Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Samankaltaiset tiedostot
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Aperehuruokinnan periaatteet

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Maississa mahdollisuus

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Ruokinnan teemavuosi

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Kaura lehmien ruokinnassa

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Tuotosseurannan tulokset 2013

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

MaitoManagement 2020

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Tankki täyteen kiitos!

Hyödyllinen puna-apila

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Sari Kajava, Annu Palmio

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Säilörehun tuotantokustannus

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä ja

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Maitotilan resurssitehokkuus

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Rehuanalyysiesimerkkejä

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Transkriptio:

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016

Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä näkyy rehuissa Kesän rehut näkyvät tuotoksissa Ruokintakartoitus kertoo ruokinnan oikeellisuuden

KarjaKompassi ohjelman käyttö Karjoille, kpl Yht. kpl/karja Peitto karjoista Päivälaskelma, lehmät 3 199 8 800 2,8 54,3 Jaksolaskelma, lehmät 1 153 1 466 1,3 19,6 Ruokinnan suunnittelu, lehmät 3 851 15 157 3,9 65,4 Ruokinnan suunnittelu, hiehot 3 168 8 129 2,6 53,8 Yli puolelle TuSe-tiloista löytyy ruokinnan biologista ja taloudellista tehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja

Ostorehujen osuus 32,9 % 1094; 15 % Rehun kulutus v 2015 % kuiva-aineesta 1147; 16 % 581; 8 % 117; 2 % 34; 0 % 176; 3 % 46; 1 % 433; 6 % 22; 0 % 1; 0 % 3443; 49 % Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2015-31.12.2015. 265 karjaa (keskim. 32,9 le/karja) yht. 8 719 lehmää, joiden keskituotos oli 9 191 maito-kg/lehmä. Ei tilaseoksia. Säilörehu Laidun+vihanta Heinä+olki Vilja Täysrehu Puolitiiv. Tiiv.+rouheet Sivutuotteet Kivennäiset Erikoisrehut Muut

Rehunkulutus 2014 ja 2015 Luvut ilman tilaseoksia. % kuivaaineesta 2014 2015 Erotus 2015 2014 Säilörehu 3 348 3443 95 47,9 48,5 Laidun+vihanta 415 433 18 5,9 6,1 Heinä+olki 56 34-22 0,8 0,5 Tilaseokset 0 0 0 0,0 0,0 Vilja 1 122 1147 25 16,0 16,2 Täydennysrehut (entiset täysrehut) 1 091 1094 3 15,6 15,4 Valkuaistäydennysrehut (ent puolitiiv.) 498 581 83 7,1 8,2 Valk.rehut (ent. Tiivisteet) 208 176-32 3,0 2,5 Sivutuotteet 188 117-71 2,7 1,6 Kivennäiset 48 46-2 0,7 0,6 Erikoisrehut 20 22 2 0,3 0,3 Muut 1 1 0 0,0 0,0 6995 7094 99 100 100

Väkirehu-%:n ja ostorehujen osuuden kehitys 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Väkirehu-% ka:sta 42 43 n. 44 44,7 45,9 45,0 45,3 Ostorehuja, % ka:sta 29,2 (% ry) 29,8 27,2 30,0 32,3 32,3 32,9 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2015-31.12.2015. 536 karjaa (keskim. 42,5 le/karja) yht. 22 793 lehmää, joiden keskituotos oli 9 207 maito-kg/lehmä.

% kuiva-aineesta Väki- ja ostorehujen määrä lisääntyi tuotostason noustessa 70 60 Väki- ja ostorehujen osuus tuotosluokittain, v. 2015 55,7 50 40 30 20 10 35,7 12 41,3 22,9 44,8 29,6 47 33,7 45,8 Väkirehuja Ostorehuja Lin. (Väkirehuja) 0 0-5 999 6 000-7 999 8 000-9 999 10 000-11 999 Keskituotos Yli 12 000 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2015-31.12.2015. 536 karjaa (keskim. 42,5 le/karja) yht. 22 793 lehmää, joiden keskituotos oli 9 207 maito-kg/lehmä.

% kuiva-aineesta Väkirehun osuus kasvoi tilakoon kasvaessa 60 Väki- ja ostorehujen osuus karjakokoluokittain v. 2015 50 40 38,3 43,9 44,8 45,7 46,2 48,1 35,4 30 28 28,2 29,9 31,5 30,8 20 10 0 0.0-12.4 12.5-24.9 25.0-49.9 50.0-99.9 100.0-199.9 Karjakoko 200.0-999.9 Väkirehu-% ka:sta Ostorehut % ka:sta Lin. (Väkirehu-% ka:sta) Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2015-31.12.2015. 536 karjaa (keskim. 42,5 le/karja) yht. 22 793 lehmää, joiden keskituotos oli 9 207 maito-kg/lehmä.

Ostorehukustannukset, snt/litra v. 2015 Keskituotosluokka Snt/litra Alle 6 000 kiloa 5,55 6 000 7 999 7,66 8 000 9 999 8,27 10 000-11 999 9,1 Yli 12 000 kiloa Kaikki keskim. Vrt. vuosi 2014 Ei riittävästi havaintoja 8,55 8,98 Karjakoko Snt/litra 0.0-12.4 8,11 12.5-24.9 8,54 25.0-49.9 8,59 50.0-99.9 8,78 100.0-199.9 8,22 Kaikki keskim. 8,55 Ostorehukustannus laski noin 5 % edellisvuoteen verrattuna (snt/meijeri-maitolitra)

Paljonko tuotettiin maitoa yhdellä kilolla rehun kuiva-ainetta tuotosluokittain? keskituotos, kg Maitotuotos, l/kg ka, lyps. lehmät ** EKMkg/kg ka rehua Vaihtelu, l/kg ka (kpl) Keskimäärin alle 6000 6000 7999 8000 9999 10 000 11 999 yli 12 000 1,30 1,08 1,18 1,29 1,39 1,47 1,40 1,15 1,28 1,39 1,47 1,50 1,08-1,49 0,78-1,44 0,98 1,35 1,11-1,47 1,23-1,54 1,31 1,62 (3 105) (45) (402) (1 872) (771) (15) Lähde: ProAgrian Päivälaskelmat vuodelta 2015. Hollantilainen suositus: 1,40-1,60.

Väkirehun osuus ja maitotuotos rehukiloa kohden eri lypsymuodoissa Automaattilypsy Lypsyasemat Putkilypsy Kaikki keskim Väkirehu-% 46 44 44 45 Väkirehua, kg ka 3 418 3 133 3 086 3 150 Maitoa l/kg ka (lypsävät lehmät) 1,33 1,29 1,30 1,30 EKM kg/kg ka 1,37 1,40 1,41 1,40 Lähde: ProAgrian Päivä- ja Jaksolaskelmat vuodelta 2015 ja Tonkka-tiedot

Tavoitteena 1,4 1,60 EKM -kg/kg ka Jos alle 1,4 potentiaalia jää käyttämättä. Jos yli 1,6 lehmät eivät saa rehuista riittävästi, vaan lypsävät lihoistaan. Stressi Terveys Rehulisäaineet Poikimakerta Tuotantokauden vaihe Lypsyssä, pv Maitoa, kg/kg ka rehua Rehuannoksen koostumus Märehtimi nen Eläinaines Elopainon muutokset Lähde: Achten ja Hulsen 2015. Economics&Milking. Roodbont.

Tuotantokauden vaihe, pv poikimisesta 200 Tuotantokauden vaihe, keskimäärin Suomessa kuukausittain vuonna 2015 190 180 170 160 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 pv_poik

Typen, fosforin sekä valkuaisen ja energian hyväksikäyttö, v. 2015 ME MJ OIV g /ekm kg /valkuais g Typen hyväksikäyttö, % Fosfori, hyväksikäyttö, % v. 2013 5,53 1,58 27,4 28 v. 2014 5,54 1,58 27,5 28,5 v. 2015 5,67 1,59 27,1 27,6 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat eri vuosina Maidon ureapitoisuus vuosina 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015 Urea 30,5 30,2 29,0 28,9 27,8 vaihtelu (23-37) (22-38) (21-36) (21-36) (20-35)

Maitoa, kg/pv Rasvaa, % Viikoittainen maitotuotos ja pitoisuudet 28 Koelypsyn keskimääräinen maitotuotos, kg/lypsyssä oleva lehmä 4,6 4,5 Analyysinäytteiden keskimääräinen rasvapitoisuus 26 4,4 24 22 20 2014 2015 2016 1 3 5 7 9 11131517192123252729313335373941434547495153 4,3 4,2 4,1 4 2014 2015 2016 1 3 5 7 9 11131517192123252729313335373941434547495153

Koelypsyjen maitomäärät kuukausi-tasolla

Valkuaista, % Urea, mg/100 ml Viikoittaiset maidon valkuais- ja ureapitoisuus 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 Analyysinäytteiden keskimääräinen valkuaispitoisuus 2014 34 32 30 28 26 24 Analyysinäytteiden keskimääräinen ureapitoisuus 2014 2015 2016 3,3 3,2 2015 2016 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 22 20 1 3 5 7 9 11131517192123252729313335373941434547495153 Maidon ureapitoisuus on tavanomaista alhaisempi. Maidon valkuaispitoisuus laahaa myös.

Maidon ureapitoisuus laski kesällä 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 Maitomäärä (kg/le/pv), maidon ureapitoisuus ja dieetin pvt-pitoisuus kuukausittain v. 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 urea pvt maitoa/le Aineisto: ProAgria Päivälaskelmat ja tuotosseurannan koelypsyt.

Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr 1. sato Syksy 2014 keskimäärin Elo-helmikuu 2015-2016 Kuiva-aine, g/kg ka 315 343 D-arvo, g/kg ka 680 683 Raakavalk, g/kg ka 148 133 Kuitu NDF g/kg ka 542 542 Syönti-indeksi 104 105 ME, MJ /kg ka 10,9 10,9 OIV, g/kg ka 82 81

Syönti-indeksi (2015-2016) keskuksittain (kaikki säilörehut keskimäärin) 110 109 109 108 107 106 105 104 103 106 105 106 106 103 105 105 105 105 104 106 104 105 102 101 100 Syönti-indeksi

Säilörehujen kivennäispitoisuus (1. sadon nurmisr) 2015-2016 *= Ahvenanmaalta vain 12 analyysiä. ProAgria Keskus Ca P Mg K Na Etelä-Suomi 4,00 2,71 1,39 23,00 0,13 Nylands svenska 3,99 2,61 1,35 21,19 0,12 Länsi-Suomi 3,72 2,64 1,36 21,21 0,18 Åbo 3,47 2,68 1,07 21,05 0,04 Etelä-Savo 4,45 2,56 1,51 19,08 0,11 Pohjois-Savo 3,83 2,57 1,32 19,78 0,10 Pohjois-Karjala 4,44 2,55 1,43 21,24 0,10 Keski-Suomi 4,11 2,58 1,45 19,90 0,13 Etelä-Pohjanmaa 3,57 2,54 1,39 20,34 0,12 Österbotten 4,09 2,52 1,27 18,79 0,15 Keski-Pohjanmaa 3,88 2,64 1,35 18,47 0,10 Oulu 3,66 2,55 1,41 17,66 0,15 Kainuu 4,21 2,55 1,64 18,29 0,09 Lappi 3,59 2,57 1,60 16,78 0,17 Ahvenanmaa* 5,10 3,62 1,36 31,32 1,00 Koko maa 4,01 2,66 1,39 20,54 0,18 Muutos ed. vuoteen sama - 0,3-0,4-1,7 sama

Säilörehun laatu (D-arvo) parani 2015 % analyyseistä Nurmisäilörehun D-arvo Alle 6000 6 8 000 8-10000 Keskimäärin 10-12000 Yli 12 000 Vuosi 2012 677 662 674 678 681 682 Vuosi 2013 676 665 672 676 681 682 Vuosi 2014 674 663 669 673 679 678 Vuosi 2015 676 664 671 675 680 687 80 60 40 20 0 Yli 680 D-arvolla olevien säilörehujen osuus tuotosluokittain alle 6 000 6-8 000 8-10 000 10-12 000 yli 12 000 D-arvo yli 680, %

Kpl/tila Säilörehunäytteiden ottamisen innokkuus kasvoi vuonna 2015 8 Mitä mittaat, sitä voit parantaa. 7 6 5 4 3 2 1 0 Alle 6000 6 8 000 8-10000 10-12000 Yli 12 000 Vuosi 2014 1,6 2,6 4,7 5,8 4,8 Vuosi 2015 1,5 2,9 5,2 7,6 6,2 Tuotosluokka

Ruokintakartoitus kertoo ruokinnan onnistumisesta Reaaliaikainen tieto Ruokinnan oikeellisuudesta Ruokinnan taloudellisuudesta Syy mahdollisille ongelmille Toimenpide-ehdotuksia tuottavan ruokinnan toteuttamiseksi Nopea ja helppo Riippumaton näkökulma ja vertailutietoa Havainnot navetassa Päivälaskelma Johtopäätökset

Ruokintakartoitus miten etenee? Valmistelu Tilakäynti Hankitaan lähtötiedot (tuotos ja ruokinta) Tehdään Päivälaskelma Tutustutaan raportteihin Verkkopalvelussa Karjahavainnot Rehut ja syönti Lähtötiedot kerätään sähköisesti Ruokinnan onnistuminen arvioidaan navetassa Toiminta Yhteenveto ja vertailuarvoja Toimenpide-ehdotukset ja suositus jatkosta Selkeä ehdotus Ruokinnan ohjaus -paketista

Hyvää vointia vuoteen 2016! 26

Hiehojen ruokinta v. 2015 Väkirehuja: 12,4 % (+ 2 %-yks.) Ostorehuja 8,3 % (+ 1 %-yks) 1,4 Rehun kulutus v 2015 % kuiva-aineesta 4,0 1,2 0,1 0,9 0,0 0,1 3,8 Säilörehu 1533 Laidun+vihanta 338 26,3 Heinä+olki 103 Tilaseokset 532 Vilja 80 5,1 16,7 75,9 Täysrehu 76 Puolitiiv. 25 Tiiv.+rouheet 28 Sivutuotteet 2 Kivennäiset 18 Erikoisrehut 1 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2015-31.12.2015. 383 karjaa (keskim. 29,8 hiehoa/karja) yht. 11 417hiehoa.

% Typen ja fosforin hyväksikäyttö (%) keskituotosluokittain v. 2015 35 30 25 22,7 25,7 26,8 28 27,9 N-hyv.käyttö 20 P-hyv.käyttö 15 10 23,3 26,7 27,5 28,2 28,5 Lin. (N-hyv.käyttö) 5 0 0-5 999 6 000-7 999 8 000-9 999 10 000-11 999 Keskituotos Yli 12 000 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2015-31.12.2015. 536 karjaa (keskim. 42,5 le/karja) yht. 22 793 lehmää, joiden keskituotos oli 9 207 maito-kg/lehmä.

% Typen ja fosforin hyväksikäyttö (%) karjakokoluokittain v. 2015 35 30 25 20 15 10 5 28,2 27,6 27,4 26,9 26,2 28,6 29,2 28,3 28,2 27,3 26,8 25,7 N-hyv.käyttö P-hyv.käyttö Lin. (N-hyv.käyttö) 0 0.0-12.4 12.5-24.9 25.0-49.9 50.0-99.9 100.0-199.9 Karjakoko 200.0-999.9 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2015-31.12.2015. 536 karjaa (keskim. 42,5 le/karja) yht. 22 793 lehmää, joiden keskituotos oli 9 207 maito-kg/lehmä.