YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

Samankaltaiset tiedostot
YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM)

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 2. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 3

Kapeakaistainen signaali

12. Luento. Modulaatio

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

Tietoliikennesignaalit

12. Luento. Modulaatio

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 4. Fourier-muunnos

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

KOHINAN JA VAIHEVIRHEEN VAIKUTUS VAIHEKOHERENTEILLA JÄRJESTELMILLÄ

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

Luento 2. Jaksolliset signaalit

7. Luento. Luento 7 Modulaatio Oppenheim luku 8 soveltuvin Koherentti ja epäkoherentti analoginen modulaatio

BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA

a) Ortogonaalinen, koska kantafunktioiden energia 1

>LTI-järjestelmä. >vaihespektri. >ryhmäviive

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 1

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

Lähettimet ja vastaanottimet

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

LUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

Luento 2. S Signaalit ja järjestelmät 5 op TKK Tietoliikenne Laboratorio 1. Jean Baptiste Joseph Fourier ( )

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

Fysiikan matematiikka P

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

2.1. Amplitudimodulaatio (AM)

Äärettömät raja-arvot

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 11. Stationaariset prosessit

spektri taajuus f c f c W f c f c + W

1. Todista/Prove (b) Lause 2.4. käyttäen Lausetta 2.3./by using Theorem b 1 ; 1 b + 1 ; 1 b 1 1

e ax, kun x > 0 f(x) = 0, kun x < 0, 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 e (a iω)x dx = a+iω = 1 a 2 +ω 2. e ax, x > 0 e ax, x < 0,

Luento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A

Luento 11. Stationaariset prosessit

Telecommunication engineering I A Exercise 3

Kuljetuskanavat. Lindab 1. Yleistä tietoa ja teoriaa 2. Safe 3. Äänenvaimentimet 4. Säätöpellit ja mittalaitteet 5. Fire dampers & Smoke evaquations

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT

Radiaanit. Kun kulman α suuruus nyt mitataan tämän kaaren pituutena, saadaan kulmaan arvo radiaaneissa.

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

Nämä ovat siis minimivaatimukset, enemmänkin saa ja suositellaan

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Lähettimet ja vastaanottimet

Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

9 VALOAALTOJEN SUPERPOSITIO

Osa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

sin x cos x cos x = sin x arvoilla x ] π

521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

Systeemimallit: sisältö

TRIGONOMETRISET JA HYPERBOLISET FUNKTIOT

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Radioamatöörikurssi 2018

MAT Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Transkriptio:

YKSISIVUKISTODULTIO SSB Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 0

Yksisivukaisamodulaaion idea DSB:ssa inormaaio on redundanisesi kaheen keraan, s. LSB & USB. Toisen kaisan läheys riiää, olloin arviava kaisanleveys pienenee: W W. Hyödyn hinana on monimukaisempi oeuus. SSB:n oho voidaan suoriaa, oko aauusalueessa oleamalla eoreeinen ideaalinen sivukaisasuodain, ai aika-alueessa käyämällä Hilber-muunnina osana vaiheensiiromodulaaoria. Ne ova monimukaisia oeuaa. Jälkimmäinen on helpompi rakenne. Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 0

Hilber-muunnin a sen ominaisuude Hilber-muunnin ks. Z&T s. 76-79: 90 aseen π π/ vaiheensiirrin ei vaik. ampl.:, > 0 H sgn, H,sgn 0, 0, < 0 Impulssivase: sgn, h F π π Ominaisuuksia: H x π { sgn }, xˆ h x F { sgn X } d xˆ x,80 ˆ o vaiheensiiro X X, x xˆ d 0, orogonaalisuus { π } sinπ, H{ sinπ } osπ os 0 0 0 0 { m } m H{ }, m alipääsösign., ylipääsösign. H { m os } m sin, H{ m sin } m H 0 0 0 os 0 Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 3 0

Hilber-muunnin a sen ominaisuude,-alueissa Re-signaalin Hilber-muunnos a sen kompleksinen 3D-spekri. Kaksi perääisä Hilber-muunnosa vasaa 80:n aseen vaiheensiiroa, eli -:llä keromisa. Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 0

Hilber-muunnin a sen ominaisuude,-alueissa Kosini-signaalin Hilber-muunnos a sen kompleksinen 3D-spekri. Kaksi perääisä Hilber-muunnosa vasaa 80:n aseen vaiheensiiroa, eli -:llä keromisa. Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 5 0

6 0 Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 SSB:n modulaaioyhälön oho aauusalueessa m m x m m x m e m e m F e m e m m m X X X H USB LSB DSB L π π π π sin ˆ os sin ˆ os sin ˆ ˆ ˆ sgn sgn sgn ˆ sgn ˆ os sgn sgn sgn sgn sgn sgn sgn sgn ± ± m m m L L L L uisa nämä

odulaaioyhälön oeuus vaiheensiiromodulaaorilla SSB:n oeuusvaihoehdo: Ideaalinen sivukaisasuodain esim. suuren hyvyysluvun kidesuodain Laaakaisainen vaiheensiiromodulaaori on helpompi oeuaa, koska epäakuvuuskoha siaisee aauudella 0, eikä aauudella. SSB-äreselmällä ei ole lainkaan DC-vasea. SSB:ä käyeiin analogisessa puhelinekniikassa. DSB-mod. kosiniaaloon DSB-mod. siniaaloon x LSB / USB m os ± Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 m sin 7 0

SSB:n demoduloinimeneelmä SSB:n demodulaaiovaihoehdo: Kohereni ilmaisu kanoaallolla kerominen alipääsösuodaus Kanoaallon uudelleenlisäys arrier reinserion verhokäyräilmaisu Kohereni ilm.: d os ˆ m ± m sin d m os m y D m mˆ sin ± mˆ sin os[ ] [ ] Nähdään, eä vaihevirhe aiheuaa m:n vaimennuksen I-kanavassa a sanoman Hilber-muunnoksen kaiun vuodon Q-kanavasa. yös kanoaallon uudelleenlisäys edellyää koherenia kanoaaloa! m os m mˆ sin { os[ ]} Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 8 0

9 0 Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 Kanoaallon uudelleenlisäyksen oho Esieään signaali vaihe- a kvadrauurikomponeniensa avulla. R on moduloidun signaalin verhokäyrä, oa ilmaisaan. Oleeaan, eä K>>. D D K K m y m K m m K m y b a R a b R R x R b R a b a x m K m e >> >> ±, ˆ, ˆ, an os sin sin os os sin, os, sin os sin ˆ os

Esimerkki yksisivukaisamodulaaiosa Verhokäyrä ei näyä olevan suoraan riippuvainen sanomasignaalisa m, kuen DSB:lla ai :lla. Se ohuu uuden kvadrauurisen signaalidimension sini mukaanoosa, oka sokee nähävän reaalisen verhokäyrän. Sanoman Hilbermuunnos arkoiaa käyännössä sanoman viiväsämisä. Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 0 0