Mitä eroa on kehotietoisuudella ja käsitteellisellä tietoisuudella?

Samankaltaiset tiedostot
Saa mitä haluat -valmennus

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

TYÖKIRJANEN. Saat inspiroivaa henkisen alan koulutusta

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Ilolla uuteen vuoteen!

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:

Puhetta elämästä -kortit

Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Tunneklinikka. Mika Peltola

Fellmannian kulma Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

Lataa Korkeammaksi minäksi muuntuminen & sisäisen lapsen kanssa tehty eheyttäväaikamatka elämäsi halki - Anna Kauppila

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Arvojen tunnistaminen

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä Paula Viljanen

Mindfulness-kerho Mielekäs

AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

Nainen ja seksuaalisuus

Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Mies ja seksuaalisuus

Tunnelukkona vajavuus / häpeä.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

SomeBody -mittari. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. Pvm: Nimi:

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Millainen maailmani pitäisi olla?

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Oral-B Pohjoismainen tutkimus hampaiden hoidosta. Toukokuu 2010

- muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten?

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

Kehotietoisuutta äänellä improvisoiden

olo itsetuntemuksen ja itsesäätelyn työpajasarja

Kokemuksia Unesco-projektista

Lily Murray. Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa

KILPAILIJAN OSAAMISEN MAKSIMOINTI KILPAILUTILANTEESSA

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

PINNISTELEVÄ IHMINEN EI VOI HYVIN MISTÄ ILOA JA KOHTUULLISUUTTA TYÖHÖN?

Työkirja sisältää tyhjiä sivuja Unelmakartan tekoon


4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

Mitä on coaching ja miten sitä konkreettisesti tehdään?

kotitehtävät Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi

uudenvuoden kirjoittamishaaste

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Suomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

NOSTA KUUNTELEMISEN TASOA!

Transkriptio:

Mitä eroa on kehotietoisuudella ja käsitteellisellä tietoisuudella? Kehotietoisuus tarkoittaa, että avaat aistejasi tässä hetkessä ja huomaat, minkälaisia tunteita ja tuntemuksia kehossasi tapahtuu juuri nyt. Kehotietoisuus on luontainen ominaisuus meissä. Ennen kielen kehittymistä olemme kaikki toimineet tämän tietoisuuden kautta: kun olo on ollut epämukava, olemme ilmaisseet oloa itkemällä, huutamalla, jännittämällä kehoa. Tyytyväisessä olotilassa olemme nukahtaneet, jokellelleet, hymyilleet tai yrittäneet päästä lähemmäksi toista ihmistä. Kehotietoisuus on kehittynyt meissä jo sikiökaudella, aistien kehittymisen myötä. Sille on tunnusomaista, että asiat tapahtuvat tässä ja nyt sekä se, että aistimukset muuntuvat spontaanisti kaiken aikaa. Jokainen hetki on uusi. Käsitteellinen tietoisuus tarkoittaa abstraktia ajattelua. Sen avulla haaveilemme, matkustamme mielessämme menneisyyteen, tulevaisuuteen, siirrymme mielessämme paikasta toiseen ja kuvittelemme. Sen avulla tiedämme ja nimeämme asioita. Molempia tietoisuuksia tarvitaan, toinen ei ole toistaan parempi! Kulttuurissamme vain käsitteellinen tietoisuus on ylikorostunutta, ja valitettavasti tämä luontainen ominaisuus kuihtuu myös lapsissa jo alle kouluikäisinä lapset seuraavat aikuisten malleja. Nykyään niin yleisessä tietotyössä myös keho helposti unohtuu. Haasteena on myös, että aistiminen on niin paljon hitaampaa kuin aistiminen. Lisäksi ajattelu toimii suojamekanismina: aistiminen edellyttää, että meillä on turvallinen olo hidastaa ja antautua aistimaan. Jokainen meistä on enemmän tai vähemmän kehotietoinen: ilman sitä emme selviäisi arjesta loukkaamatta itseämme. Kehotietoisuutta kannattaa kuitenkin kehittää aktiivisesti

Tavoitteet ja kolme estettä, jotka on voitettava Paras tapa oppia kehotietoisuutta on pienin askelin. Jotta oppiminen olisi helppoa ja inspiroivaa, on tärkeä tiedostaa, miksi haluat oppia. Yleisellä tasolla tiedät, että taito tuo elävyyttä ja monenlaista positiivisuutta elämään. Mutta mitä vastasitkaan näihin kysymyksiin: Mitä konkreettista hyvää haluat luoda omaan elämääsi? Mihin asiaan kaipaat muutosta, johon ajattelet tämän harjoittelun auttavan? Minkä ongelman haluat ratkaista? Oletko valmis vastaanottamaan hyviä asioita, joita et nyt osaa edes kuvitella? Olet nyt päivittämässä tapaasi ajatella ja suhtautua omaan itseesi ja kehoosi. Ennen kuin jatkamme, muistutan kolmesta esteestä. Ne tukkivat oppimispolkua helposti, joten niistä on hyvä olla tietoinen! Ensimmäinen este Ensimmäinen liittyy uskomuksiin. Kielteiset uskomukset ovat todella tehokas este, joka määrittää pääsetkö oppimisessa edes alkuun! Uskoisin kuitenkin, että oikeastaan olet jo käsitellyt tämän ensimmäisen esteen aikoja sitten/ jokin aika sitten, koska olet tullut mukaan Kotona kehossa valmennukseen. Mutta voi olla, että kun kerrot läheisillesi/ ystävillesi/ työkavereillesi kehotietoisuudesta, niin kohtaat juurikin näitä ennakkoluuloja! Esimerkkejä kielteisistä ja hyvin tavallisista uskomuksista: Kehosi on jollakin tavalla huono, alempiarvoinen, viallinen, viettien hallitsema ja tarvitsee kontrollia. (Tämä uskomus on ainakin 2000 vuotta vanha. Se on värittänyt mm. käsitystämme seksuaalisuudesta). Kehossa on hävettäviä asioita ja kohtia - likaisuutta. Ilman kipua ei tule tuloksia! Sinun on treenattava yli voimiesi, jotta kehittyisit.

Keholliset tuntemukset eivät ole tärkeitä. Sivuuta ne tai ole välittämättä niistä! Ota särkylääke pieneenkin ohimenevään kipuun. On myös sankarillista ja urheaa, kun pystyt olemaan välittämättä tuntemuksista ja kivuista keinolla millä hyvänsä. Kehotuntemukset kertovat, että jotakin on pielessä. Kehotuntemukset kertovat ongelmasta, mikä pitäisi pystyä ratkaisemaan tai saada kontrolliin. Monet vaivat johtuvat iästä ei siitä, millä tavalla olet kehoasi huoltanut. Jos kuuntelet kehoasi, pintaan voi nousta hankalia tunteita tai asioita, jotka johdattavat huomiosi epäolennaisiin tai turhiin asioihin. Kehon kuuntelu on itsekästä omaan napaan tuijottelua, heikkojen ihmisten touhua tai naisten harrastelua. Tunnistatko itsessäsi näitä uskomuksia? Ja tärkein kysymys: oletko valmis kyseenalaistamaan uskomuksiasi? Jos haluat pitää tämänkaltaisista uskomuksista kiinni, on todella vaikea suhtautua omaan kehoon avoimen uteliaasti ja oppia kehotietoisemmaksi! Ne lukitsevat meidät valmiiseen tietoon ja päänsisäiseen ajatteluun. Ainakin minä tunnen lukuisia (ihan mukavia) ihmisiä, jotka pitävät tämänkaltaisia uskomuksia täytenä totena, eikä heille ole tullut mieleenkään luopua niistä (ainakaan vielä). Jos olet valmis ylittämään ensimmäisen esteen (uskon, että olet, sillä tuskin olisit muuten mukana Lembeissä!), kirjoita muistikirjaasi positiivinen intentiosi, joka kertoo, että haluat lisätä kehotietoisuuttasi, olet utelias aistimaan, mitä kehosi viestii ja olet halukas hyödyntämään tätä tietoa yhä enemmän elämässäsi. Voit sanoa myös nämä lauseet ääneen. Mitä huomaat kehossasi, kun sanot ääneen ja kirjoitat oman intentiosi? Anna intentiosi olla hyvin yksinkertainen, vaikkapa tähän tyyliin: Haluan syventää ystävyyttä kehoni kanssa. Tahdon kuulla viisasta kehoani. Tahdon nauttia kehostani.

Toinen este Gay ja Katie Hendricks ovat työskennelleet itsensä kehittämisen ja kehotietoisuuden parissa vuosikymmenten ajan. Gay on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan The Big Leap take life to the next level eli vapaasti suomennettuna Iso harppaus siirry elämässäsi seuraavalle tasolle. Gay käsittelee kirjassaan yläriman ongelmaa. Gayn mukaan saatamme haaveilla ihanista asioista ja toivoa muutosta, mutta kun niitä alkaa tapahtua, yläriman ongelma palauttaa meidät vikkelästi takaisin vanhaan tai sössimme uuden tilanteen jollakin käsittämättömällä tavalla huonoksi! Meillä jokaisella on henkilökohtainen ylärima, joka kertoo, miten paljon kykenemme vastaanottamaan hyvää. Jollakin alitajuisella tasolla koemme, että liika hyvä on vain kerrassaan liikaa! Emme koe olevamme hyvän arvoisia, meissä on jotakin perustavaa laatua olevaa vikaa, pelkäämme erottuvamme joukosta tai pettävämme perheemme ja läheisemme ottamalla vastaan liikaa hyvää. Esimerkkinä Gay mainitsee vaikkapa Bill Clintonin, joka seksisuhteellaan tahrasi maineensa USAn presidenttinä. Itse muistan, kun sain unelmieni auton joitakin vuosia sitten. Muutaman viikon kuluttua lähdin ajamaan lohkolämmittimen johto kiinnitettynä autosta seinän pistokkeeseen, jolloin etupuskuriin tuli ruma reikä! Hieno autoni ei enää ollutkaan yhtä hieno. Eli yläriman ongelma näkyy usein ajattelemattomana, alitajuisena toimintana. Toinen este myös kehotietoisemmaksi opettelussa on edellä kuvattu yläriman ongelma. Sinulla saattaa olla mahtavia oivalluksia ja kehosi voi kerrassaan hyvin, mutta lopetat säännöllisen harjoittelun. Liika hyvä on liikaa. Olen usein nähnyt tämän, kun ihmiset ovat lopettaneet kehotietoisuusharjoittelun tai ryhmiin osallistumisen ja perustelleet sitä vaikkapa ajan puutteella! Joten ole tietoinen, jos haluat katkaista hyvin alkaneen harjoittelun, ja keksit tusinan hyviä selityksiä, miksi et tätä enää tarvitse. Suosittelen, että kirjaat muistikirjaasi sanan ylärima että muistat välillä tarkastella, ettei se ole tullut harjoittelusi esteeksi.

Ylärima voi muuten olla myös yksi tärkeä asia muistaa, jos tavoitteenasi on tulla entistä enemmän esiin omana itsenäsi elämässä Kolmas este Kolmas este kehotietoisuusharjoittelussa on sisäinen kriitikko. Kuinka monta kertaa olet arvostellut itseäsi viimeisen puolen tunnin aikana? Sisäisen kriitikon tavoite on ylväs: se haluaa pitää sinut turvassa. Kriitikon tuoman turvan hinta on kuitenkin kova! Se sulkee avoimen uteliaisuuden ja tukkii rakkaudellisuuden ja hyväksynnän itseäsi kohtaan. Tarkastellaanpa sisäistä kriitikkoa hetki tarkemmin. Oletko tottunut suhtautumaan kriittisesti ja arvostelevasti johonkin kehonosaasi? Ärsyttääkö huono kunto, lihavuus, luisevuus, hörökorvat tai väsymys sinua? (Minä olen ollut tyytymätön mahaani jo lapsesta, ja olen arvostellut sen pullottamista!) Anna kriitikkosi hetki toimia totutulla tavallaan, ja huomaa miltä se tuntuu kehossasi. Mitä tapahtuu hengityksessäsi? Todennäköisesti hengityksesi lähes häviää, ja kehosi alkaa tuntua jännittyneeltä ja kireältä. Ota pari syvempää hengitystä. Kerro kriitikollesi, että olet nyt turvassa ja anna sen siirtyä ajatuksissasi kauemmaksi. Kirjoita sitten muistikirjaasi ja sano ääneen vielä muutama positiivinen intentio. Miltä nämä lauseet tuntuvat kehossasi? Voit myös muotoilla näitä esimerkkilauseita itsellesi sopivammaksi: Kasvatan kykyäni vastaanottaa ja antaa rakkautta ja hyväksyntää. Nautin täydestä kyvystäni olla luova hyväksyn itseni. Sallin itseni nauttia kehollisuudesta, oppimisesta ja elävyydestä. Riippumatta siitä, mitä menneisyydessäni on minulle tapahtunut, otan täyden vastuun elämästäni. Keskitän luovuuteeni luodakseni itselleni hyvän elämän nyt.

Kun siis huomaat kritisoivasi itseäsi ja kehoasi, palauta mieleesi intentiosi opetella myötätuntoa ja rakkaudellisuutta. Miten? Palataan tähän kohtaan valmennuksessa myöhemmin tarkemmin