KANNUKSEN KAUPUNKI Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 3 2. TALOUSARVION LAADINNAN AIKATAULU 4 3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys 5 3.2 Kuntatalouden kehitys 5 3.3 Kannuksen kaupungin talouden kehitys 6 3.4. Talousarviomenojen ja -tulojen arviointi 7 3.5 Tavoiteasettelu 9 3.6 Valmistelu 12 TOIMIELIMEN MALLIPOHJA 13 TULOSALUEEN MALLIPOHJA 14
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 3 1. YLEISTÄ Talousarvion ja -suunnitelman laadinta perustuu kuntalakiin. Lain mukaan kaupunginvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa kaupunginvaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhtiöille. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Siihen otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kaupungin taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kannuksen kaupungin talousarvio ja -suunnitelma noudattaa soveltuvin osin Kuntaliiton vuonna 2011 antamaa suositusta ja sisältää seuraavat osat: 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Kannuksen kaupungin strategia talousarvion ja -suunnitelman rakenne talousarvion laadinnan lähtökohdat talousarvion sitovuus 2. TULOSLASKELMAOSA 3. RAHOITUSOSA 4. KÄYTTÖTALOUSOSA hallinnonalakohtaiset taloussuunnitelmat 5. INVESTOINTIOSA 6. LIITTEET henkilöstösuunnitelma ratkaisuvalta
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 4 2. TALOUSARVION LAADINNAN AIKATAULU Työvaihe Käsittelyaika 1 Kaupunginhallituksen vahvistama talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohje 19.8. 2 Hallintokuntien talousarvion laadinta käyttösuunnitelmatasolle 6.10. mennessä 3 Johtoryhmän käsittely 8.10. 4 Talousarviot lautakuntien käsittelyssä 7.11. mennessä 5 Tavoitteet, mittarit, tunnusluvut, henkilöstöliite ja muut talousarvion tekstiosat 7.11. mennessä 6 Kaupunginhallituksen talousarviokäsittely 25.11. 7 Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely 8.12. 8 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelmien tarkistukset viikolla 51 1
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 5 3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on ollut käynnissä jo hyvän aikaa ja myös Euroopassa talouden kasvu on alkanut aavistuksen viriämään. Suomi ei kuitenkaan ole toistaiseksi päässyt mukaan tähän orastavaankaan kasvuun ja tälle vuodelle arvioitu kasvu on vain hieman nollan yläpuolella. Vuonna 2015 talouden arvioidaan hieman piristyvän, mutta eväitä voimakkaaseen ja pitkäaikaiseen kasvuun ei ole näköpiirissä. Parhaimmillaankin kasvu lähivuosina tulee olemaan melko maltillista. Suomen bruttokansantuote laski jo toisena vuonna peräkkäin. Laskua vuonna 2013 oli 1,4 %. Myös alkuvuoden 2014 tuotantoluvut ovat olleet heikkoja, maaliskuussa tuotanto edelleen laski edellisvuodesta. Huhtikuussa tuotanto on kuitenkin lähtenyt hienoiseen nousuun, mutta havaintoon sisältyy vielä paljon epävarmuutta. Valtiovarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen tänä vuonna kasvavan 0,2 % ja kasvu pohjautuu yksityisen kulutuksen ja nettoviennin hyvin lievään voimistumiseen. Ensi vuodelle taloudelliset ennustelaitokset arvioivat kasvuprosentin painottuvan 1 %:n tuntumaan, valtiovarainministeriön ennuste on 1,4 %. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän hyvin vaimeasti, mutta viennin odotetaan selkeästi piristyvän. Inflaation arvellaan ensi vuonna nousevan 1,7 % ja tästä noususta veronkorotusten vaikutus on n. 0,5 %. % -muutos 2012 2013 2014 2015 2016 Tuotanto -1,0-1,3 0,2 1,4 1,9 Palkkasumma 3,2 0,9 1,2 1,8 2,5 Ansiotaso 3,2 2,2 1,4 1,2 1,5 Työllisten määrä 0,4-1,1-0,2 0,4 0,7 % -yksikköä Inflaatio 2,8 1,5 1,3 1,7 1,9 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,5 8,4 8,1 Verot/BKT 44,0 45,4 45,8 45,9 46,0 Julkiset menot/bkt 56,7 58,4 58,9 58,4 58,1 Julkinen velka/bkt 53,6 56,9 60,4 61,6 62,3 Euribor 3 kk 0,6 0,2 0,3 0,6 1,3 10 vuoden korko 1,9 1,9 1,8 2,2 2,7 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Kuntatalous 2/14 -julkaisu 3.2 Kuntatalouden kehitys Tilastokeskus julkaisi toukokuun lopussa tietoja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä vuodelta 2013. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu hidastui edellisvuosista merkittävästi 2,6 prosentin tasolle ja verotulot kasvoivat poikkeuksellisten tekijöiden vuoksi 6,8 %. Valtionosuusleikkauksista huolimatta valtionosuudet kasvoivat yhä, mutta niiden kasvu jäi 2,7 %.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 6 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate parani 50 % edellisen vuoden 1,8 miljardista 2,7 miljardiin euroon. Vaikka vuosikate parani reippaasti, riitti se vain juuri ja juuri kattamaan poistot. Tilikauden tulos muuttui tämän seurauksena lievästä alijäämästä lievään ylijäämään Kuntasektorin investoinnit pysyivät korkealla tasolla, minkä vuoksi myös lainakanta kasvoi 13,8 miljardista eurosta 15,6 miljardiin euroon. Lähde: Suomen Kuntaliitto, Kuntatalous 2/14 -julkaisu 3.3 Kannuksen kaupungin talouden kehitys Kannuksen kaupungin tilinpäätökset vuosilta 2011 ja 2012 olivat sekä alijäämäisiä, että myös vuosikatteeltaan negatiivisia. Vuoden 2013 tilinpäätös sen sijaan oli yli 800 000 euroa ylijäämäinen ja vuosikate 1 577 000 euroa, eli selkeästi positiivinen. Vuodessa tapahtunut muutos miljoonan euron tappiosta lähes miljoonan euron ylijäämään johtui pääasiassa verotulojen kasvusta ja toiminnan nettomenojen eli toimintakatteen laskusta. Verotulot kasvoivat 10 %, euroina lähes 1 560 000. Kasvusta n. 700 000 euroa on tuloveroprosentin korottamisesta aiheutunutta kasvua. Toiminnan nettomenot laskivat 2 % eli 650 000 euroa, mikä on historiallinen saavutus, sillä ainakaan kymmeneen vuoteen toimintakate ei ole kertaakaan aikaisemmin laskenut. Toimintakatteen laskua selittää ennen kaikkea erikoissairaanhoidon kulujen pienentyminen 500 000 eurolla, mutta myöskään Jytan ja kaupungin oman toiminnan roolia ei voi vähätellä. Lähes kaikkien hallinnonalojen toimintakate joko aleni tai pysytteli edellisvuoden tasolla. Erityisen ilahduttavaa oli Jytan kustannusten säilyminen edellisvuoden tasolla. Toimintakatteen maltillisen kehityksen eteen on tehty paljon työtä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2012 talouden tasapainottamisohjelman jota päivitettiin kesäkuussa 2013. Taloustilanteen korjaamiseksi on tehty lukuisia toimenpiteitä, joista merkittävimpiä ovat olleet kiinteistöveroprosenttien nostot vuosille 2012 ja 2014, tuloveroprosentin nosto vuodelle 2013, sekä kouluverkkouudistus, joka toteutuu syksyllä 2014. Toimintakatteen kehityksen perusteella näyttää siltä, että tasapainottamisohjelma on saatu toimimaan ja tehdyt palvelurakenneratkaisut tuottavat taloudellista tulosta. Vuoden 2013 hyvä tilinpäätös antaa hyvät lähtökohdat kohdata tulevien vuosien toiminnalliset ja taloudelliset haasteet eikä se suinkaan tarkoita sitä, että talouden tasapainottamista ei tarvitsisi enää jatkaa. On ensiarvoisen tärkeää, että talouden tasapainottamista jatketaan ja päätettyjä palvelurakenneratkaisuja noudatetaan myös tulevina vuosina. Tasapainossa olevan talous on paras keino varmistaa kestävä pohja itsenäiselle Kannukselle. Vuodesta 2014 näyttäisi olevan muodostumassa odotusten mukainen. Talousarvio on laadittu nollatulokseen tähdäten, mutta huhtikuun osavuosikatsauksen perusteella näyttää siltä, että jopa ylijäämää voinee jonkin verran muodostua. Tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi asetettiin ylijäämäiseen tulokseen pääseminen vuoteen 2017 mennessä, mutta koska taloustilanne on kohentunut arvioitua nopeammin, voidaan vuoden 2015 talousarvion raamit asettaa siten, että tavoitteena on ainakin nollatulokseen pääseminen.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 7 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP-arvio 2014 TA 2015 TOIMINTAKATE -28 615-29 767-29 111-29 741-29 190-29 852 Verotulot 15 648 15 958 17 515 17 812 17 638 17 742 Valtionosuudet 12 888 13 456 13 181 12 769 12 769 13 040 VUOSIKATE -107-372 1 578 861 1 205 920 YLI-/ALIJÄÄMÄ -687-1 024 853 0 209 0 Lainat /asukas 1 147 1 633 2 458 2 389 2 500 2 500 Kuntien km. lainakanta /as. 2 037 2 261 2 553 2 482 2 600 2 600 Kaupungin asukasmäärä on pysynyt vakaana ja työllisyystilanne on parantunut alkuvuonna. Asukasmäärä oli toukokuun 2014 tilanteessa 5 690 ja työttömyysprosentti 8,4 %. Joulukuussa 2013 asukkaita oli 5 675 työttömyysprosentti 11,1 %. 3.4 Talousarviomenojen ja -tulojen arviointi Toimintakate Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013 54 talouden tasapainottamisohjelman. Siinä määriteltiin vuosien 2014-2017 talousarvioiden laadinnan periaate, jonka mukaan talouden tasapainoon tähdätään vuoteen 2017 mennessä seuraavin toimenpitein: 1. toimintakatteen kasvu, myös sotemenojen osalta, saadaan pidettyä korkeintaan 2 %:n kasvussa vuosittain 2. kouluverkkoa karsitaan 3. verotulojen kasvu on 3 4 % vuosittain Tasapainottamisohjelmassa linjattiin lisäksi, että tulo- ja/tai kiinteistöveroprosentteja nostetaan, mikäli joku em. seikoista jää toteutumatta ja talousnäkymät heikentyvät sen vuoksi edelleen. Lisäksi todettiin, että yksilöidyt toimenpiteet toimintakatteen maltillisen kasvun varmistamiseksi esitetään vuosittain talousarviossa. Tilinpäätöksessä 2013 toimintakate laski 2,2 %, ja verotulot nousivat 9,7 %. Kaupunginvaltuusto teki myös päätöksen tulevaisuuden tarpeita vastaavasta kouluverkosta. Tasapainottamisohjelman tavoitteeseen päästiin siis jo vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Myös vuosi 2014 näyttää tämän hetkisten arvioiden mukaan toteutuvan suunnitelmien mukaan ja jopa pieneen ylijäämään voidaan päästä. Tähänastisen talouskehityksen valossa riittää, että vuoden 2015 talousarviossa toiminnan nettomenojen määrärahoja nostetaan 1 % eli 297 000 euroa vuoden 2014 talousarviotasosta. Tästä vähennetään lisäksi kouluverkon karsinnan tuoma 185 000 euron säästö. Säästön on laskettu vuonna 2015 olevan kokonaisuudessaan 540 000 euroa, mutta tästä summasta 85 000 euroa on toteutunut jo vuonna 2013 ja 270 000 euroa vuonna 2014, joten vuoden 2015 toimintakatteesta vähennettävä määräraha on näiden erotus. Yhden prosentin lisäys vuoden 2014 talousarviotasosta ja kouluverkkokarsinnan tuoma säästö tarkoittaa sitä, että toiminnan nettomenoihin varataan vuodelle 2015 määrärahaa n. 29 850 000 euroa eli vain n. 112 000 euroa enemmän kuin tänä vuonna. Määrärahan lisäys vaikuttaa pieneltä, mutta kun sitä suhteuttaa vuoden 2013 toteutuneeseen ja tämän vuoden
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 8 arvioituun toteutumaan, on se kuitenkin erittäin todennäköisesti riittävä. Tätä tukee myös se, että kunta-alalla palkat nousevat ensi vuonna sopimuksiin perustuen vain 0,40 % 1.7.2015 alkaen. Myös inflaation arvioidaan olevan n. 1 %:n luokkaa, kun veronkorotusvaikutus on eliminoitu. Toimintakatteen 1 %:n kasvun pohjalta laaditaan talousarvioraami, joka lasketaan hallintokunnittain jokaiselle kustannuspaikalle ja se toimii talousarvion laadinnan pohjana. Raamista poikkeamiset on pystyttävä perustelemaan toiminnan muutoksella. Toimintameno- ja tulomäärärahat ovat valtuustoon nähden sitovia toimielintasolla. Muut sitovuustasot määritellään organisaatiorakenteen mukaisesti talousarviokirjan kohdassa ratkaisuvalta. Verotulot Kuntaliiton tuoreimman veroennusteen mukaan kaupungin verotulot vuonna 2015 olisivat n. 17 742 000 euroa ja ne kasvaisivat tähän vuoteen verrattuna ainoastaan 0,4 %. Samassa ennusteessa on arvioitu, että tänä vuonna verotulojen kokonaismäärä jää 17 638 000 euroon, mikä on n. 174 000 euroa vähemmän, kuin mihin talousarviossa varauduttiin. Vaikka tasapainottamisohjelmassa linjattiin, että veronkorotuksia voidaan tehdä, mikäli verotulojen kasvu jää alle 3 %:n, ei niille näillä näkymin ole tarvetta toimintakatteen odotettua paremman kehityksen ansiosta. Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus Kuntaliitto on laatinut kuntakohtaiset ennakkolaskelmat peruspalvelujen valtionosuudesta. Laskelmat on laadittu 1.1.2015 voimaan tulevan uuden valtionosuusjärjestelmän mukaisesti ja niissä on huomioitu myös valtionosuusleikkaukset. Kannuksen kaupungin peruspalvelujen valtionosuus tulee laskelman mukaan olemaan n. 13 477 000 euroa, eli 100 000 euroa tätä vuotta pienempi. Valtionosuusuudistus kohtelee kaupunkia varsin hyvin ja järjestelmän uudistuksen kautta saammekin lisää valtionosuutta n. 200 000 euroa. Valtionosuusleikkaukset sekä asukasmäärän ja oppilasmäärien pienentyminen kuitenkin vaikuttavat valtionosuuden määrään vähentävästi, mistä johtuen peruspalvelujen valtionosuus on kuitenkin ensi vuonna pienempi. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus, eli mm. vammaisopetukseen, kansalaisopistoon ja lukioon saatava valtionosuus on useimmilla kunnilla miinusmerkkinen, koska perittävä omarahoitusosuus on isompi kuin itse valtionosuus. Ensi vuonna omarahoitusosuus kuitenkin pienenee ammattikorkeakoulujen rahoitusmuutoksen johdosta. Muun muassa tästä johtuen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus on ensi vuonna n. 360 000 euroa vähemmän miinusmerkkinen ja parantaa näin valtionosuuden kokonaismäärää.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 9 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP arvio TA 2015 2014 Peruspalvelujen 13 696 14 232 13 853 13 566 13 477 valtionosuus Opetus- ja kulttuuriministeriön -808-776 -672-797 -437 valtionosuus Valtionosuus yhteensä 12 888 13 456 13 181 12 769 13 040 Lopulliset valtionosuustiedot saadaan vasta joulukuussa sen jälkeen, kun talousarvio on jo hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Investoinnit Kaupunki on investoinut varsin voimakkaasti, n. 12 000 000 eurolla, vuosina 2010 2013 mm. saneeraten ensin Kotirannan palvelukeskuksen ja sen jälkeen vapaa-aikakeskuksen, jonka peruskorjaus valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Investoinnit on toteutettu pääosin lainarahalla, koska vuosina 2011 ja 2012 kaupungin tulorahoitus ei riittänyt edes kaikkien toimintamenojen rahoittamiseen, saati sitten investointien rahoittamiseen. Tästä syystä kaupungin velkaantuminen on viime vuosina ollut varsin nopeaa ja vuoden 2013 tilinpäätöshetkellä kaupungin lainakanta oli jo noussut lähelle valtakunnan keskimääräistä tasoa. Kaupunginvaltuuston eräs strateginen linjaus on, että kaupungin lainakanta saa olla korkeintaan valtakunnan keskitasoa. Tämän linjauksen noudattaminen tarkoittaa sitä, että jo tänä vuonna investointeja toteutetaan erittäin vähän, eli vain aivan välttämättömimmät ja sama koskee myös vuotta 2015. Investointeja toteutetaan vain sen verran, mihin tulorahoitus eli vuosikate riittää, eli n. 1 000 000 euron arvosta vuosittain. Kaupungin strategian mukaisesti investointiohjelma laaditaan koko valtuustokauden kattavaksi. Investoinnit toteutetaan siten, että ne tukevat strategiassa määriteltyjä strategisia hankkeita. Kaikki 10 000 euroa ylittävät hankinnat kuuluvat investointimenoihin. Tämä koskee myös irtaimistohankintoja. Mikäli yksittäisen irtaimistohankinnan arvo alittaa 10 000 euroa, määräraha varataan toimintamenoihin. Irtaimistohankintoja ei voi yhdistää muuta kuin siinä tapauksessa että kysymyksessä on hankinnat samaan tilaan, esim. atk-luokan kalustaminen. Investoinnit esitetään hankkeittain eli investointikohteittain. Hankkeet ja hankeryhmät ryhmitellään talousarviossa tarvittavilta osin toimielimittäin. Investointimäärärahojen sitovuus määritellään talousarviossa. Yksittäisen hankkeen osalta huomioidaan hankkeen toteutumisen vaikutukset käyttötalouteen. 3.5 Tavoiteasettelu Voimassaoleva toimintastrategia ohjaa talousarvion ja toimintasuunnitelman laadintaa. Asetettavat tavoitteet tulee johtaa kaupungin strategiasta ja sen painopistealueista.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 10 Toimielimelle (lautakunnalle) asetettavat tavoitteet Toimielimelle asetetaan valtuuston päätettävät strategiset tavoitteet alempana olevan ohjeistuksen mukaisesti sekä esitellään toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Tulosalueelle asetettavat tavoitteet Tulosalueelle asetetaan lautakunnan päätettävät operatiiviset tavoitteet alla olevan ohjeistuksen mukaisesti sekä esitellään toimenpiteet, joilla asetettuihin tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Konserniyhtiöille asetettavat tavoitteet Talousarviossa asetetaan tavoitteet myös kaupungin konserniin kuuluville yhtiöille. Kaikkien talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Talousarvion tavoitteiden, muiden tekstien ja tunnuslukujen laadintaa varten on tehty mallipohjat, jotka löytyvät tiedostosta I:\TALOUSARVIOT\Talousarvio 2015. Mallipohjat löytyvät myös tämän laadintaohjeen lopusta. Tavoitteiden laadinnan ohjeistus Voimassa olevan talousarviosuosituksen mukaan tavoitteet luokitellaan toiminnan kohteen ja päätöstason mukaan seuraavan esimerkin mukaisesti: Päätöstaso Kuka tavoitteesta päättää Strategiset tavoitteet Valtuusto Operatiiviset tavoitteet lautakunta Kunnan tai tehtäväalueen asemaa, aluetta, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat tavoitteet Visiot palvelustrategiat tuloperusteita koskevat tavoitteet talouden tasapainotavoitteet maapolitiikkatavoitteet Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Palvelutasotavoitteet Palvelukykytavoitteet Priorisointitavoitteet Asiakastyytyväisyystavoitteet Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Uus- ja laajennusinvestointitavoitteet Sijoitustavoitteet tytäryhteisöihin Henkilöstöpoliittiset tavoitteet Tuotanto- ja järjestämisprosessia koskevat tavoitteet Korvausinvestointeja koskevat tavoitteet Kunnan tai tehtäväalueen asemaa, aluetta, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat tavoitteet Nämä ovat pääsääntöisesti valtuustotasolla päätettäviä strategisia, visiotyyppisiä tavoitetiloja, esimerkiksi kunta nähdään määrätyllä elinkeino- tai koulutusalalla kunnallisena tai valtakunnallisena keskuksena.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 11 Väestövaikutuksia koskevia tavoitteita ovat kuntalaisen hyvinvoinnin tasoa ylläpitävät tai kohottavat palvelutavoitteet sekä terveydellisten, sosiaalisten tai koulutukseen liittyvien ongelmien poistamiseen liittyvät tavoitteet. Kokonaistaloudelliset tavoitteet voidaan ryhmitellä rahoituksen riittävyyttä, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta koskeviin tavoitteisiin. Näillä tavoitteilla on kiinteä yhteys kunnan talouden vakauteen ja tasapainoon. Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Vaikuttavuustavoitteet ovat tehtäväkohtaisia palvelutoiminnan tavoitteita, jotka päätöstason suhteen voivat olla strategisia tai operatiivisia. Strategisista vaikuttavuustavoitteista päättää valtuusto ja operatiivisista tehtäväalueen toimielin eli lautakunta. Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko kunnan palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan palvelun saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteita voidaan asettaa joko asiakas-, asiakasryhmä- tai tehtäväkohtaisesti. Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Tuotantotavoitteet ovat tehtäväkohtaisia tavoitteita, jotka päätöstason suhteen voivat olla strategisia tai operatiivisia. Strategisista vaikuttavuustavoitteista päättää valtuusto ja operatiivisista tehtäväalueen toimielin eli lautakunta. Strategista tuotantokykyä ja toimintavalmiutta ylläpitäviä ja parantavia tavoitteita ovat esim. tuotantovälineiden uus- ja laajennusinvestointitavoitteet, pääoman sijoittamista tytäryhtiöihin koskevat tavoitteet ja toiminnan uudelleen organisointia koskevat tavoitteet. Operatiivisia tuotantotavoitteita ovat tavallisesti tuotannontekijöiden ja suoritteiden tai tuotteiden määrää ja laatua koskevat tavoitteet. Operatiivisia tuotantotavoitteita ovat myös tavanomaiset ja toistuvat korvausinvestointeja koskevat tavoitteet sekä tuottamis- tai järjestämistapaa koskevat kehittämis- ja toimenpidetavoitteet kuten suunnitelmien, selvitysten, tutkimusten ja asiakaskyselyjen tekeminen. Tavoitteiden mitattavuusvaatimus Tavoitteiden tulee olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Määrällistä mittaamista sovelletaan silloin, kun mitataan toiminnan lopputulosta eli tuotosta ja sen vaikutusta. Toimintaprosessin mittaamisessa sovelletaan laadullista mittaamista. Kunnan asemaa ja aluetta koskevaa strategista tavoitetta voidaan kuvata määrällisesti mitattavilla muuttujilla, kuten ko. toimialan yritysten lukumäärä kunnassa tai kunnan alueella toimivien yritysten osuus toimialan markkinaosuudesta. Väestövaikutuksia koskevia tavoitteita, kuten esim. koulutustason nostamista tai syrjäytymisen estämistä voidaan mitata joko laadullisilla tai määrällisillä muuttujilla. Investointi- ja kokonaistaloudelliset tavoitteet voidaan asettaa rahamääräisissä mitoissa ja niiden suunniteltu toteutumisajankohta voidaan määrittää.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 12 Vaikuttavuustavoitteen määrällinen mittaaminen on mahdollista silloin, kun tavoitetta kuvaavat arvot ovat selkeästi todennettavissa. Esimerkiksi muutos asiakkaan hyvinvoinnissa voidaan todeta työllistymisenä, tutkinnon suorittamisena tai sairauden paranemisena. Palvelukyvyn määrällinen mittaaminen voi taas perustua palvelun odotusaikaan, hoitojonon pituuteen tai osuuteen ikäluokasta, jolle voidaan tarjota määrättyyn koulutustasoon johtava opiskelupaikka. Vaikuttavuustavoitteen laadullisia mittareita ovat esim. asiakaskyselyyn perustuvat mittarit. Kyselyn kohteena voivat olla esim. muutokset asiakkaan elämän laadussa tai asiakkaan mielipide kunnan järjestämän palvelun laadusta. Tuotantotavoitteiden mittauskohteena ovat tuotantoprosessin osatekijät eli panokset ja tuotokset sekä niiden kustannukset ja tuotot. Mittaaminen voidaan tehdä kappale- tai rahamäärinä taikka niistä muodostetuilla tunnusluvuilla. Mittareita ovat tuotantotekijä-, kapasiteetti-, suorite- tai tuotemäärät. Tunnuslukuja ovat suorite- tai tuotekohtaiset yksikkökustannukset ja tuottavuutta ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut. Myös muille tuotantoon liittyville toiminnoille voidaan asettaa tavoitteita. Tällaisia tavoitteita ovat mm. tuotantosuunnitelmaan tai tuotantomenetelmään liittyvän selvityksen laatiminen. Tällöin tavoitteen mittaaminen tarkoittaa lähinnä sen toteamista, onko toimenpide suoritettu vai ei. 3.6 Valmistelu Talousarvion valmistelusta vastaavat lautakunnat, johtoryhmä ja kaupunginhallitus ja sen käytännön toteutus tehdään talousosastolla ja hallintokunnissa Pro Economica - taloussuunnitteluohjelmaa käyttäen annetun aikataulun puitteissa. Taloussihteeri antaa yksityiskohtaisempia ohjeita laadinnan käytännön toteuttamisesta. Talousarvion pohjaksi laadittavan talousarvioraamin laskee taloussihteeri yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Poikkeamat lasketusta raamista on pystyttävä perustelemaan. Talousarvion tasapainotus käsitellään johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Talousarvio ja -suunnitelma käsitellään myös tarpeen mukaan järjestettävissä kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaareissa ja iltakouluissa.
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 13 TOIMIELIMEN MALLIPOHJA Toimielin Toiminta-ajatus Tavoitteet Tavoite Toimenpide Strategiset tavoitteet: Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TULOSLASKELMA (luvut lisätään talousosaston toimesta)
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet vuodelle 2015 14 TULOSALUEEN MALLIPOHJA Tulosalue Tulosalueen tilivelvolliset Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Tavoitteet Tavoite Operatiiviset tavoitteet Vaikuttavuus- eli asiakastavoitteet: Toimenpide Palvelutuotantotavoitteet: Tunnusluvut Keskeiset tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TULOSLASKELMA (luvut lisätään talousosaston toimesta)