvan saajan on toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. 23

24 Päästöt ilmaan Varastointi ja jätteet Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Aumoja ei saa sijoittaa alle 250 metrin etäisyydelle vesistöistä. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

25 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on toteutettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuohjelman osana. Vesistötarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ja Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pirkanmaan ja Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksien ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille, Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Virtain kaupungin ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisille, Virtain kaupungin ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle.

26 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 30.11.2022 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Hietasalonneva 2:n turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on pääosin ojittamaton. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Pintavalutuskentän puhdistusteholle asetetuilla raja-arvoilla varmistetaan, että vesien käsittely on tuotantoalueen olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Hietasalonneva 2:n kuivatusvedet johdetaan Seinäjokeen ja edelleen Kalajärveen. Hankealue (44,1 ha) on noin 0,36 % Kalajärven valuma-alueesta (122,65 km 2 ). Vuonna 2011 Kalajärven yläpuolisella Seinäjoen yläosalla oli turvetuotantoalueita tuotantokunnossa 932 ha, mikä on yhteensä 7,6 % Kalajärven valuma-alueesta. Tästä tuotantopinta-alasta on Vapo Oy:n arvion mukaan vuonna 2021 tuotantokunnossa, Hietasalonneva 2:n tuotantoalue mukaan luettuna, 342 ha (2,8 % valuma-alueesta). Seinäjoen vesi on lievästi hapanta ja humuspitoista. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesistö on rehevä. Seinäjoen ekologinen tila on Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa todettu yläosaltaan hyväksi ja alaosaltaan välttäväksi. Kalajärven ekologinen tila luokitellaan tyydyttäväksi. Kemiallinen tila on kaikissa hyvä. Ohjelman mukaan Kyrönjoella olemassa olevilla turvetuotantoalueilla tulee parantaa vesienkäsittelyä. Uusien turvetuotantoalueiden lupakäsittelyssä tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota tuotantoalueiden yhteisvaikutukseen. Maakuntakaavoissa turvetuotannon aluevarausten tulee perustua riittäviin ympäristö- ja vesistöselvityksiin. Vesistöalueille, joilla on runsaasti turvetuotantoa, on tarpeen laatia vesistön sietokykyselvitys. Kun otetaan huomioon Seinäjoen yläosan ekologinen tila, Hietasalonneva 2 turvetuotantoalueen valuma-alueosuus, Seinäjoen valuma-alueelta turvetuotannosta poistuvien alueiden määrä ja turvetuotannon vesienkäsittelyn tehostuminen, ei Hietasalonneva 2:n ottaminen turvetuotantoon estä vesienhoitosuunnitelman vesien tilatavoitteiden toteuttamista. Hankealue on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä EO043 turpeenottoalueeksi. Maakuntakaava on Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama. Pirkanmaalla on vireillä 1 vaihemaakuntakaava koskien turvetuotantoa. Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Vaihekaavassa ei ole merkintää Hietsalonneva 2:n osalta. 1 vaihemaakun- 27

Lupamääräysten perustelut takaavan kaavaselostuksessa on kuitenkin todettu, että Pirkanmaan 1. maakuntakaavan turvetuotantoa koskevat aluevaraukset jäävät voimaan. Lisäksi mainitaan, ettei kumpikaan maakuntakaava estä turvetuotantoa aluevarausten ulkopuolella. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Kaavoitustilanteesta ei aiheudu luvanmyöntämisen estettä. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Aluehallintovirasto arvioi, ettei Hietasalonneva 2:n turvetuotanto vaikuta Pirjatannevan Natura-alueen (FI0800028) niihin luontoarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon eikä hankkeella ole muitakaan Natura-alueelle ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarvetta ei ole ollut kun huomioidaan hakemuksen mukaisen toiminnan ja Natura-alueen välinen etäisyys sekä vesien luonnollinen virtaussuunta. Kun otetaan huomioon Hietasalonneva 2:n ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksessä 5. Lähin asutus on noin 1,7 kilometrin etäisyydellä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu pöly- tai meluhaittaa asutukselle. Aumojen ja vesistöjen väliin määrätään vähintään 250 metrin suojavyöhyke. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Selvyyden vuoksi käytetään nykyisen jätelain vaarallisen jätteen käsitettä vanhan jätelain ongelmajäte-käsitteen sijasta. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. 28

29 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Luvan epäämistä koskevien vaatimuksien osalta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin. Aluehallintovirasto ottaa 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset huomioon seuraavasti: vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen kaikilta osin riittäviksi on toteutettu siten kuin lupamääräyksistä 1 ja 2 ilmenee. Tuotannon pölykuorman vähentämiseksi on määrätty käytettäväksi mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Aumat on määrätty sijoitettavaksi yli 250 metrin etäisyydelle vesistöistä. Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu on määrätty tehtäväksi jatkuvatoimisesti ympäri vuoden ja laajalla analyysivalikoimalla. Käyttö- ja päästötarkkailujen tulokset on määrätty raportoitavaksi myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Hietasalonneva 2:n alue on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä EO043 turpeenottoalueeksi. Pirkanmaalla on vireillä 1 vaihemaakuntakaava koskien turvetuotantoa, siinä ei ole merkintää Hietasalonneva 2:n osalta. Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa on kuitenkin todettu, että Pirkanmaan 1. maakuntakaavan turvetuotantoa koskevat aluevaraukset jäävät voimaan. Lisäksi mainitaan, ettei kumpikaan maakuntakaava estä turvetuotantoa aluevarausten ulkopuolella. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Kaavoitustilanteesta ei aiheudu luvanmyöntämisen estettä.

30 Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen vaatimusta liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) analysoinnista ei ole määrätty tehtäväksi. Päästö- ja vesistötarkkailussa mitataan kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ), joka kuvaa myös liukoisen ja partikkelimaisen humuksen määrää päästössä ja vaikutusta vesistössä. Kalataloustarkkailun sisällön määrittäminen on lupamääräyksellä 11 delegoitu Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen tehtäväksi, eikä aluehallintovirasto tässä yhteydessä määrää elohopeamääritystä tehtäväksi, vaan sen tarpeellisuus ja toteuttaminen jää kalatalousviranomaisen harkintaan. Vaatimuksen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnista tekemisestä aluehallintovirasto hylkää luparatkaisun perusteluista ilmenevillä syillä. Aluehallintovirasto viittaa 2) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen vaatimusten osalta aluehallintoviraston ratkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin. Vaatimuksen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnista tekemisestä aluehallintovirasto hylkää luparatkaisun perusteluista ilmenevillä syillä. Laki tulvariskien hallinnasta ei aluehallintoviraston tulkinnan mukaan tässä tapauksessa vaikuta lupaharkintaan, erityisesti kun huomioidaan Hietasalonneva 2:n pieni pinta-ala suhteessa koko valuma-alueeseen. 3) Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen vaatimus kalatalousmaksusta on huomioitu lupamääräyksessä 13 ja vaatimus kalataloustarkkailusta lupamääräyksessä 11. Aluehallintovirasto huomioi 4) Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen esitykset kalatalousmaksusta ja kalataloustarkkailusta lupamääräyksistä 11 ja 13 ilmenevällä tavalla. 5) Virtain kaupungin ympäristölautakunnan luvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin. Aluehallintovirasto toteaa 6) Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry:n muistutuksesta Hietasalonneva 2 turvetuotantoalueen nimen osalta, että Vapo Oy:n alkuperäinen hakemus käsitti lohkot 1, 2 ja 3. Näistä lohkot 2 ja 3 sijaitsivat Matolamminnevalla, josta kuivatusvedet johdettaisiin Sulkueenjokeen. Lohko 1 sijaitsi erillään nimeämättömällä suolla, josta kuivatusvedet johdettaisiin Seinäjokeen. Koska alueet sijaitsivat yli kilometrin etäisyydellä toisistaan ja vedet laskivat eri vesistöihin, jakoi aluehallintovirasto hakemuksen kahdeksi erilliseksi asiaksi. Aluehallintovirasto nimesi nimettömän suon (lohko 1) Hietasalonneva 2:ksi, koska se sijaitsee toiminnassa olevan Hietasalonnevan turvetuotantoalueen pohjoisten lohkojen välittömässä läheisyydessä.

Hietasalonneva 2:n alue on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä EO043 turpeenottoalueeksi. Pirkanmaalla on vireillä 1 vaihemaakuntakaava koskien turvetuotantoa, siinä ei ole merkintää Hietasalonneva 2:n osalta. Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa on kuitenkin todettu, että Pirkanmaan 1. maakuntakaavan turvetuotantoa koskevat aluevaraukset jäävät voimaan. Lisäksi mainitaan, ettei kumpikaan maakuntakaava estä turvetuotantoa aluevarausten ulkopuolella. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Kaavoitustilanteesta ei aiheudu luvanmyöntämisen estettä. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Ohjausvaikutus ei kuitenkaan vaikuta ympäristönsuojelulaissa säädettyyn lupaharkintaan oikeudellisesti sitovalla tavalla. Myöskään Valtioneuvoston vesiensuojelun periaatepäätöksellä Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 ei ole sellaisenaan välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, vaan turvetuotannon vesiensuojelukysymykset ratkaistaan kutakin hanketta erikseen koskevassa ympäristölupamenettelyssä. Lupa-asiassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vesiensuojelun periaatepäätös voidaan kuitenkin osaltaan ottaa selvityksenä huomioon. Tässä tapauksessa alueidenkäyttötavoitteet tai vesiensuojelun periaatepäätös eivät aiheuta luvanmyöntämisen estettä. Hankkeen vesistövaikutuksien arvioinnissa käytetyt ominaispäästöarvot ovat keskimääräisiä ja päästöjen huomattava vaihtelu otetaan huomioon luvan edellytysten harkinnassa. Muistuttajien mainitsemassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 20.8.2010/1869 on linjattu, että pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa ja siihen liittyvässä toimenpideohjelmassa esitetty voidaan muutoin osaltaan ottaa selvityksenä huomioon ympäristöluvan myöntämistä ja sen lupamääräyksiä koskevassa harkinnassa. Aluehallintovirasto on huomioinut, kuten luparatkaisun perustelusta ilmenee, Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetun. Toiminnan tarkkailu on määrätty toteutettavaksi lupamääräyksistä 10 ja 11 sekä tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevällä tavalla. Vesistöihin kohdistuva päästötarkkailu toteutetaan jatkuvan tarkkailun periaatteella. Tuotantoalueelta tai sen vaikutuspiiristä ei ole tullut ilmi tietoja alueella esiintyvistä luontotyypeistä tai lajeista, jotka olisivat luonnonsuojelulailla suojeltuja. Luvan saajaa ei ole syytä määrätä teettämään hankealueella tarkempaa luontoselvitystä. Hakemuksessa on esitetty alueen olosuhteet huomioon ottaen riittävät tiedot päätöksen tekemistä varten. Vaatimuksen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnista tekemisestä aluehallintovirasto hylkää luparatkaisun perusteluista ilmenevillä syillä. 31

32 Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 4 :n 1 momentin ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan asetuksen 6 :n mukaan sovelletaan arviointimenettelyä turvetuotantoon, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi lain 4 :n 2 momentin mukaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutuksen huomioon ottaen, tähän rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tuotantoalueen pinta-ala alittaa 150 ha eikä hankkeesta myöskään sen laatu ja laajuus huomioon ottaen aiheudu sellaisia vaikutuksia, että harkinnanvarainen ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi tarpeen, eikä sitä myöskään Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ole vaatinut tehtäväksi. 7) Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n luvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Ohjausvaikutus ei kuitenkaan vaikuta ympäristönsuojelulaissa säädettyyn lupaharkintaan oikeudellisesti sitovalla tavalla. Myöskään Valtioneuvoston vesiensuojelun periaatepäätöksellä Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 ei ole sellaisenaan välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, vaan turvetuotannon vesiensuojelukysymykset ratkaistaan kutakin hanketta erikseen koskevassa ympäristölupamenettelyssä. Lupa-asiassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vesiensuojelun periaatepäätös voidaan kuitenkin osaltaan ottaa selvityksenä huomioon. Tässä tapauksessa alueidenkäyttötavoitteet eivät aiheuta luvanmyöntämisen estettä. Tuotantoalueelta tai sen vaikutuspiiristä ei ole tullut ilmi tietoja alueella esiintyvistä luontotyypeistä tai lajeista, jotka olisivat luonnonsuojelulailla suojeltuja. Luvan saajaa ei ole syytä määrätä teettämään hankealueella tarkempaa luontoselvitystä. Hakemuksessa on esitetty alueen olosuhteet huomioon ottaen riittävät tiedot päätöksen tekemistä varten. Hankkeen vesistövaikutuksien arvioinnissa käytetyt ominaispäästöarvot ovat keskimääräisiä ja päästöjen huomattava vaihtelu otetaan huomioon luvan edellytysten harkinnassa. Toiminnan tarkkailu on määrätty toteutettavaksi lupamääräyksistä 10 ja 11 sekä tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevällä tavalla. Vesistöihin kohdistuva päästötarkkailu toteutetaan jatkuvan tarkkailun periaatteella. Turvetuotantoalueen eristysojan tarkoituksena on eristää turvetuotantoalueen vedet ympäröivien alueiden vesistä. Tämä on välttämätöntä, jotta turvetuotantoalueen kuivatusvesiä voidaan hallita ja tuotantoalueen vesistökuormitusta arvioida. Eristysojissa kulkee turvetuotantoalueen ulkopuolisia vesiä, eikä niitä voida johtaa turvetuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestel-

miin. Lupamääräyksessä 2 on määrätty eristysojiin rakennettavaksi lietesyvennykset. Aluehallintovirasto katsoo, ettei hankkeesta aiheudu sellaisia vesistöön kohdistuvia muutoksia, joille pitäisi hakea vesilain mukaista lupaa. Pintavalutuskentän kohdalla kulkevaa ojaa ei kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella voida pitää luonnontilaisen kaltaisena. Seinäjoen ja turvetuotantoalueen väliin on lupamääräyksen 2 mukaisesti rakennettava penger jolla varmistetaan, ettei tulvavesiä pääse tuotantoalueelle. 8) Kyrönjoen kalastusalueen ja Kalajärven osakaskunnan luvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin. Vaatimukseen vesienhoidon järjestämisestä annetun lain huomioimisesta aluehallintovirasto toteaa, että laissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on vesienhoitoalueelle laadittava vesienhoitosuunnitelmat sekä toimenpideohjelma. Aluehallintovirasto on huomioinut, kuten luparatkaisun perustelusta ilmenee, Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyn, eikä siitä aiheudu luvan myöntämisen estettä. Muistuttajien vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä kuivatusvesien puhdistuksessa on huomioitu lupamääräyksissä 1 ja 2 esitetyllä tavalla. Toiminnan tarkkailu on määrätty toteutettavaksi lupamääräyksistä 10 ja 11 sekä tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevällä tavalla. Vesistöihin kohdistuva päästötarkkailu toteutetaan jatkuvan tarkkailun periaatteella. Kalataloustarkkailun tulokset on lupamääräyksessä 11 määrätty toimitettavaksi Kyrönjoen kalastusalueelle. Muittenkin tarkkailujen tulokset on määrätty vaadittaessa annettavaksi niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Kalataloustarkkailun sisällön määrittäminen on lupamääräyksellä 11 delegoitu Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen tehtäväksi, eikä aluehallintovirasto tässä yhteydessä määrää kalataloustarkkailun sisällöstä. Alueella on toteutettu yhteistarkkailua, joka myös tässä tapauksessa voi olla perusteltua. Siksi kalataloustarkkailun sisällön määrittäminen aluehallintoviraston toimesta ei ole perusteltua. Aluehallintovirasto on lupamääräyksen 13 mukaisesti katsonut oikeaksi määrätä luvan saajan maksamaan 400 euron vuotuisen kalatalousmaksun Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Kalatalousmaksun kohdentamisesta ja käyttämisestä päättä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus vesilain 3 luvun 15 :n mukaisesti. Tämä on tässä tapauksessa erityisesti perusteltua alueella olevien muiden kalatalousmaksuvelvollisten suuren määrän johdosta, jolloin kalatalousmaksujen käytön yhteinen suunnittelu ja toteutus on perusteltua. 33

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Aluehallintovirasto on katsonut riittäväksi määrätä luvan saajan viimeistään 30.11.2022 jättämään aluehallintovirastolle hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Muistuttajien vaatimus selvityksestä toiminnan haitoista purkuvesistöjen kalastukselle ja kalastolle on huomioitu edellä lupamääräysten tarkistaminen kohdassa siten, että lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on määrätty liitettäväksi selvitys muun muassa vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Muistutuksen 9) osalta aluehallintovirasto toteaa, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät edellä luparatkaisun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskevien perusteluiden mukaisesti. Hakemus on tullut vireille 23.11.2010. Hakijan toimittamat asianosaistiedot on hankittu 28.9.2009. Yli-Holman tilan omistajavaihdos on kiinteistötietojärjestelmän mukaan rekisteröity 12.12.2009. Näin ollen kuulutus on tässä tapauksessa toimitettu vanhalle omistajalle. Muistutusten 10) ja 11) osalta aluehallintovirasto toteaa, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät edellä luparatkaisun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskevien perusteluiden mukaisesti. Seinäjoen valumaalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden tuotantopinta-alat ovat pienentymässä, kun vanhoja alueita siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Kaikki Hietasalonneva 2 tuotantoalueen kuivatusvedet tullaan käsittelemään perustason puhdistusmenetelmien lisäksi ympärivuotisella pintavalutuksella. Aluehallintovirasto arvioi, ettei hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupamääräysten tarkistaminen kohdassa on määrätty hakemukseen liitettäväksi selvitys muun muassa vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Muistutuksen 10) osalta todetaan, että hakemus on tullut vireille 23.11.2010. Hakijan toimittamat asianosaistiedot on hankittu 28.9.2009. Muistuttajan tilan omistajavaihdos on kiinteistötietojärjestelmän mukaan rekisteröity 1.5.2010. Näin ollen kuulutus on tässä tapauksessa toimitettu vanhalle omistajalle. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. 34

35 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Vesilaki 3 luku 14 ja 15 Jätelaki 4, 6 ja 15 Luonnonsuojelulaki 65 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Virtain kaupunki Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunki ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen (sähköisesti) Metsähallitus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä.

36 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Virtain ja Seinäjoen kaupunkien ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Suomenselän Sanomat ja Ilkka -sanomalehdissä.

37 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Tarja Savea-Nukala Ville Salonen Asian on ratkaissut johtaja Tarja Savea-Nukala. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Ville Salonen. VS/tka

VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.1.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Kartta, josta käy ilmi tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet Liite 2