Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon
|
|
- Ida Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys Pj. Markku Saarinen Peltomäentie Kihniö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL Vaasa Muistutus Vaskiluodon Voima Oy:n laatimasta Kihniön Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnan aloittamislupahakemuksesta ( Dnro LSSAVI/ 478/04.08/2010) Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys esittää jäljempänä esitetyin perustein, että Vaskiluodon Voima Oy:lle ei tule myöntää ympäristölupaa turpeennostoon hakemuksessa mainitulle alueelle. Pirkanmaan turvevaihekaava otettava huomioon Pirkanmaan turvevaihekaavassa on määritetty alueet, joille turvetuotanto tulee rajata. Kaavassa Sarvineva ympäristöineen on määritelty alueeksi, jonne turvetuotantoa ei ole tarkoituksenmukaista suunnata. Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon V.2011 valmistuneessa "Suostrategiassa" (Työryhmämuistio MMM 2011:1) on laadittu perusteet, joiden mukaan arvioidaan soiden luonnontilaisuutta ja sopivuutta turvetuotantoon. Lupaharkinnassa on perusteltua käyttää Suostrategiassa määriteltyjä periaatteita. Kohosuona Sarvinevan keskiosa on säilynyt käytännössä luonnontilaisena, vaikka laiteita on ojitettu. Suostrategian luonnontilaisuusasteikolla Sarvineva sijoittuu luokkaan kolme. Kolmosluokan kriteerien mukaisesti keidassuon laideosissa voi olla vesitalouden muutoksia mutta sillä ei ole vaikutusta kohosuon ojittamattomaan keskiosaan. Suon keskiosassa ei ole juurikaan kasvillisuusmuutoksia, mutta ojitetulla laiteella puuston määrä on lisääntynyt. Ilmakuvastakin on havaittavissa, että Sarvinevan ojittamattomalla keskiosalla luonnontilaisuus on säilynyt erityisen hyvin. Seutukunnan soista on jo ojitettu valtaosa, Kihniön seudulla peräti 87 % (Suostrategia, karttakuva s.123), mikä lisää merkittävästi vielä ojittamattomien soiden yleistä luontoarvoa. Suostrategian suosituksen mukaan luokan 3 soilla luonnontilaa muuttavaa käyttöä ei tule sallia kuin erityisissä poikkeustapauksissa. Tällaisia poikkeustapauksia voisivat olla seutukunnan ojittamattomien turvemaiden runsaus (ojitusaste alle 60 %) ja erityisten luontoarvojen puuttuminen. Sarvinevan kohdalla (Kihniössä) seudun ojitusaste on huomattavasti keskimääräistä korkeampi (87 %) ja
2 esimerkiksi linnusto on Sarvinevalla poikkeuksellisen rikas myös hakemuksessa olevien selvitysten mukaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (maaliskuu 2009) mukaan Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Sarvinevan turpeennostosuunnitelma kohdistuu pääosin luonnontilaiselle suon osalle. Sarvineva on Natura-alueiden keskellä Kihniön ainoat ojittamattomat suojellut suot sijaitsevat Sarvinevan ympärillä olevilla Natura-alueilla. Lähimpänä on Pohjasneva etelässä n. 600 metrin etäisyydellä suunnitellusta turpeennostoalueesta, Päretneva-Käskylamminneva lännessä on n. 2.2 km päässä, Murtomaanneva pohjoisessa n. 2.6 km etäisyydellä ja Isoneva idässä n. 3.5 km etäisyydellä. Sarvinevan turpeennosto rikkoisi tämän suokokonaisuuden erämaisen (etelän mittakaavassa) luonteen ja heikentäisi sen ominaispiirteitä ja luonnontilaa merkittävästi. Mm. melu- ja pölyhaitat olisivat huomattavat. Sarvinevan suoluonto Liitteenä olevasta ilmakuvakopiosta on nähtävissä, että reunaluisun ojitus ei ole havaittavasti muuttanut suon ojittamattoman ydinosan luonnontilaa. Tämä on hyvällä tahdolla ymmärrettävissä myös hakijan tekemissä kasvillisuusselvityksissä. Hakemuksessa on sen sijaan vähätelty ellei suorastaan vääristelty luonnontilaisen osan pinta-alaa ja muitakin tietoja. Kasvillisuus- ja linnustoselvitykset on hakemuksen mukaan tehty 36.6 ha:n luonnontilaisella alueella, mutta suunnitelma-aluetta ja ilmakuvaa vertailtaessa on helposti havaittavissa, että hankkeen 107 ha:n kokonaisalasta vähintään puolet sijoittuu suon ojittamattomalle luonnontilaiselle osalle. Sarvinevan luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen avosuon/hyvin harvapuustoisen rämeen kokonaispinta-ala on n. 76 ha, josta reunoja on hankealueen ulkopuolella muiden maanomistajien mailla. Suunniteltu turpeennosto tuhoaisi kokonaan tämän alueen luonnontilan. Hakemussuunnitelmassa kohdassa 7.1 Luonto hakija väittää, ettei hankealueella ole ojittamattomia avosuoalueita. Sekä hankkeen luontoselvityksen muutamat valokuvat että ilmakuva todistavat väitteen vääräksi. Kasvillisuuskartoituksen mukaan luonnontilainen avosuo jakautuu kolmeen suotyyppiin eli oligotrofiseen lyhytkorsirämeeseen (OlLkr), variksenmarjarahkarämeeseen (VaRaR) ja tupasvillarämeeseen (TR). Suotyypitys vaikuttaa epäilyttävän suurpiirteiseltä. Esimerkiksi suon keskiosan vetistä aluetta ei ole erotettu omaksi tyypikseen. Ilmakuvan perusteella on syytä epäillä, että paikalla saattaa olla ravinteikkaampi pohjavesipurkauma, jonka vaikutuksesta siinä saattaisi olla hyvinkin poikkeava kasvillisuus ja olisi siksi pitänyt erottaa omaksi kuviokseen/suotyypikseen. Asia pitää tarkistaa lumettomaan aikaan. Vaikka Sarvinevalla ei olisikaan uhanalaisia suotyyppejä, se ei juuri vähennä sen arvoa. Ojitettujen soiden näin korkea suhteellinen osuus (87 % Kihniön-Parkanon turvemaista) on johtanut siihen, että harvinaisten suotyyppien ohella myös "tavalliset" suotyypit ovat käyneet harvinaisiksi. Sarvinevan linnusto Tuorein uhanalaisuusluokitus ilmentää erityisesti suo- ja kosteikkolintujen ahdinkoa. Yli puolet uhanalaisista, vaarantuneista, silmälläpidettävistä tai taantuneista lajeista ovat suohabitaatista riippuvaisia.
3 Sarvinevan linnusto on alueen karuuden huomioon ottaen poikkeuksellisen rikas ja monipuolinen. Osin tämä on johtunee Sarvinevan omista olosuhteista, ja osin siitä, että Sarvineva muodostaa yhdessä lähistön suosuojelualueiden kanssa verkoston, jota suolinnusto pystyy hyödyntämään monipuolisesti. Riekko on jo pitkään ollut Pirkanmaalla alueellisesti uhanalainen. Uusimmassa v.2010 uhanalaisarvioinnissa se on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi kannan nopean vähenemisen takia. Parin viime vuosikymmenen aikana riekon levinneisyyden eteläraja on siirtynyt noin kaksisataa kilometriä pohjoiseen. Suomen eteläisimmät riekkoesiintymät ovat nykyisin Kihniön-Parkanon-Karvian pohjoisosissa. Yhdessä läheisten Natura-alueiden kanssa Sarvineva muodostaa toimivan ja merkittävän pesimäsoiden verkoston. Riekko kuuluu Sarvinevan vakituiseen pesimälinnustoon vähintään kahden parin voimin. Riekkokannan selviytymisen minimitekijä on riittävän avoin pesimäreviiri ja niiden riittävän tiheä verkosto. Riekko on paikkauskollinen lintu, joka siirtyy enimmillään n. 5 km etäisyydelle syntysuoltaan. Jos pesimäsoiden verkosto katkeaa, erilleen jääneet kannanosat kuolevat ajan mittaan. Riekko elää täällä nyt niin elinalueensa rajalla, että elinvoimaisen kannan säilyminen edellyttää kaikkien jäljellä olevien luonnontilaisten tai niiden kaltaisten suoalojen säästämistä. Kovasti harvinaistuneista soiden linnuista Sarvinevalla pesii mm. liro, kapustarintoja useampikin pari, keltavästäräkki, isokuovi, pikkukuovi, kurki, niittykirvinen, pensastasku jne. Metsähanhestakin on pesimäaikaisia havaintoja niin paljon, että se varsin todennäköisesti pesii Sarvinevan ja ympäröivien Natura-soiden alueella. Metsähanhikanta on muutamien viime vuosien aikana huvennut hälyttävästi koko maassa, myös pohjoisen tunnetuilla hanhisoilla. Tässä tilanteessa etelän pesivästä hanhikannasta on kannettava erityistä huolta. Asutus ja virkistyskäyttö Turpeennosto ei tuo mitään lisäarvoa ympäristön asutukselle. Jokainen uusi turvesuo vähentää kylän asumisviihtyvyyttä ja vetovoimaisuutta. Seutukunnalla on jo nyt niin valtava määrä aiemmin avattuja turvesoita, että niiden haitoissa riittää korjattavaa tulevillekin sukupolville. Marjastus on tärkeä osa maaseudun kulttuuriperintöä. Siinä yhdistyvät kestävällä tavalla hyöty että virkistys. Sarvinevan hilla- ja karpalokasvusto tuottavat hyvänä vuotena runsaan sadon. Sarvinevan turpeennoston vesistövaikutukset Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoi-tosuunnitelmassa Kihniänjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusia turpeenottoalueita tulee perustaa jo ojitetuille soille tai jo tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Vesienhoidon ympäristötavoitteena, että vesien tilan heikkeneminen vesienhoitoalueella estetään. Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Kihniänjoella tarvitaan rakenteellisia kunnostustoimia sekä ravinne-, kiintoaine- ja happamuuskuormituksen vähentämistoimenpiteitä. Kihniänjoki ja sen alapuoliset alueet muodostavat vesistöalueen, joka on rehevöitynyt, ja jossa ei vesienhoidon tavoitteita vaarantamatta voida enää aiheuttaa nykyistä suurempaa rehevöitymishaittaa. Turvetuotanto on yksi Kyrönjoen latvavesistöjen olennaisista kuormittajista jo tällä hetkellä. Turvetuotanto aiheuttaa sellaista ravinne-, kiintoaines- ja happamuuskuormitusta, joiden vähentämiseen on alueella pyritty panostamaan Vesienhoitosuunnitelmien mukaan nykykäytäntöjen lisäksi tehtävinkin toimin Kihniänjoen tavoitetila näyttää mahdolliselta saavuttaa vasta 2027 mennessä
4 Pirkanmaan ympäristöministeriön hyväksymässä, mutta valituskäsittelyssä olevaan vaihemaakuntakaavaan (turpeenotto) Kihniänjoen yläosan valuma-alueelle katsottiin tarpeelliseksi osoittaa vesiensuojelua koskeva kaavamääräys tu-1. Sen mukaan sekä vesistövaikutusselvitysten sekä asiantuntija-arvioiden perusteella tulee uutta turvetuotantoa suunniteltaessa kiinnittää erityistä huomiota vesistökuormitukseen sekä kalatalousvaikutuksiin.. Siitä huolimatta, että vedenlaatu on kriittisellä tasolla, Kihniänjoen kalasto on säilynyt monipuolisena tehtyjen koekalastusten perusteella. Myös madetta esiintyy. Uuden turvetuotantoalueen avaaminen ojittamattomalle alueelle aiheuttaa huomattavasti suuremman alapuolisen vesistön kuormituksen kuin turvetuotannon aloittaminen jo ojitetulla suolla. Pintavalutuskentän käytöstä huolimatta vesistöön pääsisi kiintoainetta ja ravinteita. Kiintoainehumuspitoisuuden lisääntyminen sekä happamien purkausten kasvaminen vaikeuttavat kalojen elinolosuhteita ja vaikeuttavat lisääntymistä. Hakemuksessa esitetyt laskennalliset kuormitusarviot perustuvat Pohjois-Suomesta kerättyyn aineistoon, jolloin Länsi-Suomen korkeampi humuskuormittavuus ei näy myöskään ominaislukuihin perustuvassa kuormitusarvioinnissa. Kuormituksen kokonaiskertymä riippuu olennaisesti sateisuudesta ja virtaamista sekä hydrologisista oloista. Suon ensikertainen kuivattaminen tuotantosuoksi lisää huomattavasti kokonaiskuormitusta ja valumavesien määrää. Hakemuksen virtaamatiedot on haettu epäedustavasti. Hakemuksessa esitetyt laskennalliset ominaiskuormitusluvut eivät vastaa turpeennoston aiheuttamaa todellista suo- ja turvekerroskohtaista ravinteiden ja orgaanisten aineiden huuhtoutumista, sillä erot soiden ja suokerrostumien välillä voivat olla 20-kertaisia. Kun erot päästömäärissä ovat todellisuudessa suuria, pitää ympäristölupaprosessissa tapahtuva vesistöhaittojen arviointi tehdä kunkin suon päästötason mukaan. Ominaiskuormitusluvut eivät myöskään kerro todellista suolta karkaavan orgaanisen aineen määrää. Suurin osa turvesoilta ja ojituksista karkaavasta orgaanisesta aineksesta on pieniä partikkeleita ja liukoista humusta, joka ei näy näytteenotossa. Kun humusta ja hienojakoista ainesta ei arvioida kiintoainesta määriteltäessä, kertoo ominaiskuormitusluku vain alle 10 % todellisesta kokonaishuuhtoumasta. Hakemuksessa kuntoonpanovaiheen kuormitus on virheellisesti ohitettu viittaamalla Pohjois- Suomen tilastoihin. Kuntoonpanovaiheen/tuotannonaikaisen humuskuormituksen kokonaismäärää ei ole mitenkään arvioitu. Vesiensuojelurakenteiden toiminnan tehokkuutta käsitellään osin vanhentunein tiedoin. Ympäristölupahakemuksia tehtäessä toiminnanharjoittajaa velvoittaa parhaan käytettävissä olevan tekniikan tuntemus ja siihen oleellisena osana kuuluu myös niiden tutkimustietojen käyttäminen, joita viimeisimmät tutkimukset tarjoavat. Pintavalutuskenttien toimivuuden erot ovat selkeät. Etukäteistakuuta kentän hyvästä toiminnasta ei voida antaa. Rakennetun pintavalutuskentän toimivuudessa on riskitekijöitä. Pirkanmaan alueella on runsaitten sateitten aikana tapahtunut turvetuotannon kuivatusvesien juoksutusta vesiensuojelurakenteiden ohi alimitoitettujen pumppujen takia. Lisäksi kyseessä on suoalue, jonka peruskuivatus tapahtuu, kun turvetuotanto aloitetaan. Purkuvesien laadun seuraaminen täytyy perustua luotettavasti saatuun tietoon, jossa kentällä nopeasti vaihtuvat olosuhteet ja virtaaman muutokset tulevat huomioiduksi. Tähän tarjoavat jatkuvatoimiset mittausmenetelmät tällä hetkellä parhaan mahdollisuuden. Kahden vuoden harva, muutamaan
5 näytteenottoon perustuva seuranta on täysin riittämätöntä kun tuotantosuo voi kuormittaa vuosikymmeniä ja sen kuormittavuudessa tapahtuu turpeen laadusta, työtekniikoista, työkulttuurista ja hydrologisista tekijöistä johtuvia suuria muutoksia. Suon karkeampi ja säieikkäämpi turve ei tuotannon alussa kuormita niin suuresti kuin maatuneempi ja hienojakoisempi turve tuotannon edetessä. Suon tyhjentyminen kasvattaa kokonaiskuormaa alussa, mutta helposti runsaitten sadekuurojen, karheamisen ja käsittelyn myötä irtaantuva ja hienojakoinen aines kuormittaa tuotannon edetessä. Reunaojat keräävät ympäröivän alueen vesiä, eikä tuotantosuo enää kerää ravinteita niistä. Pölyhaitat leviävät alueelle ja kulkeutuvat valumavesissä reunaojitusta myöten puhdistamattomina alueelta. Tulvaaikoina säännönmukaisesti turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä pääsee reunaojistoon. Lopuksi Sarvinevan turpeennostoon ei pidä myöntää ympäristölupaa. Ydinosaltaan ojittamattomana säilyneen Sarvinevan säilyminen on tärkeää Päretneva-Käskylamminnevan, Pohjasnevan, Isosuon ja Murtomaannevan muodostamalle suokokonaisuudelle. Sarvineva naapurisoineen tarjoaa elinympäristön monille suolajeille, joiden elinpiirin turpeennosto ja metsäojitus ovat kaventaneet tälläkin seudulla lähes olemattomiin. Turpeennosto tuhoaisi Sarvinevan luontoarvot ja vaikuttaisi tuhoisasti alapuolisen vesistön tilaan. Lisäksi katsomme, että avoimesti toimiva nykyaikainen yhteiskunta mahdollistaa ympäristölupahakemusten asettamisen asianosaisten nähtäville tietoverkkoon, niin että niiden sisältöön ja liitteisiin voi yhdenvertaisesti tutustua etäisyyksistä, virastojen aukioloajoista ja henkilöstön ehtivyydestä riippumatta. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n hallituksen valtuuttamina Markku Saarinen Puheenjohtaja Vuorikuja 13, Parkano Arja Pihlaja Sihteeri Ailinkuja 6, Parkano Liitteenä: Ilmavalokuva Sarvinevalta
MUUTOKSENHAKU LSSAVI:N PÄÄTÖKSEEN 237/2013/1 Vaskiluodon Voima Oy:lle myönnetty Sarvinevan turvetuotannon ympäristölupa
1 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry/ Pj Arja Pihlaja Ailinkuja 6 39700 Parkano arpih@elisanet.fi MUUTOKSEN HAKU 19.1.2014 VAASAN HALLINTO-OIKEUS PL 204 65101 VAASA vaasa.hao@oikeus.fi Tiedoksi: Länsi-ja
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotMetsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma
Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho
Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010
LisätiedotVaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö
Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro
LisätiedotTURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN
TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-
LisätiedotVirtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi
Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 14.7.2016 larissa.heinamaki@iki.fi Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 25.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-375
LisätiedotKatsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.
Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.2017 Suomen soiden ja turvemaiden kestävä käyttö ja suojelu Ehdotus
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p.
Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00101 HELSINKI korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi
LisätiedotMiten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj
Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström
LisätiedotSuot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj
Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012 Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suomen suoluonto on maailman monipuolisin erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet
LisätiedotPirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kartta- ja ilmakuvatarkastelu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (EO/tu) sijaitsevista soista Hanna Kondelin maaliskuu 2011 Johdanto Pirkanmaan liitto on saamassa
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen:
Suomen luonnonsuojeluliiton 25.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/320/04.08/2010.
LisätiedotTurvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot
18.9.2012 1 (6) Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot Taustaa Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 10.09.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/195/04.08/2010
LisätiedotKansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa
Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotSOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA
SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön
LisätiedotTurvetuotanto maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa Suo, luonto ja turve näkökulmia maakuntakaavaan Etelä-Pohjanmaan liitto Leena Ruokanen, Lapin ELY-keskus 25.5.2016 Tarkoitus löytää maakuntakaavoituksessa yhteen sovitettu
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotÄlyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista
Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotLSSAVI/185/04.08/2012
Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys 0.43 Pj. Markku Saarinen Vuorikuja 3 39700 Parkano markku.saarinen@metla.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65 Vaasa kirjaamo.lansi@avi.fi Muistutus Kekkilä
LisätiedotYhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
LisätiedotSuosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava
Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen
LisätiedotIso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9
maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotLiikennemäärät ja tien kunto pysyvät ennallaan. Liikennemäärät eivät nouse nykyisestään.
Page 1 Arviointitaulukko VE0 VE1 VE2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan Vaikutukset maankäyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Jako-Muuraissuo muuttuu melko luonnontilaisesta suoalueesta
LisätiedotTurvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta,
Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, valmisteluvaiheen aineistosta ehdotusvaiheeseen 2018 Ehdotusvaiheen 1 aineiston
LisätiedotRiittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotSuomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki
Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotSUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE
Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,
LisätiedotPirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 22.6.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUUTOKSENHAKU Varastokatu 3 A 22.6.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Ikaalisten Luonto ry. c/o Maarit Teelmäki Kallinkatu 2 39500 Ikaalinen Virtain
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Pirkanmaan piiri ry. Kuninkaankatu Tampere p
Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) MIELIPIDE Pirkanmaan piiri ry. Kuninkaankatu 39 20.6.2018 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere sll.tampere@gmail.com p. 044 956
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotIlmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-
LisätiedotSUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA
SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotTurvetuotannon sijoittaminen
Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotVN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014
VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat
LisätiedotLinnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotLausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta
Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä
LisätiedotPohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry. Kauppakatu Joensuu Yhteyshenkilö: Harri Hölttä
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry. Kauppakatu 44 80100 Joensuu Yhteyshenkilö: Harri Hölttä E-mail: holtta@sll.fi Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Asia: Valitus Itä-Suomen
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.
Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere
LisätiedotKatariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA 26.1.2007 Itä-Suomen ympäristölupavirasto PL 69 70101 KUOPIO
LisätiedotSuoseuran esitelmätilaisuus
SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotMuutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.
11.7.2015 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista VALITTAJA Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry., Helsinki PROSESSIOSOITE VAATIMUKSET
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotTOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotSoiden nykytilanne Pohjanmaalla
Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,
LisätiedotLausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.
Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotKosteikot vesienhoidossa
Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotSoidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.
Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita
LisätiedotTurvehankkeisiin vaikuttaminen
Turvehankkeisiin vaikuttaminen Suokoulutuspäivä 28.5.2011 Seinäjoki, Veneskoski aluepäällikkö Merja Ylönen Turpeenotto on luvanvaraista - turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus vaativat ympäristöluvan
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,
LisätiedotSUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima
Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Maakuntavaltuustoseminaari 5.10.2012 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.
Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) KUNTALAISALOITE Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 23.2.2018 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere sll.tampere@gmail.com
LisätiedotNäkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan
Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n
LisätiedotMäntsälä, LUO-aluetunnus 46
Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotLausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari
Ympäristölautakunta 42 18.05.2016 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous
Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain
Lisätiedot