Suomenkielisen opetuksen talousarvioehdotus vuosille 2015 2017 1. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoon valtuustokauden tavoitteena on luoda Espoosta kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yritykset ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Kansainväliset koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät kaupungin vetovoimaa. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Osana tätä tavoitetta ja Espoon houkuttelevuutta tarjotaan suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimesta laadukasta opetusta niin esi-, perus- ja toisella asteella. Laadukkuuden osoittamiseksi suomenkielisen opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Kansainvälistä opetusta englannin kielellä annetaan 1 6-luokilla Komeetan ja Postipuun kouluissa sekä 7 9-luokilla Espoo Internationalin tiloissa Pohjois-Tapiolassa. Näiden koulujen kaikki englanninkieliset luokat siirtyvät syyslukukauden 2015 alusta alkaen Suurpellon Opinmäkeen. Etelä-Tapiolan lukio järjestää kansainvälistä IB-opetusta. Kansainvälisyystoiminnan tavoitteet on kirjattu tuloskortteihin ja kouluille on laadittu ohjeistus kansainväliseen toimintaan. Tulosyksiköllä on kiinteä vastavuoroinen kumppanuussuhde Ontariossa sijaitsevan York Region School Boardin kanssa. Edelleen osallistutaan sivistystoimen Twinning-hankkeisiin Shanghain ja Kosovon kanssa. Espooseen on perustettu yrityskylä, jossa erityisesti luokkien 3 6 oppilaat saavat päivän ajan pyörittää simuloitua yhteiskuntaa työpaikkoineen, palkkoineen ja veroineen. Näin he saavat kokemuksen yrittämisestä ja siihen liittyvistä asioista. Kestävä kehitys on esillä opetussuunnitelmallisena kehittämisenä sekä osana kaupungin kestävän kehityksen ohjelmaryhmän toimintaa. Espoon sivistystoimi vetää alueella YK:n yliopiston RCEverkostotoimintaa (Regional Centres of Expertise), jonka tarkoituksena on juurruttaa kestävä kehitys elämäntavaksi. Osana tätä toimintaa suomenkielisissä perusopetuksen kouluissa on koulutettu vähintään kaksi ekotukiopettajaa koulua kohti. Vuoden 2015 aikana hyväksyttävässä opetussuunnitelmassa kestävä kehitys tulee Opetushallituksen linjausten mukaisesti olemaan keskeinen osaamisalue. Espoon RCE ja suomenkielinen opetus ovat mukana EU:n kestävän kehityksen OPEDUCA-hankkeessa. Hankkeen sisällä valmistellaan mm. usean koulun yhteistyönä kestävälle kehitykselle perustuvia koulukohtaisia liikkumissuunnitelmia.
2. Asukkaat ja palvelut Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. Palveluina järjestetään esiopetusta kouluissa, perusopetus 1 9 luokilla, lisäopetus 10-luokalla ja toisen asteen lukiokoulutus. Omaa koulutustarjontaa täydennetään yhteistyöllä Omnian kanssa. Palvelujen järjestämisessä tehdään kuntien välistä yhteistyötä, ja palvelujen valtionosuudet ohjautuvat clearing-järjestelmän avulla järjestäville kunnille. Kaupungin tuki Espoon yksityiskouluille ohjautuu myös suomenkielisen tulosyksikön budjetin kautta. Valtuustokauden tavoitteena on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Rehtorit johtavat koulujaan niin että oppilaan/opiskelijan kanssa käydään säännöllisesti keskustelua oppimisesta. Opetussuunnitelmatyötä tehdään osallistavin menetelmin. Perusopetuksen palveluissa huomioidaan uudistetun perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaan opetuksen yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sitä tarvitseville oppilaille, sairaalaopetus ja kuntouttavat pienluokat, oppilashuolto- ja tukipalvelut, kerhotoiminta, iltapäivätoiminnan avustaminen, opetussuunnitelmalliset painotukset, maahanmuuttajien valmistava- ja oman äidinkielen opetus sekä kansainvälinen opetus. Huolehditaan siitä, että oppilashuollossa saavutetaan uudessa laissa sille asetetut tavoitteet. Oppilaan tarvitsema erityinen tuki ja valmistava opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan omassa koulussa. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan. Perusopetuksen uudet aluepäälliköt koordinoivat oman alueensa sisällä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä, joka tarjoaa lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkostoja sekä rakentavaa toimintaa omassa kasvuympäristössä. Perusopetuksen aluepäälliköt tukevat omalta osaltaan nuorten elinvoimaisuuteen liittyviä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalvelujen hankkeita. Yhteistyötä tiivistetään erityisesti taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda paikallisia toimintamalleja, jossa lapsen koulupäivä voi jatkua koulun tiloissa taiteen perusopetuksen parissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kasvatuskumppanuuden tueksi laaditaan vanhempien osallistamista tukevia toimintamalleja. Suomenkielinen opetus huolehtii osaltaan nuorisotakuun toteutumisesta ja tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Vuonna 2014 käynnistettyä maahanmuuttajien lukioon valmistavaa koulutusta tarjotaan edelleen. Sähköisen ylioppilaskirjoitusten vaatimat toimenpiteet etenevät kolmen pilottilukion kautta niin, että jokaisella lukiolla on tekniset valmiudet ja tarvittava osaaminen sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämiseksi viimeistään vuonna 2016.
3. Resurssit ja johtaminen Espoo on muuttovoittokunta, jonka oppilasmäärät ovat jatkuvasti kasvussa. Vuoden 2015 oppilasmäärän kasvuksi on arvioitu 629 uutta oppilasta. Tämä merkitsee lisääntyviä menopaineita. Menopaineista johtuen on myös suomenkielisessä tulosyksikössä käynnistetty tuottavuutta ja taloudellisuutta edistäviä hankkeita. Nämä eivät riitä kuitenkaan yksin kattamaan oppilasmäärän kasvusta johtuvia menojen lisäyksiä, vaan tarvitaan joko lisää rahaa tai olemassa olevien toimintojen supistuksia. KVTES- ja OVTES-virkoja esitetään perustettavaksi lisää. Lukioon esitetään 8 uutta lehtorin virkaa. Aikuislukion virat lakkautetaan. Perusopetukseen esitetään perustettavaksi neljä uutta laajaalaisen erityisopettajan virkaa. Näiden lisäksi esitetään yhtä suunnittelijan virkaa ja peruskoulun mediamaailman koordinaattorin virkaa. Suomenkielisessä opetuksen tulosyksikössä työskentelee kaikkiaan 3268 henkilöä (tilanne 31.8.2014). Vuoden 2015 henkilöstökoulutuksen painopisteet ovat opetussuunnitelmatyöhön ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin liittyvät koulutukset. Espoo jatkaa edelleen rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLC-mallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös mm. JETkoulutuksen. Osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen ja henkilöstön osaaminen mahdollistavat aktiivisen ja hyvinvoivan oppimisyhteisön. Suomenkielisen koulutuksen uusi johtamisjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Järjestelmää kehitetään niin, että se tukisi mahdollisimman hyvin koulujen kasvatus- ja opetustyötä ja vastaisi kuntalaisten odotuksia. Perusopetus Suomenkielisessä perusopetuksessa on 25 689 oppilasta ja opiskelijaa, joista koulun tiloissa järjestettävässä esiopetuksessa on 872, luokilla 1 6 on 17 199 oppilasta, luokilla 7 9 on 7534 oppilasta ja perusopetuksen lisäopetusluokilla (10. lk) 84 opiskelijaa (tilanne 8.9.2014). Lisäopetuksen opiskelijamäärä on laskeva (127 opiskelijaa lukuvuonna 2013 2014). Tämän katsotaan johtuvan syrjäytymistä ehkäisevistä toimista opetustoimessa sekä edelleen jatkuvasta yhteistyöstä toisen asteen ammatillista koulutusta antavan Omnian kanssa. Vuoden 2015 syyslukukauden alkaessa alakoululaisten määrän odotetaan kasvavan 424 oppilaalla, yläkoululaisten 205 oppilaalla. Näistä 629 oppilaasta maahanmuuttajataustaisia on 335. Perusopetuksessa oleellinen muutos tulee olemaan opetussuunnitelmatyö. Tavoitteena on, että kunnan osuus hyväksyttäisiin viimeistään elokuussa 2015, ja koulut pääsisivät sen pohjalta aloittamaan koulukohtaisen opetussuunnitelman teon välittömästi. Koulujen opetussuunnitelmien tulee olla valmiita ja johtokuntien hyväksyminä käytössä elokuussa 2016. Uudistuksen ytimessä on oppiaineisiin sitomattomat laaja-alaiset osaamisen alueet. Toiminnassa tulee oppiminen olemaan keskiössä. Oppimisen ilo tuottaa oppimisen laadun parantumista sekä lisää kouluviihtyvyyttä ja edistää yhteenkuuluvuutta. Näin syntyy elämänikäinen oppimisen halu ja kuntakesu-työskentelyn yhteydessä kuvattu osaava espoolainen. Kuvatunlainen toimintakulttuurin muutos vaatii prosessiluonteensa takia jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä opetustoimen suunnittelu- sekä seurantatyötä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että luokilla 1 2 on enintään 25 ja luokilla 3 6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7 9 pyritään siihen, että luokan koko olisi enintään 24 oppilasta.
Opetuksen järjestämisessä tehdään kuntarajojen yli yhteistyötä erityisesti Kauniaisten kanssa, mutta lisäksi yhteistyön mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan kanssa tarkastellaan vuosittain. Yhteistyöllä pyritään tasaamaan oppilasvirtoja kaupunkien raja-alueilla, varmistamaan koulujen tarkoituksenmukainen täyttöaste sekä mahdollisuuksien mukaan lykkäämään rakentamisinvestointeja. Lastensuojelulain perusteella toisiin kuntiin on sijoitettuna 159 lasta/nuorta. Heidän opetuskulunsa ohjataan opetuksen tosiasiallisesti järjestävään kuntaan. Espoon ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä on laskeva (200 lasta lukuvuonna 2013 2014). Syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään kolme ryhmää joustavaa perusopetusta (JOPO) Saarnilaakson ja Leppävaaran kouluissa. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettuja erityinen tuki sekä maahanmuuttajaoppilaiden tuki järjestetään aiempaa useammin omassa lähikoulussa, jolloin koulukuljetuskustannuksen pienenevät. 4. Lukiokoulutus Espoon päivälukioissa opiskelee 4628 opiskelijaa ja aikuislukiossa 2013 opiskelijaa, joista yksittäisten kurssien lisäksi tutkintotavoitteisesti 486 (tilanne 1.9.2014). Lukuvuonna 2014 15 lukioiden aloituspaikkamääräksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 1453, mikä on 61,5 % perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Lautakunnan päätöksen mukaisesti lukion pääsyn edellytyksenä Espoossa oli vuonna 2014 lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,00. Toteutunut alin keskiarvo oli 7,5. Myös lukuvuodelle 2015 2016 lukion aloituspaikkamääräksi esitetään 61,5 % perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tällöin aloituspaikkamäärä vuodesta 2014 laskee 23 paikalla, ja Espoon lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärä vähenee noin 50 opiskelijalla. Espoon lukioiden lisäksi espoolaisia käy myös pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien lukioissa ja etenkin niiden valtakunnallisen erityistehtävän saaneissa lukioissa. Näin ollen ikäluokasta tosi asiassa enemmän kuin 61,5 % hakeutuu lukiokoulutukseen. Espoon lukioverkossa valtakunnallinen erityistehtävä on Olarin lukiolla (matemaattis-luonnontieteelliset aineet) ja Tapiolan lukiolla (musiikki). Etelä-Tapiolan lukiossa ja ruotsinkielisessä Mattliden Gymnasiumissa järjestetään kansainväliseen IB-tutkintoon tähtäävää koulutusta. Valtakunnallisten erityistehtävien lisäksi lukioilla on painotuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuonna 2014 koulutuskuntayhtymä Omnialle opetuksen järjestämisluvan, joka kattaa myös suomenkielisen vapaan sivistystyön koulutuksen sekä aikuislukiokoulutuksen. Näin ollen Espoon aikuislukio siirtyy suomenkielisen opetuksen tulosyksikön alaisuudesta koulutuskuntayhtymä Omnian alaisuuteen vuoden 2015 alusta. Tämän seurauksena suomenkielisen opetuksen alaisuudessa toimivan lukiokoulutuksen kustannus aikuiskoulutuksen osalta poistuu. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti kokouksessaan 26.2.2014 vieraskielisille ja maahanmuuttaneille nuorille suunnatun lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen aloittamisesta Leppävaaran lukiossa syksystä 2014. Koulutus ei vähäisen hakijamäärän takia toteutunut vielä syksystä 2014, mutta koulutusta tarjotaan jälleen vuonna 2015. Koulutukselle on tarvetta, koska maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on kasvanut Espoossa säännöllisesti. Vuoden kestävä
valmistava koulutus tukee maahanmuuttajanuoria ja luo valmiuksia lukiokoulutuksen suorittamiseen. Talousarvioesityksen mukaisesti lukiokoulutuksen opetukseen kohdennettavaa resurssia ei pienennetä. Sen sijaan lukiokoulutuksen kehittämisresurssia karsitaan vuodesta 2014. Opettajien määräaikaisten työsuhteiden vähentämiseksi lukiokoulutukseen esitetään 8 uutta opettajan vakanssia. Aikuislukion 46 virkaa lakkautetaan aikuislukion siirtyessä Omnian koulutuskuntayhtymän alaisuuteen 1.1.2015. Lukiolinjan keskeisinä kehittämistavoitteina ovat opiskelijoiden osallistaminen ja oman roolin kehittäminen oppimisessa. Oppimista tuetaan opettajien koulutuksella sekä oppimisympäristön kehittämisellä siten, että opiskelijat tunnistavat tietotekniikan luomat mahdollisuudet ja oppivat hyödyntämään niitä. Vuonna 2016 käynnistyvään sähköiseen ylioppilastutkintoon valmentaudutaan rakentamalla testiympäristöjä, pilotoimalla sähköisiä yo-kokeita ja tukemalla sähköisten kokeiden toteuttamista lukioissa hyödyntämällä tietotekniikkaa oppimisessa. Lukioiden kansainvälisiä yhteyksiä ylläpidetään ja yhteistyö shanghailaisten lukioiden kanssa käynnistyy. Yhteistoimintaa sidosryhmien kanssa tiivistetään mm. kehittämällä yhteisiä toimintatapoja pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa (Innolukio). Opinto-ohjausta kehitetään laajentamalla lukioiden opintoohjaajien vuosityöaikakokeilua useampaan lukioon. Lukiolinjan johtamisrakenne luodaan, ja rehtorit suunnittelevat työaikansa ja seuraavat sitä kaupungin hankkeessa luodulla seurantavälineellä. Uuden lainsäädännön mukaiset opiskelijahuollon toimintamallit otetaan lukuvuoden 2014 15 aikana käyttöön nuorten tukemiseksi. Maahanmuuttajia tuetaan mm. edellä mainitulla lukiokoulutuksen valmistavalla koulutuksella. Lukiokoulutuksessa pilotoidaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran rahoittamaa Tajua mut! -hanketta. 5. Erityinen tuki Uudistettu perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet muuttivat erityisopetuksen järjestämisen ja hallinnoinnin tapaa. Myös käsitteistö muuttui, ja samalla muuttui tilastointitapa. Opetussuunnitelmassa tuki kuvataan opetuksen yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena. Ennen erityiseen tukeen siirtoa oppilaalle tulee tarjota suunnitelmallisesti yleistä ja tehostettua tukea ja tuen tarve tulee tarkastaa heti kun vaikuttaa siltä, että oppilas ei sitä enää tarvitse. Tähän opetuksen järjestäjän tulee varata resursseja. Espoossa muutos tehtiin kustannusneutraalisti. Suomenkielisessä opetuksessa on kaikkiaan 2007 (tilanne 11.9.2014) erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa oppilasta. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä tämä on 7,8 %. Heistä 1842 opiskelee erityisluokilla ja 165 yleisopetuksen yhteydessä. Lukuvuonna 2014 2015 aloitetaan erityisen tuen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestäminen pääsääntöisesti omassa koulussa. Erityinen tuki ja eteenkin vaikeasti kehitysvammaisten opetus sitoo paljon avustavaa henkilökuntaa. Vaativien erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoidetaan pääsääntöisesti vakinaisen henkilökunnan avulla. Uhka- ja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairauspoissaolot ovat
korkeita vaativissa erityisopetusryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön jaksamisessa. Määräaikaiset koulunkäyntiavustajien palvelut ostetaan Seuresta. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään vakinaistettavaksi 30 avustajaa. Koulunkäyntiavustajien määrää tulisi lisätä 20 hengellä. Tämän kustannusvaikutus on 320 000 euroa. Vakinaisen henkilöstön kulut tulevat Seuren palvelujen ostosta 6. Iltapäivätoiminta Lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteita tarkistetaan syksyn 2014 aikana niin, että tarkistetut periaatteet tulevat voimaan syyslukukauden 2015 alusta alkaen. Tavoitteena on selkiyttää iltapäivätoiminnan järjestämistä parantamalla prosesseja sekä kuntalaisten että iltapäivätoiminnan toteuttajien näkökulmasta. Iltapäivätoiminta järjestetään jatkossa kokonaan koulujen omissa tiloissa eikä muiden tilojen vuokria makseta. Iltapäivätoiminnan tuottajat saavat käyttöönsä koulujen tilat ilman korvausta. Espoo saa iltapäivätoimintaan valtionosuutta noin 2,3 milj. euroa vuodessa. Opetustoimen 2015 kehyksestä iltapäivätoimintaan käytetään yhteensä 4,25 milj. euroa. Tämän lisäksi huoltajat maksavat koko-aikaisesta iltapäivätoiminnasta 120 /kk ja osa-aikaisesta 60 /kk. Lukuvuonna 2014 2015 iltapäivätoimintaa järjestetään (tilanne 14.8.2014) 3634 oppilaalle, joista 2372 (65 %) on 1. luokan oppilaita, 1189 (33 %) 2. luokan oppilaita ja 73 (2 %) muita erityisoppilaita. Vuoden 2015 kehys mahdollistaa iltapäivätoiminnan järjestämisen kaikille sitä hakeville 1. luokan oppilaille ja erityisoppilaille. Toisen luokan oppilaita voidaan ottaa ryhmiin jääville vapaille paikoille. Kehitysvammaisten lasten päivä- ja lomatoiminta on järjestetty vuoden 2014 alusta alkaen suomenkielisen opetuksen toimesta. Toiminnan järjestämisen sisäisiä prosesseja parannetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 7. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin 3700 vieraskielistä oppilasta. Määrän ennustetaan kasvavan noin 8 %. Suomea toisena kielenä opiskelee noin 3600 oppilasta ja opiskelijaa. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 34 kielellä. Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon; Espoossa opetetaan tällä hetkellä 8 eri katsomusainetta. Oman äidinkielen opetusta ja katsomusaineiden opetusta tehostetaan niin, että opetukseen käytettävä kokonaistuntimäärä ei kasva, vaikka oppilasmäärät kasvavat huomattavasti. Vasta Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on kasvussa, ja se on viisinkertaistunut Espoossa kymmenen vuoden aikana. Esivalmistavaa ja valmistavaa opetusta järjestetään ensi vuonna noin 550 oppilaalle. Opetus annetaan joko inklusiivisesti yleisopetuksen luokalla tai
pienryhmissä, ja siihen saadaan erillinen valtionosuus. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat integroituvat yleisopetuksen luokkiin. 8. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää peruskoulujen ja lukioiden tietotekniikkakustannukset. Näihin sisältyvät ylläpito- ja tukipalvelukustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasingvuokrat sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat menot. Opetussuunnitelmien perusteet uudistuvat. Uudet opetussuunnitelmat korostavat laaja-alaisten taitojen hallintaa, ja nykyaikaisten opiskelu- ja opetusmenetelmien merkitys tulee kasvamaan. Koulujen tulee tarjota oppilailleen ja opiskelijoilleen uusiutuva ja kehittyvä oppimisympäristö, ja opetushenkilöstöllä tulee olla vahva menetelmällinen osaaminen ja tieto- ja viestintätekniikan hallinta. Ylioppilastutkinto on uudistumassa portaittain. Syksyllä 2016 on ensimmäiset uuden tutkintomallin mukaiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Valmistaudutaan sähköisiin kirjoituksiin lukioiden oppimisympäristöä, sähköisen tutkinnon edellyttämää tutkintoympäristöä ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Ylioppilastutkinnon uudistus tulee aiheuttamaan merkittäviä kehittämispaineita lukioiden ja koulujen sähkö- ja tietoliikenneverkoihin. Lukioiden teknisen infrastruktuurin varmistamiseen on 2015 budjettiesityksessä 400 000 euron varaus. Sähköisen oppimisympäristön, Fronterin käytön voimakas kehittäminen sekä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin tähtäävä tekninen ja toimintakulttuurinen kehittäminen ovat lisänneet peruskoulujen ja lukioiden opettajien täydennyskoulutuksen tarvetta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kehitetään ja tehostetaan erilaisilla kehittämis- ja koulutushankkeilla. Opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen on 150 000 euron varaus. Varaudutaan opetustilojen oppimisteknologialaitteiden ylläpitoon ja elinkaarivaihtoihin. 9. Oppilas- ja opiskelijahuolto Uusi lainsäädäntö astui voimaan 1.8.2014, ja sen vaatimat muutostyöt toimintatavoissa sekä resursoinnin suuntaamisessa on aloitettu. Kouluissa laaditaan syksyn 2014 oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma, joka tarkistetaan ensimmäisen kerran kaupunkitasoisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Kouluissa on jo aloitettu yhteisöllisten oppilas/opiskelijahuoltoryhmien työskentely. Kyseinen ryhmä edistää koulun toimintakulttuurista kehittämistä siten, että se edistää oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäisee siten syrjäytymistä. Yksilöllisiä asiantuntijaryhmiä perustetaan tapauskohtaisesti. Nämä ryhmät korvaavat koulutasolla entisen oppilashuoltoryhmätyönä tunnetun toiminnan.
Oppilashuollon ulkopuolella mutta sitä tukevana on kouluilla perustettu myös oppimisen tuen ryhmät. Niiden tehtävänä on käsitellä niin yksittäisen oppilaan kuin oppilasryhmienkin oppimiseen liittyviä haasteita. 10. Ulkopuolista rahoitusta saavat kehittämishankkeet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on mukana monissa Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Sisällöllisissä kehittämishankkeissa painottuvat 1.8.2016 voimaan tulevan opetussuunnitelmauudistuksen teemat ja lukioiden osalta mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen. Lukuvuonna 2014 15 ovat käynnissä seuraavat hankkeet: Kerhotoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta 230 000 euroa. Hankkeessa on mukana 90 % alakouluista ja 60 % yläkouluista. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalan kynnyksen liikuntakerhoja. Opetusryhmien pienentämiseen yleisopetuksessa koulut ovat saaneet 3,3 miljoonaa euroa. Rahan saaminen edellyttää, ettei yleisopetuksen opetusryhmien kokoa kasvateta kunnassa tuntiresurssia leikkaamalla. Tämän lisäksi lukuvuonna on 20 koululla käytössä opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksena tasa-arvorahaa noin 720 000 euroa. Tällä rahalla koulut voivat palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja oppimista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta perusopetuksen opettajien ICT-taitojen kehittämiseen 179 300 euroa. Rahoitusta voidaan käyttää opettajille, jotka tulevat ja neuvovat toisia opettajia hyvillä pedagogisilla, uutta tekniikkaa hyödyntävillä käytänteillä. Espoo on mukana myös valtakunnallisessa Helsingin yliopiston koordinoimassa Innokashankkeessa. Hankkeessa kehitetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä innovatiivisen koulun toimintaa tukevia malleja. Liikkuva koulu hanke sai rahoitusta 119 000 euroa. Toiminnassa on mukana 21 koulua. Euroopan unionin kotouttamisrahasto tukee Agora Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi koulussa -hanketta 155 000 euroa. Tavoitteena on lisätä kielitietoisuutta ja monilukutaitoa sekä kehittää työvälineitä katsomusdialogin edistämiseen kouluissa. Kielen opetuksen kehittämisessä jatkuu pääkaupunkiseudun yhteinen Yksi maailma monta kieltä -kehittämishanke. Hanketta koordinoi Helsinki. FIS STEPS on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin. Autismiopetuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen on käytössä opetushallituksen hankerahaa 60 000 euroa. Hanketta pilotoi Niittykummun koulu.
RCE (Regional Centres of Expertise) -verkostohankkeen tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen vieminen osaksi koulujen toimintakulttuuria. RCE-toimintaan liittyen on saatu rahoitusta OPEDUCA -projektiin, jonka tavoitteena on kehittää koulutusta niin, että siitä saatavat tiedot ja taidot pystytään sovittamaan työelämän tarpeisiin. Hankkeessa on mukana Etelä-Tapiolan lukio. Nuorisotoimen kanssa yhteistyössä pilotoidaan Tajua mut! -liputustoimintamallia 7 lukiossa ja osassa peruskouluja. Mallissa pyritään jo varhaisessa vaiheessa ammattilaisten yhteistyöllä ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä. Hanketta rahoittaa Sitra sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Nuorisotoimen kanssa pilotoidaan myös kouluyhteistyön toimintamallia kolmessa koulussa. Nuorisotoimi on saanut hankkeelle rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Opetushallitus tukee lukioiden Shanghai-yhteistyötä. Tavoitteena on että jokaisella lukiolla on Shanghaissa kumppanioppilaitos, jonka kanssa kehittää opetusta. Kouluilla on lisäksi omia kehittämishankkeita, mm. Erasmus-kansainvälisyysprojekteja, joihin ne ovat saaneet rahoitusta Cimolta tai suoraan Euroopan unionilta. 11. Talous Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön talousarvio vuodelle 2015 on 297 054 000 euroa ja tulotavoite 6 969 000 euroa. Kehyslisäystä on 10 735 000 euroa, joka sisältää 0,5 % palkantarkistuksen, 852 000 euroa, oppilasmäärän kasvusta aiheutuvat menot 3 494 000 euroa ja sisäisten erien hinnankorotukset mm. toimitilavuokrien 7 443 000 euron nousun. Sisäisten erien osuus opetustoimen budjetista on 37,8 %, mm. toimitilavuokrat 70,9 milj. euroa, siivous 6,7 milj. euroa, kouluruokailu 15,1 milj. euroa ja koulukuljetukset 4,2 milj. euroa. Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää pakollisten menojen karsimista 1,75 miljoonaa euroa. Kehyksestä puuttuvat pääosin resurssit uuden opiskeluhuoltolain mukaisiin palveluihin. Opiskelijahuollossa oppilaiden/opiskelijoiden määrä yhtä kuraattoria/psykologia kohti kasva. Erityistä tukea järjestetään entistä useammin omassa lähikoulussa, jolloin kuljetuskustannukset pienenevät. Iltapäivätoiminta toteutetaan koulujen omissa tiloissa. Lukion sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin varautumiseen tarkoitettua määrärahaa ja kehittämisrahaa pienennetään Tieto- ja viestintätekniikan kustannukset siirretään pääosin koulukohtaisiin budjetteihin, jolloin menoja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin ja kustannuksia voidaan pienentää. Tämän jälkeen edelleen talousarvion ulkopuolelle jää Viherlaakson parakin jälkikäteen ilmoitettu vuokra 2,1 milj. euroa.
12. Investoinnit Palvelujen järjestämisessä pyritään mahdollisimman tehokkaasti käyttämään jo olemassa olevia tiloja. Siirtokelpoisista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan sitä mukaa kun korvaavat tilat antavat siihen mahdollisuuden. Tilojen peruskorjaustarve on kuitenkin mittava. Väistötiloihin kuljetukset ja muut tilapäismenot aiheuttavat opetustoimelle vuositasolla noin 0,5 milj. euron lisämenot. Koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustaminen määräraha sisältää sekä opetus- ja oppimisteknologian hankinnat että tilojen kalustamisen ja muun varustamisen. Karakallion koulun peruskorjaus valmistui kesällä 2014 ja ensikertaisen kalustamisen kustannusarvio on 901 000 euroa, josta vuodelle 2015 on varattu 201 000 euroa. Elokuussa 2015 otetaan käyttöön Mainingin koulun peruskorjatut tilat. Ensikertaisen kalustamisen kustannusarvio on 1 231 000 euroa, josta vuodelle 2015 on varattu 970 000 euroa. Myös Opinmäen kampuksen uudistilat otetaan käyttöön elokuussa 2015. Ensikertaisen kalustamisen kustannusarvio on 2 414 000 euroa, josta vuodelle 2015 on varattu 1 883 000 euroa. Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjatut tilat valmistuvat marraskuussa 2015 kalustamista varten ja käyttöönotettavaksi 2016 alussa. Ensikertaisen kalustamisen kustannusarvio on 827 000 euroa, josta vuodelle 2015 on varattu 642 000 euroa. Pienten perusparannusten yhteydessä tuleviin hankintoihin ja kielten kuuntelulaitteisiin esitetään yhteensä 164 000 euroa. Tieto- ja viestintätekniikan hankintoihin sekä lähi- ja kuituverkkojen rakentamiseen esitetään opetustoimen budjetissa 1 300 000 euron.
Tilin nimi TP 2013 Muutettu TA 2014 TA 2015 2016 2017 311 Opetuksen tulosyksikkö Toimintatulot 0 0 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot -16 615-18 164-16 182-16 182-16 182 Toimintakate -16 615-18 164-16 182-16 182-16 182 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -16 615-18 164-16 182-16 182-16 182 Menot euroa/asukas -64-69 -60-59 -59 312 Peruskoulut Toimintatulot 6 060 6 569 6 569 6 715 6 856 Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot -228 431-230 195-242 983-245 050-247 965 Toimintakate -222 372-223 626-236 414-238 335-241 109 Suunnitelmapoistot -1 259 0 0 0 0 Tilikauden tulos -223 631-223 626-236 414-238 335-241 109 Menot euroa/asukas -876-869 -904-899 -898 313 Lukiot Toimintatulot 774 400 400 400 400 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot -35 790-38 100-37 889-37 889-37 889 Toimintakate -35 016-37 700-37 489-37 489-37 489 Suunnitelmapoistot -34 0 0 0 0 Tilikauden tulos -35 050-37 700-37 489-37 489-37 489 Menot euroa/asukas -137-144 -141-139 -137 31 SUOMENKIELINEN OPETUS Toimintatulot 6 834 6 969 6 969 7 115 7 256 Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot -280 837-286 459-297 054-299 121-302 036 Toimintakate -274 003-279 490-290 085-292 006-294 780 Suunnitelmapoistot -1 293 0 0 0 0 Tilikauden tulos -275 296-279 490-290 085-292 006-294 780 Menot euroa/asukas -1 077-1 082-1 105-1 098-1 094