Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 1 / 52 Kokoustiedot Aika 23.01.2012 maanantai klo 13:00-13:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs Saapuvilla olleet jäsenet Martti Merra, puheenjohtaja Christina Gestrin Tony Hagerlund Sirpa Hertell Mikko Hintsala Bjarne Häggman Arja Juvonen Jarmo Jääskeläinen Ari Konttas Timo Lahti Jaana Leppäkorpi Ritva-Liisa Luomaranta, saapui klo 13.15 28 Markku Sistonen Paula Viljakainen Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi valtuuston puheenjohtaja, saapui klo 13.10 28 Markus Torkki valtuuston I varapuheenjohtaja Kurt Byman valtuuston II varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja, poissa 28, klo 13.22-13.25 Juha Metso perusturvajohtaja Pirjo Mutanen va. sivistystoimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Jouni Majuri kaupunginsihteeri Antti Mäkinen projektinjohtaja, poistui klo 13.22 Riitta-Liisa Kammonen sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 2 / 52 Allekirjoitukset Martti Merra puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 30.1.2012 30.1.2012 Sirpa Hertell Markku Sistonen Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2011 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 3.2.2012 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 3 / 52 Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 17 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 18 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 19 Valtuustokysymys veropaosta ja sen määrästä Espoossa 6 sekä kaupunginhallituksen toimenpiteistä asiassa (Kvasia) 20 1 Valtuuston ja kaupunginhallituksen ja jaostojen jäsenten 12 osallistuminen FCG Efeko OY:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna 2012 (pöydälle 9.1.2012) 21 2 Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin 15 luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Oulussa 13. - 14.3.2012 22 3-8 Perusmäki, Kalliomäki, asemakaavan sekä 17 maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 712700 (Kvasia) 23 Soukassa sijaitsevan kerrostalotontin ostaminen Sato 28 Oyj:ltä ja ostettavan tontin varaaminen Espoonkruunu Oy:lle, korttelin 33138 tontti 1 24 9-12 Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin hallintooikeuden 31 Antinmäen asemakaavaa koskevasta päätöksestä 25 Oikaisuvaatimus energia-avustuksen maksamatta 34 jättämisestä 26 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 36 27 Päätökset ja kirjelmät 40 28 13-14 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen ja tähän liittyvät toimenpiteet 42
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 4 / 52 17 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 19.1.2012 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 5 / 52 18 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Sirpa Hertell ja Markku Sistonen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 6 / 52 6603/02.03.01/2011 19 Valtuustokysymys veropaosta ja sen määrästä Espoossa sekä kaupunginhallituksen toimenpiteistä asiassa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Tuori, puh. (09) 816 22320 Irmelin Lundström, puh. (09) 816 22350 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Merva Mikkolan ja 18 muun valtuutetun 12.12.2011 jättämään valtuustokysymykseen sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Asia käsiteltiin 28 :n jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Valtuutettu Merva Mikkola ja 18 muuta valtuutettua esittävät 12.12.2011 saapuneessa valtuustokysymyksessään seuraavaa: Toiminnassaan Espoo käyttää runsaasti ulkoistettuja palveluita. Viime kuukausien julkisuuskeskustelu on tuonut esille, että myös meidän käyttämämme yhtiöt harrastavat ns. verosuunnittelua, järjestelyitä, joiden lopputuloksena tapahtuu ns. veropako, jota myös veronkierroksi nimitetään. Samalla näiden yleensä monikansallisten taustayhtiöiden suomalaisten tytäryhtiöiden johdolle maksetaan palkkatasossamme huimia vuosipalkkioita. Kun liikkeellä on satojen miljoonien eurojen voittoa tuottavat yritykset, me allekirjoittaneet kysymmekin, mitkä ovat arvioidut veromenetykset meille? Me luomme valmiin infrastruktuurin, tiestön, rakennukset, laitteet. Koulutamme väestön ja luomme sosiaalisen ja kulttuurisen rakenteen. Mitkä ovat panos- ja tuotossuhteet?
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 7 / 52 Vähintä olisi, että tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikki osapuolet hoitavat velvoitteensa, myös hyvin toimeentulevat henkilöt ja voittoa keräävät liikeyritykset maksaisivat osuutensa. Luottamustehtävien hoitaminen vaatii tarkennettua tietoa niin tärkeästä asiasta kuin tulomuodostuksesta, ja veropohja on siinä keskeinen asia. Finanssipolitiikan sääntely valtiollisesti on ajankohtainen asia. Sääntelemättömyydestä aiheutuvat haitat murtavat hyvinvointivaltion perusteita ja haittaavat kansalaisten jokapäiväistä elämää. Allekirjoittaneet kysyvät, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus ryhtyy 1) jotta valtuutetut saavat tarkennettua tietoa mahdollisesta verokierron euromäärästä, 2) ja miten vastaisuudessa voidaan parantaa tilannetta, jotta lainsäädännön ns. porsaanreiät saataisiin tukittua verokeinottelulta. 1 a) Mitkä ovat yhteisöveromenetykset Espoossa? 1 b) Mitkä ovat menetykset henkilöverotuksessa? Käytetty terminologia Verosuunnittelu on niiden keinojen käyttöä, jotka lainsäädäntö sallii ja on siis laillista. Näiden keinojen määrittely tapahtuu eduskunnassa lainsäädännön yhteydessä ja käytännön tulkinta verohallinnon toimesta verotusta toimitettaessa. Veronkierto on laitonta veronmaksun välttämistä. Veronkierron ehkäisy kuuluu verohallinnon ja poliisin työkenttään, eikä kunnalla ole siinä osuutta lukuun ottamatta sitä, että hankintaprosessissa tarkistamme hankintaohjeiden mukaisesti saatujen/pyydettyjen dokumenttien pohjalta tarjoajan taloudellisen ja teknisen kelpoisuuden palvelun/tuotteen toimittamiseen. Veropako on arkikielen termi, joka sisältää moraalisen tai yhteiskunnallisen kannanoton siihen, mikä on tai ei ole hyväksyttyä. Veropako tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Verotuksen määrittely Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa ja Euroopan unionissa. Kunnat ja seurakunnat päättävät omista veroprosenteistaan. Verolait valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään eduskunnassa. Valtiovarainministeriön alaisen verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta ja maksujen kanto, perintä ja tilitys sekä veronsaajien oikeudenvalvonta. Verohallinto kerää itse yli 80 prosenttia veroveloista. Loput se siirtää
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 8 / 52 ulosottolaitoksen perittäväksi. Verorikosten tutkinta kuuluu poliisille yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Väestörekisterikeskus pitää rekisteriä väestöstä ja luovuttaa säännöllisesti henkilötietoja Verohallinnolle. Patentti- ja rekisterihallitus pitää rekisteriä yrityksistä ja yhteisöistä. Verotustehtäviä hoitavat valtakunnalliset pääyksiköt, joita ovat Henkilöverotus, Yritysverotus, Verotarkastus ja Veronkanto. Kunkin pääyksikön ohjaus- ja kehittämisyksikkö vastaa toiminnan suunnittelusta, ohjaamisesta ja seurannasta, tietojärjestelmistä, kotimaisesta ja kansainvälisestä sidosryhmäyhteistyöstä sekä hankkeista. Kuntien verotulot ja tiedonsaanti Kunnan verotulot koostuvat ansiotulon kunnallisverosta, yhteisöveroosuudesta ja kiinteistöverosta. Valtuusto päättää vuosittain kunnan tuloveroprosentin sekä kiinteistöveroprosentit kiinteistöverolain sallimissa rajoissa. Kunnat eivät saa veroja pääomatuloista, vaan ne menevät valtiolle. Lainsäädännöllä määritellään, mitkä tulot verotetaan ansiotuloina ja mitkä kuuluvat pääomatuloina verotettaviin. Verotulot ovat Espoon tulopohjan merkittävin erä. Pääosa verotulostamme kertyy ansiotulon veroista, mutta myös yhteisöveron kertymä on tärkeä. Verohallinto toimittaa kunnille kuukausittain tiedot verotilityksistä. Tilitystiedot saadaan kunnittain summatietoina eriteltynä verolajeittain. Verotuksen valmistelusta kunnat saavat ennakkotietoja syksyllä ja verotuksen valmistuttua marraskuussa selvityksen verovuoden maksuunpanosta sekä verotuksen julkiset tiedot. Yhteisöveron jako-osuuksien tarkistusta varten kunnille toimitetaan tammikuussa tiedot merkittävimpien yritysten yritystoimintaerän määräytymisperusteista. Näitä tietoja saa käyttää yhteisöveron jakoosuuksien tarkistustietoina eivätkä esim. yritysten työpaikkatiedot ole julkisia. Tietoja ei voida myöskään toimittaa kaupunginhallitukselle tai valtuustolle. Tietoja, joilla voisi arvioida yhteisöveron tai henkilöverotuksen mahdollisia kuntakohtaisia menetyksiä, ei kunnilla ole mahdollisuutta saada. Verohallintoa koskevan lainsäädännön mukaan verovalvonta ja veronsaajien oikeudenvalvonta kuuluu verohallinnon tehtäviin. Espoolla ei ole tietoja esim. eri yritysten työpaikoista kunnittain. Ne eivät ole julkisia tietoja, emmekä voi käydä läpi eri yrityskonsernien tietoja ja rakenteita kysymyksessä esitetyllä tavalla. Näitä tietoja ei voida myöskään käsitellä kaupunginhallituksessa tai valtuustossa. Hallitusohjelman linjauksia Hallitusohjelmaan sisältyy lukuisa joukko veropoliittisia linjauksia sekä toimenpiteitä ns. harmaan talouden ja verokierron torjumiseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 9 / 52 Seuraavassa eräitä hallitusohjelman veropoliittisia linjauksia, joilla on vaikutuksia myös kuntien verotuloihin: - Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla, kun hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa. - Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden sekä työllisyyden edistämiseksi yhteisöveroa alennetaan ja huolehditaan siitä, ettei palkkatulojen verotus kiristy millään tulotasolla. - Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yritykseen jätettävän pääoman verotusta laskemalla yhteisöverokantaa 1 prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. - Hallitus seuraa yhteisöverotason kehittymistä kilpailijamaissamme ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. - Kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013. - Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Kiinteistöverotuksen muutostarpeet, mm. maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen ja tuulivoimaloiden verokohtelu, selvitetään. Kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan. Hallitusohjelmaan sisältyy myös harmaan talouden tehostettuun valvontaan liittyviä toimenpiteitä, joilla tavoitellaan varovaisen arvion mukaan 300 400 milj. euron vuosittaisia verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä. Hallitusohjelmassa on päätetty lukuisista lainsäädäntöhankkeista ja valvonnan lisäämisestä. Tavoitetta tukee valtioneuvoston talousrikollisuuden ja harmaan talouden vuosille 2010 2011 laatima torjuntaohjelma, jonka vuositasolla on arvioitu estävän usean sadan miljoonan euron vuosittaiset valtion verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetykset. Toimenpiteitä ovat mm. - Talousrikollisuuden kiinnijäämisriskin nostaminen edellyttää riittäviä viranomaisresursseja (mm. finanssivalvonta, maistraatit, oikeuslaitos, syyttäjä, poliisi, rajavalvonta, tulli, työsuojelu, verottaja ja kilpailuvirasto). Viranomaisresursseja lisätään määräaikaisesti harmaan talouden torjuntaan. - Hallitus edistää EU:ssa käynnissä olevaa prosessia harmaan talouden torjunnassa. Verojärjestelmän uudistamisessa kotitalousvähennys on esimerkki toimesta, joka on vähentänyt harmaata taloutta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 10 / 52 - Talousrikollisuuteen liittyvää esitutkinta-aikaa ja oikeusprosessia pyritään lyhentämään. Kehitetään edelleen erikoisperintää harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Selvitetään ja valmistellaan rikoshyödyn perinnässä sovellettavaa käännettyä todistustaakkaa ja tarvetta tarkistaa rangaistusasteikkoja tekojen törkeyden mukaan. Ryhdytään toimenpiteisiin liiketoimintakiellon tehostamiseksi.. - Vahvistetaan työsuojeluviranomaisten mahdollisuutta tarkastaa se, että palkkaus on lainsäädännön ja työpaikkaa koskevan työehtosopimuksen mukainen. - Tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden täyttämistä helpotetaan luomalla verohallinnon ylläpitämä rekisteri, josta tilaaja saa tiedon veroveloista. Tilaajavastuulain asianmukaisessa toimeenpanossa julkishallinnon on näytettävä esimerkkiä. Julkisia hankintoja tehtäessä on varmistettava, että julkishallinnon ostamat palvelut suoritetaan sellaisilla yrityksillä, joilla lakisääteiset asiat ovat kunnossa. - Rakennusalan työsuhde- ja verovalvontaa tehostetaan ottamalla työmailla käyttöön veronumero pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa. Rakennusalalla otetaan käyttöön työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus Verohallinnolle. - Hallitus toteuttaa Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennus- sekä majoitus- ja ravitsemusalalla -työryhmän raportin ehdotukset kolmikantaisen valmistelun pohjalta. - Tehostetaan Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten ja niiden työntekijöiden verovalvontaa ottaen huomioon Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet. - Verotukseen liittyvien oikeuksien ja velvoitteiden tulee olla samat kaikilla Suomessa asuvilla työvoimaan osallistuvilla henkilöillä ja riippumattomia maahanmuuttajan asemasta verosopimukset ja kansainväliset verosäännökset huomioon ottaen. - Tehdään kokonaisarvio ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan sääntelyn toimivuudesta. Arvioidaan nykyjärjestelmän puutteet. Harmaan talouden torjunnassa on myös kunnilla merkittävä rooli. Espoo on ollut asiassa aloitteellinen. Hankintaohjeita on 27.5.2011 tarkennettu mm. tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden sekä toimittajan ja tämän alihankkijoiden toiminnan valvonnan osalta. Ohjeissa on tilaajan valvontaan sopimuskaudella liittyviä tehtäviä täsmennetty sekä esitetty keinoja joita harmaan talouden torjunnassa voidaan käyttää. Harmaan talouden torjumisen toimissa Espoossa on tehty myös terveen kilpailun edistämisen toimintasuunnitelma, jonka mukaan Espoon kaupunki ilmoittaa verohallinnolle siivous-, kiinteistönhuolto ja rakennusurakkasopimuksista ostoreskontratiedot ja saa näiden perusteella tilastollisen palautteen kyseisistä sopimuskumppaneista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 11 / 52 Yksittäisellä kunnalla ei ole mahdollisuutta arvioida veromenetysten suuruutta tai vaikuttaa suoraan veronkierron ehkäisyyn. Hankintojen yhteydessä tilaajavastuulain velvoitteiden noudattamisella sekä toimittajan ja alihankkijoiden toiminnan valvonnalla kunnat voivat vaikuttaa harmaan talouden torjuntaan ja verokertymien oikeellisuuteen. Kunnat ovat veronsaajia ja verojen perintää hoitaa verohallinto. Eduskunta säätää verojen perusteista lainsäädännöllä. Kaikkien kuntien edun mukaista on, että verojen perintä on tehokasta eikä lainsäädännöllä murenneta kuntien veropohjaa. Verojen perintä ja maksaminen toteutuu maassamme hyvin. Kuntien edunvalvontaa lainsäädännön osalta hoitaa Suomen kuntaliitto yhteistoiminnassa kuntien kanssa. Verotuksen säätelyssä on otettava huomioon myös yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten turvaaminen sekä valtakunnallisesti, että oman kuntamme osalta. Vain siten voimme turvata työpaikkojen ja yritysten veronmaksukyvyn säilymisen Suomessa. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 12 / 52 6859/00.00.01/2011 Kaupunginhallitus 7 9.1.2012 20 Valtuuston ja kaupunginhallituksen ja jaostojen jäsenten osallistuminen FCG Efeko OY:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna 2012 (pöydälle 9.1.2012) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Inkeroinen, puh. (09) 816 22075 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen FCG Efeko Oy:n ja Suomen Kuntaliiton koulutussuunnitelman ohjeellisena valtuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen jäsenten luottamushenkilökoulutukseen osallistumiseksi vuodelle 2012 siten, että suunnitelman mukaisiin tilaisuuksiin on mahdollista ilmoittautua ilman kaupunginhallituksen erillispäätöstä. Muiden tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistumisesta päätetään erikseen. Kaupunginhallitus valtuuttaa konserniesikunnan hallinto- ja lakiasiainyksikön johtajan hyväksymään koulutuksiin liittyvät tilaukset ja laskut mahdollisin pienin muutoksin ja täydennyksin. Kaupunginhallitus valtuuttaa konsernipalvelujen henkilöstöpalvelut koordinoimaan koulutuksiin liittyviä käytännön järjestelyjä sekä ohjelmaa toteuttaessaan tekemään siihen pienehköjä muutoksia ja täydennyksiä talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Luottamushenkilöiden koulutukset 2012 Suomen Kuntaliitto ja FCG Efeko Oy järjestävät luottamushenkilöille kohdennettua koulutusta, johon valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä jaostojen jäsenet voivat osallistua. Osallistumisen sekä ilmoittautumis- ja laskutusjärjestelyjen joustavan ja oikea-aikaisen toteuttamisen kannalta on tarkoituksenmukaista tehdä periaatepäätös näihin koulutuksiin osallistumisesta yhtenä päätöksenä. Tämä mahdollistaa myös alustavien ennakkovarausten tekemisen kaikkiin vuoden aikana toteutettaviin FCG
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 13 / 52 Efeko Oy:n ja Suomen Kuntaliiton koulutustilaisuuksiin ja helpottaa samalla myös luottamushenkilöiden ajankäyttöä. Kunnan luottamushenkilöille kohdennettua koulutustarjontaa muiden kuin mainittujen tahojen järjestämänä on tarjolla vähäisesti, lähinnä yksittäisinä avoimina tapahtuma- ja seminaaripäivinä. Näihin koulutuksiin osallistuminen on luottamushenkilöille mahdollista ja niihin osallistuminen tuodaan erikseen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Luottamushenkilöiden koulutuksiin osallistumiseen on vuosittain varattu 14 000 euron määräraha. Vuonna 2011 FCG Efekon ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutuksiin osallistui 6 luottamushenkilöä ja osallistumiskustannukset olivat 6 151 euroa. Talousarvion noudattamista koskevien ohjeiden mukaan luottamushenkilöiden virkamatkoista päättää kaupunginhallitus. Valtuuston jäsenten osallistumiskustannukset maksetaan valtuuston käyttöön varatuista määrärahoista, kaupunginhallituksen ja jaostojen jäsenten osalta niille varatuista määrärahoista. FCG Efeko Oy:n tarjoaman luottamushenkilöille suunnatun koulutuksen ohjeellinen tilaisuusluettelo vuodelle 2012 seuraa liitteenä. Koulutustapahtumat on valittu siten, että ne osaltaan tukevat Espoon menestymisen kannalta tärkeiden asioiden edistämistä luottamushenkilöroolista käsin. Liitteen mukaisista koulutustapahtumista toimitetaan koulutusesitteet poliittisten ryhmien ja/tai valtuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen kokousten yhteydessä erikseen tutustuttavaksi. Koulutuksiin ilmoittaudutaan konsernipalvelujen henkilöstöpalveluihin, joka koordinoi ja seuraa koulutussuunnitelman toteutumista. Uutta valtuustokautta varten tehdään luottamushenkilöille erillinen perehdytys- ja koulutussuunnitelma, joka ulkopuolisen koulutuksen osalta tuodaan erikseen kaupunginhallitukselle päätettäväksi. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 9.1.2012 7 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen FCG Efeko Oy:n ja Suomen Kuntaliiton koulutussuunnitelman ohjeellisena valtuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen jäsenten luottamushenkilökoulutukseen osallistumiseksi vuodelle 2012 siten, että suunnitelman mukaisiin tilaisuuksiin on mahdollista ilmoittautua ilman kaupunginhallituksen erillispäätöstä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 14 / 52 Kaupunginhallitus valtuuttaa konserniesikunnan hallinto- ja lakiasiainyksikön johtajan hyväksymään koulutuksiin liittyvät tilaukset ja laskut mahdollisin pienin muutoksin ja täydennyksin. Kaupunginhallitus valtuuttaa konsernipalvelujen, henkilöstöpalvelujen osaamisen kehittämisen palvelualueen koordinoimaan koulutuksiin liittyviä käytännön järjestelyjä sekä ohjelmaa toteuttaessaan tekemään siihen pienehköjä muutoksia ja täydennyksiä talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Käsittely Äikäs-Idänpään-Heikkilä Viljakaisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Äikäs- Idänpään-Heikkilän ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle - Valtuustoryhmät - Hallinto- ja lakiasiainyksikkö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 15 / 52 366/00.00.01/2012 21 Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Oulussa 13. - 14.3.2012 Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus nimeää kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Oulussa 13. - 14.3.2012 seuraavat edustajat: Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että luottamushenkilöjohdon tapaamiseen nimetään Martti Merra, Markus Torkki ja Kurt Byman. Sirpa Hertell ehdotti, että luottamushenkilöjohdon tapaamiseen nimetään Sirpa Hertell. Ari Konttas ehdotti, että luottamushenkilöjohdon tapaamiseen nimetään Markku Markkula. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus nimesi kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Oulussa 13. - 14.3.2012 seuraavat edustajat: Martti Merra, Markus Torkki, Kurt Byman, Sirpa Hertell ja Markku Markkula. 2 Kutsu Ouluun 13.-14.3.2012 Selostus Suomen kuuden suurimman kaupungin johtavien luottamushenkilöiden tapaaminen järjestetään Oulussa 13. - 14.3.2012. Kaupunginhallitusten toivotaan nimeävän tapaamiseen ensisijaisesti valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot, halutessaan myös muita
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 16 / 52 edustajia. Myös virkahenkilöstön mukana oloa toivotaan kokouksen asioiden valmistelun vuoksi. Järjestelyissä on varauduttu noin kuuteen edustajaan / kaupunki. Tapaamisen tarkempi ohjelma on liitteenä. Tiedoksi - Osallistujat, kirje
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 17 / 52 4585/10.02.03/2011 22 Perusmäki, Kalliomäki, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 712700 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Robert Eriksson, puh. (09) 816 82315 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy seuraavat, liitteenä olevat kaupungin ja maanomistajien välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset - Jerry Uddström 7.6.2011 - Stina Roms, Nina Lindfors, Mona Laine 14.2.2011 - Torvald Lindberg 22.6.2011 - Andreas Franzén, Jean Malmivaara 21.6.2011 - Asunto Oy Eskon - Talo 21.12.2010 - Olof Blom 1.6.2011 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 15.10.2007 päivätyn ja 1.12.2008 muutetun Kalliomäki - Bergbacken, asemakaavan, piirustusnumero 6318, joka käsittää osa kortteleista 82041-82043 ja korttelit 82068-82087 sekä katu- ja virkistysaluetta 82. kaupunginosassa (Perusmäki), alue 712700. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Maankäyttösopimus Asunto Oy Eskon - Talo, Espoo 4 Maankäyttösopimus Blom Olof Henrik 5 Maankäyttösopimus Franzén Andreas ja Malmivaara Jean 6 Maankäyttösopimus Lindberg Torvald 7 Maankäyttösopimus Roms, Lindfors ja Laine 8 Maankäyttösopimus Uddström Jerry Ludvik Gunnar - Kaavakartta - Havainnekuva - Kaavamääräykset
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 18 / 52 Selostus Selostuksen tiivistelmä Asemakaavan tavoitteena on vanhan, väljästi rakennetun pientaloalueen kehittäminen ja laajentaminen. Samanaikaisesti luodaan edellytykset laajemman alueen riittäville julkisille palveluille ja virkistysalueille sekä luonnonarvojen säilymiselle. Asemakaavoituksen yhteydessä mahdollistetaan myös turvalliset ja riittävät liikenneyhteydet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kalliomäki - Bergbacken, asemakaava, piir.nro 6318, käsittää osa kortteleista 82041-82043 ja korttelit 82068-82087 sekä katu- ja virkistysaluetta 82. kaupunginosassa (Perusmäki), alue 712700. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2006. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 29.8.2007.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 19 / 52 Alueen kuvaus Kalliomäki sijaitsee Pohjois-Espoossa Perusmäen asemakaava-alueen kaakkoispuolella. Alueen pinta-ala on noin 40 ha ja sijaitsee isolla metsäisellä harjanteella. Suunnittelualueen itäosassa on Kalliomäentien ja Kalliolaaksontien viereen rakentunutta pientaloasutusta. Länsiosassa on ensisijaisesti pieniä peltoja, hakkuualueita ja metsää. Suunnittelualueella on noin 90 asukasta. Alueella on tärkeitä suojeltavia luonnonarvoja. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa alueen itäreunassa noin 10 ha. Voimassa oleva yleis- ja asemakaava Ympäristöministeriössä vuonna 1996 vahvistetussa Espoon pohjoisosien yleiskaavassa, osa I, Kalliomäen itäosa on merkitty pääosin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja länsiosa on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelualueen kaakkois- ja koillisosissa yleiskaavassa on virkistysaluetta. Alueen vieressä on koillisessa muinaismuistokohde ja idässä pääulkoilureitti. Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajautuu idässä Niipperinpellon asemakaavaan, pohjoisessa Perusmäen asemakaavaan ja etelässä vireillä olevaan Gobbackan asemakaavaan. Muita selvityksiä ja suunnitelmia Asemakaavoituksen pohjaksi on tehty laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä yleiskaavallisia selvityksiä ja suunnitelmia. Toukokuussa 2007 valmistui Pohjois-Espoon palveluverkkoselitys, joka käsitti Pohjois-Espoon suuralueen lisäksi osa vanha-espoota sekä Kehä III:n seudullinen tilanne. Palveluverkkoselvitys on vaikuttanut Kalliomäen suunnitteluun koulutarpeen osalta. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on Kalliomäkeä laajemmalla Perusmäki- Viiskorven alueella käynnissä kaavarunkotasoinen maankäytön suunnittelutyö, jonka yhteydessä vuosina 2005 2006 on laadittu mm. luontoselvityksiä ja kunnallistekninen tarkastelu. Kunnallisteknisessä tarkastelussa tutkittiin kehittyvän maankäytön kunnallisteknisten tarpeiden mitoitusta ja ratkaisuja. Tarkastelussa todettiin tarpeelliseksi kaavarunkotyön yhteydessä suunniteltu uusi kokoojakatu, Gobbackantie, sekä liikenneratkaisun edellyttämä Kehä III:n eritasoliittymän, Koskelonsolmun, täydellistäminen. Maankäyttö on kaavarunkotyön yhteydessä tarkistettu kunnallisteknisen tarkastelun ratkaisuehdotuksien perusteella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 20 / 52 Luontoselvityksien avulla on mm. voitu suunnitella laajempia eläinlajien elinpiirejä ja viherverkostoja. Kalliomäessä on säilytetty kaikki havaitut merkittävät luontokohteet ja suojelluille eläinlajille tärkeät alueet. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kalliomäen ehdotuksen nähtäville 17.9.2008 ja asemakaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 6.10.-4.11.2008. Nähtävilläolon aikana saatiin 3 muistutusta, joista osa oli usean henkilön allekirjoittamia. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin seuraavilta: YTV, Fortum Espoo Distribution OY, Fortum Power and Heat Oy, Pohjois-Espoon alueneuvottelukunta, tekninen keskus, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, sivistystoimi, Ympäristölautakunta ja kiinteistöpalvelukeskus. Keskeisiä aiheita muistutuksissa, lausunnoissa ja kannanotoissa olivat liikennejärjestelyt, palvelut, luontoarvot ja yleiskaava. Saadun palautteen perusteella esitetään tehtäväksi mm. seuraavia tarkennuksia: - itäosassa tehdään pieniä tarkennuksia katualuerajoihin ja luonnonmukaisina säilytettävien alueiden rajoihin. - kolme muuntamoa merkitään karttaan - koulutontti laajennetaan Ehdotus asemakaavaksi Tavoitteena on selkeä, johdonmukainen ja viihtyisä kaupunkirakenne missä eri toiminnot, mukaan luettuna liikenne toimivalla tavalla täydentävät toisiaan. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kalliomäen asemakaavan rakentaminen jakaantuu kahteen osaan, joiden välillä on selkeä metsävyöhyke. Myös suunnittelualueen reunoille jää ensisijaisesti metsäisiä vyöhykkeitä. Länsiosa rakentuu Gobbackantien, uuden etelästä pohjoiseen johtavan kokoojakadun, ympärille ja itäosa tukeutuu olemassa olevaan Kalliomäentiehen. Nämä kaksi osaa ovat lähtökohdiltaan erilaisia ja ne on suunniteltu luonteeltaan erilaisiksi. Tavoitteena on, että länsiosa liittyy saumattomasti sen pohjoispuolella olevaan Perusmäen asemakaava-alueeseen toimien sen laajennuksena ja jatkeena. Gobbackantien viereen on suunniteltu asuinpientalojen korttelialueita tehokkuuksilla 0,25 ja 0,30 ja länsiosan reunoille erillispientalojen korttelialueita tehokkuuksilla 0,20 tai 0,25. Asuinrakentamisen sallittu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 21 / 52 kerroslukumäärä on länsiosassa kaksi, joiden lisäksi maastonmuodoista riippuen sallitaan kerrosalan sijoittamista kellarikerroksiin. Gobbackantien varteen on varattu noin 2,2 ha:n kokoinen alue uutta alakoulua varten. Ajatus on, että osittain kolmeen kerrokseen rakennettu 6000 k-m²:n koulurakennus mahdollistaa alueella kaupunkikuvallista vaihtelua ja samalla antaa alueelle enemmän omaleimaisuutta. Kalliomäen itäosan ensisijainen lähtökohta on olemassa oleva asuinrakentaminen. Nykyinen asuinalue kuitenkin asemakaavoituksen myötä tiivistyy ja laajenee. Laajentaminen tapahtuu pääasiallisesti kahden uuden katulenkkien varassa, yksi Kalliomäentien länsipuolelle ja yksi saman kadun itäpuolelle. Itäosassa on suunniteltu omatoimiseen rakentamiseen soveltuvaa erillispientalojen korttelialuetta tehokkuudella 0,20. Kevyen liikenteen yhteydet Kalliomäen itä- ja länsiosan välissä ovat olennaisia. Itäosan palvelut tulevat suunnitelmien mukaan sijaitsemaan ensisijaisesti lännessä. Luonto-olot, maisema- ja viheralueet Suunnittelualue on osa laajempaa harjannealuetta, joka ulottuu etelästä Viiskorvesta pohjoiseen Perusmäkeen asti. Idässä Kalliomäki rajautuu laajempaan laaksomaisemaan. Lännessä on yksittäisiä peltoja ja alueen länsipuolella hieno peltoaukeama. Suunnittelualue on maastoltaan vaihteleva ja rakentuu kumpareista ja niiden välisistä pienmuotoisista laaksoista ja kosteikoista. Alueella on tärkeitä suojeltavia luonnonarvoja, mm. liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja paikallisesti merkittävä hyvin säilynyt tervaleppäkorpi sekä rinnelehto. Asemakaavassa suojellaan tervaleppäkorpea, rinnelehtoa sekä liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikat, lisäksi varmistetaan tarvittavat viheryhteydet Kalliomäen ulkopuolella oleville lisääntymis- ja levähdyspaikoille sekä laajemmille viheralueille. Alueen lähivirkistysalueet pyritään ensisijaisesti hoitamaan luonnontilaisena. Maankäytön kehittämisen yhteydessä pyritään mm. asemakaavamääräyksillä säilyttämään olemassa olevaa kasvillisuutta ja maanpinnan luonnollista korkeusasemaa. Liikenne ja melusuojaus Kalliomäen liikenneverkon tavoitteena on tarjota mahdollisimman turvalliset ja sujuvat kevyen liikenteen yhteydet virkistysalueille, lähipalveluihin ja joukkoliikenteen pysäkeille sekä riittävät ajoneuvoliikenteen yhteydet.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 22 / 52 Kalliomäen länsiosa liittyy ympäröivään pääliikenneverkkoon uuden eteläpohjoissuuntaisen kokoojakadun, Gobbackantien välityksellä. Pohjoisessa Gobbackantie liittyy Perusmäen kaava-alueella Perusmäen Puistotiehen, jota pitkin on yhteys länteen Röyläntielle ja itään Suopurontien kautta Niipperintielle. Etelässä Gobbackantie kulkee Gobbackan ja Viiskorven asemakaava-alueiden läpi ja liittyy Koskelontiehen ja Koskelonsillan kautta Kehä III:een. Kalliomäentie palvelee alueen itäosan pohjois-eteläsuuntaista ajoneuvoliikennettä. Kallionmäentien pohjoispäästä on yhteys parannettavaan Perusmäen Puistotien ja Suopurontien liittymään. Kalliomäentien eteläosasta on suunniteltu yhteys Gobbackan kaavaalueen kautta Gobbackantielle. Kalliomäen länsi- ja itäosan välissä on laaja viheralue, jossa kulkee erisuuntaisia virkistysreittejä sekä itälänsisuuntainen kevyen liikenteen yhteys (koululle). Alueen joukkoliikenne kulkee nykyään Anfallintietä, Röyläntietä, Niipperintietä ja niitä yhdistävää Punametsä - Perusmäen Puistotie - Suopurontie -reittiä pitkin. Gobbackantien uusi etelä-pohjoissuuntainen joukkoliikenneyhteys tulee myös palvelemaan Kalliomäen aluetta. Tällöin pientaloalueen kävelyetäisyyden tavoitearvo linja-autopysäkille (alle 600 metriä linnuntietä) saavutetaan kaava-alueella. Gobbackantien aiheuttama liikennemelu hallitaan kaava-alueella ensisijaisesti rakennusmassojen sijoittelulla ja rakenteellisella melunsuojauksella. Lentomelua torjutaan rakennusten ääneneristyksellä. Mitoitus Koko suunnittelualueen pinta ala on 41 ha josta 19 ha on asuinkorttelialuetta. Asuinkerrosalaa suunnitelmassa on noin 41 000 k-m², jonka lisäksi sallitaan 15 % rakennusoikeutta erillisiä asuntojen käyttöön tulevia sauna-, yhteis- ja säilytystiloja varten. Alueen arvioitu asukasmäärä on noin 800. Julkisten rakennusten korttelialuetta on noin 2,2 ha ja julkisten rakennusten kerrosalaa 6 000 k-m². Lähivirkistysalueita on noin 16 ha ja noin 3,6 ha katualuetta. Aluetehokkuus on 0,12. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja maanomistajien välillä on neuvoteltu ja allekirjoitettu seuraavat maankäyttösopimukset - Jerry Uddström 7.6.2011 - Stina Roms, Nina Lindfors, Mona Laine 14.2.2011 - Torvald Lindberg 22.6.2011 - Andreas Franzén, Jean Malmivaara 21.6.2011 - Asunto Oy Eskon - Talo 21.12.2010
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 23 / 52 - Olof Blom 1.6.2011 Korttelisuunnitelma Arkkitehtitoimisto Mäki-Marttunen OY on laatinut kaava-alueen länsiosalle, 11.12.2008 päivätyn korttelisuunnitelman. Hyväksyminen Kalliomäen asemakaavan hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.10.2007 12 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset lähtökohdat Kalliomäen asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Kalliomäestä kaavoitetaan asuntotyypeiltään monipuolinen, kaupunkirakenteellisesti selkeä pientaloalue, jonka länsiosan ensisijainen lähtökohta on Perusmäen asemakaavan ratkaisut ja itäosan ensisijainen lähtökohta on nykyinen yhdyskuntarakenne. 2 Alueelle suunnitellaan tarpeelliset palvelut osana laajempaa kokonaisuutta, Pohjois-Espoon palveluverkkoselvityksen tulosten pohjalta. 3 Kalliomäessä kaavoitetaan laajempaa aluetta palveleva metsäinen lähivirkistysalue, jonka luontoarvojen säilyminen ja riittävät viheryhteydet varmistetaan. 4 Alueelle suunnitellaan kevyen liikenteen verkko, joka tyydyttää maakuntakaavassa ja yleiskaavassa esitetyt alueelliset yhteystarpeet ja luo suunnittelualueen sisäistä liikennettä palvelevan hyvän jalankulku- ja pyöräilyreitistön. Esteetön pääsy lähivirkistysalueille, lähipalveluihin ja joukkoliikenteen pysäkeille kevyen liikenteen reittejä pitkin varmistetaan kaikkialta kaava-alueelta. Itä-länsisuuntaisiin kevyen liikenteen yhteyksiin kiinnitetään erityistä huomiota sujuvien koulureittien varmistamiseksi. 5 Kalliomäkeen suunnitellaan turvallinen, maankäyttöä palveleva katuverkko, joka hyödyntää tarpeellisilta osin olemassa olevaa tiestöä. Uusia katuja rakennetaan ja olemassa olevaa verkostoa parannetaan uuden maankäytön myötä. Erityisesti Kallionmäentien, Suopurontien ja Perusmäen puistotien liittymää kehitetään turvallisemmaksi vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Gobbackantien aiheuttama liikennemelu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 24 / 52 selvitetään ja pyritään kaava-alueella ensisijaisesti hallitsemaan rakennusmassojen sijoittelulla ja rakenteellisella melunsuojauksella. 6 Espoon kaupungin ja maanomistajien kesken laaditaan tarvittavat sopimukset. 7 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kivekäs ehdotti jäsenten Peltokorpi ja Lahti kannattamana, että päätösehdotuksen kohta 2 muutetaan kuulumaan: Alueelle suunnitellaan tarpeelliset palvelut osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon lautakunnan 23.5.2007 11 tekemä päätös, jossa Pohjois-Espoon palveluverkkoselvitystä koskevassa päätöksessään lautakunta totesi esityksessään kaupunginhallitukselle, että palvelujen sijoittamisen toiminnallisesti hyvä tavoitetila poikkeaa eräiltä osin todennäköisesti merkittävästi selvityksessä esitetystä. Jäsen Häggman ehdotti jäsenten Hannula ja Lahti kannattamana, että nähtävilläoloaikana selvitetään alueen itäosan AP-kortteleiden muuttamista AO-kortteleiksi alueen luonnonarvojen turvaamiseksi ja "hartiapankkitonttien" määrän lisäämiseksi. Jäsen Hannula ehdotti jäsenten Häggman ja Lahti kannattamana, että nähtävilläoloaikana selvitetään liito-oravien kulkureittien turvaaminen lisäämällä kaava-alueen itäosassa olevaan asuntoalueeseen määräys puuston säilyttämisestä rakentamisen yhteydessä. Jäsen Kerola ehdotti jäsen Lahden kannattamana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Kivekästä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsenten Kivekäs, Häggman, Hannula ja Kerola tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotuksia, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on sisällytetty pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset lähtökohdat Kalliomäen asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Kalliomäestä kaavoitetaan asuntotyypeiltään monipuolinen, kaupunkirakenteellisesti selkeä pientaloalue, jonka länsiosan ensisijainen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 25 / 52 lähtökohta on Perusmäen asemakaavan ratkaisut ja itäosan ensisijainen lähtökohta on nykyinen yhdyskuntarakenne. 2 Alueelle suunnitellaan tarpeelliset palvelut osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon lautakunnan 23.5.2007 11 tekemä päätös, jossa Pohjois-Espoon palveluverkkoselvitystä koskevassa päätöksessään lautakunta totesi esityksessään kaupunginhallitukselle, että palvelujen sijoittamisen toiminnallisesti hyvä tavoitetila poikkeaa eräiltä osin todennäköisesti merkittävästi selvityksessä esitetystä. 3 Kalliomäessä kaavoitetaan laajempaa aluetta palveleva metsäinen lähivirkistysalue, jonka luontoarvojen säilyminen ja riittävät viheryhteydet varmistetaan. 4 Alueelle suunnitellaan kevyen liikenteen verkko, joka tyydyttää maakuntakaavassa ja yleiskaavassa esitetyt alueelliset yhteystarpeet ja luo suunnittelualueen sisäistä liikennettä palvelevan hyvän jalankulku- ja pyöräilyreitistön. Esteetön pääsy lähivirkistysalueille, lähipalveluihin ja joukkoliikenteen pysäkeille kevyen liikenteen reittejä pitkin varmistetaan kaikkialta kaava-alueelta. Itä-länsisuuntaisiin kevyen liikenteen yhteyksiin kiinnitetään erityistä huomiota sujuvien koulureittien varmistamiseksi. 5 Kalliomäkeen suunnitellaan turvallinen, maankäyttöä palveleva katuverkko, joka hyödyntää tarpeellisilta osin olemassa olevaa tiestöä. Uusia katuja rakennetaan ja olemassa olevaa verkostoa parannetaan uuden maankäytön myötä. Erityisesti Kallionmäentien, Suopurontien ja Perusmäen puistotien liittymää kehitetään turvallisemmaksi vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Gobbackantien aiheuttama liikennemelu selvitetään ja pyritään kaava-alueella ensisijaisesti hallitsemaan rakennusmassojen sijoittelulla ja rakenteellisella melunsuojauksella. 6 Espoon kaupungin ja maanomistajien kesken laaditaan tarvittavat sopimukset. 7 Kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Liisa Kivekkään. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläoloaikana selvitetään - alueen itäosan AP-kortteleiden muuttamista AO-kortteleiksi alueen luonnonarvojen turvaamiseksi ja "hartiapankkitonttien" määrän lisäämiseksi. - liito-oravien kulkureittien turvaaminen lisäämällä kaava-alueen itäosassa olevaan asuntoalueeseen määräys puuston säilyttämisestä rakentamisen yhteydessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 26 / 52 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.9.2008 8 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kalliomäen valmisteluaineistosta, alue 712700 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville Kalliomäen, alue 712700, 15.10.2007 päivätyn ja 8.9.2008 muutetun asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6318 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Esittelijän tekemä tekninen korjaus havainnekuvaan on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.12.2008 21 Esittelijän korjaama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kalliomäen asemakaavaehdotuksesta, alue 712700 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle15.10.2007 päivätyn ja 1.12.2008 muutetun Kalliomäki - Bergbacken, asemakaavan, piirustusnumero 6318, joka käsittää osa kortteleista 82041-82043 ja korttelit 82068-82087 sekä katu- ja virkistysaluetta 82. kaupunginosassa (Perusmäki), alue 712700. Käsittely Asia käsiteltiin asian 19 jälkeen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 27 / 52 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Uudenmaan ELY, ote valtuuston päätöksestä liitteineen - Kaupunkisuunnittelukeskus, kirje valtuuston päätöksestä - Uudenmaan liitto, ote valtuuston lainvoimaisesta päätöksestä sekä kaavakartta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 28 / 52 27/02.07.00/2012 23 Soukassa sijaitsevan kerrostalotontin ostaminen Sato Oyj:ltä ja ostettavan tontin varaaminen Espoonkruunu Oy:lle, korttelin 33138 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Anu Tiitinen, puh. (09) 816 25918 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko A Kaupunginhallitus päättää, että Espoon kaupunki ostaa Sato Oyj:ltä noin 8 743 m 2 :n suuruisen määräalan Soukan kylän (455) tilasta Satonmaa 1:628. Määräalasta muodostuu korttelin 33138 tontti 1. Kauppahinta on 1 215 000 euroa. Myyjä maksaa kiinteistöveron kaupantekovuodelta. Tonttipäällikkö oikeutetaan laatimaan yksityiskohtainen kauppakirja ja allekirjoittamaan se. Ostopäätös on voimassa 30.6.2012 saakka. B Kaupunginhallitus päättää, että Espoon kaupunki varaa ostettavan korttelin 33138 tontin 1 Espoonkruunu Oy:lle. Varausehdot: Varauspäätös on voimassa 28.2.2013 saakka. Tontille tulee rakentaa valtion tukemia vuokra-asuntoja. Tontti vuokrataan valtion tukemassa tuotannossa sovellettavalla kerrostalotontin enimmäisvuokralla. Varauksensaaja valtuutetaan hakemaan kustannuksellaan rakennuslupaa ja muita tarvittavia lupia ennen kuin vuokrasopimus on allekirjoitettu. Varauksensaajalla tai sen valtuuttamalla on oikeus tehdä alueella hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia. Rakentamistoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 29 / 52 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingoista siinä tapauksessa, että varaus raukeaa tai tontinluovutusehdoista ei päästä sopimukseen ja varaus ei johda tontin vuokraukseen. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kartta Selostus Maankäyttösopimus 6.7.2010 Sato Oyj:n ja Espoon kaupungin välillä 6.7.2010 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen mukaan Sato on sitoutunut luovuttamaan Soukankallion asemakaava-alueelta korttelin 33138 muodostettavan AKtontin kaupungille tai määräämälleen valtion tukemassa tuotannossa sovellettavalla kerrostalotontin enimmäishinnalla. Sopimuksen mukaisesti kaupungin tulee ilmoittaa Satolle viimeistään vuoden kuluessa asemakaavan voimaantulosta, käyttääkö se osto-optiotaan. Asemakaava on tullut voimaan 3.8.2011. Espoonkruunu Oy on ilmoittanut haluavansa toteuttaa tontille valtion tukemia vuokra-asuntoja, minkä vuoksi esitetään, että Espoon kaupunki käyttää osto-optiotaan ja ostaa tontin Sato Oyj:ltä ja vuokraa sen edelleen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 30 / 52 Espoonkruunu Oy:lle. Asuntopoliittisen strategian mukaan kaupunki luovuttaa Espoonkruunulle tontit pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Tontin vuokrausvaihtoehto on Espoonkruunulle suuremman valtion korkotukilainaosuuden vuoksi ostovaihtoehtoa edullisempi. Valtion tukemassa asuntotuotannossa vuonna 2012 sovellettava kerrostalotontin enimmäishinta tällä alueella on 450 euroa /k-m 2, jolloin tontin ostohinta on 1 215 000 euroa. Tiedot ostettavasta tontista Korttelin 33138 muodostettavan tontin 1 asemakaavamerkintä Soukankallion asemakaavassa on AK, V (2/3) (asuinkerrostalojen korttelialue). Tontin pinta-ala on noin 8 743 m 2 ja rakennusoikeus 2 700 k- m 2. Autopaikat sijoittuvat tontille. Tontin varaaminen Ostettava tontti esitetään varattavaksi Espoonkruunu Oy:lle kohteen suunnittelua ja valtion korkotuen sekä tarvittavien lupien hakemista varten. Tiedoksi - Kirsi-Marja Falin, Sato Oyj, kirje - Espoonkruunu Oy, kirje
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 31 / 52 435/10.02.03/2011 24 Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin hallinto-oikeuden Antinmäen asemakaavaa koskevasta päätöksestä Valmistelijat / lisätiedot: Paul-Erik Stenroos, puh. (09) 816 24010 Robert Eriksson, puh. (09) 816 82315 Vuokko Rouhiainen, puh. (09) 816 23987 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen valituskirjelmän. Käsittely Häggman Juvosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Ehdotan, että kaupunginhallitus ei tee valitusta Korkeimmalle hallintooikeudelle Antinmäen asemakaava-asiassa, vaan tyytyy Helsingin hallintooikeuden ratkaisuun. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Häggmanin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Häggman ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Eriävänä mielipiteenäni ilmoitan, että katson että Helsingin hallinto-oikeus päätöksessään on tulkinnut lainsäädännön oikein, joten vastustan Espoon kaupungin tekemää valitusta Antinmäen asemakaavasta Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Liite 9 Kaava-alue suhteessa yhdyskuntarakenteen taajamiin 2011 10 Helsingin hallinto-oikeuden päätös 11 Valituskirjelmä Antinmäen asemakaavavalituksesta 12 Äänestys 24
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Kaupunginhallitus 23.01.2012 Sivu 32 / 52 Selostus Espoon valtuusto hyväksyi 28.2.2011 ( 29) Antinmäen ja siihen liittyvän Niipperinpellon asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen (Perusmäki), alue 712800. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki oikaisukehotuksen asemakaavasta. Valtuusto täydensi 13.6.2011 83 kodalla päätöksellään oikaisukehotuksen johdosta kaavaselostusta. Asemakaavakarttaan ja -määräyksiin ei tehty muutoksia. Helsingin hallinto-oikeus on 30.12.2011 antanut päätöksen nro 11/1340/5, jolla se on kumonnut valtuuston hyväksymispäätöksen. Tästä päätöksestä voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa antopäivästä. Esitetään että korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimitetaan liitteen mukainen valituskirjelmä, jossa vaaditaan hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. Hallinto-oikeuden oikeudellinen arvio ja lopputulos Hallinto-oikeus toteaa muun muassa, että kaupunki on lausunnossaan korostanut, että yleiskaava on yleispiirteinen ja osoittaa maankäytön rakenteita ja yhdyskuntarakenteellisia ratkaisuja, mutta ei sido asemakaavapäätöksen tekijän harkintavaltaa kaavan yksityiskohdissa. Yleiskaavan yleispiirteisyys tarkoittaa nimenomaan aluerajaustarkkuutta ja maankäyttöalueiden suurpiirteisyyttä. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998 vp) lausutaan yksityiskohtaisissa perusteluissa 54 :n 1 momentissa säädetyn yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutuksen osalta seuraavaa: "Ohjeena oleminen tarkoittaa asemakaavaa laadittaessa sitä, että yleispiirteisissä kaavoissa tehdyt maankäytölliset ratkaisut on otettava asemakaavan laatimisen perustaksi ja niissä tehdyistä maankäyttöä koskevista perusratkaisuista voidaan poiketa vain rajoitetusti. Asemakaavalla kuitenkin tarkennetaan yleispiirteisissä kaavoissa tehtyjä ratkaisuja." Edellä todetut seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus toteaa, että merkittävät ympäristölliset arvioinnit ja paljolti niiden perusteella määräytyvät maankäyttöratkaisut kuuluu tehdä yleispiirteisissä kaavoissa, jolloin otetaan myös huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Poikkeamismahdollisuudet voimassa olevasta oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta asemakaavaa laadittaessa ovat olennaisesti vähäisemmät kuin maakuntakaavan kohdalla. Oikeusvaikutteisiin yleiskaavoihin perustuva asemakaavoitus toteutetaan muunnettuna asemakaavatason suunnittelutarkkuuteen. Tämä merkitsee sitä, että tarkentumista ja joitakin muutoksia aluevarauksien osalta voidaan tehdä. Perusteena tälle voivat olla esimerkiksi hyvälle asemakaavalle laissa asetetut vaatimukset. Asemakaavoituksen tulee kuitenkin tällaisessakin tilanteessa noudattaa yleiskaavan maankäytön pääperiaatteita ja tavoitteita. Asiakirjoista ilmenee, että asemakaavan asuinkortteleille osoitetusta pintaalasta 195 600 m2:stä sijaitsee yleiskaavassa maa- ja metsätalouskäyttöön varatulla alueella 88 300 m2 eli noin 45 prosenttia. Myös julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue on sijoitettu yleiskaavan