Liite 6 Knsepti 22.12.2010 THL 1750/3.05.00/2010 Innkylä Knsepti Versi: Tekijä: Ter Saarenpää, Outi Niinikski Dkumentin nimi: Innkylä_knsepti_ Slita Oy Y-tunnus: 1060155-5
Innkylä Knsepti 2 (40) Muutshistria Versi Päiväys Tekijä Kmmentit 0.1 8.6.2010 Ter Saarenpää Dkumentin runk lutu 0.2 28.6.2010 Ter Saarenpää Luvut 1 ja 2 kirjitettu 0.3 29.6.2010 Ter Saarenpää Luvut 3 ja 5 kirjitettu 0.4 29.6.2010 Outi Niinikski Luvut 4 ja 9 kirjitettu 0.5 30.6.2010 Ter Saarenpää Luku 7 kirjitettu 0.6 1.7.2010 0.7 2.7.2010 Ter Saarenpää ja Outi Niinikski Ter Saarenpää ja Outi Niinikski Luvut 6, 8, 9 ja 10 kirjitettu Luku 11 kirjitettu, ja dkumentti ikluettu. Dkumentti lähetetty katselmintia varten. 0.8 6.7.2010 Ter Saarenpää Mukattu katselminnin yhteydessä 0.9 7.7.2010 Ter Saarenpää ja Outi Niinikski 1.0 12.7.2010 THL Knsepti hyväksytty 1.1 4.10.2010 Ter Saarenpää ja Outi Niinikski Ter Saarenpää ja Outi Niinikski Mukattu katselminnin yhteydessä saatujen kmmenttien perusteella ja lähetetty hyväksyttäväksi Mukattu vaatimusmäärittelyssä esiin nusseiden asiiden myötä Mukattu knseptin esittelytilaisuudessa esiin nusseiden kmmenttien myötä
Innkylä Knsepti 3 (40) Sisällysluettel 1 Esittely... 5 1.1 Innkylä lyhyesti... 5 Dkumentin tarkitus... 5 1.3 Humiitavaa knseptin suhteen... 6 1.4 Dkumentin sisältö... 7 1.5 Käytetyt menetelmät ja aineist... 7 2 Nykytila... 8 2.1 Pirstalitunut kehittäminen... 8 2.2 Lukuisat verkstt... 8 2.3 Resurssit ja työkulttuuri... 9 2.4 Tiet ei leviä... 9 2.5 Prsessin raskaus... 10 2.6 Yhteenvet... 11 3 Tavitetila... 12 3.1 Visi... 12 3.2 Tavite ja hyödyt... 12 3.3 Yhteenvet... 13 4 Käyttäjät... 14 4.1 Yleistä... 14 4.2 Khderyhmät... 14 4.3 Käyttäjärlit... 14 4.4 Palvelun tarjnta käyttäjille... 15 5 Palvelun yleiskuvaus... 16 5.1 Pääsisältö... 16 5.2 Tietsisällöt... 18 6 Etusivu ja palveluun saapuminen... 20 6.1 Etusivu... 20 6.2 Käyttäjätarina ja rautalankamalli... 21 7 Käytännön kehittäminen... 23 7.1 Prsessi... 23 7.2 Käytännön luminen... 23 7.3 Käytännön kehittäminen... 24 7.4 Perustaminen ja ylläpit... 27 7.5 Rautalanka... 28 8 Verkstt... 30 8.1 Yleistä... 30 8.2 Ktisivu... 30 8.3 Jäsenten timinnallisuudet... 30 8.4 Perustaminen ja ylläpit... 30 8.5 Rautalankamalli... 31 9 Tiedn tarjaminen ja etsiminen... 33 9.1 Tiedn tarjaminen... 33 9.2 Tiedn etsiminen... 33 9.3 Hakutuls ja tiedn listaaminen... 34 9.4 Käyttäjätarina ja rautalankamalli... 34 10 Rekisteröityneen käyttäjän prfiili... 36 10.1 Prfiilisivun tiedt... 36 10.2 Prfiilisivun timinnallisuudet... 36
Innkylä Knsepti 4 (40) 10.3 Rautalankamalli... 36 11 Tapahtumakalenteri... 38 11.1 Yleistä... 38 1 Tapahtuman esittäminen ja tiedt... 38 11.3 Innkylän mat tapahtumat... 38 11.4 Timinnallisuudet... 39 11.5 Käyttäjätarina... 39
Innkylä Knsepti 5 (40) 1 Esittely 1.1 Innkylä lyhyesti Innkylä n uusi tuleva verkkpalvelu, jka n ssiaali- ja terveysalan kehittäjien, timijiden ja asiantuntijiden yhteinen kaikille avin innvaatiyhteisö. Innkylän tavitteena n, että vunna 2013 Sumi tunnetaan hyvinvinnin edelläkävijämaana, jlla n käytössään Eurpan edistynein ssiaali- ja terveyspalvelujen innvaatiympäristö. Innkylän rlina n lla saltaan ssiaali- ja terveysalan saamiskeskittymä, jka tukee, edesauttaa ja vauhdittaa alan käytäntöjen innvaati- ja kehittämistimintaa. Innkylän keskiössä vat käytännöt. Käytännöt tarjavat eri käyttäjille arvkasta tieta ja pastusta käytännön työn laadukkaaseen ja tehkkaaseen tekemiseen. Innkylästä käyttäjä löytää maan työhönsä sveltuvat käytännöt ja pystyy ttamaan ne käyttöön massa työssään. Keskeinen sa käytäntöjä ja Innkylää n niiden kehittäminen. Innkylässä ssiaalija terveysalan eri timijat khtaavat ja kkntuvat kehittämään alan käytäntöjä yhdessä. Käytännön kehitys vi lähteä pienestä ideasta ja kasvaa siitä lpulta arviintiasteen läpikäyneeksi käytännöksi. Innkylän perusperiaatteita vat avimuus, yhdessä tekeminen ja matala käyttökynnys. Tätä kautta kaikki ssiaali- ja terveysalan kehittämistiminnan tekijät saadaan timintaan mukaan. Innkylä n palvelukknaisuus, jka lu puitteet ja tarjaa tarvittavan tuen asiiden yhdessä kehittämiseen tarjaa ajankhtaisen tiedn alan käytännöistä ja timijista tarjaa frumin, jsta löytää tarvittavat asiantuntijat ja verkstt mahdllistaa alan käytäntöjen laadukkaan ja vaivattman kuvaamisen Innkylän avulla alan käytäntöjä kyetään kehittämään yhteistyössä kaikki resurssit hyödyntäen. Käytännöt tulevat kuvatuiksi kaikkien tietn ja saataville. Tätä kautta käytännöt kyetään juurruttamaan ja levittämään saksi arkipäivän työtä, jssa ne tarjavat helptusta ja tehstusta jkapäiväiseen tekemiseen. Innkylän tteuttajina vat Sumen Kuntaliitt (KL), Terveyden ja hyvinvinnin laitksen (THL), Ssiaali- ja terveysturvan keskusliitt (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus (TEKRY). Innkylän ensimmäisen vaiheen rakennustalkt tteutetaan aikavälillä 2009 2011, ja tinen vaihe ajittuu vusille 2012 2013. Dkumentin tarkitus Tämä dkumentti kuvaa Innkylän knseptin. Knsepti lu selvän suunnitelman ja tavitetilan, jta khti halutaan, ja tulee, edetä. Knsepti lu perustan Innkylän kehittämiselle ja jatktimenpiteille tuden vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin: mitä käytännön tarpeita palvelun tulee tyydyttää kenelle palvelu n tarkitettu miten tarpeet tulee tyydyttää miksi ne tulee tyydyttää mistä asiista verkkpalvelu kstuu mitä käyttäjä vi Innkylässä tehdä Knseptintityö n tehty krkealla taslla, mutta asiat n kuvattu knkreettisesti, selkeästi ja käytännönläheisesti. Knseptissa n kuvattu tarpeet ja halut Innkylän suhteen, sekä ennen
Innkylä Knsepti 6 (40) kaikkea verkkpalveluknsepti, jlla n edellytykset täyttää halutut tarpeet ja timinnallisuudet. Keskeisenä teemana knseptissa n llut kuvata asiat käyttäjän näkökulmasta - mitä kaikkea käyttäjän tulee vida verkkpalvelussa tehdä. Ennen varsinaisen knseptinnin alittamista Innkylän eri siiden työstäminen li llut j jnkin aikaa käynnissä ja sa asiista li työstetty pidemmälle kuin tiset. Nyt n tehty asiat yhtenäistävä knsepti, jhn n kttu eri tiedt ja näkemykset yhteen yhdenmukaisella tavalla. Slitan keskeisenä rlina knseptinnin tuttamisen yhteydessä n llut myös kyseenalaistaa esiin nusevia asiita. Kaikkea ei kannata viedä verkkn ja knseptiin n kuvattu asiat, jille n ikeasti tarvetta ja jilla edellytykset menestyä verkkpalveluna. Knseptin merkittävänä rlina n timia phjana, jnka avulla kyetään etenemään jhdnmukaisesti khti tarkempaa vaatimusmäärittelyä. Knsepti lu phjan tarkemmalle määrittelytyölle vastaten erityisesti kysymyksiin mitä kaikkea halutaan ja miten haluihin verkkpalveluna vastataan. 1.3 Humiitavaa knseptin suhteen Innkylän suhteen n lemassa asiita, jtka tulee ttaa humin Innkylää kehitettäessä ja eteenpäin vietäessä. Tämä knsepti ei ta suranaisesti kantaa kyseisiin asiihin, mutta muistuttaa niiden tärkeydestä ja humin ttamisesta. Innkylä tulee lemaan laaja ja haasteellinen verkkpalvelukknaisuus, jka tarvitsee tteutuakseen ja timiakseen resursseja. Innkylän rakentaminen itsessään n aikaa ja kustannuksia vaativa hanke. Resursseja tarvitaan kuitenkin yhtä lailla verkkpalvelun valmistuttua. Innkylässä pyritään esimerkiksi mahdllisimman avimeen palveluun ja sinne tivtaan runsaasti käyttäjiä tumaan erilaista sisältöä. Tteutuakseen tämä vaatii jatkuvia resursseja verkkpalvelun ylläpitn, jtta verkkpalvelu pystyy vastaamaan ajantasaisesti käyttäjien tumaan sisältöön. Pelkkä verkkpalvelun rakentaminen ei lunnllisesti yksin riitä, vaan kriittisin tekijä verkkpalvelun kannalta n saada sinne käyttäjiä. Uuden palvelun alkuvaihe n hyvin lennainen palvelun jatkn ja sen käyttäjien kannalta, jten alkuvaiheeseen tulee panstaa. Palvelun ensikäyttö n äärimmäisen tärkeä, sillä hyvän käyttökkemuksen jälkeen käyttäjä palaa palveluun uudestaan. Innkylään tulee saada aluksi esimerkiksi aktiivisia pilttiverkstja, jtka tuvat esiin ja mainstavat verkstjen timintaa palvelussa. Yhtä lailla palveluun tulee saada heti aktiivista kehittämistimintaa, jtta palvelu n aidsti aktiivinen ja dynaaminen. Käyttäjien humin herättäminen Innkylän suhteen ja heidän saaminen palveluun vaatii laajaalaista markkinintia, lanseerausta ja palvelun juurruttamista. Knseptin aikana nstettiin esiin, että palvelun alkuvaiheessa käyttäjiä hukuteltaisiin mukaan palveluun esimerkiksi palkintjen avulla. Samin keskusteltiin, että käyttäjät saavat kunniaa ja mainetta kehittämiensä käytäntöjen ansista. Eri asia n, riittääkö tämä mtivaatiksi käyttää palvelua. Se miten mtivinti ja palkitseminen tarkemmin ttaen tapahtuvat jäivät auki, ja niihin tulee paneutua jatkssa hulella. Seuraava vaihe Innkylän etenemisessä khti timivaa verkkpalvelua n Innkylän vaatimusmäärittely. Vaatimusmäärittely alkaa syksyllä 2010 ja siinä tarkennetaan knseptin asiita mnelta sin. Humiitavaa n, että jtkut knseptin asiat ja timinnallisuudet tulevat mahdllisesti muuttumaan nykyiseen verrattuna.
Innkylä Knsepti 7 (40) 1.4 Dkumentin sisältö Ensimmäinen luku antaa lyhyen kuvan Innkylästä ja tämän prjektin taustista. Dkumentin luvussa 2 n kuvattu Innkylän aihepiiriin liittyvää nykytilaa haasteineen. Dkumentin 3 luku lu krkean tasn Innkylän visista ja tavitetilasta. 4 luvussa n kuvattu palvelun käyttäjät ja palvelun anti eri käyttäjille. Luvussa 5 ludaan yleiskuvaus palvelun pääsisältöihin ja tietsisältöihin. Luku 6 kuva Innkylän etusivun. Käytännön kehittäminen n palvelun keskiössä ja se n kuvattu dkumentin luvussa 7. Verkstjen timinta n pulestaan kuvattu luvussa 8. Luku 9 kuvaa tiedn etsimisen palvelussa. Rekisteröityneen käyttäjän käyttäjäprfiili n kuvattu tarkemmin luvussa 10 ja tapahtumakalenteri luvussa 11. Knseptinnin yhteydessä nusi lisäksi esiin mnia tarkempia timinnallisuuksia ja tulevaisuuden ideita Innkylän. Nämä timinnallisuudet ja ideat n kirjattu erilleen tästä dkumentista ja niihin palataan tarkemmin myöhemmin vaatimusmäärittelyn yhteydessä. 1.5 Käytetyt menetelmät ja aineist Innkylän knseptinnin vat tehneet Outi Niinikski ja Ter Saarenpää Slita Oy:stä tiiviissä yhteistyössä prjektiryhmän kanssa. Prjektiryhmään n kuulunut edustusta THL:stä, Ssiaalija terveysturvan keskusliitsta, Kuntaliitsta ja Terveyden edistämisen keskuksesta. Phja knseptinnille lutiin aivan aluksi tehdyn taustakartituksen yhteydessä. Taustakartituksessa Slitalle timitettiin tutustuttavaksi taustamateriaalia aihepiiriin liittyen. Osana taustakartitusta timi myös prjektin virallinen alituspalaveri. Varsinainen knseptinti tapahtui työpajjen avulla. Työpajja pidettiin yhteensä neljä kappaletta, jiden aihealueet livat seuraavat: Oppiminen ja kehittäminen Tiet ja tiednhaku Etusivu ja tapahtumakalenteri Vurvaikutteiset palvelut Työpajat livat aihealueen ympärille rakennettuja keskustelutilaisuuksia. Työpajissa asiita käytiin erityisesti käyttäjän näkökulmasta - mitä käyttäjän tulee vida palvelussa tehdä. Työpajjen keskusteluista kirjattiin muistiinpant, jtka timivat phjana varsinaiselle knseptidkumentille. Työpajissa li edustusta kaikista prjektin sapulista eli THL:stä, Ssiaali- ja terveysturvan keskusliitsta, Kuntaliitsta ja Terveyden edistämisen keskuksesta. Tämä dkumentti n pitkälti työpajjen yhteistutsta. Knseptidkumentti katselmitiin THL:llä ja katselminnin phjalta dkumentti mukattiin lpulliseen mutn. Knseptiin n lisäksi tehty jälkikäteen muutksia vaatimusmäärittelyssä esiin nusseiden asiiden myötä. Tätä kautta n varmistettu, että knsepti ja myöhemmin valmistuva vaatimusmäärittely eivät le sisältöjen salta ristiriidassa keskenään.
Innkylä Knsepti 8 (40) 2 Nykytila Tässä luvussa n kuvattu nykytilaa Innkylän ja sen aihepiirin suhteen. Innkylän keskeisenä rlina n tarjta ratkaisuja luvussa kuvattuihin nykytilan ngelmiin ja haasteisiin. 2.1 Pirstalitunut kehittäminen Keskeinen ngelma ssiaali- ja terveysalan käytäntöjen ja innvaatiiden kehittämisen suhteen n tällä hetkellä kehittämisen pirstaleisuus. Kehittämistä tapahtuu mnella tapaa eri tahilla tisistaan tietämättä. Kehittämisestä puhuttaessa tarkitetaan sen kk laajuutta aina kunnan vanhusten hidn järjestämisestä vessapaperirullatelineen käyttöön. Kehittämistä ja ppimista tapahtuu sana kuntien perustyötä, saltaan kehittäminen n pienhankkeita ja saltaan taasen työntekijän (esim. hitaja) iltaisin ruhnjuuritaslla tekemää. Oppiminen, kehittäminen ja innvinti tapahtuvat lisäksi pitkälti pirstalidusti tisista erillään esimerkiksi kunta-, työpaikka- tai järjestökhtaisesti. Ja edelleen järjestökhtainen kehittäminen vi tapahtua esimerkiksi paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Kehittämistä siis tapahtuu, mutta se n usein lunteeltaan tisistaan erillään levaa kehittämistä ilman yhteistyötä. Tällä hetkellä saattaa lla, että saman asian kanssa painitaan yhtä aikaisesti esimerkiksi eri kunnissa tisistaan tietämättä. Järjestöjen ja valtin kehittämishankkeissa rahittaja n edellyttänyt yhä useammin laajaalaista ja mnirganisatrista yhteistyötä. Näissä hankkeissa haasteelliseksi n kuitenkin sittautunut ait yhteistyö, sekä tiedn ja kkemuksen ait jakaminen. Lisäksi kknaisuuden jhtaminen n haasteellista ja se hajaa helpsti. Hulimatta yhteiskehittämisen haasteista eri kehittämishankkeet ja niiden ihmiset pitäisi tuda yhteen, jllin mahdllistuisi rikas yhdessä ppiminen. Parhaimmillaan asiita pitaan, kehitetään ja innvidaan yhteistyössä. Tiiviin yhteistyön avulla n mahdllisuus tuttaa uutta saamistieta. Yhteistyön phjana n usein lutettava ja pitkäaikainen kumppanuus ja kkemus yhteistyöstä. Laaja-alaisen kehittämisen tulee jatkssa kattaa myös lppukäyttäjät mukaan lukien asiakkaat, yritykset ja ppilaitkset. Innkylän tulee tarjta palvelu, jssa alan kehittäjät ja ihmiset pystyvät kkntumaan ja kehittämään asiita yhdessä ppimisen ja kehittämisen kautta. 2.2 Lukuisat verkstt Pirstalituneeseen kehittämiseen liittyy saltaan erilaiset ssiaali- ja terveysalan verkstt, jissa kehitetään alan käytäntöjä. Keskeinen tekijä verkstihin liittyen n, että n lemassa lukuisa määrä erilaisia verkstja. On lemassa muun muassa ppimisverkstja ja tutkimisverkstja, ja verkstt vivat lla esimerkiksi jnkin käytännön tai aihealueen (esim. ikäihmiset) ympärille rakentuneita. Käytännön ympärillä timivien verkstjen tavitteena n kehittää käytäntöä, ja erityisesti käytännön arviintia, kuvaamista, julkistamista ja juurruttamista. Käytännön kehittäminen ei täten le siis niinkään itse käytännön kehittämistä. Käytännön ympärille mudstuneisiin verkstihin kuuluu muun muassa asiatuntijita, tutkimuslaitsten edustajia, perussairaanhitajia, sekä Kuntaliitn ja järjestöjen edustajia. Kuntaliitn timintaan liittyy yhtä lailla paljn erilaisia verkstja. Verkstja vat muun muassa yhteistiminta-alueiden verkst, kuntien strateginen verkst, kehittämispäälliköiden verkst ja laatuverkst. Verkstissa tutetaan esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvää tieta ja uusinta tutkimustieta maakuntiin ja alueille.
Innkylä Knsepti 9 (40) Verkstjen timintatapa n tällä hetkellä pitkälti sähköpstien lähetystä ja kasvtusten tapahtuvia tapaamisia. Verkstn timintaan liittyvät materiaalit tallennetaan erinäisiin paikkihin, jista niitä vi lla jälkikäteen työlästä ja haastavaa etsiä. Suuri tarve lisikin yhteiselle työtilalle, jssa verkstt visivat työskennellä man aiheensa parissa ja tallentaa keskeisimmät tutkset yhtenäiseen paikkaan. Innkylän tulee tarjta palvelu, jssa verkstt pystyvät kkntumaan man aihealueensa ympärille. 2.3 Resurssit ja työkulttuuri Kehittämishankkeet vat usein aliresursituja. Realismia n se, että ei le yksinkertaisesti rahaa, aikaa ja työvimaa kehittää asiita. Kehittäminen jää pulittaiseksi ja puuhasteluksi, kun siihen ei kyetä paneutumaan tarpeellisella taslla. Asiiden laadukas ja mnipulinen kehittäminen vaatii selkeät resurssit. Suuremmissa kehittämishankkeissa resurssipula vi näkyä esimerkiksi juuri ajan ja rahjen rajallisuutena. Pulestaan ruhnjuuritaslla tilanne n yksinkertaisesti se, että esimerkiksi perushitajalla tai päiväkdin hitajalla ei le työssään käytössä tietknetta, tai sitä ei saa työaikana käyttää. Näin suuri massa ei pysty työajallaan tumaan esimerkiksi kehitysideitaan verkkn julki. Osa ngelmaa n vallitseva työkulttuuri. Usealla työpaikalla esimiehet eivät le situtuneita kehittämiseen tai työpaikan kulttuuri ei tue asiiden kehittämistä. Erityisesti ruhnjuuritasn kehittäminen vaatii tuen esimieheltä ja työyhteisöltä. Valitettavan usein sitä ei le tarjlla. Työkulttuuria tulisi muuttaa yhdessä kehittämistä tukevaksi ja kannustavaksi me saimme yhdessä muutksen ja kehityksen aikaan. Avimen kehittämisen ja sallistumisen mahdllistava kehitystyö saa aikaan situtumista kk työyhteisössä, ja edesauttaa halua tehdä uudistuksia maan timintaan. Innkylä ei pysty suranaisesti muuttamaan työkulttuuria. Innkylä kykenee kuitenkin tarjamaan paikan, jssa kk työyhteisö pystyy asiita phtimaan ja kehittämään. Tätä kautta kyetään saamaan me-henkeä, ja muuttamaan työkulttuuria kehittämistä aidsti tukevaksi. 2.4 Tiet ei leviä Kuten aiemmissa luvuissa n tutu esiin, niin ssiaali- ja terveysalalla kehitetään paljn erilaisia käytäntöjä. Kehittämisen pirstaleisuuden lisäksi tinen keskeinen ngelma n heikk tiedn leviäminen. Tiet lemassa levista käytännöistä ei tavita kaikkia asiansaisia ja käytännöt eivät juurru saksi arkipäivän työtä. Osaltaan ngelma n tiedissa ja taidissa. Aina ei sata arviida kehittämisen tulksia, eikä niitä sata levittää ja viedä maailmalle. Näin esimerkiksi kehittämishankkeen tiedt ja tulkset vivat lla hajallaan tai piilssa, eikä tärkeintä eli hankkeen tulksia saada kaikkien asiansaisten tietn. Mitä jäi hankkeesta käteen ja mikä li tärkein tuls - tämä tiet tulee ehdttmasti saada julki kaikkien tieta tarvitsevien käytettäväksi. Kun tiet ei kulje, niin saatetaan kehittää uudestaan samja asiita tai samaa asiaa samanaikaisesti. Ongelma n sittain myös kulttuurissa ja timintatavissa. Esimerkiksi kunnat haluavat pitää itsellään kehittämistyön tulkset, kun työ n tehty malla rahalla. Tekijänikeudet ja käyttöikeus halutaan vain itselle. Tästä ajattelusta ja timinnasta tulee jatkssa päästä ern. Lisäksi n havaittavissa myös me tiedämme parhaiten -asennetta. Vaikka tiedetään, että jssain muualla n j kehitetty jtakin asiaa, niin halutaan kehittää itse, kun me tiedämme itse parhaiten.
Innkylä Knsepti 10 (40) Osa ngelmaa n myös se, että tarjlla leva tiet n hajanaisesti eri paikissa. Tiedt tarjtaan esimerkiksi rganisaatikhtaisesti man mallin mukaan tietyltä alalta. Täten n lemassa lukuisia eri lähteitä, jissa tieta n tarjlla ja jista käyttäjän tulisi tieta etsiä. Ei le esimerkiksi yhtenäistä hakua, jka kattaisi useamman tietlähteen. Lisäksi tarjtuilla tiedilla ei le vurvaikutusta keskenään, kun tarjlla levia tietja ei le linkitetty keskenään. Yksinäinen ja hajallaan leva tiet ei timi. Se n passiivista, eikä se kumulidu, linkity ja aktivi. Tiedn leviämistä auttaisi merkittävästi, js samaan aiheeseen liittyvää tieta kyettäisiin tarjamaan sinua visi kiinnstaa myös tämä tiet -periaatteella. Tällöin myös tietn liittyvät verkstt ja kehittäjät saadaan liitettyä yhteen ja tätä kautta tieta pystytään rikastamaan, juurruttamaan ja levittämään entisestään. Osaaminen kumulituu tietn, kun kaikki tiet saadaan kaikkien asiansaisten ulttuville ja heillä n mahdllisuus rikastuttaa tieta. Innkylän tulee tarjta palvelu, jka tarjaa yhtenäisellä tavalla ja kattavasti alan tiedn. Tiet n linkitettyä, jllin sen leviäminen, juurtuminen ja rikastuminen mahdllistuvat. 2.5 Prsessin raskaus Edellä n kuvattu, että ssiaali- ja terveysalalla kehitetään erilaisia käytäntöjä, mutta ngelmana n muun muassa tiedn heikk leviämien. Osaltaan tiedn heikk leviäminen jhtuu siitä, että kaikkia alan käytäntöjä ja ideita ei kuvata mihinkään. Syynä tähän n pulestaan kuvaamisprsessin raskaus ja palvelun puuttuminen, jnne käytännön tai idean visi kuvata. Ongelma n erityisesti pienet ruhnjuuritasn kehittämistyöt, käytännöt ja ideat, jita ei saada tällä hetkellä kuvattua mihinkään ja täten ne eivät saavuta suurta yleisöä. Nykyisin esimerkiksi Hyväkäytäntö.fi pitää sisällään san halutuista elementeistä ja sinne visi käytännön kuvata, mutta käytännön työstäminen n prsessin pulesta raskas, eikä hukuttele helpsti mukaan. Palvelussa käytännön kuvaaminen n mninainen ja vaikea prsessi, jka timii paremmin laajemmissa hankekehittämisissä ja niiden tutsten kuvaamisessa, eikä niinkään perustyön yhteydessä tehtävän kehittämisen dkumentinnissa. Perustimijat eivät jaksa ja eivätkä saa kuvata asiitaan palveluun, jllin tärkeä tiet ei leviä. Osa ngelmaa n myös, että erilaisten kehittämishankkeiden tulkset kirjataan usein jälkikäteen, kun niitä tulisi kirjata etupaintteisesti - tällaisiin asiihin haemme ratkaisua ja tällaisia tulksia n dtettavissa. Näin muut timijat tietäisivät, että tiettyä asiaa llaan j kehittämässä, eivätkä itse uhraisi aikaa saman asian kehittämiseen ja phtimiseen. Lisäksi kuvattu ja tutettu tiet n usein riisuttu versi, eikä siinä kerrta esimerkiksi miten käytäntöä n arjessa kehitetty ja käytetty, ja mitä käytännön tteuttaminen käytännössä vaatii. Nämä tiedt vat tärkeä sa käytännön kuvaamista. Myöskään aina ei tiedetä tarkkaan mitä vi ja uskaltaa sana. On lemassa tietynlainen itsesensuuri, kun ei haluta lukata ketään, ja täten hyödylliset kriittiset näkemykset vivat jäädä kirjaamatta. Lpputulksena n silteltu ja puhdas versi käytännöstä, mikä taas ei le innstavaa. Käytännön ympärillä leva kehitystarina lisi tärkeä, sillä se välittää kkemuksia ja saa muutkin mukaan ja kkeilemaan. Osaltaan nykyinen kehittämisprsessi ja sen tulsten kuvaaminen kestää liian kauan. Asiita suunnitellaan, perustetaan hanke, haetaan rahaa, aletaan kehittään ja niin edelleen. Aikaa kuluu runsaasti ennen kuin tulksia n saatavilla ja esimerkiksi yritykset eivät jaksa dttaa, vaan tekevät asian npeammin ja ketterämmin itse. Innkylän tulee tarjta palvelu, jnne ma käytäntö tai idea n helpp ja npea kuvata. Käytäntö kuvataan avimesti ja ytimekkäästi. Palvelun kautta tiet tavittaa khderyhmänsä, eikä jää piiln.
Innkylä Knsepti 11 (40) 2.6 Yhteenvet Kehittämistiminnan keskeisimmät haasteet vat: Kehittäminen n pirstaleista Verkstt timivat tisistaan erillään ilman yhteistä frumia Resurssit ja työkulttuuri eivät tue kehittämistä Tiet ei leviä ja saavuta kaikkia asiansaisia Käytännön kuvaamisen prsessi hidastaa tiedn leviämistä Yleistyksenä vidaan tdeta, että kehittämisprsessin alkuvaihe eli ideinti, keksiminen ja sittain kehittäminen timivat tällä hetkellä parhaiten. Valitettavasti hmma ikään kuin lppuu siihen. Tämän jälkeen ei aina sata arviida tulksia, eikä levittää ja viedä niitä maailmalle. Täten tiedt ja tulkset vat hajallaan, eikä tärkeintä eli tulksia saada kaikkien niitä tarvitsevien tietn.
Innkylä Knsepti 12 (40) 3 Tavitetila Tässä luvussa n kuvattu Innkylän krkean tasn visi ja tavitetila. 3.1 Visi Innkylän tavitteena n, että vunna 2013 Sumi tunnetaan hyvinvinnin edelläkävijämaana, jlla n käytössään Eurpan edistynein ssiaali- ja terveyspalvelujen innvaatiympäristö. Innkylän rlina n lla saltaan ssiaali- ja terveysalan saamiskeskittymä, jka tukee, edesauttaa ja vauhdittaa alan innvaati- ja kehittämistimintaa. Innkylä n avin ssiaali- ja terveysalan kehittämistiminnan palvelukknaisuus, jka lu puitteet ja tarjaa tarvittavan tuen asiiden yhdessä kehittämiseen tarjaa ajankhtaisen tiedn alan käytännöistä ja timijista tarjaa frumin, jsta löytää tarvittavat asiantuntijat ja verkstt mahdllistaa alan käytäntöjen laadukkaan ja vaivattman kuvaamisen Innkylä n käyttökkemukseltaan innvatiivinen vurvaikutteinen aktiivinen helppkäyttöinen dynaaminen psitiivinen Avimuus ja yhdessä tekeminen vat Innkylän keskeisimmät teemat. Innkylässä ei tunneta sektrirajja, vaan Innkylä n avin kaikille. Innkylässä keskitytään ssiaali- ja terveysalan asiiden yhteiskehittämiseen. Palvelun avulla halutaan kuitenkin rikka tulevaisuudessa myös rajja ja tarjta mahdllisuus myös muista alista (esim. kulttuuri- ja petustimi) kumpuavien ssiaali- ja terveysalan asiiden esiin tumiseen. Palvelu timii saltaan pilttina tarjten mahdllisuuden palveluknseptin mnistamiseen muille alille. Palvelun kautta käyttäjä pääsee npeasti ja helpsti kiinni siihen mitä asiita maan aihepiiriin liittyen n tehty ja mitä llaan juuri nyt tekemässä. Js haluttua tieta ei löydy (esim. käytäntö), niin käyttäjää mtividaan ja kannustetaan sellaisen lumiseen. Käyttökynnys palveluun tulee lla matala. Asiat tudaan palvelussa esiin psitiivisessa hengessä, ja niihin pyritään löytämään yhdessä ratkaisuja. Kaiken timinnan tavitteena n tukea innvintia ja käytäntöjen lumista. Palvelun asiallisuus ja ajantasaisuus lu lutettavuutta. Vastaavasti innvatiivisuus, helppkäyttöisyys ja psitiivisuus hukuttelevat käyttäjän tekemään innlla uusia laadukkaita käytäntöjä. Palvelu tarjaa enemmän kuin kävijä n sannut dttaa täältä löytyi tullaistakin tieta!. 3.2 Tavite ja hyödyt Visin knkretisitumiseksi Innkylän tulee lla hukutteleva ja helppkäyttöinen palvelu laajalle käyttäjäkunnalle. Seuraavaan n kttu tavitteita, jiden kautta visi mahdllistuu. Tavitetilassa käyttäjän tarvitsema tiet n npeasti ja helpsti saatavilla. Palvelu viestii käyttäjälle selkeästi ja npeasti:
Innkylä Knsepti 13 (40) Mitä palvelu minulle tarjaa? Mitä vin palvelussa tehdä? Mitä palvelulla n minulle annettavaa? Tiedn tuttaminen palveluun n kevyttä, mutta laadukasta. Käyttäjän tulee vida vain heittää npeasti man ideansa käytännöstä palveluun, jtta tiet alkaa levitä ja tieta pystytään jatkjalstamaan yhteiskehittämisen kautta. Kun kynnys tiedn ja käytäntöjen esiin tumiselle n mahdllisimman matala, saadaan kaikki tiet esille ja laaja käyttäjäkunta mukaan. Näin myös pienet ja epäviralliset ideat saada näkyviin. Innkylän avulla alan ajankhtainen tiet keskittyy yhteen paikkaan, jllin se n helpsti saatavilla samasta paikasta. Palvelu tarjaa kattavasti tieta alan käytäntöihin ja niiden kehittämiseen liittyen, kuten esimerkiksi tieta verkstista, hankkeista, ja itse käytännöistä. Kun Innkylän kautta n saatavilla ajankhtaiset tiedt muun muassa eri hankkeista ja käytännöistä, niin j aiemmin tehtyä kehittämistyötä ei käynnistetä uudelleen tisaalla. Lisäksi kehittämistyön tulkset tetaan paremmin ja laajemmin käyttöön, kun ne saavuttavat Innkylän kautta laajan khdeyleisön. Innkylässä verkstt vivat kkntua ja tarjta saamistaan muiden käyttöön. Innkylässä verkstt vivat luda ja välittää uusia timintatapja alan timijiden käytettäväksi. Palvelun avulla ludaan uusia avimia verkstmalleja ja -rakenteita, jissa asiita kehitetään avimesti yhdessä. Palvelu tukee verkstiden syntymistä, löytymistä, ylläpita ja timintaa. Innvinnit ja käytännöt leviävät usein juuri verkstjen rajapintjen kautta. Kehittämisprsessi n jatkssa avin ja justava. Avimuuden kautta niin santut lppuasiakkaat saadaan kehitysprsessiin mukaan. Usein ideat ja käytännöt löytyvät lppuasiakkailta ja asiakasrajapinnassa työskenteleviltä henkilöiltä. Palvelun avulla tämä arvkas pääma n mahdllista saada kehittämistimintaan mukaan. Palvelun tulee lemaan mahdllisimman esteetön humiiden muun muassa näkörajitteiset käyttäjät ja se tarjtaan klmella eri kielellä (sumi, rutsi ja englanti). 3.3 Yhteenvet Innkylän avulla ssiaali- ja terveysalan käytäntöjä kyetään kehittämään laadukkaasti yhteistyössä kaikki resurssit hyödyntäen. Käytännöt tulevat kuvatuiksi kaikkien tietn ja saataville. Tätä kautta käytännöt kyetään juurruttamaan ja levittämään saksi arkipäivän työtä, jssa ne tarjavat helptusta ja tehstusta jkapäiväiseen tekemiseen.
Innkylä Knsepti 14 (40) 4 Käyttäjät Tässä luvussa n kuvattu Innkylän käyttäjät. 4.1 Yleistä Innkylä n lähtökhtaisesti avin kaikille käyttäjille. Tämä tarkittaa sitä, että kuka vaan vi tulla selaamaan Innkylän sisältöä ja sallistua esimerkiksi Innkylän sisällön kmmentintiin. Tietyt timinnt (mm. käytännön kehittäminen ja verkstjen timinta) vat mahdllisia vain verkkpalveluun rekisteröitymisen kautta. Ssiaali- ja terveysalalla työskenteleviä ihmisiä n tällä hetkellä reilut 350.000. Ptentiaalisia käyttäjiä palvelulle n täten runsaasti. 4.2 Khderyhmät Innkylällä n useita khderyhmiä. Erityisesti ssiaali- ja terveysalan ammattilaiset vat keskeinen khderyhmä, mutta kaikkien aljen edustajat halutaan ajan myötä Innkylän käyttäjiksi. Tulevaisuudessa esimerkiksi kulttuuri- ja petustimen ihmiset vivat tuda mia ssiaali- ja terveysalan ideitaan ja ajatuksiaan Innkylään. Yksi käyttäjä vi kuulua useampaan khderyhmään. Asiantuntijat mudstavat suuren käyttäjämassan. Heitä vat muun maussa järjestöjen ja kuntarganisaatiiden kehittämistehtävissä työskentelevät ssiaali- ja terveysalan asiantuntijat. Asiantuntijat käyttävät mnia Innkylän palveluita. Kkemusasiantuntijat (esim. ssiaali- ja terveysalalle kuluttautunut entinen päihdengelmainen) tuvat man kkemuksensa kautta asiantuntijuuttaan Innkylään. Ammattilaiset (esim. sairaanhitajat) sveltavat käytännön työssään Innkylästä saamaansa tieta. Rahittajat seuraavat Innkylän avulla rahittamiaan hankkeita ja niiden kautta syntyviä käytäntöjä sekä hakevat tieta muista samankaltaisista hankkeista. Päätöksentekijät (mm. virkamiesjht ja luttamushenkilöt) hakevat Innkylästä tieta päätöksenten tueksi. Oppilaitsten henkilöstö, tutkijat ja piskelijat etsivät Innkylästä mm. ajankhtaisia tutkimusaiheita. Yritykset etsivät tieta timialaansa liittyen ja tuvat Innkylään mia käytäntöjään. Nuret tulee humiida palvelussa tietyllä tapaa mana khderyhmänään. Nuret vat ptentiaalinen suuri tuleva käyttäjäryhmä, sillä he vat tttuneet rikkaaseen verkn käyttöön ja esimerkiksi jakavat tietja aktiivisesti verkssa. Nuret pitääkin humiida niin palvelun sisällössä kuin asiiden esittämisessä. Myös alan ppilaitkset tulee saada mukaan palveluun ja sen kehittämiseen, jtta sitä kautta situtetaan nuret palveluun j varhaisessa vaiheessa. 4.3 Käyttäjärlit Käyttäjät tekevät palvelussa mnenlaisia timintja. He muun muassa tuttavat ja etsivät tieta, sallistuvat kehittämiseen, sekä kmmentivat ja arviivat asiita Eli käyttäjillä n samanaikaisesti useita rleja.
Innkylä Knsepti 15 (40) Khderyhmien lisäksi Innkylän käyttäjiä vidaan tarkastella juuri rlien kautta. Rlit eivät situdu mihinkään khderyhmään. Rlit eivät le myöskään yksiselitteisiä, vaan sama käyttäjä vi edustaa useampaa rlia. Rlit kuvastavat timintja, jita Innkylässä tehdään. Innkylän käyttäjärleja vat: Tiedn tuttaja lu tieta Innkylään, esimerkiksi lu ja kehittää käytäntöjä, sekä ylläpitää tapahtumakalenterin sisältöä. Tiedn etsijä hakee tieta jtain tiettyä tarvetta varten tai selailee Innkylän sisältöä yleisen kiinnstuksensa mukaan. Tiedn etsijä vi asettaa seurantaan itselleen tärkeitä aiheita. Osallistuja kmmenti Innkylässä ja tähdittää itseään kiinnstavia sisältöä. Osallistuja vi myös liittyä kehitystyöhön ja verkstihin. Tuutri auttaa käytäntöjen kehitystyössä man erityisalansa mukaan. Tuutri vi keskittyä käytäntöihin myös maantieteellisen sijainnin mukaan. Tuutrit mudstavat Innkylän sisäisen käyttäjäryhmän ja he timivat kehittämistiminnan tukihenkilöinä. Tuutrit rganisivat lisäksi muun muassa käytäntöjen kehittämistä ja arviinnin kuvaamisen työpajja. 4.4 Palvelun tarjnta käyttäjille Innkylä tarjaa ssiaali- ja terveysalan timijille yhteisen kanavan, jka tarjaa ajankhtaista tieta ja tukea asiiden kehittämiseen. Merkittävää n, että eri khderyhmillä n erilaiset mtiivit käyttää palvelua. Jhtajat ja päättäjät etsivät palvelusta käytäntöjä, jtka tuvat säästöjä tai rahaa. Innkylän kautta he saavat lisäksi tiedn siitä, mitä käytäntö tarvitsee timiakseen (resurssit), mitä sillä saadaan aikaan ja missä ympäristössä se timii. Suunnittelijat ja kehittäjät vievät palvelun avulla muutksia eteenpäin ja kehittävät käytäntöjä. He saavat palvelusta vinkkejä ja työmalleja man timinnan suunnitteluun sekä tukea arviintiin, kuvaamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi Innkylän verkstt tarjavat apua ja vertaistukea kehittämiseen. Tteuttajat ja ammattilaiset saavat knkreettista apua maan työhönsä. He pääsevät jakamaan saamistaan ja saavat samalla hyötyä ja arvstusta. Pulestaan tuutreille ja asiantuntijille tiedn levittäminen n palvelussa helppa ja aikaa säästävää. Verkstituminen ja kumppanien löytäminen hyödyntää useita khderyhmiä. Saman haasteen parissa työskentelevät vivat yhdistää saamisensa ja jakaa kkemuksiaan. J tteutettuja käytäntöjä ja hanketulksia saadaan hyödynnettyä ja levitettyä laajempaan tietisuuteen verkstjen ja niiden rajapintjen kautta. Innkylän tarjama yhteinen kehitysalusta edistää kehittämishankkeita ja antaa mahdllisuuden kytkeä mukaan kehittäjiä varsinaisen hankkeen ulkpulelta. Tutkijat saavat Innkylästä lutettavaa, arviitua ja ajankhtaista tieta. Lisäksi he saavat Innkylässä mia tutkimus- ja kehittämistyön tulksiaan helpsti esille laajalle yleisölle.
Innkylä Knsepti 16 (40) 5 Palvelun yleiskuvaus Tämä luku antaa yleiskuvauksen Innkylästä. Luvussa n kuvattu Innkylän pääsisältö ja keskeisimmät tietsisällöt. 5.1 Pääsisältö Innkylän pääsisällöt vat: Käytännöt Menetelmät ja ppaat Verkstt Hankkeet Käyttäjät Tapahtumat Käytännöt Innkylän keskiössä vat käytännöt. Käytännöt vat ssiaali- tai terveysalan käytäntöjä, jtka n kettu timintaympäristössään timiviksi ja arviitu asiakkaalle hyvää tuttaviksi. Käytäntöjen keskeisimpänä ideana ja tarkituksena n jakaa tieta kuinka jkin asia kannattaisi käytännössä tehdä. Innkylän timinnallisuudet ja tietsisällöt rakentuvat pitkälti käytäntöjen ympärille. Innkylä tarjaa tieta käytännöistä, ja sinne tudaan käytäntöjä kehitettäväksi ja niitä kehitetään siellä. Käytäntö sisältää muun muassa kuvauksen käytännöstä ja sen käyttötarkituksesta. Käytäntö n kuvattu niin, että käyttäjä pystyy arviimaan millaiseen tietn käytännön timivuus perustuu ja millainen tiet siitä puuttuu. Käytännöt vat laajuudeltaan ruhnjuuritasn palvelukäytännöistä laajihin prsessikäytäntöihin. Käytäntöjä kehitetään ja arviidaan verkkpalvelussa asteittain. Ensin käytännöstä ludaan käytännön timeenpanmalli, jnka yhteydessä tapahtuu käytännön ensimmäisen asteen arviinti. Timeenpanmallin phjalta ludaan varsinaisia käytännön svelluksia, jissa arviidaan muun muassa käytännön käyttööntn vaikutuksia. Käytännön svelluksen yhteydessä tehdään käytännön tisen ja klmannen asteen arviintia. Yhdestä käytännön timeenpanmallista vi lla useita käytännön svelluksia. Käytännön timeenpanmalli (arviinnin 1. aste) Käytännön svellus 1 (arviinnin 2. ja 3. aste) Käytännön svellus 2 (arviinnin 2. ja 3. aste) Käytännön svellus 3 (arviinnin 2. ja 3. aste) Käytännön svellus 4 (arviinnin 2. ja 3. aste) Kuva 1 Käytännön timeenpanmalli ja svellukset Lisäksi verkkpalvelussa levat käytännöt vat eritasisia ja erityyppisiä. Osa käytännöistä n arviitu tarkemmin ja sa n vasta idea-asteella. Vastaavasti sa käytännöistä n esimerkiksi arkielämän asiakaspalvelukäytäntöjä ja sa taas n enemmän tereettisia menetelmäkäytäntöjä. Keskeistä n, että kaikki eritasiset ja -tyyppiset käytännöt kirjataan verkkpalveluun käytäntöinä. Lisäksi merkittävää n, että Innkylän tarjama tuki käytännön kehittämiseen n tarpeen mukaan justava riippuen siitä millaisesta käytännöstä n kyse.
Innkylä Knsepti 17 (40) Esimerkiksi pienet käytännöt tulee saada mahdllisimman npeasti kuvattua ja tarjlle palveluun ilman raskasta prsessia. Innkylä tarjaa erilaisia menetelmiä ja ppaita käytäntöjen arviintiin ja kehittämiseen. Lisäksi Innkylä sisältää tuutreita, verkstja ja käyttäjiä, jtka tarjavat asiantuntijuutensa käytäntöjen kehittämisen tueksi. Käytännön tuminen palveluun ja sen kehittäminen n kuvattu tarkemmin luvussa 7 Käytännön kehittäminen Menetelmät ja ppaat Innkylässä n tarjlla erilaisia työkaluja käytännön kehittämisen tueksi. Työkalut vat suurelta sin menetelmiä, ppaita ja hjeita, jiden avulla käytäntöjä arviidaan niitä kehitettäessä. Ne sisältävät pastusta siitä, mitä kaikkea tulee arviida ja miten arviinti tulee tehdä. Lisäksi ne sisältävät palautteen keruun ja asiakastapaamisten hjeistusta, sekä esimerkkikysymyksiä eri tilanteisiin liittyen. Menetelmät ja ppaat vat pitkälti tekstimutisia ja ne tarjavat apua kehittämisen ja arviinnin eriasteisiin. Arviinnin eriasteita vat muun muassa käytännön timeenpanmallin luminen ja käyttööntn arviinti. Tarjlla n muun muassa seuraavia työkaluja: Menetelmät - mikä kehittämisen menetelmä spii mihinkin tapaukseen Arviintitavat - eri arviintitavat kehittämisen tueksi (mm. vaikutusten arviinti) Ohjeet - mitä tulee arviida ja miten (sisältää mm. esimerkkikysymyksiä ja palautteen keruun hjeistuksen) Palvelun käyttäjillä n myös mahdllisuus tuda itse palveluun mia menetelmiään käytäntöjen kuvaamisen ja kehittämisen kautta. Verkstt Innkylä sisältää verkstja, jiden tehtävänä n muun muassa kehittää Innkylän käytäntöjä ja tarjta asiantuntijuuttaan maan aihepiiriinsä liittyen. Innkylän verkstt vat esimerkiksi jnkin aihealueen tai hankkeen ympärille mudstuneita verkstja. Verkstn tehtävänä n edistää ja kehittää man aihealueensa asiita. Kyseisillä verkstilla n palvelussa ma ktisivunsa, jka n julkinen. Verkstn sivust pitää sisällään kuvauksen muun muassa verkstn timinnasta. Tätä kautta verkst kykenee jakamaan tieta timinnastaan ja palvelun muut käyttäjät vivat esimerkiksi haluta liittyä kyseiseen verkstn. Verkstn vi kuulua yksi tai useampi käyttäjä, ja heistä käytetään termiä verkstn jäsen. Verkstn jäsenen tulee lla rekisteröitynyt palveluun. Verkstjen timinta n kuvattu tarkemmin luvussa 8 Verkstt. Myös käytännön kehittämisen ympärille mudstuu tavallaan ma verkstnsa käytäntöä kehittävien käyttäjien timesta. Käytäntöä vi kehittää yksi tai useampi käyttäjä, ja käytännöllä ma ktisivunsa verkkpalvelussa. Käytäntöä kehittävän käyttäjän tulee lla rekisteröitynyt palveluun. Hankkeet Innkylässä n tarjlla verkkpalvelun aihepiiriin liittyvät hankkeet. Hankkeet vivat lla esimerkiksi jk tutkimus- tai kehittämishankkeita. Verkkpalvelusta löytyvät sekä meneillään levat hankkeet, että j valmistuneet hankkeet. Jkaisesta hankkeesta n palvelussa ma
Innkylä Knsepti 18 (40) kuvaussivunsa, jhn n kirjattu muun muassa hankkeen kuvaus, tavitteet ja tulkset. Hankkeet liittyvät läheisesti käytäntöihin, sillä hankkeiden tavitteena n usein luda käytäntöjä arkielämän tueksi. Innkylään käyttäjät vivat luda palveluun hankkeita ja lisäksi niitä pyritään tumaan sinne myös palvelun ulkpulelta (esim. thl.fi). Innkylässä leville hankkeille vidaan luda sahankkeita. Käyttäjät Yksittäiset käyttäjät timivat verkkpalvelussa muun muassa käytäntöjen kehittäjinä ja verkstjen jäseninä. Käyttäjän rekisteröityessä ja kirjautuessa palveluun hän vi kerta muun muassa mistä verkkpalvelun aihealueesta hän n kiinnstunut. Tämän kautta mahdllistuu esimerkiksi se, että js jllain muulla käyttäjällä n jkin ngelma tietyn aihealueen suhteen, niin hän vi ttaa yhteyttä kyseisestä aihealueesta kiinnstuneesta käyttäjästä. Käyttäjät n kuvattu tarkemmin luvussa 10 Rekisteröityneen käyttäjän prfiili. Tapahtumat Innkylä sisältää sen aihepiiriin liittyviä tapahtumia. Osa tapahtumista n Innkylän mia tapahtumia, ja sa rekisteröityneiden käyttäjien kirjaamia tapahtumia. Tapahtumat tudaan esiin tapahtumakalenterin kautta. Lisäksi tapahtumia nstetaan esille Innkylän etusivulla ja tapahtuman aihepiiriä käsittelevillä sivuilla. Innkylän tapahtumista tarjtaan myös paljn lisämateriaalia sekä erilaisia timintja, kuten ilmittautuminen, kmmentiminen ja hjelman ehdttaminen. Tapahtumat n kuvattu luvussa 11 Tapahtumakalenteri. 5.2 Tietsisällöt Merkittävää Innkylän käytettävyyden ja timinnallisuuksien suhteen n, että Innkylän tietsisältöjä (esim. käytäntöjä) vi lähestyä mntaa eri kautta ja Innkylän tiedt n linkitetty keskenään. Käyttäjällä vi lla esimeriksi jkin ngelma, jhn hän etsii ratkaisua. Tai käyttäjällä vi lla ma käytäntö, jnka hän haluaa tuda esille palveluun. Yhtä lailla käyttäjää vi kiinnstaa jkin aihealue, jnka kautta hän haluaa lähestyä palvelua ja sen tietsisältöä. Keskeistä n, että palvelun tietsisältöjä ja timinnallisuuksia ei sijiteta siilihin eli niitä ei eristetä miin lhkihinsa, vaan ne vat tarjlla avimesti käyttäjän tarpeiden ja valintjen perusteella. Innkylän tiet n linkitetty keskenään ja palvelu hyödyntää tätä mnipulisesti (esim. haku). Esimerkiksi js käyttäjä katselee jtakin tapahtumaa, hänelle tudaan esiin mitkä muut palvelun tietsisällöt liittyvät kyseiseen tapahtumaan. Eli js tapahtuma liittyy esimerkiksi vanhustenhitn, niin käyttäjälle tudaan esiin käytäntöjä, asiantuntijita ja verkstja, jtka liittyvät vanhustenhitn. Tiedn yhteydessä näytettäisiin siis myös varsinaiseen sisältöön liittyvää materiaalia. Tiedn linkitys ja tiedn mnipulinen tarjaminen mahdllistuvat hyvin tehdyn asiasanituksen ja kuvaustietjen kautta. Innkylän tietsisällöt tulee lla asiasanitettu laadukkaasti, yhtenäisesti ja kattavasti, sekä eri tietsisällöt tulee kuvata tarpeellisin sin. Esimerkiksi käytännöissä eri asiat kiinnstavat eri käyttäjiä. Täten käytäntöön tulee kuvata mitä se tarjaa esimerkiksi jhdlle ja mitä taasen ammattilaiselle. Vastaavasti jtkin käytännöt sveltuvat suurkunnille ja tiset taas pienemmille kunnille. Tämä asia tulee kuvata käytäntöön, jtta ikeat käytännöt sataan tuda esiin ikeissa khdin palvelua. Yhtä lailla menetelmiin tulee kirjata minkälaisten asiiden arviintiin ne sveltuvat ja minkä asiiden arviinnissa niitä n käytetty, jtta käyttäjät löytävät palvelusta helpsti itselleen relevantit menetelmät.
Innkylä Knsepti 19 (40) Innkylän tietsisältö jakautuu pääsin aiemmassa luvussa esitettyjen pääsisältöjen alle. Tarkemmin eriteltynä Innkylä tarjaa muun muassa seuraavia tietsisältöjä: Käytännöt - kats tarkemmin luku 5.1 ja 7 Menetelmät ja ppaat - kats tarkemmin luku 5.1 Verkstt - kats tarkemmin luku 5.1 ja 8 Hankkeet - kats tarkemmin luku 5.1 Käyttäjät - kats tarkemmin luku 4, 5.1 ja 10 Tapahtumat - kats tarkemmin luku 5.1 ja 11 Tiedtteet - Innkylässä tulee lemaan tiedtteita Innkylän aihepiiriin liittyen. Ajankhtaisia tiedtteita nstetaan esiin muun muassa palvelun etusivulle. Kmmentit ja keskustelut - Innkylän lähtökhtana n, että kaikkea sen sisältöä vi kmmentida. Lisäksi keskustelua vidaan käydä esimerkiksi käytäntöön tai verkstn liittyen. Kmmenttien ja keskusteluiden tulee liittyä aina Innkylään ja sen aihepiiriin. Blgi - Innkylässä tulee lemaan blgikirjituksia Innkylän aihepiiriin liittyen. Ajankhtaisia blgikirjituksia nstetaan esiin muun muassa palvelun etusivulle. Syötteet - Innkylän etusivulla tarjtaan syötteitä ssiaalisista mediista (mm. Facebk ja Twitter). Tarjttavat syötteet liittyvät ssiaalisissa mediissa tapahtuviin keskusteluihin Innkylään liittyen. Syötteet tudaan Innkylän etusivulle, mutta muutin ne sijaitsevat palvelun ulkpulella ssiaalisissa mediissa. Innkylän tietsisällöt vat mudltaan muun muassa tekstiä, kuvaa, kalvesityksiä, animaatiita ja videta. Tietsisällöissä tulee lemaan tietyt paklliset kentät ja tiedt, jta kautta pyritään varmistamaan tietsisältöjen tarpeellinen kuvaus.
Innkylä Knsepti 20 (40) 6 Etusivu ja palveluun saapuminen Tässä luvussa n kuvattu Innkylän etusivu ja palveluun saapuminen. 6.1 Etusivu Innkylän etusivu n sisääntulväylä palveluun. Se esittelee Innkylän keskeisimmän sisällön ja timinnallisuudet - mikä Innkylä n, mitä se tarjaa ja mitä siellä vi tehdä. Palveluun saapuvan käyttäjän tulee saada etusivun avulla käsitys siitä, mitä hyötyä hän vi Innkylästä saada. Etusivun rli n sikälikin tärkeä, että sen tehtävänä n hukutella käyttäjä tutustumaan palveluun tarkemmin. Tästä syystä etusivulla levaan Innkylän esittelyyn tulee panstaa. Etusivulla levan esittelyn tulee lla lyhyt, infrmatiivinen ja kukuttava laajempi ja kuvailevampi Innkylän kuvaus sijitetaan mille sivuilleen. Etusivu ei kuitenkaan le vain uusia käyttäjiä varten, vaan sen tulee palvella myös kkeneita Innkylä-käyttäjiä, jtka eivät kaipaa enää yleistä esittelyä. Heitä varten ludaan etusivulle ikplkuja suraan tärkeisiin sisältöihin ja timintihin. Esittelyn lisäksi etusivulta käy ilmi Innkylän ajankhtaiset asiat, kuten ssiaalisen median uusimmat syötteet ja tulevat alan tapahtumat. Etusivulla nstetaan esiin myös Innkylässä parhaillaan tapahtuvaa kehitystyötä, kuten uusimpia ja viimeksi päivitettyjä käytäntöjä. Etusivulla visi lla seuraavia elementtejä ja sisältöalueita: Slgan/lyhyt yleisesittelyteksti (esimerkiksi visuaalisena esityksenä) Seuraavat tapahtumat Ajankhtaiset asiat Hakutiminnallisuus Verkstt Hankkeet Käytännöt ja niiden kehittäminen Menetelmät ja ppaat Liity innkyläläiseksi (kirjautuminen ja rekisteröityminen) Uutiskirjeen tilaus Ssiaalisten mediiden syötteet (blgi, Facebk ja Twitter) Elementteihin liittyen vitaisiin tuda esiin siihen liittyvä nst, kuten: Mitä uutta? Mistä keskustellaan? Mitä kehitetään? Mitä tapahtuu nyt? Etusivun tarkitus n hjata käyttäjä suraan haluamaansa tietsisältöön. Etusivun tulisi vastata seuraaviin tarpeisiin, jita käyttäjällä vi lla: Etsitkö käytäntöä tai ratkaisua ngelmaan? Tarjatk käytäntöä tai ideaa käytäntöön? Etsitkö verksta, yhteiskumppania tai tuutria? Etsitkö apua tai työkaluja käytännön arviintiin ja kehittämiseen? Haluatk sallistua Innpajaan tai muuhun tapahtumaan? Haluatk verkstitua tai tarjta asiantuntemustasi? Haluatk kerta kehittämistiminnan nnistuneesta, juurruttamisesta ja levittämisestä?
Innkylä Knsepti 21 (40) Asiiden esiin nstamisessa n erilaisia periaatteita, jita visivat lla esimerkiksi: Susituin (esimerkiksi eniten peukkuja saanut) Eniten haetut tai selatut Kuukauden käytäntö, työntekijä tai asiantuntija (timitettu juttu aiheesta, kuten esittely tai haastattelu) Vaihtuvat teemat (esim. Arjen helpttaja, Taludellista hyötyä, Lapset, Vanhukset ) Eri yhteistyötaht (esim. Ssiaaliprtilta uusi käsikirja) Tapahtumaan liittyvä teema (esim. päihteet, lastensujelu tai mielenterveys) Etusivu tulee lemaan eräänlainen kmprmissi - palvelussa n niin paljn sisältöä, että kaikkea ei vi esitellä eikä kaikkien käyttäjien tarpeita ennakida etusivun rajatussa tilassa. Käyttäjä tuleekin hjata etusivun avulla khti kiinnstuksen khteitaan ja mnipulista hakutiminnallisuutta sekä saada sallistumaan Innkylän timintaan. Etusivu vi lla myös hyvin lyhyt ja tiivis niin, että siinä n nstettuna vain kaikkein käytetyimmät sa-alueet ja uusimmat syötteet. Nstjen sijaan etusivu painttuisi visuaalisuuteen, tunnistettavuuteen ja imagn. Etusivulta siirryttäisiin sa-alueiden pääsivuille, jilla lisi enemmän yllä levissa listauksissa lueteltuja nstja ja asiita. Etusivun rlia tarkennetaan vaatimusmäärittelyvaiheessa. 6.2 Käyttäjätarina ja rautalankamalli Käyttäjätarina Ssiaali- ja terveysalan asiantuntija Anja n saanut messuilla lentlehtisen Innkylästä, jssa n palvelun verkk-site. Illalla ktna hän menee ensimmäistä kertaa Innkylä.fiverkkpalveluun. Innkylän etusivulla Anjan humi kiinnittyy ensimmäiseksi psitiiviseen ja dynaamiseen ulkasuun, sekä visuaalisesti kuvattuun Innkylä-esittelyyn. Seuraavaksi Anjan humi kiinnittyy ssiaalisten mediiden syötteeseen. Aktiivisena Facebk-käyttäjänä Anja siirtyy syötteiden kautta Innkylän Facebk-sivulle. Hän kirjaa sivulle kmmentin: Vaikuttaa hienlta palvelulta! ja merkitsee sivun tykkäämisen khteekseen. Anja palaa takaisin Innkylä-palveluun Facebk-sivulla levan linkin kautta. Anja silmäilee vielä hetken etusivua ja humaa kiinnstavalta näyttävän vasta lisätyn käytännön päihdehulln kuntutustyöstä. Hän siirtyy linkin kautta syvemmälle Innkylään tutustumaan tarkemmin kyseiseen käytäntöön.
Innkylä Knsepti 22 (40) Kuva 2 Innkylän etusivu Innkylän etusivulla n nstja tärkeimmästä ja tureimmasta sisällöstä. Käyttäjä vi navigida pääsisältöalueisiin niille vievien linkkien avulla (mallissa sijitettu kuvan yläreunaan). Etusivu sisältää myös ikplkuja verkkpalvelun tietsisältöön. Innkylään liittyminen tapahtuu rekisteröitymällä. Rekisteröityneet vivat kirjautua suraan palveluun etusivulta. Etusivulla nstetaan uusimmat tiedtteet ja seuraavaksi tulevat tapahtumat. Lisäksi nstetaan esimerkiksi uusimpia kmmentteja sekä viimeksi lisättyjä käytäntöjä. Etusivulle nstetaan syötteet Innkylään liitetyistä ssiaalisista mediista, jita vat blgi, Facebk ja Twitter. Näiden nstjen kautta pääsee siirtymään tiedn alkuperäiseen lähteeseen. On humiitava, että Innkylän etusivun rakenne ja sisältö vivat muuttua suuresti vaatimusmäärittelyvaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistava ns. Innkylän mainssivu ei nudata tässä esitettyä rakennemallia.
Innkylä Knsepti 23 (40) 7 Käytännön kehittäminen Tässä luvussa n kuvattu Innkylässä tapahtuva käytännön kehittäminen. Käytännön kehittäminen n erittäin keskeinen sa Innkylää ja sen timintaa. 7.1 Prsessi Käytännön kehittäminen sisältää yleisesti seuraavia timintja, jtka eivät le krnlgisessa järjestyksessä keskenään Innvinti Kkeilu ja piltinti Arviinti Kuvaaminen Levittäminen Käyttööntt Merkittävää Innkylän kannalta n, että kaikki prsessin vaiheet eivät tapahdu Innkylässä. Esimerkiksi käytännön piltinti tai käyttööntt eivät tapahdu suranaisesti Innkylässä, mutta niitä tuetaan Innkylän avulla ja niiden tulksia kirjataan Innkylään käytäntöjen yhteyteen. Innkylässä kehittämisprsessin kannalta keskeisimmässä rlissa vat käytännön kuvaaminen, kehittäminen ja arviinti. Prsessin vaiheet pitävät sisällään erilaisia variaatita sekä tiettyjä aliprsesseja. Esimerkiksi lennainen sa käytännön kehittämistä n käytännön arviinti, jka n pitkälti rinnakkainen prsessi käytännön kehittämisen kanssa. Humiitavaa lisäksi n, että käytännön ei tarvitse käydä kaikkia prsessin vaiheita läpi. Tärkeintä n, että prsessi justaa tapauskhtaisesti. Seuraavissa luvuissa n kuvattu edellä mainitut kehittämisen vaiheet tarkemmin. 7.2 Käytännön luminen Innkylän käyttäjät luvat palveluun käytäntöjä. Keskeistä n, että palveluun lutavat käytännöt vivat lla valmiusasteeltaan hyvin eritasisia. Lutava käytäntö vi lla vusia käytössä llut käytäntö, jsta n runsaasti kkemusta. Yhtä lailla käyttäjällä vi lla vasta idea jstakin käytännöstä, kuten vitaisiink vanhuksia hitaa näin paremmin. Tai käyttäjällä n jkin ngelma tai tarve, jhn ei le vielä lemassa käytäntöä ja sellainen pitäisi kehittää, esimerkiksi miten nstan liikuntarajitteisen turvallisesti sänkyyn. Kaikki edellä mainitut tapaukset kirjataan käytäntöinä verkkpalveluun. Käyttäjän ludessa käytäntöä palveluun hänen tulee aivan aluksi varmistaa nk samasta asiasta j käytäntöä lemassa tai llaank samasta asiasta parhaillaan kehittämässä käytäntöä. Asian varmistaminen tapahtuu, niin että käyttäjä antaa käytännöstä tietyt vähimmäistiedt ja tietjen perusteella palvelu tu esiin mahdllisesti j lemassa tai kehitteillä levat vastaavat käytännöt. Vähimmäissisältöön kuuluu muun muassa seuraavia asiita: Nimi Käyttötarkitus (mitä tarkitusta varten käytäntö n ja mitä muutsta käytännöllä pyritään saamaan aikaan) Aihealue (mihin aihealueisiin käytäntö liittyy)